1975 Big Band alueorkesterina

26.5.75 Kymenlaakson kesäyliopiston alueorkesteriseminaari (Kotkan Koteko)

         Seminaarin johtaja: Koulunjoht. Tapani Arvola
         (mm. R. Kivelä - P. Rautio - E. Bister)

& MAF-sound - kesä 1975 (lyhennelmä)

- Päiväämätön lehtijuttu: Kuvateksti: "Kesäyliopisto aloitti"

Alustus (IS): Big Band alueorkesterina (klo 10.30)

Big Band alueorkesterina

Kajaanin Big Band - Kainuun alueorkesteri

Kajaanin Big Bandin taustahistoria alkaa 1950-luvun lopulla toimineesta "isosta orkesterista", jonka kokoonpanona oli kolme saksofonia,2-3 trumpettia sekä komppiryhmä. Varuskuntasoittokunnan siirtyminen Kuopiosta Kajaaniin teki vasta mahdolliseksi haaveet varsinaisesta big bandista, joka alkoi hahmottua vuosina 1967-68 soittokunnan ja paikallisten tanssimuusikkojen yhteistyönä erityisesti radion tanssiorkesterin vierailun jälkeen.
Vuosikymmenen vaihteessa kävivät Raimo Henriksson ja Pentti Lasanen vierailemassa orkesterin johtajina tuoden mukanaan kotimaista sovitus-tuotantoa. Viime vuosina big band on toiminut Kajaanin seudun rytmi-muusikot ry:n puitteissa saamatta tuskin mitään apua julkisista varoista.  Orkesterikomitean vielä istuessa sai Kajaanin kulttuurilautakuntavuoden 1972 lopulla kaupunginhallitukselta valtuudet valmistella ja ehdottaa opetusministeriölle big band -tyyppisen alueorkesterikokeilun aloittamista Kajaanissa.

Idean isänä toimi silloinen big bandin kapellimestari, kulttuurilautakunnan sihteeri Sakari Jankko. Ajatusta oli myös kehittelemässä Kainuun Maakuntaliiton koulu- ja kulttuurijaosto. Kuten tunnettua, orkesterikomitea ehdotti ensimmäisessä vaiheessa alueellisten big bandien kokeilutoiminnan aloittamista Kajaanissa ja Porissa.

 

Toiminta syksyllä 1974
Myönteisen päätöksen tultua tiedoksi Kajaanin Seudun Rytmimuusikot ry lakkautti big band -jaoston ja orkesterin toiminta siirrettiin kulttuurilauta-kunnan alaisuuteen. Kajaanin Big Band aloitti toimintansa kunnallisena alueorkesterina 1.9.1974, jolloin kiinnitettiin kaksi sivutoimista  muusikkoa (lyömäsoittimet ja basso). Päätoiminen kapellimestari aloitti työnsä 1.10.1974. Orkesterin         organisaatiosta ja toiminnasta vastaa kulttuurilauta-kunnan alaisena toimiva alueorkesterijaosto, jonka johtajan tehtäviä on toistaiseksi hoitanut kapellimestari.

Orkesterin kokoonpano syksyllä !974:

2 as, 2 ts, 1 bs, 2 tp, 4 trb, p, b, dr, g. Näistä 10 oli säännöllisiä avustajia ja 3 oppilassoittajia.

Orkesteri  harjoitteli kauden aikana 14 kertaa, jonka lisäksi toimenhaltijat pitivät harjoituksia viikkotuntimääriensä puitteissa pikkuyhtyeohjelmistoa harjoitellen. Konsertteja pidettiin 9, joista kaksi oli pienyhtyekonsertteja. Esiintymispaikat olivat Kajaani (3), Varttius, Paltamo, Vaala, Kuhmo,  Hyrynsalmi ja Sotkamo. Yleisöä konserteissa oli yhteensä n. 1200 ja pääsylipputulot järjestäjille olivat 2000 mk. Konserteista kaksi oli ilmais-tilaisuuksia. Liput ovat olleet 5 mk aikuisilta ja 2 mk lapsilta, opiskelijoilta, eläkeläisiltä jne. Joissakin tapauksissa lipputulot ovat olleet ainoat konsertti-tulot (Johtuen mm. kuntien määrärahojen pienuudesta loppuvuotena),  mutta tavallisesti tilaajat ovat suorittaneet sopimuksenmukaisen korvauksen big bandille ja pitäneet saadut konserttitulot.

