1979 Kajaanin Big Band XII

17.4.79 Kainuun Sanomat (11.4.79 konsertista)  Kajaanilaispitoinen big band -konsertti
Kajaanin Big Bandin aloittaman solistikonserttisarjan jatkuessa solistina vieraili Sakari K u k k o saksofoneineen ja huiluineen.
Solistikonsertit näyttävät olevan yleisön mieleen, ja salilliselle tarjottiinkin kauppa-oppilaitoksella mukiinmenevää pop-vaikutteista Big band -soitantaa.

Keskiviikon konsertti kulki otsikon "pop-konsertti" alla ja sen ohjelmisto oli etu-päässä rock-yhtyeitten klassisiksi muodostuneita sävelmiä big band -sovituksina. Mukana oli lisäksi ilahduttavasti kaksi kajaanilaista big band -sävellystä, joille ja etenkin niiden tekijöille Tapani Leskiselle ja Keira Höltölle lienee hatunnosto paikallaan.

Konsertin ensimmäinen puolisko piti sisällään mm. Peter Greenin, George Harrisonin, Bill Chasen ja Max C. Freedmanin sävellyksiä ja kokonaisuutena jakso oli jälkimmäistä osaa huomattavasti parempi.

Konsertin solisti Sakari Kukko soitteli soolonsa tyylikkäästi ja varsinkin hänen sopraanosaksofoninsa ja huilunsa soivat mallikkaasti.

Konsertin alkujakson helmiksi nousivat George Harrisonin "Something", Chasen "Get It On" ja Tapani Leskisen "Polar Sweetheart". Tapani Leskisen trumpetti soi kauniisti "Somethingin" alussa ja Kukko puhalsi purevan soolon huilullaan.

"Get It On" oli sävelmä, jossa Big Bandin trumpettisektio oli lujilla trumpetti-pujottelussa, joihin edesmennyt Bill Chase oli kovasti mieltynyt. Kappale soitettiin svengillä ja taidolla läpi ja pinnoja nostaa kappaleen suhteellinen vaikeus. Tapani Leskisen sävellys "Polar Sweet Heart" on melodinen jazz-sävellys, jossa säveltäjä teki mainiota työtä trumpetteineen.

Salsaakin soitti Big Band ja Tito Puenten "Para los Rumberos" tulkittiin hieman liian raskaasti. Kevyempi rytminen ote olisi tässä tapauksessa tehnyt terää.

Konsertin toinen puolisko piti sisällään lähinnä Chicago-yhtyeen tuotantoa ja osa sävelmistä oli varsin tylsää materiaalia, jota eivät edes varsin onnistuneet solistiset suoritukset juuri parantaneet. "Colour My World" ja "Make Me Smile" olivat Chicago-osuuden onnistuneimmat esitykset ja jälkimmäisessä Kukko soitti komeasti tenorisaksofoniaan ja sai mukaansa big bandin rytmiryhmän svengaamaan mainiosti.

Herbie Hancockin "Chameleon" ei jaksanut funky-vaikutteistaan huolimatta innoittaa big bandia enää kapellimestarinsa kehotuksista huolimatta svengiin vaan tuloksena oli varsin innotonta yrittämistä.

Ylimääräisenä kuultu "Son Of A Preacher Man" sen sijaan toimi mallikkaasti. Sirottelemalla Chicago-sävellykset muiden sekaan olisi konsertin puoliskot saatu varmaan kiinnostavammiksi, nyt mielenkiinto herpaantui rutiininomaisten sävelmien mukaan.

Solistikonsertti-idea on mainio ja Sakari Kukko osoitti täysipainoisella työskentelyllään sopeutuvansa myös Big Band -tyyppisen musiikin soittajaksi. Kukko innoitti myös muita muusikoita ja niinpä paikka paikoin kuultiin oikein mallikasta ja svengaavaa Big Band -jazzia.
UNTO TORNIAINEN

 

Päiväämätön - Kajaanin Vapaa-aika:  Kajaanin Big Band - kunnallinen alueorkesteri
Kajaanissa toimii viidettä vuotta kunnallinen alueorkesteri, Kajaanin Big Band, jonka kapellimestarina on alusta alkaen työskennellyt Ilpo Saastamoinen.

Kajaanin Big Band kuuluu osana valtakunnalliseen alueorkesterikokeiluun, jossa on tällä hetkellä mukana kymmenisen orkesteria; näiden joukossa Kajaanin Big Band on ainoa ns. kevyen musiikin piirissä toimiva kunnallinen alueorkesteri. Kajaanin Big Bandin alueorkesterikokeilun voidaan sanoa onnistuneen tähän mennessä ken-ties parhaiten koko maassa, kun otetaan huomioon päätoimisten soittajien pieni määrä.  

19-miehisen Big Bandin lähes kaikki soittajat toimivat ammattimaisesti musiikki-alalla, useimmat päätoimisesti Kainuun Prikaatin varuskuntasoittokunnassa. Saatujen kokemusten pohjalta voidaan todeta, että Kajaanin Big Band on valmis

vakiinnuttamaan toimintansa, ei enää kokeilumuotona, vaan aluetoimintaan erikoistuneena kaupunginorkesterina. Nyt tarvittaisiin keskustelua Big Bandin ja Kvartetin musiikkitarjonnan kehittämisestä sellaiseksi, että se parhaiten pystyisi omalta osaltaan tyydyttämään kajaanilaisten ja kainuulaisten musiikkitarpeita ja esittelemään myös uutta musiikkituotantoa.

Pelkästään Big Bandin ohjelmistossa on tähän mennessä ollut lähes 200 sävellystä, joukossa tilaustyöt norjalaiselta Jan Garbarekilta sekä ruotsalaiselta Bertil Lövgreniltä pohjoismaisen NOMUS-apurahan turvin.

Jazzpäivät Kajaaniin
Valtakunnalliset jazzpäivät pidetään Kajaanissa ensi syksynä taideviikon yhteydessä. Tästä on tehty päätökset Suomen Jazzliitossa, Kajaanin Seudun Rytmimuusikot ry:ssä ja Kajaanin kulttuurilautakunnassa.

Päivien kesto on kolme päivää, ja silloin saapuu Kajaaniin koko jazzin kotimainen huippu. Myöskin ulkomaalaisia vieraita tullaan kuulemaan.

- Vain kerran päivät on pidetty Pohjois-Suomessa. Ne olivat 70-luvun alussa Oulussa. Viime vuonna jazzpäivät pidettiin Tampereella, kertoo Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilja Saastamoinen.

24.4.79            Vuoreslahti, Lehtikangas - yhtyekonsertteja

25.4.                Paltaniemi - (13.) koulukonsertti

26.4.                Murtomäki - koulukonsertti

27.4.                Nakertaja - koulukonsertti 12.15-13

30.4.                Kajaani, Rientola - SDP:n vappukeikka

3.5.                  Kajaani, Keskikoulu - yhtyekeikka 10-10.45 & 11.15
                     - Piirpauke-jamit illalla (?)

4.5.                  Hauholan yläaste - konsertti 13-14

7.5.                  Kuopio, Henry's Pub (yhtye)

8.5.79 ti            KBBY Viitasaari; ala-aste 10-11 + yläaste 13-14 + iltakonsertti

> 3.5.79 Viitasaaren Seutu: Kvartettijazzia keskuskoululla (Irtoleike)
Kajaanin Big Bandista muodostettu Kajaani kvartetti musisoi Viitasaaren iltaan latinalaisamerikkalaista jazzia ensi tiistaina keskuskoululla.

Kvartetin johtohahmona on entinen viitasaarelainen Ilpo Saastamoinen, joka toimii myös varsinaisen Big Bandin kapellimestarina. Ilpo soittaa kvartetissa kitaraa ja laulaa, Ari Kataja soittaa bassoa, Markku Peimola pianoa ja Jouni Kesti lyömäsoittimia.

 

> Päiväämätön - Viitasaaren Sanomat: Huippujazzia Viitasaarelle (Irtoleike)
Ensi viikolla viitasaarelaisille tarjoutuu pitkästä aikaa mahdollisuus jazzin kuunteluun. Kajaanin Big Bandin Kajaani kvartetti pitää Ilpo Saastamoisen johdolla 8. 5. -79 kolme konserttia, joista iltakonsertti on tarkoitettu yleisölle. Kaksi päivällä pidettävää ovat koululaiskonsertteja. Yhtyeen ohjelmisto antaa mahdollisuudet tutustua uuteen latinalaisamerikkalaiseen jazztuotantoon. Koululais-konserttien ohjelmistossa on erityisesti huomioitu opetustarkoitukset. Musiikkiesitysten välissä kapellimestari Saastamoinen kertoo mm. kevyen musiikin eri alueista ja suunnista yhtyeen sitten esittäessä näytteitä. Myönteistä olisikin, jos entisen viitasaarelaisen Saastamoisen vierailu paikkakunnalla herättäisi myös paikallisen jamitoiminnan henkiin.

