1976 Kajaanin Big Band VI

[1976 Kajaanin Big Band VI]

17.6.76, s.14          Helsingin Sanomat - Irene Huurre:  Kainuun Big Band soittaa kansanmusiikkia
(Kuvateksti I: Kainuun alueorkesterin nykyinen harjoittelupaikka on uuden Kajaanin kaupungintalon naapurissa teatterintiloissa. Amerikkalaissyntyinen Timothy Ferchen (rummut) pitää ovea avoinna kapellimestari Ilpo Saastamoiselle ja Tapani Leskiselle (hanuri).
Kuvateksti II: "Hitaammin, tunteellisemmin, unohdetaan takapotkut." Kainuun big bandin pikkuyhtye keskittyneenä harjoituksiinsa. Kajaanin kaupunginteatterissa. Ilpo Saastamoinen keskellä. Oikealla Olli Pautola ja Timothy Ferchen. Vasemmalla Hannu Sovellus ja Tapani Leskinen. "Me harrastetaan popahtavaa, jazzahtavaa ja kansanmusiikkiteemoja.)

Innokkaasti puliseva porukka purkautui autosta Kajaanin kaupungintalon sisäpihalla. Kaikilla oli jos minkälaisia kapslaukkuja käsissään. Porukan johtajalla oli Väinämöisen lakkia muistuttava päähine.
Miehet menivät sisään sivuovesta ja suoraan mutkikkaita käytäviä myöten näyttämölle. Ottivat laukuistaan kitaraa, huilua, hanuria, vibrafonia...
Kainuun kuulun ja Suomen ensimmäisen varsinaisen kokeilualueorkesterin big bandin pikkuyhtye oli tullut harjoittelemaan.

Täydessä koossaan jo 60-luvun lopulla perustettuun big bandiin kuuluu 19 soittajaa. Heitä johtaa Kainuun Väinämöinen, Helsingistä vasta pari vuotta sitten Kajaaniin muuttanut kapellimestari Ilpo Saastamoinen, 33, sama mies joka sai keväällä paljon puheenaihetta herättäneen tiedonjulkistamispalkinnon kitarakirjastaan.

Tokihan big band oli olemassa ja tunnettiin ennen Ilpoakin, mutta Ilpon aikana se on vasta saanut julkista tunnustusta enemmän kuin aikaisemmin. Opetusministeriön Kainuun big bandille myöntämä - apuraha 72 000 markkaa, on suurin mitä alue-orkestereille koskaan tätä ennen on myönnetty.

"Pohjoisessa ei hyväksytä mitään, ennen kuin etelä on ensin kehunut ja kiittänyt", sanoo Ilpo Saastamoinen. "Nyt minulle sanovat jo päivää nekin, jotka eivät ennen vaivautuneet."

Ilpo Saastamoinen on peruskoulutukseltaan kansakoulunopettaja, valmistunut Jyväskylästä, opettanut Viitasaarella. Hänen nykyinen uransa urkeni kuitenkin etelässä, Helsingissä mm. free lancer -muusikkona ja mikseipä vaikkapa valtion säveltaidetoimikunnassa ja muualla musiikillisissa ympyröissä. Nyt big band on Ilpolle kaikki kaikessa ja työmaana ovat Kainuun kunnat.         

Kainuun alueorkesterista puolet ovat ammattilaisia, Kainuun prikaatin soitto-kuntalaisia, toinen puoli jäsenistä harrastajia: Big bandin soittajista vain neljä tekee työtä kuukausipalkalla, muut puuhaavat leipätöikseen vaikka mitä. Orkesterin varsinainen ylläpitäjä on Kajaanin kaupunki.

Perinteisesti big band on jazz- orkesteri, mutta Ilpo on laajentanut soittajiensa kanssa toimintaa jazzahtavasta popahtavaan ja kansanmusiikin suuntaan. Kansanmusiikki on erityisesti orkesteria lähellä tällä hetkellä. Ilpo henkilökohtaisesti rakastaa esi-merkiksi virsikannelta. Hän osteleekin niitä, jos sopivia myyjiä löytyy.

