1970 'Hautajaiset'

10.1.2014:         Huom!         Tämä esitelmä ei sisällä musiikkiaineksia, mutta se on mukana, koska siinä itse näen ensimmäiset merkit jonkinlaisesta tilastollisen tutkimuksen alkeista, jota menetelmää sittemmin sovelsin ja kehittelin improvisoidun musiikin analyyseissäni 80-luvulta lähtien. Mielestäni tämä  näkökulma oli tuolloin ennen kokeilematon, koska en ainakaan silloin tiennyt ketään esikuvaa. Kysymys oli siihen saakka ratkaisemattomien ongelmien uudesta lähestymistavasta. Esitelmä ei herättänyt minkäänlaista huomiota, joten sen näkökulma hautautui vuosiksi alitajuntaan muhimaan.
Itse sanataulukot eivät vielä ole tässä mukana, mutta asiasta kiinnostuneille ne järjestyvät.

 

19.10.1970
Ilpo Saastamoinen:
ANALYYSI HANNU SALAMAN NOVELLISTA "HAUTAJAISET''
(Esitelmä Irma Rantavaaran estetiikan laudaturseminaarissa)

 

SISÄLLYSLUETTELO:

TUTKIMUSALUEEN JA TERMIEN MÄÄRITTELY         1

TAULUKKO I (HENKILÖSANAT)                              2

TAULUKKO II (ASIASANAT)                                   5

TAULUKKO III (HENKILÖSANAT) INFORMAATIO     8

TAULUKKO IV (ASIASANAT) INFORMAATIO            9

TAULUKKO V SANOJEN FREKVENSSI                      10

SANOJEN RYTMIIKKA                                            10

INFORMAATIO                                                      12

YLEISIÄ HUOMIOITA                                              12

KIRJALLISUUSVIITTEITÄ                                        13

 

Hannu Salaman Hautajaiset -novellia olen tässä tutkimuksessa tarkastellut pääasiassa rytmiikan kannalta. Tähän tarkastelutapaan olen päätynyt todettuani lukiessani novellia määrättyjen sanojen keskimääräistä suuremman toistuvuuden. Lähtökohtanani on ollut pyrkiä osoittamaan rytmiikan keskeinen merkitys teoksen rakenteessa.

Tutkimus on täysin teoskeskeinen. En ole käyttänyt mitään vertailumateriaalia teoksen ulkopuolelta, mutta siitä huolimatta katson menetelmäni olevan lähinnä kvantitatiivista kirjallisuudentutkimusta, joka perustuu tilastotieteeseen (vaikkakin alkeistasolla). Päähuomioni ei niinkään ole keskittynyt sanojen frekvenssiin kuin sanojen keskinäisiin suhteisiin, sanojen ja sanasarjojen variointitapoihin sekä sivutuotteena sanojen sisältämään informaatioainekseen. Vertailumateriaalin puutteessa en ole myöskään käyttänyt sellaisia termejä kuten "avainsanat", ''teema-sanat" ja "karakterisoivat sanat". Nähdäkseni sanarytmiikka voidaan palauttaa normi/poikkeus -käsitteisiin ja lopulta odotus/viivästyminen/täyttyminen -terminologiaan, mikä tuokin lopulta psykologisen aspektin mukaan kokonaiskuvaan. Tutkimusmateriaalista voisi saada irti enemmänkin kuin mitä tässä tutkimuksessa on tehty, mutta tutkimuksen tarkoitus onkin toimia eräänlaisena viitteenä niistä mahdollisuuksista, joita yhdistetty tilastotieteellinen/informaatioteoreettinen/ psykologinen tutkimus tuo mukanaan. Materiaalin käsittelyssä olen jättänyt tässä tapauksessa pois kaikki sidesana- ja sanaluokka-tutkimukset, jotka varmasti olisivat paljastaneet erään tärkeän osan novellin sanarytmiikasta.

 

Tutkimusmateriaalin olen jakanut kahteen pääosaan:
1) henkilönimet,
2) asiat.

1a)          Henkilönimet (taulukko I)

Taulukko esittää henkilönimet ja -viitteet siinä järjestyksessä kuin ne novellissa esiintyvät.