9.5.              Jyväskylä (JYY) (KBBY ylioppilastalolla klo 20)
                 - Al DiMeola: Egyptian dance, Billy Taylor: Bird Watcher

10.5. to         KBBY - Oriveden opisto (kans.mus. -kurssi klo 12/esitelmä klo 16?)
                 + jamit Kievarissa klo 19-

11.5.             Saarijärvi - Kiertue (?) (7.5. >) päättyi n. 12.5.79

12.5.79          Rundilta palattuani.
- Jos käyttäytyisin kaupunginvaltuutettujen tavoin taideasioissa, niin uhkaisin erota mikäli Big Bandiin päätettäisiin perustaa puhallinsoittajan päätoimi.

15.5.79 - Viitasaaren Sanomat - Pauli Kurkirinne:  Huippujazzia Viitasaarelle (Irtoleike)
Kajaanissa toimii viidettä vuotta kunnallinen alueorkesteri, Kajaanin Big Band, jonka päätoimisista soittajista koottu Kajaani kvartetti vieraili Viitasaarella viime tiistaina. Yhtyeessä soittavat Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen, Ari Kataja, Markku Peimola ja Jouni Kesti.

Kvartetti aloitti konserttisarjansa Haapaniemen ala-asteella ohjelmistollaan, jonka he ovat valmistaneet erityisesti Lapsen vuoden kunniaksi. Kuulopuheiden mukaan (lähde: Saastamoinen) lapsilla ja soittajilla oli hauskaa ja musiikin sanoma meni perille eläväiseen kuulijakuntaan.

Päivän toinen konsertti pidettiin varttuneemmille koululaisille keskuskoululla. Koululaiskonsertteihin osallistui päivän aikana yli 900 kuulijaa.

Iltakonsertissa väkeä oli vähän, mutta sitäkin valikoituneempia. Kourallinen yleisöä sai kuulla jazzia koko rahan edestä ja varastoonkin.

Konsertti alkoi Miles Davisin tuotannolla, ja jatkossakin kuultiin yhtä tunnettujen jazzin mestareiden (mm. Chick Corea, Herbie Hancock) sävellyksiä. Yhtyeen rautainen ammattitaitoisuus tuli selvästi esiin tunti neljäkymmentäviisi minuuttia kestäneen soitannon myötä. Kestin rumpusoolo, Saastamoisen hallitut kuvioinnit kitaralla ja yhtyeen koossa pysynyt esitys kautta linjan tekivät konsertista nautittavan elämyksen.

Päätösnumero oli pielaveteläinen polska, jonka Saastamoinen omisti erityisesti poissa olleille pelimanneille ja kansanmusiikin soittajille.

Konsertin kustannuksiksi tuli 1 mk 60 p kuulijaa kohti, joka on pikkusumma verrattuna vaikkapa Kansallisoopperan kustannuksiin, kävijää kohti. Siellä kuuluu olevan valtion tuki myytyä lippua kohti n. 160 mk:aa. Eli mitä opimme tästä.

Konsertin tiimoilta ja sen säestyksellä voinkin hyvin esitellä itseni kuntalaisille, kulttuurista kiinnostuneille (ja kiinnostumattomille) järjestöille ja ryhmille ja yksityisille taiteentekijöille ja -harrastajille. Kunta on palkannut (valtion tuella) minut tänne kulttuurin ja taiteen rintamalle noin puoleksi vuodeksi. Moni asian harrastaja varmaankin ihmettelee mielessään, että mitähän se tekee tai miten toimii. Vastaan em. kysymykseen mielelläni, kunhan ette kysy liian vaikeeta.

Kuntaan on tarkoitus laatia kulttuurisuunnitelma, (ja raittius-) jonka kasaajana mm. olen. Työssä tarvitsen tietysti kuntalaisten apua, olettehan te ongelmienne parhaita tuntijoita. Kulttuurisuunnittelusta kirjoitan enemmän seuraavaan lehteen.

Muissakin kulttuuriasioissa voitte soitella tai tulla käymään (urheilutalon ylä-kerrassa), niin keskustellaan vaikkapa kulttuurista.

PS. Unohtui kokonaan määritellä koko kulttuuri. "Kulttuuri on (Ahlmanin 40 vuotta vanhan määritelmän mukaan) järjestelmä ihmisten tietoisesti aikaansaamia, yhteis-kunnassa syntyneitä ja sukupolvesta toiseen siirtyviä, yhä lisääntyviä arvonomaisia muodosteita ja olotiloja!" Tulipahan sekin nyt sanotuksi.
Pauli Kurkirinne

17.5.79         Puolanka, Kurenalan ala-aste - lastenkonsertti klo 10
                + Pudasjärvi klo 13 ja 14 & 18 iltakonsertti?,

18.5.79          Olen säveltänyt Kalevalaa ja käynyt Pudasjärvellä keikalla.

19.5.             Sotkamo, Työväentalo (Timotein keikka?)

23.5.              KBB:n yhtye - konsertti (mm. M.A. Nummisen sävellyksiä?)

28.5.              Linnan lukio klo 12-13

29.5.              Kuhmon konsertit: Lukio klo 10.05, ala-aste klo 12 & klo 14

1.6.79 Kansan Tahto: Kesäkonserttisarja alkaa Kajaanissa
KAJAANI. - Ensi keskiviikkona Big Band jazzkonsertti Väinämöisen koulussa aloittaa Kajaanissa konserttien sarjan, jossa kesän kuluessa tarjotaan elävää musiikkia. Konserttipaikkana tulee olemaan kesäkuun puolivälistä alkaen Kruununpuodin mäki. Konsertteihin on vapaa pääsy, kertoi kaupungin kulttuurilautakunnasta Seppo  K i i l i ä i n e n.

Kajaanin Big Bandin konsertin solistina ovat Mircea Stan, pasuuna ja Simo Salminen, trumpetti. Romanialaissyntyinen Stan on esiintynyt Suomessa 1972 alkaen. Hän toimii opettajana Sibelius-Akatemiassa. Simo Salminen on puolestaan esiintynyt lukuisissa suuren maailman huippuorkestereissa solistina. Hän toimii Oulunkylän popjazzopistossa. Kajaanissa on uutta, mutta hyväksi osoittautunutta tapaa noudattaen järjestetään kesäkuun 5 päivänä jamit Sampolassa. Kajaanin Kvartetin lisäksi on jameihin lupautunut tulemaan myös Mircea Stan.

6.6.79 ke         KBB:n ulkoilmakonsertti klo 19 (Väinämöisen koulu?) = Kajaanin Kesäsävel -79
           Solistit: Mircea Stan, Simo Salminen, Matti Oiling  (Jouni Kesti sairaslomalla)

Kainuun Sanomat (Päiväys? - Unto Torniainen?)  Big Band aloitti konsertilla
Kajaanin Kesäsävel -79 konserttisarja alkoi komeasti Väinämöisen koululla, kun Big
Band konsertoi solisteineen. Mircea Stan vetopasuunoineen, Simo Salminen trumpetteineen sekä rumpali Matti Oiling tekivät yhdessä Big Bandin kanssa varsin mallikasta työtä.

Solistikonsertit ovat antaneet Big Bandille puhtia ja nimekkäitten instrumentalistien seurassa orkesteri intoutuu vallan mainioihin suorituksiin.

Konsertin alkunäkymät eivät näyttäneet kovin lupaaville. Sairastapauksen takia oli rumpalin pallille lennätetty Matti Oiling - tunnettu alan ammattimies - Helsingistä ja varttitunnin nuottien tutkimisen jälkeen oli konsertti valmis alkamaan.

Avajaisnumero "Chameleon" ei luvannut vielä kovin hyvää, sillä Hancockin teemaa jammattiin innottomasti ja ikään kuin makua etsien.

Seibertin kolmiosainen "Theme & Variation In Jazz" sen sijaan istui jo paremmin ja Simo Salminen ja Mircea Stan väläyttelivät jo hyviä otteita sooloissaan.

George Gershwinin "I Love You Borgy" oli hieno balladi, jonka tulkitsi uljaasti Mircea Stan vetopasuunallaan.

Simo Salmisen flyygelitorvea kuultiin Thad Jonesin säveltämässä "A Child Is Born" ja alun hienoisesta hapuilusta kasvoi mallikas tulkinta.

"Jazz suite" oli jälleen Bob Seibertin nuottikynän tuote ja sen kakkososassa trumpettisektio teki jälkeä, jollaista en muista Kajaanin Big Bandin historiassa vielä kuulleeni. Simo Salmisen johdolla pujoteltiin bluesin pyörteissä ja kun muukin osa kokoonpanosta toimi, kuultiin todella mainiota musiikkia.