Syksyn -74 budjetti oli erittäin pieni: 36000 mk:n loppusummasta opetus-ministeriön osuus oli 18000 mk, muut tulot n. 3500 mk ja kaupungin osuus n. 14500 mk. Toiminta alkoi siis vaatimattomasti. Big band -käsite näytti olevan melko vieras suurelle yleisölle, jolla ei Kainuun alueella ole ollut liiemmälti mahdollisuuksia konserttitottumuksien  omaksumiseen. Tilannetta valaisee konserteissa suoritettu kirjallinen kysely, jolla pyrittiin selvittämään vallitsevaa tilannetta sekä yleisön musiikillisia odotuksia.

Vaalan. Kajaanin, Kuhmon ja Hyrynsalmen konserteissa täytti yhteensä 145 henkilöä yleisökyselykaavakkeen. Vastauksista saadaan yhteenvedoksi seuraavaa:

 

IKÄ:                     48 yli 20-v., 97 alle 20-v.

SUKUPUOLI:         naisia 74, miehiä 71

KOTIPAIKKA:        Kajaanin kohdalla 48:sta vastanneesta
                            19 oli ulkopaikkakuntalaisia

AMMATTI:             koululaisia ja opiskelijoita oli yli 100,
                             kun taas muut olivat erilaisia viranhaltijoita

LIPPUJEN HINTA:   86 piti halpana, 2 piti kalliina

KONSERTTIMATKAKULUJA:         näitä oli n. 20 kuulijalla (automatkat)

KONSERTTIMATKAN PITUUS:      41:llä se ylitti 2 km

MATKUSTUSTAPA:         102 jalan, pyörällä tai potkurilla
                                     muut pääasiassa omalla autolla - jotkut bussilla

KONSERTTIAIKA:           97 Piti sunnuntai-iltapäivää tai -iltaa hyvänä,                
                                     58:lle sopii arki-ilta

OHJELMAN SELOSTUS:    78 haluaisi tarkempaa sävellysten esittelyä

TIEDOTUSTAPA:             konserttiin tuloperusteena olivat (muutamilla useita):

lehti-ilmoitus                   58

seinäjuliste                     65

keskustelu                      42

TIEDOTUKSEN RIITTÄVYYS:         liian vähäisenä piti sitä 66,

                                                   liian suurena ei kukaan

YLEISÖN MUSIIKKIMAKU:             kaikkiruokaisia yli puolet,

                                                   popin tms. ystäviä lähes puolet,

                                                   klassikkoja kymmenkunta

SOITTOHARRASTUS:                    aktiivisiksi soittajiksi ilmoittautui 63

MUSIIKINOPISKELIJOITA:             36 ilmoitti opiskelevansa aktiivisti musiikkia

KONSERTTIKÄYNNIT v. 1974:

kotipaikkakunnalla klass. musiikin konsertissa         49

kotipaikkakunnalla pop/jazz     "          "                 45

ulkopaikkakunnalla klass. musiikin konsertissa         22

ulkopaikkakunnalla pop/jazz     "          "                 19

MIELISÄVELTÄJÄ, -ESITTÄJÄ, -SÄVELLYS:

         84          mainitsi pop/jazzalan nimen

         31          mainitsi klassisen musiikin nimen

KONSERTTITOIVOMUKSET:

55  toivoi viihdekonsertteja

32  toivoi koulukonsertteja

105 toivoi pop-, jazz- ja jam session -konsertteja

36  toivoi kansanmusiikin konsertteja                  

20  toivoi jotain muuta:  suom. musiikki, perhe-, työpaikka-, eläkeläis- yms. konsertteja

 

Erikoishuomioita:

- Suurin osa jopa konserttiin tulijoista piti mainostusta liian heikkona.

- Ensikonserteissa eivät yleisömäärät olleet kovin suuria paitsi Kajaanissa ja Paltamossa (jossa oli mukana lähes 10 % kirkonkylän asukkaista.)

- Linja-autokuljetukset (esim. Sotkamon Tuhkakylällä) lisäsivät yli 2 km:n  päästä saapuneiden määrän jopa yli puoleen koko yleisömäärästä.

- Halukkuus koulukonserttien järjestämiseen on suuri, mutta päätoimisten muusikkojen puute estää niiden toteuttamisen.

- Merkillepantavaa oli selostettujen konserttien tarve.