Merkit:          +/ henkilön nimi mainitaan
                   -/ henkilön nimi käy muuten selville
                   ?/ henkilön nimi on epävarma

Sekavin ryhmä on käsite, johon kuuluvat: tutut, muut, kaikki, vieraat, naapurit, tytöt yms., joita olen joissain tapauksissa yhdistänyt.        

1b)          Henkilönimet (taulukko III)

Tässä esiintyvät henkilöiden frekvenssiluvut taulukko I:n mukaisesti jaoteltuina. Tärkeimmistä nimistä on laskettu myös ?-merkkien määrä  informaatiotutkimusta varten.

Merkit:        +/ kun ei ole yhtään kysymysmerkkiä
                  -/ ilmoittaa kysymysmerkkien määrän
                  Positiivista -/merkkiä ei ole huomioitu

2a)          Asiat - taulukko II

Taulukko ilmaisee novellin asiajärjestyksen sekä perättäisessä että simultaanisessa tasossa. Informaatioarvoja on tässä tapauksessa voitu määritellä vain muutamille tekijöille.

Merkit:        +/positiivinen (esim. tekeminen)
                  -/negatiivinen (yleensä)
                  ?/epävarmuus

Erikoismerkitykset:         

         PYYTÄMINEN (?), antaminen, lupaus (+), ottaminen (-)
         MENEMINEN (-), tuleminen, käynti (?)
         TUNTEET: kielteiset (-), miellyttävät (+)
         PUHUMINEN (+), kuuntelu (-)

2b)           Asiat - taulukko IV

Asioiden frekvenssiluvut taulukko II:n mukaisesti jaoteltuina. Informaatioarvoja on laskettu merkitseviltä näyttävissä tapauksissa.

Vaakasuorat viivat taulukoissa merkitsevät etualalla olevia sanoja.
Pystysuorat viivat on tarkoitettu selventämään erityyppisten merkkien ryhmittymiä.

Hautajaiset III (I1 s.2) -IV (I2 s.3) -V (I3, s.4) - VI (II1, s.5) - VII (II2, s.6) -

VIII (II3, s.7) - IX (III, s.8) - X (IV, s.9)

 

(s. 10): SANOJEN FREKVENSSI

Tilastotieteen otostekniikka ei ole soveltunut tähän tutkimukseen, eikä se ole ollut tarpeellistakaan novellin suhteellisen lyhyyden vuoksi. Novelli sisältää noin 2600 sanaa [*laskettu yhden sivun sisältämän sanamäärän perusteella], joista 1600 sanaa kuuluu edellä oleviin taulukoihin.

Tämän lisäksi side- yms. sanoja on ehkä noin 500,  joten luokittelemattomia sanoja jää vain 500 kappaletta. Henkilösanoja on n. 820 ja [vähintään 5x toistuvia] asiasanoja n. 770, so. molempia on suunnilleen yhtä paljon. On huomattava, että kerran pari esiintyviä asiasanoja ei ole laskettu mukaan. Henkilöjakautuma
on paljon epätasaisempi kuin asiajakautuma yleisesti ottaen. Henkilönimistä esiintyy 15 yli kymmenen kertaa (teoksen "minä" 220), kun taas asiasanoista vastaava määrä on 27 (meno-tulo 94). Asiasanat voidaan vielä ryhmitellä seuraavasti:

TAULUKKO V

MITAT: aika, luvut                                                               74

MAISEMA: sää                                                                     7

PAIKAT: nimet, huoneet, huonekalut                                      37

LIIKENNE: meno-tulo, seisominen-istuminen,

                kuljetus, auto, juna                                               128

KUOLEMA: vainaja, hauta, hautaus, saatto, kanto, kappeli        103

TUNTEET: nauru, itku, seksi, kirous, kiukku, ylpeys                  62

TYÖ: kuormaus, kotityöt, opiskelu                                           28

FYSIIKKA: terveys-sairaus, urheilu, uni                                   41

RUOKA-NAUTINTOAINEET: kahvi, viina, tupakka, lääke           72

RITUAALIT: tervehtiminen, pyytäminen jne., kiittäminen          49

INFORMAATIO: radio, TV, lehdet, puhe-kuuntelu, kirjat,

                  puhelin, tekstit, katsominen, lukeminen                 129

RAHA: lainaus, osto                                                               28

