1974 Kajaanin Big Band I

[1974-80 Kajaanin Big Band I]
Ks. myös "Kalevala" -sävellyksen arkisto.

Kajaanin Big Band 1974 ~ 1980

(Wikipedia, Jazz/poparkisto, Suomen Big Bandit ry. tai jokin muu lähde:)
1950-luvun lopulla Kajaanissa aloitti toimintansa orkesteri, joka laajeni, kun Kuopion varuskuntasoittokunta siirtyi Kajaaniin 1963. Vuoteen 1968 mennessä hahmottui paikallisten tanssimuusikkojen kanssa yhteistyönä big band. Vuonna 1974 aloitettiin aluemusiikkitoiminta ja tuolloin Kajaani Big Band muuttui ensimmäisenä Suomessa kunnalliseksi päätoimiseksi kevyen musiikin ammattiorkesteriksi. Se työllisti aluksi neljä päätoimista ammattimuusikkoa. Laajimmillaan toiminnassa oli kapellimestari, 3 äänenjohtajaa ja 14 muusikkoa. Puuhamiehinä olivat muun muassa Ilpo Saastamoinen, Sakari Kukko ja Arto Piispanen. Kajaani Quartetin solisteina vierailivat muun muassa Richie Cole, Bob Stewart, M. A. Numminen, J. Karjalainen, Pepe Ahlqvist, Ailu Gaup, Raoul Björkenheim ja Carola. Toimintaa jatkaa Kainuun Sotilassoittokunta 1990.

[IS 25.1.2013 huom: Nils-Aslak Valkepää puuttuu - mahdollisesti Ailu Gaupin tilalle? Sakari Kukolla ei ole ollut merkittävää roolia KBB:n historiassa, sillä hän ei ollut mukana alueorkesteritoiminnassa. Arto Piispasen rooli KBB:n toiminnassa oli pääasiassa soittaminen - lukuunotttamatta hänen viimeisiä työvuosiaan pienyhtyeen johtajana.  Mainitut solistit ovat vasta 1980-luvun alusta, sillä esim. Raoul Björkenheimin tilalla voisivat kyllä olla esim. Pentti Lahti, Kalle Fält, Pekka Pöyry, Paroni Paakkunainen, Simo Salminen, Matti Oiling, Jussi Raittinen, Mircea Stan, Jussi Tegelman, Eero Koivistoinen, Sakari Kukko yms. nimekkäät varhaisemmat IS:n aikaiset vierailijat. Luettelo on jonkun tekemä, joka muistaa vain valikoidun ajan 80-luvun alusta.]

 

13.3.1973 Helsinki

Ilpo Saastamoinen:  Lausunto orkesterikomitean (30.5.1973) mietinnöstä.

En voi pitää tarkoituksenmukaisena ratkaisuna enkä siis hyväksyä orkesterikomitean mietinnön kohdassa 6.5.6. esitettyä ajatusta täydentää sinfoniaorkestereiden soittaja-vajausta ulkomaisella muusikkotyövoimalla. Tilapäisratkaisunakin ulkomaisten muusikkojen suhteellisen runsas tuottaminen maahamme on uhkarohkea teko, jonka vaikutukset eivät poista soittajapulan kahta perussyytä: huonosti hoidettua palkka-politiikkaa ja yhtä huonosti hoidettua koulutuspolitiikkaa.

Yhdyn komitean arvioon siinä, että ulkomailta voidaan saada maahamme nykyisellä palkkauksella vain keskinkertaisia soittajia. Tämäntyyppisen kulttuurivaihdon seuraukset näemme parhaillaan ravintola-alalla, jolla kuukausittain työskentelee keskimäärin 500 ulkomaista muusikkoa, jotka on tuotettu maahamme myös lyhytaikaisilla työluvilla varustettuna, ja joista jatkuvasti osa on jäänyt maahamme niiden parin vuosikymmenen aikana, jolloin voimattoman kontrollin vuoksi ko. yksipuoliseen kulttuurivaihtoon perustuva vinosuuntaus on päässyt syntymään.

En voi - ammattikunnan edustajana - hyväksyä komitean hätäratkaisua ja ottaa vastuulleni sitä, että työlupien umpeutuessa em. Ulkomaiset muusikot avioituvat suomalaisten kanssa, saavat näin ollen maamme kansalaisoikeudet ja siirtyvät soittamaan mahdollisesti ns. Kevyen musiikin aluevesille - ravintoloihin ja studiotöihin.

Valitettavasti ulkomaalaiskysymys ei ole työnantajan vaan kotimaisen ammattikunnan ongelma. Vaikka ulkolaisia on helppo tuottaa maahan, niin seurauksia ei ole helppo hallita. Tästä syystä pidän soittajapulan todellisina ratkaisuina ainoastaan palkkauskysymysten selvittämistä sekä koulutustilanteen työvoimapoliittista arviointia (sekä soittajiston keskittämistä pienemmistä orkestereista alueorkestereihin, vaikka tämä aiheuttaisikin väliaikaista soittajapulaa vähemmän merkityksellisissä orkestereissa.
Ilpo Saastamoinen

 

Rytmi-lehti N:o 4, 1973 (IS-kirjoitus  > Ks. myös MAF Sound, Koulutus):

Valtioneuvoston asettama orkesterikomitea on saanut työnsä valmiiksi ja jättää mietintönsä opetusministerille kesäkuun alussa. Pop/jazzmusiikkia on  mietinnössä käsitelty noin 20 sivun verran. Mietinnön mukaan alueellinen big band -toiminta aloitettaisiin kokeiluluonteisena ensiksi Kajaanissa ja Porissa, sen jälkeen Kaakkois-Suomessa, Tampereella ja Oulussa sekä Turussa ja Helsingissä. Toiminnan vakinaistuessa valtionavuksi on ehdotettu big bandeille jopa 70 % meno-arviosta. Merkittävää tämän lisäksi on se, että pop/jazz-tilaisuuksien järjestäjille ehdotetaan varattavaksi 200 000 markan määräraha konserttitoiminnan tukemiseen eri puolilla Suomea. Rahamäärät ovat pieniä verrattuna sinfoniamusiikin kehittämis-suunnitelmiin, mutta merkittäviä verrattuna pop/jazzmusiikin aikaisemmin saamaan tukeen. Pop/jazzmusiikkia komiteassa edusti allekirjoittanut.

Työehtoneuvottelut Popmuusikot ry:n ja Pori Jazz 66 ry:n välillä on vihdoinkin saatu myönteiseen päätökseen. Tämä merkitsee uudenlaisen yhteistyön alkamista muusikkojen ja festivaalijärjestäjien välillä pyrittäessä edistämään jazzin asemaa ja arvostusta Suomessa. Valtion säveltaidetoimikunta on suunnitellut vierailua Porin jazzfestivaaleille kuluvana kesänä.

30.5.73        Komiteanmietintö 1973:73 Helsinki
                  Orkesterikomitean mietintö (työryhmä Mauno Forsman, IS. jne.)

18.6.73        Ilta-Sanomat - Tommi Liuhala: Big bandit paikalleen orkesterimietinnössä
Viiden vuoden kuluttua Suomessa saattaa toimia kaikkiaan seitsemän alueellista big bandia, joiden tehtävänä on tyydyttää täkäläisen väestön pop- ja jazznälkää. Valtion kustantamat ainekset tuohon soppaan maksavat tuolloin pyöreän summan eli miljoona markkaa. Loput odotetaan heltiävän kuntien kukkaroista ja kuuntelevan kansan karttuisasta kädestä.
Näin kuvailee äskettäin julkistettu Orkesterikomitean mietintö suomalaisen big band -musiikin tulevaa tilaa.
Muutenkin maalailee mietintö nykytilaan verrattuna aika ruusuista tulevaisuutta, vaikka aina ei mietinnön tekstiä lukiessa voikaan välttyä jonkinlaiselta almu-hengeltä. Olihan komitean työssä mukana vain yksi selvästi pop- ja jazzmusiikin edustaja, muusikko Ilpo Saastamoinen.

Orkesterikomitean työnä oli kehitellä kotoista orkesteritoiminnan tulevaisuutta mm. siten, että yhä useammat ihmiset yhä laajemmalla alueella pääsisivät osallisiksi suurten orkestereiden muhkeista musiikkimaailmoista.