Simo Salmisen upeat suoritukset jatkuivat sävelmässä "Bagliacci", jossa Simon trumpetti soi erittäin kauniisti ja sävelmän loppuosassa lähenneltiin trumpetinsoiton korkeusennätystä ja taidokkaasti Salminen selvitti myös ylärekisterin.

Stan Kentonin "Alone" oli taas tavanomaisempaa musisointia ja Chick Corean "Spain" kuului konsertin vähemmän onnistuneisiin esityksiin. Sektioitten sävelpuhtaudessa oli toivomisen varaa ja sooloistakin oli puhti poissa.

Ylimääräisenä kuultu salsa-sävelmä "Para los Rumberos" svengasi melko mukavasti, mutta liiallinen lattariräpistely Oilingin taholta hieman sotki kokonais-kuvaa.

Kokonaisuutena Big Band soitti oivallisesti, vaikka pieniä horjahduksia sattuikin. Solisteista Simo Salminen teki erinomaista työtä ja myös Mircea Stan ja Matti Oiling selviytyivät arvosanalla hyvä.

Oilinghan joutui leikkiin aivan kylmiltään, mutta ammattilaisen rutiinilla soitti kiemuraisimmatkin rytmikuviot lähes kangertelematta. Myös pari rumpusooloa osoittivat, että Oiling kuuluu edelleen tämän maan kärkiryhmään patteristina.

Vaihtelevaa musisointia, svengin juhlaa ja hyviä yksilösuorituksia kuultiin paljon Big Bandimme konsertissa ja keskiviikon konsertti kuuluu parhaimpiin konsertteihin, mitä kokoonpano on antanut.
UNTO TORNIAINEN

7.6.79 to          klo 21 Jamit Sampolassa (KBBY + Mircea Stan)

12.6.79 ti         Pieksämäki - yhtyekonsertit klo 14 & 18
                     (eri ohjelmat, Jussi Tegelman, dr.)

> Pieksämäen lehti -artikkelit 25.5. & 14.6. + Savon Sanomat 9.6.

                      II konsertti: Al DiMeola: Egyptian Dance, Billy Taylor: Bird Watcher

> 14.6.79 Pieksämäen lehti: Rumpali vaihtui, mutta konsertti onnistui
Oman rumpalin sairastuminen ja vaihtosoittajan liittyminen orkesteriin vasta esiintymistä edeltävänä päivänä ei häirinnyt Kajaani Kvartetin soittoa tiistain konserteissa. Vaihtorumpalille jääneen lyhyen harjoitusajan vuoksi korkeatasoisesta ohjelmistosta vain pudotettiin vaikeimmat kappaleet pois.
Kajaani Kvartetin ohjelmisto käsitti tiistain varhaisemmassa konsertissa lähinnä beat-musiikkia ja kansanlaulu-sovituksia, illalla kvartetti keskittyi uuteen latinalais-amerikkalaistyyliseen jazziin.

Kajaanin Big Bandiin kuuluvassa kvartetissa soittavat kapellimestari Ilpo Saastamoinen (kitara), Ari Kataja (basso), Markku Peimola (piano) ja tällä kerralla Finnforest-yhtyeestä lainattu Jussi Tegelman (lyömäsoittimet) Jouni Kestin sijasta.

Päiväkonsertissa kvartetti soitti yhtyeen ohjelmiston parhaimpiin kuuluvia suomalaiseen kansanmusiikkiin pohjautuvia sovituksia, Kiljanderin polskan ja Morsiuspolskan.

Latinalaisamerikkalaista tyyliä edusti Chic Corean "Spain" improvisointeineen. Beat-linjan kappaleista kuultiin Herbie Hancockin Chameleon.

Myös yhtyeen uutuus, Billy Taylorin alkuperäiskappaleesta suoraan kirjoitettu Bird Watcher, on kvartetin parhaimpia esityksiä. Sovitukset tekee Ilpo Saastamoinen.

Ensimmäinen kunnallinen alueorkesteri
Kajaanin 20-jäseninen Big Band on maan ensimmäinen kunnallinen alueorkesteri, jonka jäsenet pitävät hallussaan ainoita kevyen musiikin kunnallisia toimia koko maassa. Alueorkesteritoiminta on toistaiseksi vasta kokeilua, Big Bandin jäsenet odottavat alueorkesterilakia, joka vahvistaisi toiminnan pysyvyyden.

Big Bandin vuosittainen talousarvio kipuaa yli 300 000 markan, josta valtionapu kuittaa noin 100 000 markkaa. Lopusta vastaa Kajaanin kaupunki. Kunnalliseksi alueorkesteriksi Big Band muuttui vuonna -74, jota edelsi usean vuoden harrastaja-pohjainen toiminta.

Big Bandin ja siihen kuuluvan kvartetin päähuomio suuntautuu koulukonserttien järjestämiseen, elävän musiikin viemiseen etenkin syrjäkylien kouluihin. Tänä keväänä kvartetti on esittänyt kolmea eri ohjelmistoa; lastenmusiikkia, popista ja jazzista koostunutta ohjelmistoa sekä kansanmusiikista muunneltua ohjelmistoa.          

Päiväämätön - Kainuun Sanomat? - Pekka Sipilä: 

Keskustelu jatkuu - Tarvitseeko Kajaani oman kamariyhtyeen
Oman kamariyhtyeen, esimerkiksi jousikvartetin, perustaminen Kajaaniin on yhä vireillä. Ensimmäisen aloitteen kunnan palkkaaman jousikvartetin perustamiseksi kulttuurilautakunta teki jo kesällä 1977. Tuolloin asian tiimoilta käytiin julkisuudessa melkoisen kiivastakin keskustelua. Vastakkain olivat lähinnä konserttimusiikin puolestapuhujat ja kunnallinen Big Band -hanke.

Kulttuurilautakunnan vuoden 1978 viisivuotissuunnitelmassa kvartetti oli yhä mukana; perustamisajankohdaksi on alustavasti kaavailtu vuotta 1982. Tämän vuoden keväällä valmistuneesta suunnitelmasta kvartetin perustaminen puuttuu, mutta asia tullee esille uudestaan loppukesästä tai syksyllä.

Vauhtia pienyhtyehankkeelle  antoi kulttuurilautakunnan järjestämä kamarimusiikin suunnitteluseminaari huhtikuussa 1977. Tasokkaista huippumuusikoista koostuvan jousikvartetin perustamista ja palkkaamista suositti Kajaanille sellotaiteilija Seppo  K i m a n e n, silloinen Kuhmon Kamarimusiikin taiteellinen johtaja ja Helsingin Juhlaviikkojen nykyinen toiminnanjohtaja.

Lautakunta laati esityksen
Virallisesti kamariyhtye tuli esille kulttuurilautakunnan seuraavassa pitkän tähtäyksen suunnitelmassa. Perustamisvuosi oli sama kuin tuoreimmassakin esityksessä: 1982.

Soittajien palkkaluokaksi esitettiin Y 34. Kaikki toimet on kulttuurilautakunnan mielestä perustettava samanaikaisesti. Selkeän toimenkuvan ja hyvän palkkauksen avulla arveltiin Kajaaniin saatavan ns. konserttimestaritason soittajat. Yhtyeen tehtävänä tulee olla pelkästään kamarimusiikin harjoittaminen.

Lautakunta esitti enintään kaksivuotisia sopimuskausia. Kvartetin miehitystä kulttuurilautakunta suositti vaihdettavaksi lähes sopimuskausittain.

Kehittely jatkuu
Viimeksi pienyhtyeasia on siis ollut virallisesti esillä viime vuoden viisivuotis-suunnitelmassa. Päätöstä ei ole tehty puolesta eikä vastaan, ja keskusteluja on sittemmin käyty vain epävirallisesti.

Hankkeen puuttuminen tämän vuoden viisivuotissuunnitelmasta ei kulttuurisihteeri Pekka Sairasen mukaan merkitse sitä, että pienyhtyeen perustaminen olisi suunnitelmien ulkopuolella.

- Aiheesta oli tarkoitus järjestää kesäkuun alussa keskustelutilaisuus, johon olisi kutsuttu asiantuntijoita mukaan. Muiden kiireiden takia tilaisuutta ei valitettavasti voitu vielä järjestää. Loppukesästä tai alkusyksystä keskustelutilaisuus varmasti järjestetään. Asia ehtii tarvittaessa mukaan vielä tämän vuoden lopulliseen viisivuotissuunnitelmaan.