Kaikkein iloisin Ilpo sanoo olevansa siitä, että big band on saanut yhteyden tavallisiin kansanihmisiin. Eräskin puolankalainen emäntä on lähettänyt ja lähettää jatkuvasti orkesterin muokkailtavaksi sanoittamiaan ja säveltämiään kansanlauluja. Ilpo sanoo itse tallentaneensa jo peräti 600 kansanlaulua.

Big band antoi viime vuonna 47 konserttia, joista yksinomaan kolmisenkymmentä oli aluetoimintaan liittyviä. Ilpon ja hänen johtamansa orkesterin työ merkitsee tällä hetkellä Suomen laajinta alueorkesteritoimintaa.

Konserttien yleisö on Ilpon mielestä Kainuun eri kunnissa tyypillistä: ei koskaan kovin paljon väkeä, mutta ikäjakautuma yltää aivan nuorista ihan vanhoihin musiikin ystäviin. Musiikki-innostus on koko ajan kasvamassa, sillä lippujen hinnatkaan eivät pääse kipuamaan kovin korkealle: opetusministeriön suositusta 3 mk lapset, 6 mk aikuiset, pyritään noudattamaan.

Orkesterilla on ollut vain yksi ainoa laulusolisti, vai pitäisikö sanoa joikusolisti: silloin tällöin Nils-Aslak Valkeapää.

Kainuun alueorkesterilla, Kajaanin big bandilla ei ole työn puutetta. Kunnat alkavat jo kilpailla siitä, ja kutsuja tulee myös ulkomaille. Orkesteri tilaa myös itse tunnetuilta säveltäjiltä töitä, kuten norjalaiselta Jan Garbarekilta. Tilattu työ pohjautuu norjalaiseen kansanmusiikkiin. Ensiesitys on syksyllä.

Matka Rostockiin on edessä ja jätkän kulttuuripäivillekin Lieksaan toki mennään.

Muiden töiden ohessa Ilpo on ehtinyt tehdä kavereittensa kanssa myös soolo-lp -levyn, jonka nimi on "Joutsenen juju". Se sisältää mm. Bachia kitaralla, Saunapiian polkan Hyrynsalmelta ja kansanlauluja Gruusiasta sekä avoimesta ikkunasta kadulta nauhoitettua autojen torvien ääntä Kuubasta.

Väinämöisen lakki, joka Ilpolla on päässään on tavallaan hänen ja hänen orkesterinsa tavaramerkki. Ilpo sanoo sitä vaatimattomasti tuulensuojaksi ja käy se hiki-nauhastakin, johon voi pyyhkäistä kättään, jos hikoilee konsertin jälkeen.

"Minulla on näitä tuulensuojia useita ja monenvärisiä, suurin osa omatekoisia, jollei sitten vaimon ompelemia", Kainuun Väinämöinen Ilpo Saastamoinen kertoi.
IRENE HUURRE

28.6.76             Ristijärvi - KBB

2.7.76              Kajaani - toritanssit (???)

3-13.7.76          KBB:n yhtye Neuvostoliitossa; 1) Donin Rostov, 2) Moskova
                       Pekka Sarmanto bassossa, H. Sovelius as/fl, T. Leskinen tp/acc., IS g.
                   (> Ks. Donin Rostov 1976)

> 3-13.7.76         (Maailma ja me 1976 ss. 118-120) Donin Rostov - Pekka Kinnunen:
Mielipiteitä kulttuurivaihdosta - Kajaanin Big Band sai vaikutteita 
(Kuvateksti) Donin Rostovissa: Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilja Saastamoinen säestää kitaralla ja Tapani Leskinen hanurilla Ljubaa, joka laulaa venäläisiä kansanlauluja.
Donin Rostov eli "Kaukasian ovi" oli pääkohteena kajaanilaisnuorten ystävyysjuna-matkalla. Kolmikymmenhenkiseen ryhmään kuului mm. Suomen ainoan kunnallisen rytmimusiikkiorkesterin, Kajaanin Big Bandin pikkuyhtye. Kapellimestari Ilja (Ilpo) Saastamoinen ryhmineen solmi kontakteja Neuvostoliiton kevyen musiikin edustajiin. Musiikki on kuin yhteinen, vivahteikas kieli.  
(> Ks. Donin Rostov 1976)

7/76         Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Big Band maailmalla  (> Ks. Donin Rostov 1976)

TIMOTHY FERCHEN HOLLANNISSA JA RANSKASSA
Kajaanin Big Bandin rumpali Timothy Ferchen on tehnyt aikaisemminkin työtä yhdessä amerikkalaisen säveltäjän Steve Reichin kanssa. Steve Reich on  säveltäjä, joka on tehnyt nykymusiikkia jo kymmenisen vuotta. Hänen sävellyksiään on julkaistu levyillä noin puolisenkymmentä.