Keskeisessä asemassa mietinnössä ovat sinfoniaorkesterit, joiden tulevaisuuden tarkastelulle uhrataan leijonanosa.

Aivan vilpitön tuo kantava alueellinen demokratisoimispyrkimys ei kuitenkaan tunnu olevan. Big bändien kehittämisideat ovat jääneet monesti hieman taka-alalle. Asioiksi, jotka huomioidaan ikään kuin pakon sanelemana.

Mietinnöstä löytää monia kommentteja, joiden perusteella voisi vaikkapa ajatella, että muunlainen kuin sinfoniaorkesteritoiminta ei olisikaan jo hyväksytty itsestään selvyys. Puhutaan mm. että pop- ja jazzmusiikin yleisö on vaikea tavoittaa sinfonisen alueorkesteritoiminnan piiriin. Pitäisikö?

Ehkä tämä asenne oli komitean yhteisymmärryksen säilymisen vuoksi tarpeellinen. Mene ja tiedä. Toisaalta on tunnustettava, että mietinnön ideat merkitsevät surkeaan nykytilanteeseen verrattuna melkoisia uudistuksia. Onhan kyseessä joka tapauksessa aivan uuden orkesterimusiikin alueen saattaminen valtion tukitoimien piiriin. Alueen, joka laajassa mielessä ajateltuna kattaa selvästi suurimman osan suomalaisesta musiikkiharrastuksesta. Iskelmä- ja vanha tanssimusiikki kuuluvat luonnollisimmin juuri big bändien esitysohjelmistoon.

Viisivuotissuunnitelma
Ja tältä sitten näyttää suomalaisen alueellisen big band -toiminnan toteuttamis-aikataulu komitean mietinnön mukaan:

1974 Alueellisen big band -toiminnan kokeilun aloittaminen Porissa ja Kajaanissa.

1975 Alueellista big band -toimintaa varten Kajaanissa ja Porissa opetusministeriön ja sijaintikuntien väliset sopimukset. Kokeilutoiminnan jatkaminen ja laajentaminen. Valtiolta rahaa noin 300000 markkaa.

1976 Alueellinen big band -toiminta tai harrastajatoimintaa tukeva alueellinen puhallinorkesteritoiminta aloitetaan Kaakkois-Suomessa. Kokeilutoiminta jatkuu. Rahaa 450 000.

1977 Kajaanin ja Porin big bändien valtionavustukset lakisääteistetään. Toiminta -käyntiin myös Oulussa ja Tampereella opetusministeriön ja sijaintikuntien välisin sopimuksin. Rahaa 800000.

1978 Alueellisen big band -toiminnan aloittaminen Helsingissä ja Turussa. Rahaa koko toimintaan 1 000 000.

Bändit voisivat aluksi toimia joko täysin ammattipohjalla tai osittain sekä myös harrastusluontoisesti palkatun johtajan johdolla tai jonkun koulun, laitoksen yms. yhteydessä.

Rahoituksen suhteen big bandit on periaatteessa asetettu samaan asemaan muiden alueorkestereiden kanssa. Tulevassa lainsäädännössä ne ovat myös rinnastettavia.

Tavoitekokoonpanoissa ehdotus noudattelee big band -toiminnassa jo koettuja muotoja. Lähtökohtana voisi olla vaikkapa rytmiryhmän ja parin puhaltimen palkkaaminen.

Kokeilun aloittamista mainituilla paikkakunnilla perustellaan mm. jo olemassa olevilla muusikkoreserveillä ja luonnollisesti tämän tyylisen musiikin tarpeella, joka on erityisesti suurta väkirikkailla alueilla ja suurissa keskuksissa. Myös vaikeudet sinfoniaorkesteritoiminnan aloittamiseen(!?) ovat perusteena big bändien syntymiselle.

Big bändeillä katsotaan olevan myös merkitystä alan kehittämisen kannalta. Ne voisivat toimia esimerkiksi koulutuspaikkoina, joihin otetaan oppilassoittajia. 

Tukea konsertille
Toinen merkittävä ehdotus kevyen musiikin kannalta on komitean laatima suunnitelma valtionavustuksista konserttien järjestäjille.

Pienyhtyeethän ovat merkittävä osa nykyajan pop- ja jazzmusiikkia. Kokoonpanojen epävakaisuuden vuoksi on komitea perustellusti jättänyt ne alueorkesteritoiminnan ulkopuolelle. Niiden asemaa voidaan luontevimmin tukea tässä vaiheessa tarjoamalla riittävästi hyvähintaisia työtilaisuuksia.

Erilaiset yhteisöt, jazzkerhot, ylioppilaskunnat jne. voisivat tietyn suunnitelman perusteella anoa valtion tukea kotimaiseen konserttitoimintaan.

Valtion osuus tilaisuuksien kustannuksista voisi olla enintään puolet. Toinen puoli katettaisiin kunnan avustuksella ja pääsylipputuloilla.

Tällainen toiminta ehdotetaan alettavaksi vuonna 1975 200 000 markan määrärahan turvin.
TOMMI LIUHALA

 

Helsingin sanomat (päiväämätön 17.6.73?)  - Komitea ehdottaa: Valtionapua kuudelle alueorkesterille:
"... Alueelliset big bandit

Alueellisen musiikin tarjonnan järjestämisessä ei komitean käsityksen mukaan riitä se, että alueorkestereita kehittämällä turvataan konserttimusiikin tasaisempi ja tehokkaampi tarjonta maan eri osissa.

Sinfonisen musiikin ohella on myös muita musiikin lajeja edustavien korkeatasoisten musiikkiesitysten tarjontaa pyrittävä valtion toimenpitein lisäämään.

Komitea ehdottaa että tietyt big bandit kunnallistetaan ja niiden soittajia varten perustetaan tarvittava määrä pää- tai sivutoimisia muusikonvirkoja. Sen jälkeen näistä muodostettaisiin alueellisia big bandeja, joille annettaisiin samantapaiset velvoitteet kuin alueorkestereille.

Alueellisina big bandeina olisivat komitean mielestä ensisijaisesti ehdolla Porin ja Kajaanin big bandit, jotka täydentäisivät merkittävällä tavalla alueorkesteri-verkostoa."

 

Helsingin sanomat (päiväämätön 18.6.73 "Näkökulma")
- Seppo Heikinheimo: Onnistunut mietintö alueorkestereista
"... Suunnitelman mukaan maahamme jäisi monta kolkkaa, jotka eivät pääsisi osalliseksi alueorkestereiden annista. Tärkeimmät ovat Uusimaa, Kymenlaakso ja Itä-Suomi. Tässä yhteydessä on tehty hieman kummeksuttava ehdotus: tyhjiötä pitäisi täyttää perustamalla ns. big bandeja ikään kuin näiden yhtyeiden anti voisi mitenkään korvata sitä, että sinfoniamusiikin ystävät eivät saa kuullakseen sinfoniaorkesterin soittoa. Sinänsä näitäkin yhtyeitä on hyvä olla olemassa, mutta ne ja sinfoniaorkesterit ovat toki kaksi aivan eri asiaa. "

 

16.7.73         (Lehden kuvateksti?): "Valtion Säveltaidetoimikunta pohti eilen Porissa aIueorkesteri-asiaa ja Pori Big Bandiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtajana oli Kauko Kuosma ja jäseninä Ilpo Saastamoinen, Pekka Gronow, Risto Kivelä sekä Martti Lohikoski. Ennen kokouksen alkua toimikunnan jäsenet keskustelivat vilkkaasti Pori Jazz 66:n toiminnanjohtaja Jyrki Kankaan kanssa (vasemmalla)."

 

Helsingin Sanomat (Oulu): Kajaani haluaa kevyen musiikin orkesteria
Oulu (HS) Kajaanin kulttuurilautakunta esittää opetusministeri Marjatta Väänäselle jättämässään kirjelmässä, että Kajaaniin perustettaisiin Pohjois-Suomen kevyen musiikin tarpeita tyydyttävä alueorkesteri. Se täydentäisi Oulun kaupunginorkesterin niin ikään pohjoisiin maakuntiin suuntautuvaa kulttuuriantia omalta laidaltaan.

Esityksen mukaan Kajaanin alueorkesterin toimialueena olisi Joensuu-Vaasa -linjan pohjoispuoli. Orkesterin kokoonpano olisi 17 muusikkoa ja se harjoittelisi ja tuottaisi jazz-, pop- ja viihdekonsertteja. Työkausi olisi 35 viikkoa vuodessa ja se sisältäisi 70 konserttia.