Tuskin vielä vuonna 1982
Virallista kantaa kaupungin suunnittelutoimisto ei ole ottanut, mutta Sairanen arvelee, ettei kvartetin perustaminen onnistu ainakaan vielä vuonna 1982.

- Henkilökohtaista kantaa minulla ei asiaan ole, koska se on niin spesiaalikysymys. Kannan ottaminen ei tässä vaiheessa olisi kovinkaan perusteltua, haluan enemmänkin olla kuulolla. Ainoa henkilökohtainen kantani on, että hankkeen toteuttaminen on vaikeaa. Joka tapauksessa tämä on hyvin tärkeä kysymys, Sairanen toteaa.
PEKKA SIPILÄ

13.6.79 ke         Tampere (KBBY Breakin vieraana yo-talolla) (Aviisi 11.5.79)

14.6.79 to          Vaasa - Rewell Center klo 15

19.6.79              Koutaniemi - lastenkonsertti

21.6.                  Vuokatti, Urheiluopisto - KBB:n yhtyeen ulkoilmakonsertti

29.6.               - Sana ja sävel -avajaiset Kruununpuodinmäellä (> 8.7.79)
         - Kajaani-kvartetti: Saunapiian polkka
         - Kajaanin kaupunki ja Sana ja sävel -päätoimikunta:
         - vastaanotto Kaupungintalolla klo 21
         - "Suvi-illan sanomia" (sis. Haastattelu) Radion rinn.ohj. klo 22

> Päiväämätön: Kainuun Sanomat: Suvi-illan sanomia Sanasta ja sävelestä
Suvi-illan sanomia radioidaan tänään Kajaanista rinnakkaisohjelmassa kello 22. Tunnin ajan kuullaan ohjelmaa Kajaanin Sana ja Sävel -tapahtumasta. Ohjelmassa kuullaan mm. lausuntaa sekä professori Veikko Sinisalon, professori Eeva-Kaarina Volasen, taiteilija Aija Talvi-Oksasen ja kapellimestari Ilpo Saastamoisen haastattelut. Ohjelman ovat toimittaneet Paavo Eini ja Outi Valle.

30.6.79         Kainuun Sanomat:
Kajaanista kajahtaa: Puhuttu sana ja soitettu sävel avasivat tapahtuman
Pitkin päivää kaupunkia uhitelleet rajut vesi- ja sadekuurot väistyivät sen hetken ajaksi kun Kajaanin Kruununpuodinmäellä kajahti kolmannen kerran Sana ja sävel -juhlan avaus perjantaina illansuussa. Yleisöä koleassa tuulessa pidettyyn avajais-tilaisuuteen oli kerääntynyt satamäärin. Antaumuksella se kuunteli unkarilaisen Kalaka-yhtyeen ja Kajaani-kvartetin soitantoa, seurasi Teppanan tanssiryhmän esityksiä ja tapahtuman päätoimikunnan puheenjohtajan, professori Veikko  S i n i s a l o n  tervehdyspuhetta, jonka päätteeksi hän rämäkästi siteerasi Lauri  V i i t a a: - Tuhat kertaa tuhat vuotta, mitään ei voi tehdä suotta!

Kajaanin kolmanteen Sana ja sävel -tapahtumaan on sekä esiintyviä taiteilijoita että innokasta yleisöä alkanut jo kerääntyä eri puolilta maata. Heitä oli myös Kruunun-puodinmäen avajaisissa, jonka aluksi Kajaani kvartetti soitti Ilpo Saastamoisen johdolla hyrynsalmelaisen sävelmän "Saunapiian polkka"...

 

2.7.79 ma  Kalevala-sarjan I osan kantaesitys Kruunupuodinmäellä klo 20        
                Solistit: Pentti Lahti, sax, Kalle Fält, voc. (> Kalevala-kirjoituksia)

3.7. ti        Sampola - jamit (Pentti Lahti, Jussi Raittinen) (BB-harj. klo 16)

4.7. ke       klo 17  KBB (laajennettu yhtye) ja Jussi Raittinen Kruunupuodinmäellä

29.6.-8.7.  kuvattu materiaali "Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa"
                Ulos: TV-2 klo 20.50 (Päivää ei tiedossa)

14.-15.7.79  Pori - Big Band -yhdistyksen perustaminen klo 12.30 Työväenopistolla 
        
                - Big Band-yhdistyksen hallituksen kokous su 15.7. > klo 17.30.

17.7.           TV-haastattelu (Kalevala-sarjasta) uutisten jälkeen.

25.8.79        TV 2 klo 21 Puolukkasota

1.9.79 la       Puolanka, Tori klo 12
                & peruskoulun yläaste (Puolangan rokulin lastenkonsertti?)

Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Helena Luukkonen, Pentti Heikkinen:
Monitoimitalo käyttöön Puolangan Rokulijuhlissa

Lasten konsertissa vähän väkeä
Kajaanin kvartetti esiintyi Puolangan Rokulin lastenkonsertissa yläasteen juhlasalissa. Vaikka konserttiin oli vapaa pääsy, valitettavan vähän puolankalaisia oli tullut kuuntelemaan rytmikästä ja mukaansatempaavaa musiikkia. Urheilukilpailut läheisellä kentällä ja Peppi Pitkätossu televisiossa veivät osan yleisöstä. Varsinkin
pikkuväkeä konserttiin olisi kaivattu enemmän.

Ilpo Saastamoinen kertoi ottaneensa mallia M. A. Nummisesta ja ryhtyneensä itse laulamaan. Kvartetin esittämässä ensimmäisessä laulussa oli kerrassaan kolme sanaa. Sitten kuultiin ranskalainen eläinlaulu, joka kertoi apinasta ja gorillasta, jotka tietysti kävelivät torilla, jossa tapasivat tyhmänlaisen aasin.

Eläinaiheisista lauleluista siirryttiin liikennelauluihin. Esa Helasvuon vauhdikas sävellys "Autonrämärokki" pani vanhemmankin väen jalat vippasemaan. Saastamoisen "Autonvalitus" kertoi loppuun ajetun, yksinäisen autovanhuksen tunteista. Vanha lastenloru "Hippaheikin laiva" oli ennestään tuttu suurimmalle osalle yleisöä.

Kvartetin pojat esittelivät yleisölle soittimiaan, joihin kuuluivat mm. porokello ja Big Band kvartetin ikioma kilikello.

Konsertin loppupuoli oli omistettu lapsen ja aikuisen yhteisille ongelmille. Hyvin puhutteleva oli laulu, "Minä olen matkalla mummon luo", jossa pieni poika hämmentyneenä pohtii, minne sitä tänään pitikään mennä päivähoitoon.

Salamavauhtia esitetty "Tikkeri-takkeri" kertoi kielletyistä puistikoista ja liikenteen vilskeestä näin: Tikkeri - takkeri - tikkeri - too, mennään leikkimään puistikkoon, autoja kulkee, kadut ne sulkee - eipä me sinne päästäkään!

Tunnin mittaisen konsertin päätti "Työlaulu" kertoen työn tuottamasta ilosta ja tyydytyksestä sekä sen tarpeellisuudesta meille jokaiselle.

Ensimmäisen Rokulipäivän päätteeksi järjestettiin Puolankapirtillä puolankalaiset iltamat. Rokulipomot muistelivat tilaisuudessa entisajan iltamia ja markkina-tapahtumia. Lisäksi ohjelmassa oli sketsejä, laulua, hanurimusiikkia ja lopuksi tanssia.
Rokulissa: Helena Luukkonen, Pentti Heikkinen

7.9.79       Koesoittopäivä (6.9.?) (Arto Piispanen Markku Peimolan sijalle, joka on sanoutunut irti toimestaan)
               (Ari Kataja armeijaan - tilalle Lauri Antila? Alkaen 1.10.79)

10.9.79 ma  Seinäjoki - Kajaani-kvartetti (2 konserttia) (Ilkka 13.9., Vaasa 14.9.)

> 13.9.79    Ilkka - Jussi Asu: Kajaani-kvartetti oli ammattilaisjazzia
Kajaani -kvartetin muusikot ovat jazzin ammattilaisia. Sen huomasi kyllä yhtyeen soitosta,  jota kuultiin maanantaina Seinäjoen jazzkerhon järjestämässä jami-illassa. Kitaristi Ilpo S a a s t a m o i s e n johtama Kajaani-kvartetti on Kajaanin seudulla toimivan, kaupungin ja valtion rahoittaman jazzia soittavan ison orkesterin pää-toiminen runkoryhmä.

Kajaani-kvartetti hämmästytti svengaavuudellaan seinäjokelaiset jazzin harrastajat. Varsinkin, kun tiedossa oli, että kokoonpano oli vain viikon ikäinen. Yhtyeen uusin jäsen, 20-vuotias Arto Piispanen         osoittautui teknisesti erittäin taitavaksi pianistiksi, jonka sooloja eivät kaavat ole päässeet kangistamaan. Huonommiksi eivät jääneet rumpali Jouni Kesti ja basisti Ari  K a t a j a , jotka paljastivat ammattitaitonsa soolo-osuuksissaan.