Timothy Ferchen oli mukana vuonna -73 julkaistulla kolmoislevyllä ja mm. tämän levyn musiikkia hän kävi soittamassa Hollannissa ja Ranskassa kesäkuun loppupuolella.

"Olimme Holland Music Festivals -nimisillä musiikkijuhlilla ja, annoimme seitsemän konserttia, joista kaksi Amsterdamissa, kaksi Haagissa, kaksi La Rochellessa ja yhden Rotterdamissa".

"Soitimme Steven kanssa kokoonpanossa, johon kuului 13 muusikkoa. Reichin musiikki on, modernia musiikkia. Hän on aloittanut täysin avantgarden parista mutta hän tekee juuri nyt musiikkia jossa akustisilla instrumenteilla on pääpaino. Reichin musiikki on musiikkia, josta minä tällä hetkellä olen hyvin paljon kiinnostunut ja haluaisin tehdä juuri sen kaltaista enemmän."

"Konsertit Hollannissa ja Ranskassa olivat loppuunmyytyjä ja vaikka esitimme nk. uutta musiikkia, yleisön reaktiot olivat varsin myönteisiä. Juuri Euroopassa onkin Steven musiikki erityisen suosittua. Hänhän on levyttänyt tärkeimmälle klassisen musiikin levymerkille DGG:lle Saksassa ja luulisin sen vaikuttavan hänen musiikkinsa suosioon Euroopassa".

"Itse henkilökohtaisesi haluaisin soittaa enemmän lyömäsoitinmusiikkia". "Marimba ja vibrafoni ovat jääneet pakostakin vähän vähemmälle ja niiden soittoa haluaisin juuri nyt harjoitella entistä enemmän".

"Koin soittamisen Steve Reichin kanssa taas kiinnostavana ja samaa on sanottava Kainuu-kantaatista. Koska soitan Big Bandissa jazz-musiikkia ja muissa yhteyksissä klassista, olen huomannut miten Kajaanissa ei yhteistyö erilaista musiikkia soittavien ihmisten välillä ole aina aivan paras mahdollinen."

"Muualta tulleena aistii sen paremmin kuin jos olisin koko ajan ollut Kajaanissa. Musiikin parissahan ei tarvitsisi näitä ennakkoluuloja ja raja-aitoja olla."

Kajaanilaistunut Timothy Ferchen herätti parilla lauseella ajatuksia musiikin tekemisestä Kajaanissa.
"Musiikki on kansainvälinen kieli ja sen koin taas hyvin soittaessamme Hollannissa ja Ranskassa."
UNTO TORNIAINEN

13.7.76 > - Kainuun Sanomat: Kajaanin Rostov-nuoret kolarissa

Päiväämätön: ...Ystävyysjunan... (> Ks. Donin Rostov 1976) ...kajaanilaiset Donin Rostoviin...

26.7.1976   Kajaani (> Ks. Donin Rostov 1976)
OULUN LÄÄNIN TAIDETOIMIKUNNALLE - Kunnioittaen: Ilpo Saastamoinen

22.7.76       Savon Sanomat - Väinö Tuomainen:
                  Täällä Kaustinen... Optatuksen musiikkia levyllä (> Ks. O. Raatikainen)

22.7.76          Kaustisilla Optatus-sarja 1h 20’ (trad. sov. yhtyeelle)

KAJAANIN BIG BANDIN YHTYEKONSERTTI:  OPTATUS - SARJA
(Säveltäjä Ahti Sonnisen ja tohtori Erkki Ala-Könnin Pielavedellä kansanpelimanni Optatus Raatikaiselta vv. 1947-55 tallentamaa musiikkia.) Sovitukset: Ilpo Saastamoinen 1976

I osa: "FRANSEESI"         

-Häämarssi (aloitusmarssi iltamissa)         

-Franseesi I         

-Franseesi II         

-Franseesi III (sottiisin tapaan)

-Pranseesi IV (polkka)