Orkesterin paikallisorganisaatiosta vastaisi Kajaanin kulttuurilautakunta. Orkesterin kokoonpanoksi on suunniteltu 4 trumpettia, 4 pasuunaa, 5 saksofonia, piano, rummusto, basso ja kitara eli yhteensä 17 soittajaa. Näistä kuusi olisi päätoimista virkaa yksinomaan musisointivelvollisuuksin. Yksi heistä olisi kapellimestari. Lisäksi tarvittaisiin kuusi sivutoimista virkaa ja viisi avustajaa. Sivutoimisilla olisi opetusvelvollisuus.

Menoja on laskettu koituvan 1500 markkaa soittajaa kohti kuukaudessa eli matka-kuluineen yhteensä noin 280 000 markkaa vuodessa. Pääsylipuista ja opetustoimen harjoittamisesta orkesteri tuottaisi tuloja noin 70000 markkaa vuodessa. Loput toivotaan saatavan valtiolta.

Kajaanin kulttuurilautakunnan sihteeri Sakari Jankko, jonka osuus ideasta on melkoinen toteaa, ettei Oulun sinfoniaorkesteri pysty täyttämään koko aluetta. "Erityisesti nuoret kaipaavat tämänlaatuista kulttuuripalvelua kovin" Jankko toteaa.

 

6.8. - 11.8.73         Kajaanin pop/jazzleiri > Kainuun Sanomat 13.8.73
… Alueorkesterista keskusteltiin
Koulutuspäivien toisen viikon musiikkipoliittinen keskustelu pidettiin Teppanan koululla torstai-iltana. Keskustelun pop- ja jazz-musiikin koulutuksen järjestämisestä ja alueorkesterikokeilusta alusti Ilpo Saastamoinen. Keskusteluun ottivat osaa musiikkiopiston johtaja Erkki Tuomi, musiikinopettaja Sakari Jankko, Mlk:n kansalaisopiston rehtori Matti Väisänen ja opiskelija Hannu Sovelius.

Alustuksessaan Saastamoinen kertoi pop- ja jazz-musiikin koulutuksen tulevaisuudesta. Hänen johtamansa työryhmä on tutkinut koulutuksen tarvetta ja jättänyt eduskunnalle ehdotuksensa koulutuksen järjestämisestä.
Koulutus jakaantuisi komitean mietinnön mukaan kahteen pääryhmään... (jne.)

 

1974:

30.6. - 11.7.         Kajaanin pop/jazzleiri:
         Ilja Saastamoinen, Seppo Paakkunainen, Reino Laine,
         Olli Ahvenlahti, Mike Koskinen, Pekka Sarmanto         

 

15.8.74         Pohjolan työ - Kajaanin jakelunumero -Sakari Jankko: Älä kainuulainen kavahda vaan ota vastaan big band.
Kajaanin kaupunginvaltuusto teki historiaa kokouksessaan 22. heinäkuuta päättäessään alueorkesterikokeilun aloittamisesta tänä syksynä. Näin pari vuotta kestänyt valmistelu johti harkinnan jälkeen Suomen ensimmäisen kunnallisen big bandin perustamiseen, mikä merkitsee lähinnä sitä, että täällä jo kuusi vuotta toiminut amatööri big band muuttuu asteittain ammattilaisorkesteriksi, parhaassa 'tapauksessa jopa seitsemässä vuodessa, jolloin sen soittajavahvuus olisi 17. Tämä kaikki siinä tapauksessa, että nyt alkava kolmivuotinen kokeilu johtaa myönteisiin tuloksiin ja että alueorkesterilaki valmistuu määräajassa ja saa sen sisällön kuin on alueorkesterikomitea 1972:n mietinnössä Kajaanin osalta ehdotettu, mikä merkitsee valtionosuuden varmistamista 70 %:ksi, kun se kokeilun aikana olisi 50 %.

Syyskuussa alkavaan ensimmäiseen kokeilukauteen päätti valtuusto perustaa päätoimisen kapellimestarin toimen ja kolme sivutoimista soittajantointa, jotka ovat tällä hetkellä haettavina. Myönnettäköön, että ajankohta toimenhakuun on mitä kelvottomin, mikä taas johtuu valmisteluvaiheen omasta aikataulusta, johon ei ole voitu vaikuttaa. Vaikeutena tulee olemaan myös Kajaanissa vallitseva asuntopula.

Kuitenkin alueorkesteri, Kajaani Big band, järjestäytyy syyskuun alussa ja homma alkaa. Tosin useat kansalaiset ovat hiljaa ja ääneen oudoksuneet mokoman orkesterin syntyä ja jopa ehdotelleet muunlaista orkesteria perustettavaksi, mutta sen  tarkemmin muunlaista ei ole kukaan kaivannut.

Ymmärrettävästi myös kymmenettuhannet kainuulaiset …risevät syvää epäilyä big band kokeilua kohtaan ja pitävät sitä vieraana ilmiönä ja paikalliskulttuurin kilpailijana, kukaties vihollisena. Lienee kuitenkin niin että oma paikallinen kulttuuriperinteemme ansaitsee oman vaalimisensa ja hoivaamisensa, mutta kyllä meidän on valikoiden tuotava tänne kokeeksi muualla syntyneitä oivalluksia ja ilmaisuvälineitä.

Ja onhan tänne tuotettukin, kuten esimerkiksi arabialaiset numerot, paperin valmistustaito, perunanviljely, sauna, teatteri, langaton lennätin jne. Siispä liitettäköön big band luetteloon kainuulaisten yhteiseksi iloksi.

Edelleen epäilyksiä aiheuttanee se, että useat pohdiskelijat eivät ole kuulleet big band soitantoa lainkaan ja mikäli ovat, niin vain tätä Kajaanin amatööriporukkaa, joka on joutunut haalimaan ohjelmistonsa kansainvälisestä, kaupallisesta silli-salaatista ja esittämään sen muuhun kuin konserttikäyttöön rakennetuissa tiloissa ja esittäjävoimin, joista osa on soittanut muuta kuin pääsoitintaan. Sitä vastoin ammattitaitoinen johto ja soittajisto pystyvät ajanoloon, ei suinkaan heti, vapauttamaan orkesterin kaupallisen standardituotannon kahleista ja näin mahdollistuu paikallisen asujaimiston ja alueen ominaispiirteiden huomioon-ottaminen ja vaikutus ohjelmistossa. Ja edelleen big band tyyppinen ilmaisukeino voi tuottaa kainuulaista sävellystuotantoa heti, kun jokin tämän alan voimakkaasti luova persoona kainuulaistuu tai kainuulainen luova persoona hankkii tarvittavan ammatti-taidon. Silloin syntyy uutta paikalliskulttuuria, kainuulaista taidetta myös näillä keinoin. Miksi ei näin saisi käydä?

Usein kuulee järkeiltävän, mikä on big band orkesterin taiteellinen ulottuvuus ja mitä kaikkea se voi esittää. Tuohon voitanee heti todeta, että big band ei voi esittää ns. klassillista musiikkia, kuten ei sinfoniaorkesterikaan selviä varsinaisesta jazz-musiikista. Mikäli näitä perusrajoja ylitetään, kasvaa töppäilyvaara niin että tuntuu.

Jazzvaikutteisen musiikin lisäksi big band voi esittää esim. tanssimusiikkia eri aikakausilta, iskelmämusiikkia solistin kera tai ilman, operettia, musikaalia, marsseja, hymnejä, kansanlauluja ja -soitteita, tanssiryhmien ja teatteriesitysten säestyksiä ja mikä tärkeintä, varsinaista big bandille sävellettyä laajamuotoista musiikkia korkein taiteellisin päämäärin. Lisäksi big band voi irrottaa itsestään pienkokoonpanoja ja solisteja.