- Kaikki järjestäjät ovat olleet hyvin kiinnostuneita saamaan uuden konserttivierailun.

- Huomattavan suuri osa konsertissa kävijöistä oli konsertissa ensimmäistä kertaa v:n 1974 aikana.

 

Toiminta keväällä 1975

Kokoonpano: 2as, 2ts, bs, 4tp, 3trb, p, g, b, dr, (+ tilap. vl)

Kaupunginhallitus on todennut hyväksyessään 130140 mk:n talousarvion Big Bandille, että orkesterin laajentamiseen tarvittava lisätalousarvio esitettäisiin kaupungille kevätkauden päätyttyä. Kulttuurilautakunta tulee esittämään, että 1.9. 1975 alkaen orkesterin kolme sivutointa (joista yksi on täyttämättä) muutettaisiin päätoimisiksi sekä perustettaisiin yksi uusi  äänenjohtajan päätoimi ja kanslistin sivutoimi. Tämä merkitsisi loppubudjetinlaajenemista 160 000 mk:aan. Perusteena laajentamistarpeelle ovat seuraavat päätoimisten muusikkojen puutteesta syntyneet tekijät:

- sivutoimisen äänenjohtajan tointa ei ole saatu täytettyä, koska se yksin ei tee taloudellisesti mahdolliseksi hakijan siirtymistä paikkakunnalle

- päiväkonsertit kouluissa ovat erittäin vaikeasti järjestettävissä

- orkesterin taiteellinen taso ei pääse kehittymään

- kapellimestari joutuu tekemään enemmän kanslia- kuin musiikillista työtä

Lisätalousarvio ratkeaa kesäkuun lopussa, mutta opetusministeriö on jo myöntänyt orkesterille 55 000 mk kokeilun jatkamiseen. Määrärahan suuruus on selitettävissä sillä, että valtionapu koskee myös palkkausta, eikä Big Band kuulu normaalin orkesterimäärärahan piiriin. Em. lisäksi on Nomus-rahastosta saatu 4000 mk:n arvoinen sävellystilausmahdollisuus norjalaiselta Jan Garbarekilta (norjalaiseen kansanmusiikkiaineistoon perustuva jazzsarja big bandille) sekä Oulun taide-toimikunnalta 3000 kahden (radioitavan) ilmaiskonsertin pitämiseen (Peson vara-vankila ja jokin syrjäinen kyläkunta).  

Kevätkauden tilaushinnat ovat Kainuun alueella olleet big band -konsertista 1100 mk ja yhtyekonsertista 400 mk, ellei toisin ole sovittu. Alueorkesteri-jaosto maksaa TEOSTO-maksut, auttaa mainoskuluissa julkaisemalla lehti-ilmoituksia sopimuksen mukaan sekä lähettämällä seinäjulisteita. Järjestävä yhteisö huolehtii salivaraukset, siivouksen, lippujen myynnin, mahdolliset yleisökuljetukset, julisteiden tekstityksen ja levityksen, tiedot konsertin järjestämisestä paikallislehteen ja poliisille, sekä huolehtii viritetyn pianon hankkimisesta konserttipaikalle (mikä onkin vaikein asia). Syyskaudella vastaavat hinnat konserteista tulevat olemaan n. 1500 mk ja 700 mk kustannusten nousun sekä valtionavun prosentuaalisen pienuuden johdosta.

Vuoden 1975 toimintasuunnitelmaan kaavailtiin 22 big band -konserttia ja 14 yhtye-esiintymistä. Kevätkauden kysyntä ylitti kuitenkin suunnitelman jo tammikuussa, jolloin koko kevät ja osa syksyäkin myytiin loppuun. Kesä mukaan luettuna on big bandilla 16 konserttia, joista 5 Kajaanissa. Muut paikkakunnat ovat: Oulu, Raahe, Sotkamo, Pihtipudas, Ylivieska, Kajaanin mlk., Suomussalmi, Paltamo, Varttius (Kuhmo).