-Franseesi V (marssi)

-Franseesi VI (galoppi)

-Kiljanderin valssi

-Kiljanderin polkka

 

II osa: "VANHAT TANSSIT"                           

-Aukusti Ruotsalaisen valssi                           

-Polkka                           

-Karjankutsu I         

-Sottiisi                  

-Masurkka                           

-Viipurin Vappu                           

-Paakarin valssi         

-Taivaanvuohen laulu                           

-Napoleonin sotamarssi (Pikkumarssi)                           

-Vetä verkaa                           

-Jenkka                           

-Karjankutsu II                           

-Masurkka                           

-Jäi toiset aamulla nukkumaan                           

-Kivenvihapolska (Leivon l. Kiurun laulu)                           

-Polkka-Masurkka                           

-Kiljanderin polska        

-Polkka-Häämarssi

 

> 22.7.76         Savon Sanomat s.8: "Täällä Kaustinen... Optatuksen musiikkia levyllä"  (> Ks. O. Raatikainen)

> 23.7.1976 Perhonjokilaakso: (> Ks. O. Raatikainen)
                - IS: "Kajaanin Big Band-yhtyeen teemana Optatus Raatikainen"

> 24.7.76     Keskipohjanmaa: Kasvo Kaustiselta (> Ks. O. Raatikainen)

Päiväämätön (syyskesä -76): Kepun piirin vaalitavoitteet: Kulttuuri
4. Alueorkesterin, Kajaanin Big Bandin kehittäminen virkoja ja toimintavaroja lisäämällä vielä nykyistäkin palvelukykyisemmäksi Kainuun musiikkiperinteen kehittäjäksi ja vaalijaksi.

10.8.76 Jaana - Passissa:  MITEN SE MAANTIETO... (irtoleike)
Itse asiassa kyllä olisi pitänyt arvata, että kun minä kirjoitan Joensuu, tarkoitan tietysti Kajaania. Ja siellähän tämä Ilja Saastamoinen on Big-Bändin johtajana ja johtaa samalla kaupungin musiikkielämää. Kajaanilaiset kertoivat, että Ilja on varsin pidetty herra kaupungissa, ahkera ja ystävällinen. Ilja on myös tehnyt uuden kitarakirjan, josta maamme rajojen ulkopuolellakin puhutaan. Siis Kajaanissa tämä Ilja.

-76? Kainuun Sanomat - Unto Torniainen:  Tv tekee musiikkiohjelman Kajaanissa
TV 1 tekee Kajaanissa tunnin ohjelman elokuussa. Ohjelman nimi on "Kesäkonsertti" ja ohjelman kuvauspaikkana on ilmeisesti Kajaanin linnanrauniot. Ohjelman tekijät tutustuivat Kajaaniin torstaina ja keskiviikkona. Ohjelman ohjaaja Erkki Pohjanheimo ja kapellimestari Ossi R u n n e olivat valitsemassa konsertin esiintyjiä ja samalla he tutustuivat konsertin pitopaikkavaihtoehtoihin...

12.8.76 to      TV-1 Kesäkonsertti Kajaanista - KBB:n yhtye (1h) (harj. 11.8.)
                  - E. Pohjanheimo, Ossi Runne, Seija Pajanne (linnan rauniot) (14.8. la: ulos)

Päiväämätön: Kaleva - M. A. ISTERI: Kesäkonsertti Kajaanista

Päiväämätön: Vain mielipide: Kiitosta myös toiselle

Koti-Kajaani - yleisönosastojuttu

13.8.76?         Kainuun sanomat - Kuvateksti: - Kajaanin Big Band aloitti TV 1:n viihdetoimituksen järjestämän "Kesäkonsertin" Kajaanin linnan raunioilla torstai-iltana. Big Bandia ja muita kainuulaisia musiikin taitajia kuulemaan oli saapunut tuhansia kajaanilaisia. Konsertti esitetään television ykkösverkossa lauantai-iltana.