Silti on voitava ratkaista sinfoniamusiikin tarjontaan liittyvät käytännön kysymykset. Lienee jokseenkin selviö, että ammattilaissinfoniaorkesteria me emme pysty pystyttämään sinä ilmoisna ikänä, paitsi jos Kajaanin väkiluku kohoaisi  sadalla-tuhannella ja sellaista rangaistusta rakkaalle kyläyhteisöllemme tuskin kukaan toivoo. Onneksemme Kajaanin ympärillä on ikään kuin ringissä kolme tomeraa sinfoniaorkesteria Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa, ja on mitä todennäköisintä, että lähivuosina näiden vierailut paikkaseudullamme säännöllistyvät ja tihenevät. Lisäksi Kajaanin amatöörisinfoniaorkesteri on         saatavissa parempaan esityskuntoon musiikki-opiston voimistuessa. Joten on sitäkin lajia tulossa tarjolle, sen kun vaan kansalaiset ryntäilemään suurin joukoin sinfoniain ääreen.

Kun Kajaani Big Band syyskuussa järjestäytyy aloittamaan historiallista kokeilu-tointaan, niin saapuupa veronmaksaja katsastamaan ja kuulostelemaan miltä vaikuttaa soitanto, että hyvästikö kajahtaa, ja onko tietoa. Ensimmäiset konsertit järjestetään, mikäli olosuhteet eivät muodosta esteitä, marraskuussa, joten silloin saavu luo.
Sakari Jankko

 

6.9.74           Yhteys KBB:n Sakari Jankkoon - kap.mestarin hakuaika umpeutuu 13.9.

16.9.74         Tieto KAJAANIN BIG BANDIN KAPELLIMESTARIKSI valitsemisesta.

26.-30.9.        Neuvotteluja Kajaanin työn aloittamisesta

30.9.74          Myös TV-2 Kajaanissa?

3.10.74          Kajaanin-käynti

 

[Kainuun Sanomat: Katariina Huusko = (kh), Kaleva: M-L Mustonen = M-L. M]

Päiväämätön: Kajaani - Kaleva - M-L Mustonen: Ilja Saastamoisella pikalähtö Kajaanissa

Lokakuu 1974 - Kainuun Sanomat - kh: 
Ilpo Saastamoinen tuli - Kapellimestari uskoo kotimaisen big band -musiikin menestykseen

Kapellimestari Ilpo S a a s t a m o i n e n panee Kajaanin big band -kokeilualueorkesterin soittamaan kotimaista big band -musiikkia. Saastamoinen tutustui maanantaina Kajaanissa uuteen työhönsä, johon kulttuurilautakunta hänet valitsi pari viikkoa sitten. Asumaan asettuminen on kiinni asunnonsaannista. Hum.kand., kansakoulunopettaja, säveltäjä, kitaristi, kansanmusiikin tutkija Ilpo Saastamoinen soittaa myös kannelta. Hän uskoo vakaasti big band -kokeiluun. Valtion orkesterikomitean jäsenenä hän on ollut suunnittelemassa kokeilua ja tahtoo nyt olla toteuttamassa sitä käytännössä.

Kajaani ei ole 32-vuotiaalle kapellimestarille vieras paikka. Hän on ollut useana kesänä opettamassa rytmimuusikkojen koulutuspäivillä. Monet big bandin soittajista ovat myös ennalta tuttuja koulutuspäiviltä.

Saastamoinen sanoo toimineensa niin paljon ammattijärjestötehtävissä ja kaiken-laisissa luottamustoimissa, että musiikki on ollut vaarassa jäädä toiselle sijalle. Big bandin kapellimestarin toimi antaa nyt mahdollisuudet keskittyä musiikkiin.

- Big band -tyyppisellä kokeilualueorkesterilla on hyvät mahdollisuudet onnistua, koska sillä on välttämätön valtion tuki. Myös toimipaikan tuki on tärkeä. Miksei kaupunginorkesteri voisi olla big band, kapellimestari sanoo.

MARRASKUUSSA KONSERTOIMAAN
Saastamoinen on juuri tullut joikaamasta saamelaisten parista [23.-29.9.], yhteinen konsertti kun on suunnitteilla. Muitakin kiirettä on vielä ennen kuin hän pääsee asettumaan Kajaaniin. Ensimmäiset konsertit soivat kuitenkin jo marraskuussa.

- Syksyn konsertit ovat väkisin hätäratkaisuja, sillä perinpohjaista työtä emme kerkiä ennen joulua tekemään. Syksyllä pannaan suunnitelmat alkuun. Koko orkesterille valmistetaan yksi konserttiohjelmisto. Pienelle kokoonpanolle on helpompi järjestää useampiakin, Saastamoinen sanoo.  

Paltamossa on marraskuun toisella viikolla konsertti, joka on jo varmistettu.

Hyvänä apuna on Saastamoisen muusikkotuttaviltaan saama nuottimateriaali. Aikaisemmin Kajaanin big bandin on pitänyt tyytyä entisen kapellimestari Sakari  J a n k o n mukaan "kansainväliseen kaupalliseen sillisalaattiin".

Big bandin ohjelmistoon tulee kotimaisten säveltäjien ja sovittajien pop/jazz-musiikkia, suomalaista kansanmusiikkia, viihdettä sekä musiikkia opetus-tarkoituksiin. Koulukonserttien järjestämisessä Saastamoisella onkin jo vuosien kokemus.

ARVOSTUS PUUTTUNUT BIG BANDILTÄ
Sotilassoittokunnat ja monet kaupunginorkesterit ovat pitkään soittaneet big band -musiikkia. Maassamme on ollut myös useita kymmeniä big band -kokoonpanoja, mutta ne ovat jääneet lyhytaikaisiksi tuen puutteen vuoksi. Asenteiden muuttuessa on big band -musiikkiakin ryhdytty arvostamaan.

Musiikkikulttuureja on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Jokaisella kun on oma makunsa musiikin suhteen. Yleisöryhmät voidaan kuitenkin koota yhteen kuuntelemaan big band -musiikkia. Big band ei kuulu pelkästään yhdelle yleisölle.

Kapellimestari Saastamoisella ei ole mielimusiikkia. Vaikkei hän jostakin sävellyksestä pidäkään ei hän voi mennä toiselle sanomaan, että se on huono. Jokaisella on oikeus pitää, mistä haluaa. Musiikkikulttuurit ovat yhteismitattomia. Hän on määrätietoisesti pyrkinyt laajentamaan omaa musiikillista maailmaansa opettelemalla kuuntelemaan mm. kaukaisimpienkin maiden kansanmusiikkia. Itse hän mieluiten improvisoi.

BIG BANDISTÄ KAUPUNGINORKESTERI
Paitsi alueorkesterista big band voisi Saastamoisen mukaan käydä myös kaupungin-orkesterista. Näin big band voisi anoa myös kaupunginorkestereille tarkoitettuja valtionapuja. Tämä nopeuttaisi ammattilaismuusikkojen hankkimista big bandiin.

Tämän syksyn ammattilaisvahvuus on kapellimestarin lisäksi kolme sivutoimista soittajaa. Ensi vuonna on tarkoitus saada viisi päätoimista soittajaa. Seuraavana vuonna eli -76 hankittaisiin kaksi lisävakanssia.

Big bandista muodostettava pieni kokoonpano pystyy periaatteessa soittamaan "vaikka sähköttömässä pirtissä", joten konserttitalolla ei aiota nirsoilla heti kärkeen. Konsertteja pidetään mahdollisuuksien mukaan ympäri Kainuuta. Myös koulut otetaan suunnitelmissa mukaan.

Saastamoinen käy ennen Kajaaniin asettumistaan täällä kerran viikossa ja viipyy pari päivää kerrallaan.

PIELAVEDELTÄ SÄVELTAIDETOIMIKUNTAAN
Pielavedeltä syntyisin ole Saastamoinen on asunut viime vuodet Helsingissä. Tärkeimmän hetken luottamustehtäviä on valtion säveltaidetoimikunnan jäsenyys, joka kestää vielä 2 ½ vuotta.

Saastamoinen on kuulunut myös valtion orkesterikomiteaan, ollut puheenjohtajana opetusministeriön asettamassa pop/jazz-työryhmässä vuonna -72, tehnyt tutkimuksen harrastajayhtyeiden asemasta Jazzliiton toimesta vuonna -69, ollut perustamassa Popmuusikot ry:tä ja toiminut sen puheenjohtajana jne.

Saastamoinen on haluttu tuomari pop/jazzkilpailuissa. Hän on esitelmöinyt mm. Sibelius-Akatemiassa, Helsingin yliopistossa, useilla kursseilla ympäri maata sekä toiminut Oulunkylän pop/jazzmusiikkiopiston yhtyesoiton opettajana 72-73.

