1945 Valma-tädin kirje

Valma-tädin kirje Vellamo-äidille Helsinkiin

Pielaveden Jylhänkylästä Suomäen mummolasta.

Jylhä 22.2.45

Hyvä sisko!

Sain kirjeesi jo useita päiviä sitten. Kiitos siitä! Koitahan vaan lukea ja ponnistella eteenpäin. "Ei siinä nyt auta Antin armo, eikä Tuomaan tulukset".

- Täällä me pärjäämme melko mukavasti. Tosin sattuu aina pikku ikävyyksiä, niinkuin nytkin Ilpo sairastui lentsuun, tai jotain muuta sellaista kai se on. Toissapäivänä häneen tuli kuume, eikä ollut laskenut yhtään seuraavana yönä. Koko yön olivat Ilpo ja äiti [= Suomäen Sylvia-mummu] valvoneet yhdessä. Eilen aamulla poika oli virkeämpi. Mittasin lämmön joka oli vaan 37,5°. Soitimme lääkärille. Lassi kävi kirkolla ja toi lääkkeitä.

Nyt taas Ilpo tuntuu itkevän toisessa kammarissa. - Kello on vajaa viisi aamulla. Nousin tätä hyvin aikaisin kirjoittamaan, kun ei muulloin ehdi.

(Kirjeen sivussa: Kekkosen Emil on kuollut. - Maliseen on taas syntynyt pikkupoika [Alpo Malinen - lapsuutemme leikkitoveri Suomäen naapurista?]

Viime viikolla pesimme Maldan [= Kaarina-täti] kanssa pyykin ja kova urakka oli sekin.

- Pyhänä tämänk. 18 p:nä oli meillä iltamat Seurantalolla. Ne onnistuivat oikein hyvin. Ohjelma sai suosiota erikoisuutensa vuoksi. Järjestimme vaihteeksi niin että siinä ei ollut yhtään runoa, eikä kertomsta. Tervehdyspuhe oli minulla. Se oli lyhyt ja runomuotoon kirjoitettu. Sitten oli kuorolaulua. - Kai tiedät että meillä on laulukuoro, jota johtaa Kekkolan Aino. - Huumoria esitti Einar Katainen. Kansantanhu. Väliajan jälkeen lauloimme taas kuorossa. Jouko [-enoni] jakoi palkinnot hiihtäjille. Martti oli miehistä ensimmäinen ja Asta tytöistä. Yhteislauluna oli Kulkurin valssi, josta Jouko lauloi alkuosan aina kustakin värssystä ja yleisö loppuosan. Losun Eemelin säestäessä hanurilla. Sekin oli hyvin onnistunut. Malda ja minä esitimme hauskan pilan "pilvilinnojen uhri". Se sai kovasti suosiota osakseen. Viimeisenä numerona oli näytelmä "Viidenkymmenen villitys". Väkeä oli tungokseen asti. - Eräältä siirtolaiselta olivat varastaneet repun ja se kuulema täytyy seuran korvata.

Onhan meillä hyviäkin uutisia, että lehmä poiki, Liekki hihii! Se tapahtui jo toissapäivänä [muistan tuon yhden Suomäen lehmistä]. - Arvolle [enolleni, joka oli Siilinjärvellä Tarinaharjun parantolassa] laitoin paketin tiistain postissa. Siinä oli nyt se uusi villapaita josta tuli ihan mallikelpoisen hyvä vaatekappale. Ompelin senkin melkein kaikki yön aikana, kun ei millään ehdi päivällä. On niin paljon hommaa ja Maldalta ei tule mitään, jos ei aina ole hänen mukanaan. Kyllä se harmittaa, eikä mikään auta. Arvo on vaan edelleenkin petipotilas. Voi poika ressu, kyllä hänellä on kova kohtalo.

Tenho [-eno] hiihti Pielavedellä hyvin toissa sunnuntaina. Kai olet nähnyt lehdestä. Hänen aikansa oli kaikista paras. Suonenjoella Tenho taas epäonnistui viime sunnuntaina jääden seitsemänneksi.