IDEOLOGIA: uskonto, politiikka                                               13

 

SANOJEN RYTMIIKKA

Sisältö on muotoa. Tiheimmin läpi novellin toistuvat sanat muodostuvat rakenteellisiksi normeiksi, joiden ympärillä muut sanat varioivat, Taulukko I:n mukaan muodostuu teoksen "minän" ympärille seuraava etualalla olevien nimien variaatio:

VIHTORI/IRMA/VIHTORI/TYTÖT/VANHUKSET/JÄRVISET/BERTTA/
GUNILLA/ISÄ/TERTTU/KANTAJAT/VIHTORI/GUNILLA/IHMISET/TIMO/
NAISET/VEKE/GUNILLA/BERTTA/ISÄ/TERTTU/GUNILLA/IHMISET/TIMO/
BERTTA/JUSSI/TIMO/TERTTU/BERTTA/ISÄ/MORSIAN/TYTTÖ/IRMA

Taulukko II:n mukaan muodostuu meno/tulo-normin ympärille sarja:

AIKA/PUHUMINEN/NAUTINTOAINEET/PAIKAT/LIIKENNE/KATSOMINEN/KANTAMINEN/HAUTA(US),PUHE/KUKAT/SAATTO/KUORMAAJA/RAHA/PUHE/AIKA/RUOKA/TERVEYS/LUVUT/KUOLEMA/RUOKA/PYYTÄMINEN yms./PUHE/NAURU/RAHA/PUHE

("puhe" merkitsee tämän SANAN vaihtelevaa käyttöä)

Taulukoista III ja IV nähdään sanojen painopisteiden jakautuminen novellin eri osiin: (s.11)

 

Taulukko III:

ALKUPUOLI: SULO, VANHUKSET, JÄRVISET, ARMI

ALKU-LOPPU: TYTÖT, LAPSET, HEIKKI, IRMA

LOPPUPUOLI: MORSIAN

KESKIVÄLI: TUTUT, BERTTA, VEKE, JUSSI, ANJA, ANSELMI, VIIVI,  TERTTU

TASAISESTI: MINÄ, ÄITI, TIMO, GUNILLA, ISÄ, VIHTORI

 

Taulukko IV

ALKUPUOLI:
MUISTAMINEN, KUKAT, TEKSTIT

ALKU-LOPPU:
TIEDOTUSVÄLINEET, OPISKELU, MAISEMA, PAIKAT, IDEOLOGIA, NUKKUMINEN, ASEMA, SEKSI, NAUTINTOAINEET, NAURU

LOPPUPUOLI:
PYYTÄMINEN, RAHA, RUOKA, KAHVI

KESKIVÄLI:
SAIRAUS, ISTUMINEN jne., KIITTÄMINEN, TUNTEET, KUOLEMA, TYÖT

TASAISESTI: AIKA, HAUTA(US), PUHE jne., MENO-TULO, LUVUT, KATSOMINEN, LIIKENNE

 

Esimerkkejä: Taulukko I: Sulo-sanan variointi

VENLA/VIHTORI-ISÄ/VIHTORI (?) - Tiistaina kävi Venla. Suloa hautaan laskettaessa Vihtori oli saanut sydänhalvauksen. Seuraavana päivänä tuli isältä kirje: VIIVI-ARMI-MINÄ/MINÄ-VEKE        
-Viiville ja Armille esitin surunvalittelut Sulon takia... - Mitä pulliainen, sanoin Vekelle...

MUUT(?)-VIHTORI(?) / (?)VIIVI-ARMI        
...jossa meidän monien muitten tavoin oli saattamassa toista rakasta vainajaa haudan lepoon.
- Viivin ja Armin suunnalta kuului itkua...

MINÄ-VIHTORI (?) / (?) IRMA-VIHTORI (?) / ARMI-VIIVI-VIHTORI
- Illalla olin möykännyt oliko kaunis kuolla toisen haudalla ja Irma säestänyt:
"Niin, varasti shown." Nyt Armi ja Viivi poraavat Suloa Vihtorin haudalla...