Päätoimisena muusikkona hän on ollut vuodesta 1966 lähtien. Sitä ennen hän oli kansakoulunopettajana Viitasaarella. Muusikonura on kulkenut radion sinfoniakuorosta Soulsettiin, Karelia-yhtyeeseen, Tapani Kansan yhtyeeseen ja Jukka Kuoppamäen Candyyn. Saastamoisella on monien muiden kokoonpanojen lisäksi ollut omia yhtyeitä.        

Useat sävellykset, sovitukset, levytykset Kansallisoopperasta aina Katri Helenan festivaalilauluihin takaavat monipuolisen taustan kapellimestari Saastamoiselle.
(kh)

 

9.10.74           Päiväämätön: Myös big band esiintyy Kostamuksessa [10.10.74 to]

12.10.74 la     Kainuun Sanomat: Iltamat eivät lopu ensimmäiseen yritykseen.

12.10.74         Kaleva, Vartius - M-L Mustonen
Kostamus-työmaan Vartiuksen tukikohdassa, itärajan tuntumassa, vietettiin torstai-iltana hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa kulttuuri-iltamat ohjelmineen, tansseineen ja virvoketarjoiluineen. Yksi tekijä nimittäin riitti mullistamaan systeemejä melkoisesti, puun kaatuminen sähkölinjalle.

Sähkövalottomaan, vedettömään, kahvittomaan ja äänenvahvistimettomaan Raja-Kievariin tulvi väkeä kuitenkin useita satoja henkiä. Ohjelma saatiin läpi, tanssitkin nousivat pystyyn patterinauhurin avulla, ja tunnelma sen kun parani. Suurin pettymystilanne lienee ollut järjestäjille, olihan rahaakin mennyt 5.000 markkaa esiintyjien palkkioihin.

Taskulamppujen ramppivalossa soittivat Veikko Ahvenainen ja Jari Kazakov SNS-juhlan kiertueohjelmaansa. Kajaanin kaupunginteatteri oli valinnut ohjelmaa ''Tervahanhesta" ja "Pirttipohjalaisista''. Kajaanin Big bandin pieni kokoonpanokaan ei jäänyt neuvottomaksi, vaan soitti ''Metsäkukkia' ja 'Uralin pihlajaa' akustisin välinein.

 

13.10.74         Kainuun Sanomat (kuvateksti): Sähkökatkos sammutti valot Vartiuksen Raja-Kievarista torstain jolloin siellä pidettiin pimeydestä huolimatta kulttuuri-iltamat. Tanssimusiikin saaminen sähköttä oli erityisen vaikeaa. - Kapellimestari Ilpo Saastamoinen tuurasi bändiä. On muuten syytä kuunnella tarkkaan myöhemminkin, tuleeko Kajaanin big bandin ääni patterinauhurista vai oikeasta orkesterista. Ilja on sellainen vekkuli että...

 

13.10.74         Kainuun Sanomat (Keskustelua - Katariina Huusko):
Pimeistä iltamista omaehtoiseen harrastustoimintaan
On muotia mennä tyrkyttämään kulttuuria syrjäseuduille. Kun kaiken kukkuraksi sattuu sähkökatkos, niin kuin Vartiuksessa torstaina, jymyjuttu on valmis.

On erittäin nuljua, että nämä syrjäkylille järjestetyt kulttuuritapahtumat jäävät useimmiten v a i n jymyjutuiksi. Hauskaa on - järjestäjillä. Kulttuuria ei ole nimenkään vertaa.

Kostamus-työntekijöiden viihtyvyyden lisäämiseksi ovat muutamat yhteisöt herenneet muodinmukaisiksi. Vartiuksessa pidettiin kulttuuri-iltamat.

Majoitustukikohtien viihtyvyydessä on paljon korjaamista - ei ainoastaan Kostamus-työmaalla. Torstainen oli perin surkea yritys. Ulkoisen pimeyden syyksi ei voi kaikkea laittaa.

Juuri Kazakov ja Veikko Ahvenainen pelastivat järjestäjät perikadosta. Heidän soittoaan kuunneltiin mielellään.

Kajaanin Kaupunginteatteri ei ole lukenut läksyjään hyvin. Se sotki Pirttipohjalaisten sotkuisen oikeudenkäynti-kohtauksen täydellisesti. "Akka hiljaa" oli ainoa repliikki, jonka kuulijat tunnistivat viitetaustastaan ja nauroivat. Epäonnistuneen esityksen päätteeksi laulettu "rauha, ystävyys, solidaarisuus" ei kohottanut osaamattomuuden vuoksi läsähtäneen esityksen tuntoja.

Kokeilualueorkesterin neljän miehen iskuryhmä päästi pitkän haikailun jälkeen julki Uralin pihlajat ja pari muuta soitantoa. Mitä mukavinta musiikkia, jos sen 300 pitkästyneen iltamavieraan puheen yli kuuli. Miksei muuten yleisön annettu panna jalalla koreasti näitä kappaleita? Miksi mainitut neljä miestä eivät soittaneet muutamaa tanssikappaletta nauhurimusiikin sijasta?

Sähköttömässä pirtissä soittaminen toteutui aikaisemmin kuin kapellimestari Ilpo Saastamoinen olisi osannut uneksiakaan. Rohkeutta! Alku on aina tunnetusti hankalaa.

Järjestäjät olivat todella ottaneet huomioon sekä korkeakulttuurin että tavallisen ihmiskulttuurin vaateet. Illatsuissa oli kuitenkin ennen vanhaan amerikkalaisen seurapiirimorsiamen hääasussa jotakin vanhaa (haitarinsoitto), jotakin uutta (teatteri), jotakin omaa (Kainuun Maakuntaliiton elokuvaneuvontakokeilun elokuvaesitys, joka peruuntui), jotakin lainattua (orkesteri) Ja jotakin sinistä - sanottakoon vaikka ne lyhykäiset tanssit, jotka varmasti olivat odotetuin tapahtuma.

Tansseja odotettiin, koska silloin olisi voinut  I t s e  t e h d ä  jotakin, koska tyttöjä oli paikalla, koska tansseja varten oli hankittu pullosta rohkeutta, joka nyt jäi käyttämättä, koska viisikin päivää erämaassa ilman radiota, televisiota, lehtiä voi olla tylsistyttävää.

Hatunnosto Vartiuksesta, Lentiirasta, Kuhmosta ja Kajaanista tulleille tytöille, joitten kieputtaminen taskulampun tuikkeessa saattoi olla monelle miehelle tärkein kulttuuritapahtuma viikkoihin.

Muuan mies sanoi torstaina, että hän toivoisi "tanssia ja semmoista meininkiä", toinen sanoi toivovansa telkkaria rajantakaiseen tukikohtaan. Kuhmosta (65 kilometrin päästä) iltamiin tullut mies sanoi, että "onhan se hyvä, että tällaisia järjestetään".

Tuntui siltä, etteivät miehet viitsineet sanoa naistoimittajalle, että kaikkeen sitä herrat aikaansa käyttävätkin.

Viihtyvyys on sitä, että viihdytään. Raja-Kievarin torstaisesta melusta ja puheenporinasta voisi tehdä johtopäätöksen, että miehistä oli viihtyisämpi turista keskenään kuin kuunnella järjestettyä viihtyvyyttä.

Ei pitäisi aliarvioida Kostamus-työmiehen vapaa-ajan toiminnantarvetta. Ei pitäisi mennä järjestämään iltamia huitaisemalla.
KATARIINA HUUSKO

 

13.10.74         US: Taskulamput ramppivaloina Kostamuksen iltamissa
ENSILUMI voi sotkea asiat pahanpäiväisesti. Se esimerkiksi torstaina Kainuussa pani Kostamus-työntekijöille järjestetyn iltaman ohjelman sekaisin. Vai mitä sanotte seuraavasta: piti olla mm. Kajaanin Big Bandin ensimmäinen esiintyminen arvokkaine kappaleineen, mutta ei oikein onnistuttu. Esitys jäi vain parin sävelmän varaan. Ja tämäkin tapahtui täysin muuttunein suunnitelmin. Trumpetisti soitti  kitaraa, rumpali vibrafonia ja basson soittaja toimi valonheittäjänä ja tamburiinin helistäjänä.