Yhtye puolestaan on esiintynyt neljästi Kajaanissa ja sen lisäksi Varttiuksessa, Kajaanin mlk:ssa, Paltamossa ja kesäkuussa Kuopiossa. Yhteensä kymmenestä konsertista on vain kaksi ollut koulukonsertteja. Kesän aikana tekee yhtye (Ilpo Saastamoinen/kitara, Kari Hynninen/basso, Timothy Ferchen / vibrafoni ja rummut sekä Jordan Kojuharow /viulu) erilliskonsertit Rovaniemellä ja Porissa, joista alueorkesterille on myös tuloja. Toukokuun puoleenväliin mennessä musiikkiamme on kuunnellut 4500 ihmistä, ja tulevat esiintymiset lisäävät kuulijoiden määrää ainakin 3000:lla, sillä osa esiintymisistä liittyy suuriin ulkoilmatilaisuuksiin. Tämän lisäksi on huomioitava jo tapahtuneet sekä tulevaisuudessa tehtävät radio- ja TV-esiintymiset. Tämä 26:n konsertin yhteismäärä kevään ja kesän aikana tuottaa Jo 2/3 orkesterin "omalle" tulopuolelle arvioidusta 30000 mk:sta, vaikka tietysti myös kulut nousevat, sillä esim. harjoitusmäärää ei juuri ole voitu pienentää 1-2 kerrasta viikossa esiintymisistä huolimatta. Tämä on lisännyt työpainetta muusikkojen kohdalla turhankin suureksi (esim. prikaatin soittokunnan päätoimisten 8 puhaltajan johdolla), joten yhden päätoimisen muusikon  orkesterilla ei juuri suurempaan kapasiteettiin pystytä. Konsertteja on jo osittain siirretty syksyyn, jolloin esiintymis-alue luultavasti tulee kattamaan Joensuun, Iisalmen, Puolangan, Muhoksen ja Vuolijoen.

Yhteistyö ympäröivien alueiden ja musiikillisten elinten kanssa on ollut alusta lähtien vilkasta. Kevään suurtapahtuma on yhteiskonsertti Kajaanin sekakuoron kanssa, jolloin Big Bandin solistina on Nils-Aslak Valkeapää. Kainuun musiikkiopisto on "lainannut" Jordan Kojuharowia yhtyeen käyttöön. Kapellimestari on vieraillut koulutuksen merkeissä Iisalmessa, Nurmeksessa ja Joensuussa sekä Rovaniemen Big Bandin ensikonsertissa solistina. Näissä yhteyksissä on lainattu kotimaista big band -materiaalia sekä rakennettu kontakteja Muhoksen ja Pihtiputaan orkestereihin. Kajaanin Seudun Rytmimuusikot ry:n jokavuotinen pop/jazzleiri elokuussa saanee tänä vuonna entistä suuremman merkityksen myös orkesterileirinä Kajaanin Big Bandin saaman yleisen huomion vuoksi. Nuoria puhaltajia ja soittajia on tulossa entistä enemmän Rovaniemeltä, Taivalkoskelta, Lieksasta, Kittilästä, Kemijärveltä, Liperistä ja mahdollisesti Jugoslaviasta. Kitkaton yhteistyö Kainuun Prikaatin kanssa on tietenkin ollut ensiarvoisen tärkeää nimen-omaan konserttiaikojen järjestelyissä päällekkäisyyksien välttämiseksi kuten myös tilapäisissä harjoituspaikka-ongelmissa.

Toistaiseksi ratkaisemattomia kysymyksiä ovat pitkän tähtäyksen yhteistoiminta Konserttikeskus ry:n kanssa koulukonserttien sekä orkesterin ohjelmistojen radioinneista syntyvät maksuongelmat. Edellisessä tapauksessa on kysymys siitä, että big band ja ko. yhdistys saavat molemmat valtionapua toimintaansa. Jälkimmäisessä taas alueradioiden budjetti ei salli kalliita ison orkesterin nauhoituksia teknisistä puutteista puhumattakaan. Ei ole vielä olemassa selvää kantaa siitä, katsotaanko alueradiotoiminta osaksi valtion tuen alaista alueorkesteri-toimintaa.

 

Ohjelmisto

Ei ole lainkaan helppoa ratkaista, millaiseksi big bandin ohjelmistopolitiikan tulisi muodostua - varsinkin kun kuulijoilla on mitä erilaisimpia ennakkoasennoitumisia tai sitten he ovat täysin vailla minkäänlaista mielikuvaa siitä, mitä musiikkia tuollainen orkesteri voi tarjota. On ollut tilanteita, jolloin nuoret ovat jääneet pois konsertista arvellen, että musiikki on vain isoäidin swingiä, kun taas vanhemmat ovat luulleet orkesterin soittavan vain jytäpoppia.