Kokoonpanon jazzohjelmisto koostui mm. Chick Corean [Spain] ja Charlie Parkerin teemoista ja Ilpo Saastamoisen kansanmusiikkivaikutteista sävellyksistä. Yhtye selviytyi mainiosti Saastamoisen pitkistä  ja monikoukeroisista teemaosuuksista. Kitarassa Saastamoisella oli teknisin tehokeinoin höystetty räyhäkäs soundi, jossa oli pihkan, kaarnan ja pistiäisten tuntu. Kajaani-kvartetin parituntinen konsertti jatkui vapaana jammailuna, jonka seinäjokelaisittain värittivät saksofonisti Kauko Laitila ja pianisti Mauno Kurki.

Ilpo Saastamoinen on säveltänyt kvartetille ohjelmiston myös lastentapahtumiin sekä koonnut kansanmusiikkivaikutteisen ohjelman, jossa tavallisesti kvartettia vahvistaa viulupelimanni Ressan Lassi.

Jazz-alueorkesterikokeilu aikoi Kajaanissa vuonna 1974. Kajaanin kaupunki uhraa - osaksi valtion avustuksella - vuosittain jazziin 150-200000 markkaa. Kajaanin alueorkesterin kapellimestarin Ilpo Saastamoisen mielestä summa on kuitenkin pieni.

- Edes jonkinlaista tasoa edustavaan sinfoniaorkesteriin uppoaisi kymmenkertaiset rahat, toteaa Saastamoinen, jonka mielestä aluejazzorkesteri on aluesinfonia-orkesterin taloudellisempi vaihtoehto.

- Kajaanista löytyy tietenkin ankaraa jazzin vastustustakin. Aina on sellaisia, joitten mielestä klassinen musiikki on ainoa musiikkikulttuurin muoto, valittelee Saastamoinen.
JUSSI ASU

11.9.79 ti         Kokkola - Kajaani-kvartetti (Jazzkerho Perdido)

13.9.79  to         Tenetin koulu klo 13.45-14.30 & Sotkamo klo 19- Yhtyekonsertti

> 14.9.79 Vaasa - POPCORVA: Jatsi soi - missä yleisö?
Seinäjoki Jazz ry:n         syysjazzit käynnistyivät maanantai-iltana Kajaani-kvartetin ravintolakonsertilla. Kajaanilaisten musiikki oli maukasta. Järjestäjiä ja kourallista paikalla olleita ihmetytti, missä piileksii se jazzkansa, jota on totuttu näkemään viiden vuoden aikana Seinäjoen musiikkiympyröissä.

Kun Seinäjoen jazztoiminta käynnistyi pitkän paussin jälkeen yhdistystoimintana puoli vuosikymmentä sitten, olivat säännölliset maanantaijamit oikeastaan ainoa henkireikä tämä musiikkisuunnan ystäville. Vuosien kuluessa toiminta on pyörinyt paljolti samojen konkareiden tahdissa ja joskus ovat nuoremmat, uuden aallon jazzkasvatit tunnustaneet vierastavansa iänikuista hämyjazzia.

Viime aikoina toimintaan on tullut selvästi tuoreutta. Maanantaijameissa ovat vierailleet myös nuoremman polven soittajat. Varsinainen suola on kuitenkin ripoteltu etelän starojen soittimista. Rössi, Koivistoinen ja muutamat muut "tähdet" ovat laajentaneet Seinäjoellakin kiinnostusta jazzia kohtaan.

Kajaanista kajahti
Maanantai-illan avaus epäonnistui yleisön vähyyden takia. Ilja Saastamoisen johtama kvartetti veti osuutensa rutiinilla, jota oli hämmästyttävän viljalti. Kellariravintolan kymmenet tyhjät tuolit juoksuttivat kuitenkin parhaan ruudin meiningistä.

Corean säveltämä, elinvoimainen Spain aloitti koko kaksiosaisen konsertin ja  soolojen pitkittämän piisin aikana varmistui, että huh huh, mitä suunnitelmallinen musiikkikasvatus on Kajaanin puolessa saanut aikaan.

Kajaani-kvartetti on näet kunnallinen kokoonpano. Muusikkojen palkan maksaa pääosin Kajaanin kaupunki, valtion tuki on höysteenä. Kvartetti muodostaa puolestaan Kajaani big bandin rungon.

Olisi kannattanut tulla kuuntelemaan jo yksistään kosketinsoittaja Arto Piispasta soolojen takia. Tai seuraamaan oppimismielessä, miten monella eri tavalla kitaraa voi soittaa, kun sen osaa kuin Saastamoisen konkari.

Kajaani-kvartetti tyytyi lähes kokonaan tuontimusiikin muokkaamiseen kainuulaisittain - ainoa poikkeus taisi olla tunnussävel tv:ssäkin nähdystä näytelmästä "Puolukkasota", jonka teema olisikin kutkuttava.

Vaikka alku kangertelikin, aikoo Seinäjoen jazz-kerho jatkaa kovan kaliperin ohjelmalla. Syksyn mittaan nähdään samassa tilassa täkäläisten jazzpelimannien lisäksi esimerkiksi dixielandin kotimaiset mestarit DDT-Jazz band. Dixie soi Seinäjoella marraskuussa, mutta jo lokakuussa vierailee Esko Linnavallin trio.

Joulukuun päävierailija on Olli Ahvenlahden maanmainio yhtye. Ytyä ei siis tule puuttumaan, jos vain yleisöä löytyy.
POPCORVA

Päiväämätön ti-ke? - Kainuun Sanomat? "Kajaani ei liity big band -yhdistykseen."
Kajaanin kaupunki ei liity jäseneksi Suomen Big Band -yhdistykseen. Näin päätti kaupunginvaltuusto maanantaina. 28 valtuutettua äänesti liittymisen puolesta, mutta koska päätös määrärahakysymyksenä (jäsenmaksu) olisi vaatinut määräenemmistön, liittyminen hylättiin.

Valtakunnallinen Big Band -yhdistys on perustettu kesällä 1978 Kuopiossa. Se on suuria orkestereita yhdistävä kattojärjestö, joka samalla toimii neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä big bandeja koskevissa erilliskysymyksissä.

Kajaanin kaupungin jäsenmaksu tältä vuodelta olisi ollut 400 markkaa. Selvityksen mukaan liittymisen etuna olisi ollut mm. nuottimateriaalin saanti.

Päiväämätön - Kainuun Sanomat: Äänenjohtajia haetaan Big Bandiin
Kajaanin kulttuurilautakunta järjestää syyskuussa koesoittotilaisuuden, kun Kajaanin Big Bandiin laitetaan haku ääntenjohtajien toimista. Basson äänenjohtaja lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan, ja pianon äänenjohtaja on sanoutunut irti toimestaan. Lyömäsoitinten äänenjohtajalta päättyy työsopimus syyskuun lopulla, mutta sopimusta jatketaan vuodella.

Kulttuurilautakunnassa todettiin Sana ja sävel -tapahtuman onnistuneen hienosti, viimevuotista paremmin. Yleisömäärä nousi 2000:lla eli nyt ylitettiin 8000 kävijän raja.

Päiväämätön - Mielipide: Alueorkesterin taloustaustasta
Kajaanista käsin suoritetaan jo kuudetta vuotta alueorkesterikokeilua. Sitä suorittavan kokoonpanon nimi on Kajaanin Big Band. Asian alkutekijöinä voidaan pitää valtioneuvoston vuonna 1972 asettamaa alueorkesterikomiteaa ja Kainuun Maakuntaliiton nimissä vuonna 1973 tehtyä aloitetta, jossa ehdotettiin, että opetusministeriö suorittaisi ja kokonaan kustantaisi viihdetyyppisen alueorkesteri-toiminnan kokeilua Pohjois-Suomen alueella (kuusi pohjoisinta lääniä) orkesterin kotipaikan ollessa Kajaani.

Opetusministeri toimitti aloitteen alueorkesterikomitean käyttöön ja se sisällytti aloitteen mietintöönsä, jossa ehdotettiin mm. Kajaanin Big Band -kokeilua aloitettavaksi ja määritti valtionosuudeksi 70 pros. Kajaanin kulttuurilautakunta ehdotti kokeilun aloittamista ja samalla kokeilukokoonpanon kunnallistamista 1974. Samalla ennakoitiin lisätuloa koostuvan siten, että toiminta-alueen eri tilaajayhteisöt suorittavat orkesterin vierailuista korvauksia siinä määrin, että Kajaanin kaupungin nettokustannukset olisivat lähes olemattomat, tai että toiminnasta olisi parhaassa tapauksessa jopa voittoa. Valtuustokäsittelyn pohjana oli mm. asiaa koskevat opetusministeriön ja valtiovarainministeriön päätökset ja valtuusto päättikin yksimielisesti aloittaa kokeilun.