Ei tässä kaikki. Kahviakaan ei saatu eikä päästy kunnolla iltamatansseihin. Ja syynä juuri tuo ensilumi ja sen  mukanaan tuoma sähkökatkos, joka  kesti useita tunteja. Katkos alkoi juuri puoli tuntia ennen iltamia.

Tietysti Kulttuuri-iltamat sujuivat tunnelmallisesti. Siitä piti huolen pimeys, jota hieman valaisi ulkoa iltamapaikan, Raja-Kievarin ikkunoista näkyvä lumi ja taskulamput.

Niiden valon kajossa yritettiin saada suunniteltu ohjelma edes jotenkin toteutetuksi. Tervehdyspuheessa onnistuttiin ja hanurikonsertin aikana. Veikko  A h v e n a i s e n  ja neuvostoliittolaisen  J u r i K a z a k o v i n soittimista onneksi lähti niin kova ääni, ettei tarvittu kovaäänisiä.

Kostamuksen työntekijät tuntuivat muuten pitävän erityisesti hanuristien soitosta. Ja siitäkin, kun Ahvenainen kertoi, miksi hän ei soita kuin vain yhden kappaleen paljehaitarilla. No, syynä on se, että tukka voisi lähteä. Näin hän kertoi käyneen ainakin Vili Vesterisen ja Esa Pakarisen kohdalla. Palkeista lähtevä imu on tuhonnut hiukset...

Kajaanin Kaupunginteatterin esityskin kuultiin, vaikka sitä ei pimeyden takia oikein salin perälle näkynytkään. Taskulamppujen omistajien muodostamat ramppivalot eivät tahtoneet riittää edes esityksen ramppivaloiksi. Mutta pimeydessä sopi kuvitella miltä näyttivät Pirttipohjalaiset ja Tervahanhen ihmiset. Molemmat ovat Kajaanin Kaupunginteatterin nykyisessä ohjelmistossa.

Kainuun Maakuntaliiton kulttuurijaoston puheenjohtaja Mikko Taka-Sihvola totesikin tervehdyspuheessaan aivan oikein, että salissa on niin paljon väkeä, etteivät kaikki edes näy. - Etsikää toisia vaikka käsikopelolla, toivoi Mikko. Tähän Kostamuksen miehet totesivat vakavalla naamalla: kuulehan vieruskaveri, älä  ainakaan minnuu hae tanssimaa. En oo nainen.

Ja tulihan tanssin aika, kuten hyvissä iltamissa. Tahdittajana ei ollut Big-Band, niin kuin oli ajateltu. Mutta musiikista, siitä vähästä mitä kuultiin, vastasi mies, jonka piti johtaa Big-Bandia. Hän oli I 1 p o Saastamoinen, jonka ensiesiintyminen orkestereineen paikkakunnalla oli kyseessä. Edellisellä viikolla oli Ilpo sanonut, että heidän orkesterinsa pystyy soittamaan vaikka pimeässä pirtissä.

Aivan näin ei kuitenkaan ollut, koska miehet eivät olleet varautuneet sähkön poissaoloon. Mutta Ilpo hommasi kuitenkin hetkessä musiikkia. Hänellä oli mukanaan magnetofoni ja siinä Syksyn sävelet. Niiden tahdissa tanssittiin puolisen tuntia. Sitten tulivatkin järjestysmiehet.                                   

 

14.10.74 ma     Kansan Uutiset, Kiimavaara - Hannu Kuparinen: Kostamus-iltamat tuikkujen valossa

14.10.74?         Helsingin Sanomat - Kiimavaara:
                       Daamia haettiin taskulampulla: Kostamuksen työmaalla riehakas tanssi-ilta

Lokakuu -74      KU: Kulttuuritalon orkesteri "itsenäistyy" big bandiksi.

(Päiväämätön?) Kansan Uutiset - H. V-ri (Hilkka Vuori)

25.10.74           Säveltaidetoimikunta/Orkesterikomitea Kajaanissa???

3.11.74             Kulttuuritalon kuoron ja orkesterin 10-vuotiskonsertti klo 15  (BigBand)

- Päiväämätön - syksy 1974 - Ilpo Saunio:
Innostava Venceremos huipensi Kulttuuritalon kuoron ja orkesterin juhlan

 

7.11.74    KAJAANIN BIG BAND - KAINUUN ALUEORKESTERI  [I konsertti]
- joht. Ilpo Saastamoinen                 

KONSERTTIOHJELMA

Kansansäv. - sov. IS.               Syyrialainen huhmare

N. Adderley - Moorhouse         Work Song

Heikki Sarmanto                      Theme for Christer

Venäl. Kansansäv. - I.S.           Po ulitse Mostovoj (yhtye)

Camille Saint Saens                  Dance Macabre (yhtye)

Neal Hefti                                Cute

Chik Corea - N. Koskinen           Song for Sally        

VÄLIAIKA

Rodriquez - I.S.                        El Rey de las Flores

Seppo Paakkunainen                 Korpin marssi (yhtye)

Azerbaidzanil. kansansäv. - I.S.  Haridz  Segjah (yhtye)

Seppo Paakkunainen                  Hook Blues

Erik Lindström - J. Petersen        Muistatko Monrepos 'n

Rauno Lehtinen                         Pink Champagne

Kaj Chydenius - I.S. (sov.)         Kalliolle kukkulalle

Kajaanin kulttuurilautakunta

 

8.11.74         Kainuun Sanomat (kuva): Alueorkesteri aloitti

9.11.74 la         Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Alueorkesterin taidonnäyte
Kainuun alueorkesteri eli Kajaanin big band esiintyi kotiyleisölleen ensimmäisen kerran torstaina. Linnan lukion sali oli tupaten täysi väkeä eikä orkesteri kuulijoitaan pettänytkään. Se tarjosi monipuolisen kaksituntisen big band -musiikin ystäville.
Jo ennakkoon tiedettiin, että orkesterin oli tarkoitus esitellä tämäntyyppisen kokoonpanon mahdollisuuksia. Yllättäviä erikoisuuksia löytyi monia. Lyhyestä harjoitteluajasta huolimatta big band totteli hyvin tuoreen kapellimestarinsa kättä. Ilpo S a a s t a m o i s e n johtamana orkesteri pystyy jo nyt melkoisiin saavutuksiin.

Konsertti alkoi lystikkäällä kansansävelmällä "Syyrialainen Huhmare", jossa tunnelmat luotiin pelkillä rytmisoittimilla.

Vanha Kajaani Big Band "bravuuri" "Work Song" jatkoi konserttia ja johdatteli kuulijat Heikki Sarmannon sävellykseen "Theme For Christer". Tässä kappaleessa osoitti alueorkesteri heti alkuun sektioiden puhdasta yhteissoittoa ja tukevaa rytmillistä osaamista.

Alueorkesterista erotettu pienempi yhtye esitti hieman haparoiden kappaleen "Po ulitse Mostovoj". Ilmeisesti harjoitusvaiheen kiire oli tätä kappaletta hieman häirinnyt.

Orkesterin rumpali Timothy Ferchen soitti lennokkaasti vibrafonilla Camille Saint-Saensin sävellyksen "Dance Macabre".

Vanha Basie-bravuuri "Cute" svengasi mainiosti, ja tässäkin Ferchen väläytteli tällä kertaa rummuilla.

Konsertin ensimmäinen puolisko loppui upeaan esitykseen Chick Corean sävellyksestä "Song For Sally". Kappaleen tunnelmat liikkuivat sujuvasti kevyen pop-jazzin ja klassisen musiikin massiivisuuden välillä.

 

Konsertin toinen puolisko alkoi kuubalaisella sävelmällä "El Rey de las Flores", jossa huilut soivat puhtaasti ja loivat kappaleeseen ilmavia sävyjä.

Ilpo Saastamoinen esitteli taitojaan kitaransoittajana kappaleessa "Korpin Marssi" ja "Haridz Segjah". Edellinen sävelmä perustuu suomalaisiin kansanmusiikkiaiheisiin ja jälkimmäinen edustaa slaavilaista kansanmusiikkiperinnettä. "Korpin Marssi" oli näistä kahdesta esityksestä vakuuttavampi.

Paroni Paakkunaisen sävellys "Hook Blues" oli tukevaa ja turvallista big band-bluesia ja tässä kappaleessa Mika Jankko esitti miellyttävän kitarasoolon.