Tässä tilanteessa on ehkä ollut mielekästä lähteä etsimään jonkinlaista vastapainoa ylikansalliselle massaviihteelle ja yllättää yleisö syyrialaisella kansansävelmällä, jonka 15 miestä soittaa pelkillä rytmisoittimilla.

Vaikeus on siinä, että painettu big band -nuotisto ei todellakaan ole mitään moni-puolisuuden ylistyslaulua - se pyrkii sitomaan orkesterin tiettyihin musiikillisiin raameihin, joista ei ole helppo irtautua.

Luonnollisin tapa on korostaa kotimaisten säveltäjien ja sovittajien osuutta sikäli kuin sovitusmateriaalia on saatavilla. Niinpä ohjelmistossa on ollut mm. nimiä kuten Heikki Sarmanto, Kai Backlund, Paroni Paakkunainen, Erik Lindström, Jukka Kortelainen, Olavi Koskela, Heikki Koskinen, Kaj Chydenius ja Rauno Lehtinen.

Big band harjoittelee vuoden -75 aikana neljä eri konserttiohjelmistoa, joista yksi tulee olemaan eläkeläisille suunnattu konsertti. Kevään tärkeimmät numerot ovat olleet Kaj Backlundin "No Comments" (30') ja Seppo Paakkunaisen "Aillohas" -joikusarja big bandille ja Nils-Aslak Valkeapäälle (20'). Big band -sovituksia on talvikauden aikana esitetty yhteensä 27.

Big bandin yhtye on kautena harjoitellut 37 sävellystä, joita on esitetty sekä orkesteri- että yhtyeen omissa konserteissa. Tämä toiminta on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi, sillä pienyhtye pystyy vaihtamaan musiikkityyliä lähes laidasta laitaan kuuden miehen erilaisilla soitinkokoonpanoilla: rummut, kymmenkunta muuta erilaista lyömäsoitinta kiinalaisesta vasarasta tai pääkallosta marokkolaiseen käsirumpuun, vibrafoni, piano, viulu, basso, sähkö- ja akustinen kitara, säestyssitra, virsikantele, loud, domra prima, huilu, sopraano- ja alttosaksofoni, trumpetti ja hanuri. Suuri osa ohjelmistosta on soitettu ilman rumpuja.

Kotimainen materiaali muodostuu kansansävelmien uusista sovituksista improvisointeineen (Hyrynsalmi, Pielavesi, Kajaani). Jazznumeroiden lisäksi yhtyeen omaleimaisinta ohjelmistoa ovat olleet lukuisat sovitetut versiot eri maiden kansanmusiikista (venäläinen, gruusialainen, kasakstanilainen, azerbaidzanilainen, slovakialainen, bulgarialainen, saamelainen, jugoslavialainen, kuubalainen ja gambialainen musiikkiperinne). Tämä musiikinalue onkin muodostanut 1/3:n yhtyeen ohjelmistosta.

 

Tulevaisuuden suuntaviivoja

Syksyn 1975 tavoitteena on aikaansaada alueorkesterijaoston toimintasääntö sekä orkesterin järjestyssääntö, joista luonnokset jo ovatkin olemassa Oulun ja Kuopion orkestereiden malleista muunneltuina. Em. säännöstöt eivät vielä ole astuneet voimaan, koska avustajasoittajien kanssa ei kuluneena talvena ollut kirjallisia työsopimuksia, eikä avustajakorvauksia ole vielä voitu pitää lainkaan riittävinä. Kokeilu on kuitenkin saatettu liikkeelle, ja idealismin aika alkaa olla lopussa. Syyskautena siirrytään normaalitariffien mukaiseen tuntipalkkaukseen avustajien osalta, mikä tietenkin tulee nostamaan palkkausmenoja huomattavasti.

Kulttuurilautakunnan PTS-suunnitelmassa on kaavailtu päätoimisten muusikkojen vakanssien perustamista vuodesta 1977 lähtien kahta vuosittain, jolloin v. 1982 orkesterissa olisi päätoimiset kapellimestari kolme äänenjohtajaa, 13 soittaja kanslisti ja  vahtimestari.

Tällaisen orkesterin ylläpitäminen tulee kaupungille huomattavasti halvemmaksi kuin suuri sinfoniaorkesteri, jos vain hyväksytään big band -toiminta taiteellisen ilmaisun piiriin. Valitettavasti ennakkoluuloja vielä on olemassa eri puolilla Suomea.