VIHTORI (?)-VIHTORI (?) / GUNILLA-TIMO         
- ...vitsejä tyhjän potkaisijasta, vallankin kun menee ja potkaisee toisen haudalla. / Gunilla ja Timo laskivat...

VIIVI-MINÄ / MINÄ/VIIVI-ARMI          - Viiviltä kävin pyytämässä anteeksi etten ollut päässyt Sulon haudalle...

 

Taulukko II - Maisema-sanan variointi

KATSOMINEN-SEKSI / MENEMINEN-RAHA-TIED.VÄLINEET        
- Katselin sääriä, oli pimeä ilta. Käväisin ostamassa Kansan Uutiset...

PAIKKA/MENEMINEN-ASEMA-TIED.VÄLINE        
- Tampereella satoi, Kiiruhdin asemahallin läpi, soitin...

KUKAT-LIIKENNE / HAUTAUS-KAPPELI
- Kukkalaite ei mahtunut folkkarin takalokeroon... Sade oli lakannut. Hautausmaalla oli kappelin...

KATSOMINEN/(?)PUHUMINEN-TERVEYS-IDEOLOGIA
- ...nimeä en katsonut... korkojen painumiin tuli vesi, ja kuuntelin puhujaa: hyvä urheilumies, puoluemies...

AIKA/KUOLEMA-MENEMINEN
- Oli päivä pitkä ja kirkas taivas, tuli ilta ja aurinko laski, pois kerallas meni valo meiltä...

RAHA-TIED.VÄLINE-LUKEMINEN-PAIKKA/RAHA-RUOKA
- Ostin lehtipojalta luettavaa/... Helsingissä oli märkää, asvaltti ja nupukivet kiilsivät. Ostin makkaroita...

 

Esimerkkinä HENKILÖ/ASIA -muunnelmista otan vain nukkuminen/herääminen -tapaukset:

MINÄ/TOIJALA-VANHUKSET-MENO        - Heräsin Toijalassa. Vanhukset olivat lähteneet...

LAPSET/AIKA-MENO-LAPSET-LAPSET/
- Lapset olivat nukkuneet tunti sitten. Menin katsomaan niitä, kumpikin nukkui takapuoli pystyssä.

 

Esimerkkejä sanan merkityksien muunnelmista:

- Menin katsomaan niitä... Irma kysyi kuinka oli mennyt...

- Vetäs joku tiineeks vaan... Minä vedin suupieltäni hymyyn...

- Hän uskoo elämään... Tarval on ikuinen naula päässä...

(s.12) Muita rytmiikkaa luovia dimensioita ovat esim. kuvauksen ja vuorosanojen suhde, sijaintia ilmaisevat sanat (vieressä, vastapäätä jne.) samanaikaisuuden (luettelot) ja perättäisyyden (tapahtuminen) vaihtelu sekä informaatiovaihtelut.

 

INFORMAATIO

Taulukosta III voidaan todeta ainakin se, että lapset ja tytöt - novellin alku- ja loppupuolen henkilöt ovat erittäin selvästi määriteltyjä, kun taas keskipuolen henkilöt Anja ja Viivi ovat täysin sivuhenkilöitä. Vihtori, muut, Bertta ja Terttu ovat usein epävarmasti määriteltävissä; poissaolevista puhutaan pahaa ja kuolleesta puhutaan varoen. Moni/yksiselitteisyysrytmiikka selviää seuraavasta merkkisarjasta [0-merkki tarkoittaa +/- merkkien samansuuruista esiintymistä]:

+?+-+-?+?-+0-0-??+?+?0+?++0+-0-+0+0+?+?+?+-?

Näyttää siltä, että novellin vuorokeskusteluissa ei edes ole välttämätöntä tietää, kenestä henkilöstä kulloinkin on puhe. Tämä voi merkitä jopa sitä, että luonnekuvien hahmottuminen ei ole olennaista novellin "ymmärtämiselle".

TAULUKKO IV on vaikeammin tulkittavissa. Merkitseviltä näyttävät epävarmuus-tilat puhuttaessa nautintoaineista, seksistä, tunteista ja kuolemasta. Sen sijaan ideologioissa ei ole mitään hämärää.