"Muistatko Monrepos'n" oli trumpetisti Tapani Leskisen sooloesitys ja upeasti hän kappaleen puhalteli. Rauno Lehtisen "Pink Champagne" oli todellinen "yleisönräjäyttäjä". Tässä kevyessä marssissa yleisö tempautui mukaan täysin innoin ja taputukset rytmittivät orkesterin soitantoa.

Konsertin viimeinen kappale oli Kaj Chydeniuksen "Kalliolle Kukkulalle", joka soi todella hartaasti ja juhlallisesti. Yleisön pyynnöstä orkesteri svengasi vielä hetken "Pink Champagnea".

Alueorkesterin ensimmäinen konsertti oli varsin värikäs ja hienosti monipuolinen. Konserttipaikan syyksi on laskettava pienet balanssivaikeudet. Rummut ja yleensä rytmiryhmä peitti joskus muut soittimet alleen ja tämä häiritsi hieman muuten onnistunutta konserttia. Toinen kuulijan tunnelmia laskenut seikka oli orkesterin soittaminen lattialla. Näin suurin osa kuulijoista ei nähnyt muuta kuin kapellimestarin selän. Pienistä puutteista huolimatta alueorkesteri aloitti upeasti ja jatkoa voidaan odotella toiveikkaina. UNTO TORNIAINEN

 

9-10.11.74         Kaleva? - UTN: BIG BAND ENSIKONSERTOI
Kajaani Big Band, joka nyttemmin tunnetaan myös Kainuun Alueorkesterin nimellä, piti ensikonserttinsa torstaina Kajaanissa.

Salintäyteinen yleisö sai nauttia Ilpo Saastamoisen johtaman orkesterin moni-puolisesta musiikista. Kuukaudessa Ilpo Saastamoinen on trimmannut orkesterin hyvään soittovireeseen, ja yleisö poistui tyytyväisenä konsertista.

Konsertti oli kokonaisuudessaan erittäin monipuolinen ja tunnelmiltaan onnistunut. Saastamoinen oli valinnut ohjelmiston, jossa liikuttiin sujuvasti eri musiikkityylien alueella. Konsertti esitteli ne mahdollisuudet, joita Big-band -tyyppinen kokoonpano voi kuulijoille tarjota. Erityisen ilahduttavaa oli kansanmusiikkinumeroiden mukaan-otto, ne antoivat väriä ohjelmistolle ja piristivät.

Sektioiden soitto oli varsin puhdasta. Kun jatkossa oli muutama vaikeampikin kappale; ne onnistuessaan osoittivat, että tulevaisuudessa kokoonpanolta voi odottaa yhä mittavampia suorituksia.

Konsertin helmiksi muodostuivat Heikki Sarmannon sävellys "Theme for Christer, Chick Corean "Song for Sally" ja Kaj Chydeniuksen "Kalliolle kukkulalle". Sarmannon sävellyksessä orkesterin puhallinsektiot tekivät hyvää jälkeä, Corean kappale taas esitteli koko bandin tehokasta yhteissoittoa ja "Kalliolle kukkulalle" oli kappale, joka soi upeasti ja asian vaatimalla hartaudella.

Konsertissa oli lukuisia pieniä valopilkkuja, jotka koko ajan värittivät tunnelmia. Tällaisina on mainittava Timothy  F e r c h e n i n  vibrafoniesitys "Dance Macabre", Ilja Saastamoisen kitarointi hauskassa kansansävelmässä "Haridz Segjah' ja nuoren Mika  J a n k o n  jäntevä kitarasoolo Paakkunaisen sävellyksessä "Hook Blues".

Neal Heftin "Cute" ja Nat Adderleyn "Work Song" edustivat puolestaan tyypillistä big band -musiikkia ja näissä kappaleissa orkesterin yhteissoitto oli kautta linjan varmaa ja tukevaa.

Yleisön räjäytti lopullisesti Rauno  L e h t i s e n  marssimainen "Pink Champagne" ja kuulijoiden kädet ryhtyivät vauhdittamaan bändin soittoa.

Ilpo Saastamoisen rakkaus kansanmusiikkiin tuli monessa yhteydessä esiin. Big bandista erotettu pikkuyhtye soitti pelkästään kansanmusiikkipohjaisia kappaleita. Paroni Paakkunaisen sävellys "Korpin marssi" perustuu kokonaan suomalaisiin kansanmusiikkiaiheisiin ja joikusävelmiin. Näistä Ilpo Saastamoinen, trumpetisti Tapani  L e s k i n e n  ja huilisti Hannu  S o v e l i u s  rakensivat yhdessä rytmiryhmän kanssa jäntevän ja poikkeavan esityksen, joka huipentui eri joikuteemojen päällekkäissoittoon. Kontrolli säilyi hyvin, ja tämäkin kappale oli miellyttävää kuultavaa.

Ainoa seikka, joka konserttia häiritsi, oli orkesterin balanssi. Riittävän suuren näyttämön puutteessa orkesteri soitti lattialla tiukkaan sulloutuneena. Tällöin rytmiryhmä tuppasi hautaamaan muut soittimet alleen. Varsinkin rummut soivat turhan kovaäänisesti, mutta tämä on kirjattava pelkästään olosuhteitten syyksi. Tietysti kuulijaa jonkin verran häiritsi, ettei soittajia nähnyt kuin eturivi.

Kokonaisuudessaan Kajaani Big Bandin ensiesiintyminen alueorkesterina oli ilahduttavaa kuultavaa ja se lupasi paljon hyvää tulevaisuudessa.
UTN [= Unto Torniainen]

 

9.11.74         Savon Sanomat - A-M. S: Kajaanissa svengaa
(Kuvateksti: Entisen Kuopion varuskuntasoittokunnan kunnianarvoisten soittajien ja kapellimestarien kuvien alla Kainuun prikaatin suojissa Hoikankankaalla soi iltatunteina nyt toisenlainen rytmimusiikki Kajaanin big bandin harjoitellessa.)
Kainuun prikaatin soittokunnan salissa soivat uudet sävelet. Kuopion Tarkka-ampujapataljoonan - myöhemmin Kuopion Varuskuntasoittokunnan kunnian-arvoisten soittajien ja kapellimestareiden (Kahrasta - Merisaloon) kuvien alla ovat tahtilajit iltatunteina vaihtuneet nykypäivän raameihin. Kainuun prikaati on ystävällisesti antanut "sadekatoksen" tänä syksynä täyden toimintansa aloittaneelle Kajaanin big bandille - Kainuun alueorkesterille.
Suomessa jo aikaisemmin toimintansa aloittaneet kuusi alueellista sinfoniaorkesteria ovat saaneet taas uuden pikkuveljen nyt rytmimusiikin piiristä. Kummeina ovat ennakkoluulottomasti ja ansiokkaasti toimineet Kajaanin kaupunki ja opetus-ministeriö, josta jälkimmäinen myönsi 18.000 markkaa aluekokeilun aloittamiseksi.

Harrastus rytmimusiikkiin ei kuitenkaan ole syntynyt tänä syksynä, vaan Kajaanissa on jo kuusi vuotta toiminut vapaaehtoiseen aktiivisuuteen perustuva big band, jonka soittajisto on koostunut Kainuun prikaatin soittokunnan sekä paikallisten tanssi-orkestereitten jäsenistä. Ratkaisevan muutoksen harrastustoiminnasta kohti ammattilaisorkesteritoimintaa toi päätoimisen kapellimestarin sekä kahden sivu-toimisen muusikon kiinnittäminen orkesterin työhön. Vuoden -75 alussa lisätään sivutoimisia muusikoita jälleen yhdellä ja parin vuoden sisässä lienee Kajaanilla täysin toimiva pieni runko-orkesteri. Loput muusikoista toimivat toistaiseksi 'keikka-periaatteella'.

Ensikonserttinsa Kajaanissa torstaina antanut big band käsittää täydessä vahvuudessaan kapellimestarin ja 15 soittajaa, kokoonpanon ollessa 5 saksofonia, 2 trumpettia, 4 pasuunaa sekä rytmiryhmän, jossa on kitara, piano, basso ja rummut. Osa alueorkesteritoimintaa joudutaan tosin toistaiseksi toteuttamaan viisimiehisellä runkoyhtyeellä. Orkesterin kapellimestariksi kiinnitettiin 1. 10. 1974 tunnettu  helsinkiläinen pop-jazzmusiikin monitoimimies Ilpo Saastamoinen, jota ei ole pelottanut lähteä Kainuun korpimaisemiin.