Ne henkivakuutuspaperit keljuttivat minua niin paljon, että taidan ne kaikki heittää tuleen. Kun äiti sanoi, että et ollut lähettänyt vielä joulukuun tiliä ja minä raukka lähetin sen toistamiseen. Harmittaa tuo asia niin, että saan harmaita hiuksia. Luulimme vaan, että nekin rahat ovat sinulla lainassa. Onko sinulla mitään kuittia siitä rahasta, mitä sinä lähetit? Laitan sinulle tämän kuitin jonka minä sain, niin jos yrittäisit käydä siellä konttorissa selvittämässä asian. Voihan olla, että se on toivotonta. Kuinka se olikin jäänyt niin epäselväksi lähtiessäsi?

Laitoin Ilonalle  [-tädilleni] paketin ja siinä mukana ne sinun kirjasi, joten saat ne häneltä. - Onko minkäänlaista mahdollisuutta saada sieltä harjoja, kun täällä ei ole enää paljoa muistojakaan sellaisista ja lehmät ja pyykki kaipaisivat kovasti niitä. Onkos siellä sakariiniä? Minkälainen kangastilanne on? Vieläkö ne myyvät siellä armeijan vaatteita? Jos sattuisi saamaan pojille. Taitaa mennä niistäkin pisteitä.

Salmelta ja Ilpolta paljon terveisiä. He sanoivat molemmat eilen, että pitää kirjoittaa äidille terveisiä. Kyllä Ilpo muistaa, että sinä olet Helsingissä yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Hän aina soittaakin sinua puhelimella. Et ole tainnut sattua kuulemaan? Salmelta tahtoo loppua talvimekot. Ilpo saa harmaat uudet päällyshousut, kun vaan ehdimme ommella. Ilpon kanssa olen aina sotajalalla. Hän kuuluu kirjoittavan äidille, että Valma on nassikka. - Illalla hän sanoi: "Mukulat nukkumaan!" Kello oli silloin jo seitsemän. Salmen kanssa sovin oikein hyvästi. Hän on melkein aina minun apulaisena leipomisessa, navetassa ja astiat on Salme hyvin usein kuivannut. Iltaisin lapset ovat kaikista herttaisimmat, kun he rupeavat nukkumaan ja lukevat: "Lavalle laske Luojani..." Salmelle ja Ilpolle ei maistu keittoruoka juuri ollenkaan, varsinkaan, jos siinä on lihaa. Maitoa ja leipää he syövät mielellään. - Ilpo on jo noussut ylös ja tahtoo yskänlääkettä. Kyllä hänelle on helppo antaa lääkkeitä. Tapletitkin Ilpo vaan pureksii, eikä ole tietonaankaan. Terveeltä poika nyt ainakin näyttää. Luulen, että tauti ei häntä enempää rasitakaan. Kysyin, että kirjoitanko äidille terveisiä. Ilpo sanoi: "Laita vua". Eipä siinä nyt mustepullo pysy paikoillaan, kun tuli Ilpo apulaiseksi tuonne pöydän taakse. - Äitikin on jo herännyt, mutta Salme ja Malda nukkuvat vielä. Ulkona on ihan suvi-ilma. On mukava, kun ei ole pakkasia. - Eilen kävin Tenhon kanssa lanttukuopalla. Nekin jo loppuvat. Mitähän nyt eivilla [ei-oilla?] rupeamme syöttämään. Lopetan jo tämän... täytyy muillekin ehtiä kirjoittamaan. Hyvää jatkoa vaan opinnoillesi! - Ensio[?] on päässyt kokonaan pois sairaalasta. Iltamissa hän ei ollut. Voi hyvin.

Terveisin Valma

Annan Ilpollekin kynänvuoron (Terveisin Ilpo)

Ilpo kuuluisi vieläkin kirjoittavan. Se on kai suomeksi että kiitos kirjeestäsi j.n.e. - Jätän vielä Salmelle tilaa, kun hän herää.

"Hyvä äiti voi hyvin tv. Salme"