 

Alueellisen big band -toiminnan kysymyksiä Suomessa

Olen erittäin huolestuneena seurannut orkesterikomitean mietinnön toteutumista "kevyen" musiikin osalta Suomessa. Pelko sinfonisen musiikin tarjonnan jäämisestä big band -musiikin varjoon on erityisen selvästi näkynyt Porissa, mikä on hidastanut alueorkesterikokeilun vauhtiin pääsyä. Mielestäni opetusministeriön kanta olla tukematta Porin kaupunginorkesterin aluetoimintakokeilua on sikäli oikeaan osunut, että se tunnustaa eri musiikinalojen tasapuolisen kehittymisen oikeuden valta-

kunnallisella tasolla. Porin pelko sinfonisen musiikin jäämisestä alakynteen saattaa olla heijastuma niistä yksipuolisista pyrkimyksistä kehittää vain sinfonista musiikkia jollain muulla paikkakunnalla, jossa alueorkesterina toimii sinfoniaorkesteri.

Ei tarvitse muuta kuin seurata musiikin määrärahojen vuosittaista jakautumista kaupungissa eri musiikinalojen kesken, niin huomaa helposti epätasapainotilan olemassaolon. Kuten tunnettua, on tällainen yksipuolisuus täysin vastoin orkesteri-komitean mietinnön henkeä. Komiteamietinnössä nimenomaan todetaan, että alueorkesteritoimiston tulisi huolehtia konserttitilauksien ja konserttivaihtotoiminnan avulla erimusiikinalojen tasapuolisesta tarjonnasta erilaiset kuulijapiirit huomioiden. Väittäisin tässä yhteydessä, että big bandin perustaminen Kajaaniin ei missään tapauksessa ole vähentänyt klassisen musiikin kunnallista tarjontaa, vaan on pikemminkin virkistänyt paikkakunnan kaikkea musiikkitoimintaa. Vaikkakaan konserttivaihtoon Kuopion ja Oulun orkestereiden kanssa ei vielä ole päästykään, on Kajaanissa lukuisten yksityisten konserttivierailujen lisäksi saatu syksyllä -74 kuulla mm. Finlandia-kvartettia ja Radion kamarikuoroa Eero Sipilän muistokonsertissa. Kajaanin harrastajaorkesterin toiminta on parantunut entisestään ja kaupungilta on irronnut määrärahoja klassisen musiikin konserttien järjestämiseen sekä musiikki-opistolle enemmän kuin koskaan - ei vähiten siitä syystä, että big bandin ylläpitäminen on kaupungille ollut suhteellisen halpaa.

Olen sitä mieltä, että samalla tavoin kuin laajat musiikinystäväpiirit ovat huolissaan Porin alueen (Satakunnan) alueellisesta sinfonisen musiikin tarjonnasta, tulee big band -musiikin ystävien valppaana seurata sitä, miten pop/jazzmusiikin tarjontaa kehitetään seitsemällä muulla paikkakunnalla, joissa aluesinfoniaorkesteri vie valtaosan isäntäkaupunkinsa musiikkibudjetista. Ellei Porin big band pääse kehittymään edes sen vertaa, että sinne saataisiin päätoiminen kapellimestari, ei kokeilulla ole sanottavaa merkitystä. En itse usko ns. sekaorkesterimahdollisuuteen. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää tällöin joko vielä yhden uuden alueellisen big bandin ottaminen kokeilun piiriin Itä- tai Kaakkois-Suomesta tai sitten big band -kokeilun siirtäminen johonkin toiseen kaupunkiin. Kansanmusiikin, pop- ja jazzmusiikin suhteellinen osuus ei saisi enää pienentyä orkesterikokeilussa, varsinkin kun on jo olemassa selvää näyttöä siitä, että em. Alojen toiminta pystyy tavoittamaan laajoja kuulijapiirejä monipuolisten tarjontamahdollisuuksiensa vuoksi.