Tapasin Ilpo Saastamoisen konsertin kenraaliharjoituksissa Hoikankankaalla ja tein tavanomaisen kysymyksen: - Mikä sai miehen lähtemään Helsingistä Kajaaniin?         

Syitä oli kolme. Ensimmäisenä halu keskittyä tekemään musiikkia vastapainoksi Helsingin tarjoamalle järjestötoiminnalle. Toiseksi kiinnostus big band toiminnan kehittämiseen, mihin hän joutui paneutumaan jo orkesterikomiteatyössä ja mihin hän jatkuvasti joutuu ottamaan kantaa valtion säveltaidetoimikunnan jäsenenä. Kolmanneksi kiinnosti luova, työ, mitä tarvitaan uusien organisaatioiden rakentamiseen.

- Kuluvan talven aikana aion esitellä niitä mahdollisuuksia, joita ns. kevyen musiikin sektorilta löytyy: kansanmusiikkia Suomesta ja eri puolilta maailmaa, konsertti-muotoista poppia ja jazzia, viihdemusiikkia sekä opetustarkoituksessa nuorille ja vanhoille suunnattua rytmimusiikkia. Erityisesti haluan korostaa suomalaisten säveltäjien ja sovittajien tuotantoa. Johtuen vakinaisten soittajien vähäisestä lukumäärästä ei konsertteja ainakaan tänä syksynä voida kuitenkaan pitää kuin kymmenkunta.

Selailen konserttiohjelmaa ja totean, että suuri osa ohjelmasta on Ilpo Saastamoisen omia sovituksia kansanlauluista. Työkenttää siis riittää. Valmista painettua materiaalia ei ole paljoa saatavissa. Helsingin nuottivarastot ovat nyt kaukana ja sitä paitsi usein jopa maakunnassa toimivien orkesterien saavuttamattomissa. Keravan pohjoispuolella tarvitaan omatoimisuutta ja sitä tuntuu ainakin Kajaanista löytyvän.
A-M. S.

 

10.11.74 su  KBB-konsertti Paltamossa (Korpitien koulu) klo 12.30.  (I big bandin aluekonsertti)

 

17.11.74 su         Keskisuomalainen: Kainuun alueorkesteri 15-miehinen big band
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen oli sovittanut Kajaanin big bandin ensikonserttiin kansallislauluja monista maista. Suuri orkesteri esitti mm. Heikki Sarmannon Theme for Christer ja Chik Corea - M. Koskisen Song for Sally.)
Alueorkesteri ei välttämättä aina ole sinfoniaorkesteri. Yhtä hyvin se voi olla vaikkapa b i g  b a n d, suuri puhallinorkesteri, johon on lisätty eräitä instrumentti-"mausteita". Onpa suunniteltu valtion tuella toimivaa kansanmusiikkiyhtyettäkin alueorkesteriverkkoon sijoitettavaksi.
Kajaanissa on oltu radikaaleja. Siellä aloitti aivan äsken alueorkesterin nimissä työnsä 15-miehinen big band. Tämä orkesterityyppi tuntui siellä ainoalta oikealta ja lisäksi perinnelähtökohdiltaan luontevalta. Kajaanin big band antoi ensikonserttinsa viime viikon torstaina. Paikalla oli silloin myös valtion orkesterikomitean jäsen, Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Anna- M a i j a P o u s s a. Hänellä oli palattuaan Kajaanista ja varsinkin sen big bandista paljon positiivista kerrottavaa.

- Kainuun prikaatilta "sadekatoksen", saanut big band on alueorkesterikokeiluverkon seitsemäs lapsi ja kuopus. Prikaatin soittokunnan salissa soivat nyt uudenlaiset sävelet entisten arvokkaiden kapellimestareiden muotokuvien katveessa. Big bandin ennakkoluulottomana kummina toimi opetusministeriön ohella Kajaanin kaupunki. Se myönsi tänä syksynä kokeiluun 18 000 markkaa. Rytmimusiikin harrastus ei Kajaanissa olekaan mikään eilen syntynyt asia, huomauttaa ekonomi Poussa.

- Jo kuuden vuoden ajan on big band puhaltanut Kajaanissa tavallaan omaan laskuun, vapaaehtoisesti. Pääosa soittajista on saatu Kainuun prikaatin vaskenpurijoista ja muista puhaltajista. Myös paikallisten tanssiorkestereiden jäsenet ovat osallistuneet big band -soitantaan.

- Muissa alueorkestereissa sotilassoittajakoulutuksen saaneet yleensä osallistuvat sinfonisen musiikin esittämiseen, mutta heidän joukossaan on monia, jotka kaipaavat esim. big bandeihin. Peruskoulutus luontuu myös tämäntyyppiseen. Kun Kajaanissa tehtiin päätös päätoimisen kapellimestarin viran perustamisesta ja kahden sivu-toimisen muusikon kiinnittämisestä, oli alueorkesteriasiakin saman tien ratkaistu. Ensi vuoden alussa lisätään orkesteriin sivutoiminen muusikko ja kahden vuoden päästä pitäisi runko-orkesterin olla lukumääräisesti koossa.

Erityisen iloinen ekonomi Poussa sanoo olevansa sen vuoksi, että kajaanilaiset saivat niin hyvän kapellimestarin. Helsinkiläinen popin ja jazzin sekä myös puhallin-musiikin monitoimimies Ilja Saastamoinen lähti katsomaan, minkälaiset musiikin mahdollisuudet ovat Keravan pohjoispuolella. Tämä alan vankka ammattimies on ollut mukana myös valtion orkesterikomiteassa ja saa nyt kouriintuntuvasti kokea, minkälaista on soveltaa teoriaa käytäntöön Kainuun korkeudella.

Keskustelussa Saastamoinen korosti kokeiluhaluaan ja oli tyytyväinen myös organisaation antamaan luovan työn mahdollisuuteen. Musiikin alueella hänen tehtävänsä eivät varmaankaan lopu. Tästä antoi yhden näytteen myös big bandin ensikonsertin ohjelma. Melkein joka toisen esitetyn kappaleen nimen jäljessä olivat sovittajan nimikirjaimet IS. Pääasiassa hän tähän konserttiin oli sovittanut kansan-lauluja.

- Kajaanin tapauksesta saattaa kehittyä aivan harvinaisen hedelmällinen kokeilu myös sikäli, että big bandin musikaalinen reviiri rajoittuu kahden sinfoniakokoon-panoissa soittavan alueorkesterin alueeseen. Kajaanissa vierailevat sekä Oulun että Kuopion orkesterit ja kajaanilaiset puolestaan voivat viedä big band-musiikkia toiseen suuntaan.

- Minusta Jyväskylän orkesteri voisi sekin aivan hyvin pistäytyä Kajaanissa ja siten saataisiin tänne suuri puhallinkonsertti joskus tulevaisuudessa. Vaihdot ovat kaikin puolin kannatettavia, toteaa ekonomi Poussa.

Kajaanin big bandissa siis on 15 soittajaa ja kapellimestari. Soittajisto koostuu viidestä saksofonista, kahdesta trumpetista, neljästä pasuunasta ja rytmiryhmästä. Jälkimmäisen muodostavat piano, rummut ja kitara. Suuren orkesterin soittajistosta on lisäksi irrotettavissa viisimiehinen yhtye, joka esiintyi jo avajaisissakin.

Avajaisissa kuultiin monia kansansävelmiä, modernia poppia, jazzia ja muuta viihtyisää. Kansa kuunteli ja piti kovasti, yleisömenestys oli kiistaton. Todettiin väliaikakeskustelussa ja jälkeenpäin, että Kajaanin sotilasmusiikkiperinne on saanut arvoisensa, nykyaikaisen jatkajan.

 

21.11.74         KBB Vaalassa (Yleisradio nauhoitti?)

30.11.74         KBB-yhtyekonsertti Kajaanissa (?)

1.12.74 su       Kuhmo: Peruskoulun kk:n ala-aste KBB

8.12.               Joulukeikka (Kansanpirtti klo 18?)

9-10.12.          YLE:n Big Band -nuotiston tutkimus.

 

12.12.74         Kansan Tahto: Kainuun maakuntaorkesteri toimii tarmolla.
[Jatkuu osassa II]