Tarkasteltaessa edellä kerrotun taloustaustan toteutumista joudutaan toteamaan, että komiteamietinnön edellyttämää valtionosuutta ei ole tähän mennessä saavutettu. Ilmeisinä syinä olisi kait nähtävä valtion tulojen heikkeneminen yleisen taloustaantuman seurauksena ja vähintään yhtä voimakkaana tekijänä se, että alueorkesteritoiminnan selkiintyminen eräiden kaupungin-orkestereiden suorittaman kokeilun avulla ei ole edistynyt kyllin ripeästi. Lisäksi ei ole saatu kyllin monille selväksi sitä, että Kajaanin Big Bandin toimintamalli on eniten alueorkesterimainen ja sen toiminta-alue on poikkeuksellisen laaja, joten se ansaitsisi jo kokeiluvaiheessa tuntuvasti suuremman valtionavun, kuin muun toimintansa ohessa kokeilua suorittavat kaupunginorkesterit.

Toisen tulontekijän, myyntituotoksen kehittyminen ennakoituun vahvuuteensa on myös ollut hidasta. Tämä on johtunut siitä, että alkuun ei ole mitä myydä, eli ei ollut päätoimisia soittajia ja siitä syntyvää kapasiteettia. Kun sitten päätoimiset äänen-johtajantoimet perustettiin ei ollut ketään myymässä. Tuotoksen kertyminen näissä oloissa on luonnollisestikin ollut lähinnä sattumanvaraista.

Lähelle ennakoituja myyntimääriä päästäänkin ensi kerran vasta tänä vuonna, jolloin maaliskuun puolivälissä toimintansa alkaneen myyntihenkilön työn tuloksena on saavutettu siinä määrin voimakasta kehitystä, että sen voidaan katsoa osoittavan oikeaksi jo toiminnan alkuvaiheessa tälle kohdalle ennakoidun tulomuodostuksen.

Kun tähän saakka myynnistä on saatu n. 30.000 mk vuodessa, niin tämän vuoden loppuun mennessä tuo kertymä on jo reilut 60.000 mk. Eli kokonaisen vuoden toiminnaksi arvioituna reaalinen myyntituotos olisi vähintään 80.000 mk. Jo pelkästään hyvin järjestetty viiden päivän kiertue tuottaisi 8.000-10.000 mk.

Kun valtion osuus tänä vuonna on vajaa 90.000 mk, ja kokonaismenot 360.000 mk, on kysyttävä, miten edullista tämä toiminta on sijaintikunnalleen.

Orkesterisijoituksena, mikäli vertaillaan kaupunkien orkesterisijoituksia yleensä, se on rahasummana kääpiöluokkaa, Onhan tuolloin käypä perusraha täysi miljoona ja sitten yksi tai kaksi miljoonaa lisää. Mutta kun Kajaanin Big Bandin tulisi olla ennen muuta alueorkesteri, jonka sijaintipaikka on Kajaani vain siksi, että se sattuu olemaan harvinaisen keskeisessä asemassa Pohjois-Suomessa, niin suora vertailu tavanomaisen kaupunginorkesterin kustannuksiin ei voi, eikä tarvitsekaan olla suoraan verrannollista.

Siispä vaatimuksia valtionosuuden lisäämiseksi on pidettävä ymmärrettävinä ja oikeutettuina ja niinpä Kajaanin kaupungin tulisi entistä tarmokkaammin perustella lisävaatimuksiaan opetusministeriölle ja vaatia alueorkesterilakia kiireellisesti laadittavaksi ja sen täytäntöönpanon alkavaksi Pohjois-Suomesta käsin.

Siihen vaatimukseen tulisi myös muiden asianomaisten kaupunkien yhtyä, kuten myös alueella toimivien maakuntaliittojen ja taidetoimikuntien.

Tappiollisinta, sekä taloudellisesti että henkisesti, lienee ylimalkainen penseys.
Sakari Jankko

19.9.79 ke         Rovaniemi, Lappia-talo - KBB:n yhtyekonsertti

> 22.9.79 Lapin Kansa - Kai Leinonen: Mainio jazzkonsertti.
Kunnallinen alueorkesterikokeilu - Kajaani Big Band - on tuottanut huomattavia tuloksia. Rovaniemellä se voitiin todeta jo toistamiseen Kajaani-kvartetin vieraillessa musiikkilautakunnan kutsumana konsertoimassa Lappia-talossa keskiviikkoiltana.

Kvartetissa soittivat Big Bandin kapellimestari Ilpo "Ilja" Saastamoinen kitara, Ari Kataja basso, Arto Piispanen kosketinsoittimet ja Jouni Kesti rummut. Yhtyeen valmius ja osaaminen olivat huomattavan korkeaa luokkaa mikä osaltaan aiheutuu varmaan siitä, että se on kuluneena vuonna esiintynyt 68 kertaa erilaisissa konserteissa.

Yhtyeeseen vasta tänä syksynä päätoimiseksi tullut kosketinsoittaja Arto Piispanen -lähtöjään rovaniemeläinen oli rumpali Jouni Kestin ohella mielestäni yhtyeen virtuoosi. Piispasen maukkaat sähköpiano ja erityisesti älykkään virtuoosiset, todella suurenmoiset syntetisaattorisoolot saivat yleisön haltioihinsa. Piispanen on nuoresta iästään (n. 20v.) huolimatta lupaus johon voi liittää suuret toiveet jazz-muusikkona.

Jouni Kesti osoittautui rumpaliksi, jolla on ilmiömäinen "jakopää". Kaikki sanskriitin omaiset rytmikiekurat, jotka hän sai sooloihinsa mahtumaan saivat yleisön uskomaan, ettei tuosta hurlumheistä enää iskulle pääsekään, mutta Kesti hallitsi improvisaationsa ja tekniikkansa mestarin tavoin ja aina ilmestyivät alkuperäiset tahtilajit täsmällisesti soolon jälkeen.

Basisti Ari Kataja hallitsi soittimensa, mutta basso tuntui liikaa kahlitsevan mieli-kuvitusta. Soolot olivat melko köyhiä asteikkorykelmiä ja hyvinkin tavanomaisiin sävelkulkuihin pitäytyviä. Ari Katajan sorminäppäryydellä uskoisi basson soivan todella värikkäästi, kunhan rohkeus ilmeittämiseen kasvaa.

Yhtyeen Primus Motor Ilja Saastamoinen on tunnustettu monitoimimuusikko joka on toiminut studiomuusikkona, opettajana Sibelius-Akatemiassa, Helsingin yli-opistossa, säveltänyt ja sovittanut äänilevyille, teatteriin ja elokuvaan, josta viime-mainitusta kuultiin konsertissa erittäin edustava näyte musiikista elokuvaan "Puolukkasota". Konsertissa antoi Saastamoinen pari näytettä kitaralla improvisoimisesta. Ylipäätään hän kuitenkin antoi nuorempien kollegojensa esitellä taitojaan.

Konserttiin saapunut lukuisa yleisö - orkesteri oli päivällä pitänyt 2 koululais-konserttia - innostui kuulemastaan ja sai ylimääräisensä Ilja Saastamoisen vaihdettua ehjän kielen katkenneen tilalle. Konsertti oli tervetullutta vaihtelua Rovaniemen yksipuolisesti klassiseen konserttitarjontaan. Musiikkilautakunnan kannattanee suunnata enemmän huomiota tulevaisuudessa jazzin ja konsertoivan erilaisen kevyen musiikin tarjontaan.
Kai Leinonen

> 25.9.79 Kaleva - Pentti Rantanen:  KAJAANISTA JAZZI KAJAHTAA
Kajaanista aina silloin tällöin kajahtaa. Mm. jazzahtavasti. Silloin on asialla Kainuun jazzin profeetta Ilpo Saastamoinen, joka tovereineen sopivin väliajoin vie musiikkiaan kauemmaksikin, kuten nyt Lappiin. Tällä musiikilla ja sen esittäjillä on selvästi Napapiirilläkin oma kannattajajoukkonsa, sillä musiikkilautakunnan tuottamaan konserttiin Lappia-talossa oli kerääntynyt varsin hyvälukuinen nuorten ihmisten joukko, joka aplodeista päätellen oli iltaansa myös tyytyväinen.