Uskoisin, että nimenomaan kunnallisten pikkuyhtyeiden perustaminen olisi erittäin hyvä ratkaisu suurille kaupunkikunnille, jotka eivät voi vakavissaan harkita big bandin perustamista alueelleen. Maamme muusikkovoimat riittävät usean tällaisen yhtyeen rakentamiseen, ja monet pääkaupungin free lance -muusikot ovat osoittaneet kiinnostuksensa tällaista toimintaa kohtaan. Yhtyetoiminta saattaisi olla paremmin palkattua, sellaiseen saataisiin mukaan nimekkäitä taiteilijoita, ja "laitostumisen vaara" olisi hyvin etäinen asia. Jokaisen soittajan tulisi rakastaa sitä musiikkia, mitä soittaa, mutta suuressa orkesterissa on aina monenlaisia mielipiteitä suosituimmasta musiikinlaadusta. Pikkuyhtyeessä nämä musiikki-ideologiset kysymykset ovat helpompia ratkaista. Jokaisen soittajan tulisi saada nautintoa työstään, jolloin hän myös on aktiivisempi omaksumaan uusia musiikillisia näkemyksiä. Tärkein asia on kuitenkin palkka, jota on pakko arvostaa. Työstä ja käytetystä harjoitusajasta vuosien, jopa kymmenien aikana on saatava esitettäessä korvaus. Tämä pätee varsinkin kevyen musiikin alalla, jossa jokainen soittaja on joutunut kouluttamaan itse itsensä ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea ja käyttämään vapaa-aikansa harjoitteluun pysyäkseen mukana aina kiristyvässä kilpailussa.

Kaikki em. asiat on oltava kunnossa, ettei jouduta tilanteeseen, jota trumpetisti Chuck Mangione kuvaili äskettäin Down Beat -lehdessä: "You can go to some professional orchestras, and it's a fight to get those people to remember that they love music. To them, it's a factory gig. They're watching the clock, time to stop, take a break, back on, toot-toot-toot, gimme the money, go home. It can be a very painful experience to somebody who really loves the music."  Soitto sujuu ajattelematta raha-asioita vain silloin, kun ne ovat kunnossa. Kysymys on sama niin big bandissa kuin sinfoniaorkesterissa.

Ilpo Saastamoinen

 

 

KYSELYKAAVAKE (täytä ja jätä lipunmyyjälle) ennen poislähtöäsi

Ikä:          v          Sukupuoli: mies          nainen

Ammatti:          . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kotikunta: . . . . . . . . . . . . . . .

Pääsylippujen hinta: halpa . . . . .         kohtuullinen. . . . .          kallis. . . . . .

Paljonko muuta rahaa sinulta kuluu konserttimatkasta? ........ .mk

Kuinka pitkä etäisyys on kodistasi konserttipaikalle? ......         km
         
Mitä kulkuvälineitä käytit? Järjestetty bussikuljetus. . . . .,

Normaali bussivuoro. . . . .,  Oma auto (yksit.)...    Jalan...     Muu (mikä)

Mikä on mielestäsi sopivin konserttipäivä ja -aika?

 Arkipäivä ........ klo         Sunnuntai.....  klo

Kaipaatko nykyistä laajempaa selostusta konsertista? Kyllä ...En....

Missä paikkakunnan salissa konsertit tulisi mielestäsi pitää? .................

Mitkä soittimet kuuluivat liian lujaa? . . . . .                   hiljaa? . . . . .
         
Mistä sait tiedon konsertista? Lehti. . . . .         Seinäjuliste. . . . . Keskustelu. . . . .        

Oliko ennakkotiedotus liian vähäinen                sopiva                 liian runsas

Mitä musiikkia kuuntelet? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Mitä soitinta mahdollisesti soitat?....................................................

Opiskeletko musiikkia? . . . . .          Missä? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         

Montako kertaa olet ollut kuluneena vuotena kotipaikkakunnallasi 
klassisen musiikin konsertissa. . . . .         
pop/jazzkonsertissa. . . . .

Ulkopaikkakunnalla :
klassisen musiikin konsertissa. . . . .
pop/jazzkonsertissa. . . . .

Suosikkisäveltäjäsi: .....................................................

Suosikkisolistisi:    .......................................................

Mielisävellyksesi:    .....................................................

Mitä konsertteja toivoisit big bandin soittavan?

viihde. . . . . koulu. . . . .         pop. . . . . jazz. . . . . jamit (jam session) . . . . .

kansanmusiikki . . . . . suomalainen musiikki . . . . . perhekonsertti. . . . . eläkeläiskonsertti. . . . . jokin muu. . . 

Kiitos aktiivisuudestasi!

Kajaanin kaupungin kulttuurilautakunta/alueorkesteriosasto