Informaation kannalta katson merkitseviksi asioiden ja henkilöiden ensimmäisten esiintymisten jakautumisen novellin eri osiin: (eri osat tarkoittavat ko. taulukkorivejä)

 

ASIAT: (1/4)          26/40 I osassa (1,5 sivua)
                             8/40 II osassa (1,75 sivua) hautaus
                             6/40 III-VI osassa (8 sivua)

1/4 osassa novellia esiintyy 85% asiaryhmittymistä

HENKILÖT: I osa: 15/42, II: 10/42, III: 6/42, IV: 3/42, V: 4/42, VI-X: 4/42

I-III so. ¼- osassa esitellään 75% henkilöistä

1/5 -osassa esitellään kaikki tärkeimmät henkilöt.

 

YLEISIÄ HUOMIOITA

Sanojen frekvenssin suuruus merkitsee pientä informaatiota ja siis teoksen tyylinormien osatekijää. Asiasanojen piirissä liikenne, informaation välittyminen ja kuolema muodostavat tämän novellin tyylinormiston.

Rahasta, ideologioista ja seksistä puhutaan suhteellisen vähän (TAULUKKO V). Kylmien taulukoiden perusteella näyttää siltä, että ne asiat, joihin lukija kiinnittää huomionsa, tulevat täysin subjektiivisesti valituiksi.

(s.13) En tiedä, onko Vesa Karosen analyysi Salaman "Hautajaiset" -novellista sijoitettu antologiaan analyysin huonouden tähden. Ymmärtääkseni Karonen on yrittänyt etsiä novellista rakennetta luonnekuvien selvittelyn avulla. Toiseksi hän on yrittänyt tulkita novellia pelkkänä juonikertomuksena.
Molemmat lähtökohdat ovat nähdäkseni irrelevantteja novellin rakenteeseen nähden. Luonnekuvat ovat useissa tapauksissa epäselviä (tietoisesti?) ja juonessa ei tapahdu mitään sellaista, joka sinänsä olisi taiteellista rakennetta luovana tekijänä.

Yrittäessään raivokkaasti määritellä novellin mahdollista hyvyyttä luonnekuvien perusteella on Karonen päätynyt sanatarkasti toteuttamaan erästä uuskritiikin päämäärää: Kritiikin on voitava kattaa teoksen sisältö - vaikkakin toisin sanoin.

Karosen analyysi kertoo todella kaunokirjallisesti teoksen tapahtumat ja luonteet. Hän kylläkin tekee sen melkein samoin sanoin ja vähän laveammin. Hän on käyttänyt aikansa sen tutkimiseen, kuka sanoi ja mitä, sekä kuka oli kenenkin sukulainen jne. Hän puhuu politiikasta ja rahasta, jotka eivät tilastojen enempää kuin minunkaan mielestä esitä ratkaisevaa osaa teoksen rakenteessa.

Käsittääkseni teoksen rakenne (ja sisältö) muodostuu sanojen rytmiikasta, joka taulukoiden mukaan hallitsee koko novellia. Salaman novelli on synteesi vanhasta, tietoisesti latistetusta juonikertomuksesta sekä uuden runouden sanarytmiikasta, jolla alueella varmasti on parempiakin mestareita. Sanarytmiikan tutkimus soveltuu varmasti hyvin johonkin Beckettin tuotantoon. Kaikenlaiset luokittelut statistisessa tutkimuksessa ovat sen verran ongelmallisia, etten ole lopulta lainkaan varma, olenko käyttänyt aikani sen paremmin kuin Karonenkaan. Katson mieluummin tutkimukseni olevan työmenetelmän esittely kuin täydellinen Salaman novellin analyysi.

 

Hannu Salama, Hautajaiset, tulkinta, Vesa Karonen ss.315-334
         (Polkunen-Tarkka, Novelli ja tulkinta, Weilin+Göös, Helsinki 1969)        

Peter Hallberg, Statistik i den litterära analysens tjänst,
         Litteraturvetenskap, Stockholm, 1966, ss.9-36.

Leonard B. Meyer, Emotion and Meaning in Music, The University of
                 Chicago Press, Chicago&London, 1956, Phoenix Books 1965
Leonard B. Meyer, Music, the Arts, and Ideas, The University of Chicago Press, USA, 1967