"Ilja" Saastamoisen Kajaani-Kvartetti soitti lyhyesti sanoen hyvin, eli osasi asiansa. Tämä kävi ilmi parhaiten kappaleessa La Fiesta. Konsertin alussa kuullut jazz- ja beat-soinnut eivät sen sijaan saaneet allekirjoittanutta mukaansa. Kun kyseessä oli vain neljä soittajaa eli Arto Piispanen (kosketinsoittimet), Jouni K e s t i (rummut), Ari K a t a j a (bassokitara) ja Ilpo Saastamoinen (kitara) ja kokonaissoinnin eräänä rakennusaineena on voimakas sähkövirta, en päässyt siitä mihinkään, että kokonais-sointi noustessaan ikään kuin ylös kohti korkeuksia, menetti minuun kuulijana kosketuksensa taikka otteensa. Tähän vaikutti myös se, että erittäin näppäräsormisen ja taitavan kosketinsoittajan Arto Piispasen uruista ei saatu taikka otettu ulos sitä, mikä olisi ollut otettavissa. La Fiesta oli esitys, jota kannatti lähteä esittämään pitemmänkin matkan päähän, vaikka sen keskiosassa koin myös voimakkaana edellä selostetun otteen katoamisen ja soinnin hajoamisen. Saattaa olla, että suuri yleisö koki ko. ilmiön myönteisenä. Ehkä myös itse soittajatkin. Mutta minun ilmeisesti kalkkeutuneet kuuloelimeni olivat toista mieltä. Soiton palautumisen maan pinnalle koin tietenkin myönteisenä, myös onnistuneena. Kokonaissointi istui jälleen, vaikka ilotulitus jatkui. Yksinäinen kitarasoolo tuntui kuin rauhoittavalta keitaalta. O le! Taylorin "Linnun tiirailijoissa" jäi mieleen myös nimenomaan kitara, siinä duona. Suomalaista tuotantoa esitti itsensä Saastamoisen Kainuussa filmattuun elokuvaan  "Puolukkasota" säveltämä loppumusiikki. Sävellys on monipuolinen ja moni-ilmeinen. Taidokas musiikillinen kartoitus.

Konserttia ilmeisesti keventämään oli tarkoitettu evergreen "Kuolleet lehdet". Tässä, kuten monessa muussakin esityksessä oli merkillepantavaa soittajien kyky ja taito improvisointiin. Ja mikäs siinä, kun nuotteja ei muutenkaan juuri tarvittu. Kun vierailla oli tilaisuus myös kahteen koululaiskonserttiin on syytä kirjata, että Rovaniemen musiikkilautakunnalla oli ollut suunnitelma, minkä toteuttaminen osoittautui mielekkääksi sekä mukavaksi.
PENTTI RANTANEN

29.9. - 15.10.79                  IS: Armenian-matka

Päiväämätön - Yhteishyvä?: KEVYT MUSIIKKI
on tullut jäädäkseen - millainen sen virallinen asema maassa on? Epävirallisestihan musa pauhaa omakotitalon kellarista toiseen, ravintoloissa ja radiossa päivittäin. Asiantuntijamme vakuutti, että vain yhdellä kunnalla - Kajaanin kaupungilla - on olemassa neljä kevyen musiikin muusikon virkaa. Sinfoniaorkestereissa työtä riittää ja eri musiikkiopistojen alan opettajapula on suuri. Kysyntää olisi siis, mutta samanaikaisesti koulutusta ei vielä ole saatettu viralliselle pohjalle.

 

Päiväämätön: Elias (s.12) - S. K.:  Kajaanin Big Bandin toiminta reippaassa nousussa
Kuluvana syksynä on alkanut Kajaanin Big Bandin kuudes soittokausi alueorkesteri-kokeilun puitteissa; kaikesta päätellen juuri tämä kausi tulee lopullisesti osoittamaan alueorkesterikokeilun onnistumisen.

Näin optimistinen arvio ei ole mikään hurskas toive, vaan se perustuu selviin lukuihin viime kevään toiminnasta: vuonna 1978 järjestettiin kaikkiaan 46 tilaisuutta, joissa oli yleisöä yhteensä 10 400, kun sen sijaan jo kuluvan vuoden alkupuoliskolla (1.1.-4.7.) oli 58 tilaisuutta, joissa oli yleisöä 12 600. Vastaavasti nousivat myös Kajaanin kaupungin saamat myyntitulot ja ilmeistä on, että tänä vuonna niitä kertyy huomattavasti enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Toiminnan vilkastuminen tullee myös johtamaan valtion tuen kohoamiseen ensi vuonna.

Koulukonserttitoiminta saatiin keväällä Kajaanissa hyvään alkuun; lastenkonsertteja ja pop/jazzkonsertteja pidettiin seitsemässätoista Kajaanin kaikkiaan kahdestakymmenestäkolmesta koulusta. Kajaani Kvartetti, joka on Kajaanin Big Bandin päätoimisista soittajista muodostettu yhtye, teki lisäksi kaksi kiertuetta Keski- ja Etelä-Suomeen koulu- ja jazzkonserttien merkeissä ja saavutti hyvän menestyksen, sekä taiteellisesti että taloudellisesti.

Alkaneella kaudella on tarkoitus kiertää Kajaani Kvartetilla edelleen ympäri maata, kuitenkin pitäen päämääränä sitä, että musiikkitarjontaa pyritään suuntaamaan aktiivisesti Kainuuseen ja koko Pohjois-Suomeen, joita ei ole liiemmin hemmoteltu tämäntyyppisellä musiikilla.

Syksyllä järjestetään Kajaanissa valtakunnalliset Jazzpäivät, joiden järjestelyistä vastaavat yhdessä Suomen Jazz-liitto, Kajaanin Seudun Rytmimuusikot ja Kajaanin kulttuurilautakunta. Jazzpäivät liittyvät Kajaanin XII Taideviikkoon ja antavat oman lisänsä Kajaanin Big Bandin toimintaan, sillä silloin on tarkoitus esittää kanta-esityksenä Ilpo Saastamoisen Kalevala-aiheinen teos kokonaisuudessaan. "Sana ja Sävel" -tapahtumassahan viime kesänä siitä esitettiin ensimmäinen osa, joka sai osakseen laajaa valtakunnallista huomiota. Yleisradio on kiinnostunut esityksen taltioinnista ja sen esittämisestä verkostossaan. Onpa ollut jo yhteydenpitoa teoksen levyttämisestäkin.

Ja kun Kajaanin Big Bandin taiteellinen taso nykyään alkaa olla huippuluokkaa maassamme, niin ei liene enää mitään syytä piilotella sitä täällä korpien keskellä. Ensi vuoden alkupuolella, mahdollisesti helmikuussa, koko Kajaanin Big Band lähtee kiertueelle Etelä-Suomeen. Ohjelmistossa tulee luonnollisesti olemaan tärkeällä sijalla Ilja Saastamoisen Kalevala-teos. [S.K.] (= Seppo Kiiliäinen)

Päiväämätön: Kulttuuribyrokraatin puolustus:  Erään kulttuurikokeilun numeraalisia opetuksia
Kulttuuritoimintakomitean mietinnön ilmestymisestä alkaen on puhuttu byrokratisoitumisen vaaroista kunnallisessa kulttuuritoimessa. Pessimistisimmät arvelevat, että tulevalla lailla ja valtionavustuksella ei saada juuri muuta, kuin sata-päinen puhelinta rimputtava ja laskukonetta räpläävä ihmislauma kuntien kulttuuritoimistojen kirjoituspöytien taakse.

Alueorkesterikokeilun yhteydessä on syntynyt eräs numerosarja, joka näyttää, että byrokratian vaara ei välttämättä ole hallintokunnan sisällä, vaan jossain muualla.

Kokeilun puitteissa palkattiin Kajaanissa kapellimestari ja kolme päätoimista muusikkoa, jotka muodostavat runkokvartetin. Avustavia tuntipalkkaisia soittajia on viitisentoista. Nämä yhdessä muodostavat Big Bandin.

Numerot kertovat, että kokeilu osui sosiaaliseen tilaukseen. Samankokoisten Itä- ja Pohjois-Suomen kaupunkien ns. runko-orkestereiden saavuttamiin numeroihin verraten Kajaanin orkesteri saavutti vuonna 1978 eniten kuulijoita (yli 10 000) ja yli puolet heistä kuuli soitantaa kotipaikoillaan maakunnassa. Kokonaismenoiltaan se oli halvinta lystiä ja konserttitoiminnan tuloiltaan tuottavinta verrattuna mainittuihin orkestereihin. Myös esiintymisten määrä oli suurin.

Mutta toiminnassa oli paha jarru. Yhtyeen kapellimestari oli samalla myös toimisto-työntekijä, tosin kulttuuritoimiston suosiollisella avustuksella. Hänen tehtäviinsä kuului kirjoitella ja kiikutella kunnallisen byrokratian vaatimia lippusia ja lappusia ympäri kaupunkia.

Ehkä ainoa hyvä asia, mitä lamasta ja työttömyydestä on seurannut, oli se että valtion työllistämistuen turvin palkattiin orkesterille puolipäivätoiminen virkailija hoitamaan paperisotaa ja myymään esiintymisiä laajaan maakuntaan.

Kolmen ja puolen kuukauden kuluessa tapahtui ihme. Paitsi että kapellimestari pääsi keskittymään omaan työhönsä, paljastui sosiaalisen tilauksen koko laajuus. Vuoden. 1979 ensimmäisellä puoliskolla, oikeastaan sen viimeisen kolmen ja puolen kuukauden aikana lyötiin kaikki edellisvuosien numeraaliset ennätykset.

Tarinan opetus lienee siinä, että myös taiteen tekeminen ja harrastaminen tarvitsee kirjoituspöytää ja puhelinta, jopa taskulaskinta. Mitä enemmän kunnallisen kulttuurityöntekijän työnkuva saadaan muistuttamaan kaupallisen esittävän taiteen piirissä tunnetun tuottajan työnkuvan positiivisia puolia, sitä paremmin kulttuuritoiminta paikkakunnalla pelaa.

Mitä vähemmän taas kunnallista kulttuurityöntekijää rasitetaan esityslistoilla, pöytä-kirjoilla, toimikunnilla ja mietinnöillä, sitä enemmän häntä vapautetaan luovaan työhön, joka myös tuottajan työssä on sitä positiivista.
Kulttuuribyrokraatti ei saa olla sellainen, joka tekemällä vähiten tekee parhaiten,

Mutta kunnallinen byrokratia tulee kuvaan muualla. Siitäkin löytyy esimerkki Kajaanin alueorkesterikokeilussa. Kun kulttuurilautakunta esitti kaupungin talousarvioon menoerää, joka soittajien työehtosopimuksen mukaan on maksettava viimeistään leivättömän pöydän ääressä oli siitä hyväksytyssä budjetissa pyyhkäisty puolet pois.
PERTTI TIMONEN

19.10.79  to         Sotkamo-konsertti (Rientola klo 19?)

23.10.79 ma       (Taidesyksyn päivä?) Kajaanin kulttuurielämää koskeva keskustelu

> Päiväämätön -   Kainuun Sanomat - em: Kulttuuria tuuletettiin
...Myöskään nykyisenmuotoiseen orkesteritoimintaan ei olla täysin tyytyväisiä. Klassisen musiikin piirejä on jo vuosikausia huolettanut Kajaanin Orkesterin asema...

Orkesteritoiminnasta
Orkesteritoiminnasta puhunut opettaja Sakari J a n k k o heitti ilmaan aiemminkin esiin tuomansa ns. "peruskolmisointuidean". Sen mukaan Kajaanin Orkesterista kehitettäisiin vähitellen pienimuotoinen ammattiorkesteri, jonka kustannukset hän arvioi 100.000-200.000 markkaan vuodessa ja jossa pääosa olisi opiskelija- ja harrastajasoittajia. Edelleen Jankon mukaan alueorkesterina toimisi Kajaanin Big Band, jos valtio tämän kokeilun vielä siunaisi siten, että kaupungille Big Bandin ylläpito tulisi hieman nykyistä kevyemmäksi. Ja kolmantena kohtana olisi ammatti-muusikoista koottu jousikvartetti, mikä edustaisi aivan huipputasoa. Tämän jousikvartetin kustannuksiksi hän laskeskeli noin 400.000 markkaa vuodessa.

Jankon mukaan tällainen "peruskolmisointuidea" olisi kaupungin orkesteri-toiminnan alkuasetelma, joka edelleen hänen mukaansa, merkitsisi sekä monipuolista toimintaa ja tarjontaa että korkeaa laatua.

(KS:n Keskustelukuvassa mm. Kari Selinheimo, Pekka Sairanen, IS, Kaija Viinikainen, Vesa Kaikkonen, Unto Torniainen jne.)

25.10.79         Vaala - KBB:n yhtye: Ala-aste 12.15, Jazzkonsertti klo 19

1.11.79 to       Helsinki - Suomen Jazzliiton pressitilaisuus klo 14 (9.11. jazzpäivistä)
                     Jazzliiton toimiston avajaiset (> "Oma tupa")

2-3.11.79 - (Uusi Suomi?): Oma tupa
Suomen jazzliitto on saanut ihan oman toimiston. Pieni se tosin on mutta onpahan kuitenkin mukavasti keskustassa Bulevardin alkupäässä. Tämä suotuisa käännekohta jazzliiton toiminnassa mahdollistui, kun liitto sai valtionapua runsaammin kuin ennen. Pystyttiin palkkaamaan kokopäivätoiminen toiminnanjohtaja, ja sille sitten piti saada kokopäivätoiminen toimisto.

Toiminnanjohtaja on Jaakko  Tahkolahti, ja huone on ollut olemassa jo pari kuukautta. Ja töitäkin kuulemma riittää. Jo pelkästään siinäkin, että saa toiminnan pyörimään sujuvasti. Jazzliitossa on jäseniä noin 2 500 ja jäsenyhdistyksiä yhdeksän.

Nyt Suomen jazzliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen valitettavaan tosiseikkaan, että pääasiassa improvisointipohjalle rakentuvan pop/jazzmusiikin koulutukselle ei ole olemassa lähes minkäänlaisia puitteita.

Liiton mielestä Sibelius-akatemian yleiselle osastolle olisi luotava musiikin kandidaatin tutkintoon valmistava pop/jazz-musiikin suuntautumisvaihtoehto. Ynnä lisäksi vahvistettava Oulunkylän pop/jazzopiston asemaa ammattiin valmistavana keskiasteen oppilaitoksena ja luotava muihin keskiasteen musiikkioppilaitoksiin pop/jazz- musiikin ammattiin valmistava koulutus.

Tupaantuliaisissa eilen pikkuruinen tupa olikin ihan täynnä tupaantuliaisvieraita. Koulutuksen eli siis sen puutteen lisäksi puhuttiin mm. valtakunnallisista jazz-päivistä, jotka pidetään ensi viikon lopulla Kajaanissa.

3.11.79     Koti-Kajaani - Ilmo Juvonen:  Kirjaston tonttia tuletettiin.

5.11. ma   Kuhmon koulukonsertteja: Kuhmonniemi klo 10, Sylväjän koulu 12.30.

Maanantaina 5. marraskuuta 1979 - Kainuun Sanomat:
Linnan lukion kuoron ja Big Bandin johtajat saivat taidepalkinnon
Kajaanin taidepalkinto -79 jaetaan tänä vuonna musiikille. 5.000 markan palkinto annetaan puolitettuna kahdelle ansioituneelle kajaanilaiselle musiikki-ihmiselle. Palkinnon saavat musiikinopettaja, kuoronjohtaja Gudrun Kämäräinen ja kapellimestari Ilpo Saastamoinen.

Gudrun Kämäräinen sai palkintonsa sunnuntaina johtamassaan Linnan lukion kuoron Madrigaalikonsertissa. Saastamoiselle palkinto luovutetaan tällä viikolla Kajaanissa pidettävien jazzpäivien yhteydessä.

Gudrun Kämäräiselle palkinto annettiin hänen niin koti- kuin ulkomaisista ansioistaan. Gudrun Kämäräinen on tehnyt Linnan lukion kuorosta erään maamme parhaista kuoroista. Tämä kuvastaa hänen musiikkipedagogista lahjakkuuttaan, jonka muina ilmentyminä voidaan mainita hänen osuutensa useissa musiikkipedagogiikan oppikirjoissa. Kulttuurilautakunta muistaa myös hänet Kajaanin Taideviikon innokkaana kehittäjänä, sanotaan perusteluissa.

Ilpo Saastamoiselle palkinto jaetaan hänen ansioistaan Kajaanin Big Bandin kehittäjänä, säveltäjänä ja sovittajana. Hän on voimakkaasti tuonut esille paikallista kansanmusiikkia mm. kansanmusiikkisovituksillaan. Säveltäjänä Ilpo Saastamoinen saavutti merkittäväntavoitteen, kun hänen Kalevala-sävellyksensä ensimmäinen osa kantaesitettiin viime kesän Sana ja sävel -tapahtuman aikana. Musiikkipedagogiikan alueella myös kapellimestari Saastamoisen saavutukset ovat hyvin mittavat.         Tällä alueella hänet tunnetaan valtakunnallisena uranuurtajana.

Valtakunnalliset jazzpäivät Kajaanissa 9.-11.11.1979
[Jatkuu osassa