Päiväämätön (15-16.8.?): Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä:  Kajaanista kajahti
Liki tunnin pituinen värilähetys Kajaanin linnan kivimuurien juurelta, kertoi väkevää kieltään kaupungin musiikinharrastajien virkeydestä, monipuolisuudesta, mutta myös osaamisesta. Saatiin nauttia tunnepitoisesta kansanlaulusta, jossa erityisen ilahduttavana piirteenä oli sävelmien ennen kuulemattomuus, hienona esimerkkinä vaikkapa Verkonpaikkaajien laulu. Oma mielenkiintonsa oli myös emäntä Enni Seppäsen laatimissa hieman koraaleihin vivahtavissa melodioissa joita kukittivat optimistiset sanoitukset.

Lauluduo Tapani & Tapaninen (Ulla Tapaninen ja Tapani Hyvönen) on esityksissään huolellinen ja Hyvösen laulut korrekteja kuten kuuluukin. Äänet ovat kuitenkin voimakkuudeltaan epäsuhteessa Ullan laulaessa silkkaa erinomaisuuttaan kakkos-äänen yli.

Erik Lars Four, eräs "maakunnan tärkeimmistä rytminantajista" harhauttaa nimellään, on tosiasiassa seitsikko, jossa sävyjä lisää ja heruttaa peräti kolme puhaltajaa. Sovituksien kynän jälki vivahtaa lähinnä Blood, Sweat & Tearsin koviin otteisiin ja soiton laatu sekä soololaulajan osaavuus on parasta mahdollista koti-maista. Sävellykset sietävät tarkankin tutkistelun, sanoitukset saattavat kehnoudessaan ja tyhjänpäiväisyydessään epätoivon partaalle ja todistavat Tapani & Tapanisen ajattelutavan oikeaksi: mieluummin lainariimit Kantelettaresta kuin omasta arkusta, jos kerran voimat eivät riitä.

Kajaanin kunnallisesta big bandista, toistaiseksi vielä lajissaan ainukaisesta maassamme, kerätty Ilpo Saastamoisen johtama säestysryhmä esitti myös muutaman näppärän oman numeron onnistuen ehkä parhaiten sikermätyyppisissä kansan-lauluissa.

Saastamoisen sovittajakynästä pulppuaa herkeämättömällä vuolaudella ideoita ja pulma on mieluumminkin runsaudessa kuin pulassa. Esimerkkinä vaikkapa Kiljanderin polska, joka hieman tukehtui tavaran paljouteen. Toisaalta tässä on eräs merkittävä tapa lähestyä Frank Zappaa puhtaasti kansallisia reittejä!

Kajaanin linnan koulun kuoron johtaja kertoi ryhmän vasta kokoontuneen loman jälkeen ja olevan kesäterässä, väittämä joka osoittautui todeksi varsinkin ensimmäisessä numerossa.

Televisio-ohjelmana hieman mielikuvitukseton, rutiininomainen, koettuun ohjelman-tekotapaan pitäytyvä: pintapuolisia tapahaastatteluja (lukuun ottamatta Saastamoisen tenttiä erinomaisten ja selkeiden vastausten ansiosta) ja musiikkinumeroita vain peräjälkeen. Mutta syväluotaava se oli Kajaanin seudun musiikkitoimintoja ajatellen.
JULIUS HEIKKILÄ

19.8.76 to         Sotkamo, Rientola klo 19 - KBB (Sotkamon syyssoppa)

> Päiväämätön KS: ...jota kuitenkin oli kuulemassa peräti vähäinen yleisömäärä...
Konsertissa kuultiin mm. Glen Millerin Kuutamosonaatti, Nacke Johansonin sovittama Pieni punainen mökki, McCartneyn Yesterday, missä pasuunasoolon soitti Tuomo Lindqvist ja Jörgen Petersenin sovittama "Trumpet cha-cha-chaa" (em.)

29.8.76         Kuusamo klo 13.30 - KBB:n yhtye

30.8.76?        Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: (> Ks. O. Raatikainen)
                    Big Band soittaa nyt Optatus Raatikaista
(Kuvateksti: Optatus Raatikainen oli Kajaanin Big Bandin kapellimestarin Ilpo Saastamoisen isoisä. Optatus Raatikaisen tuotantoa on Big Band ottanut ohjelmistoonsa ja hänen materiaalistaan koostuu koko keskiviikon konsertti.)
Kajaani Big Bandin pikkuyhtyeen keskiviikon [1.9.76] konsertti on omistettu savolaiselle kansanpelimannille Optatus Raatikaiselle. Optatus on Ilpo Saastamoisen vaari ja hänen materiaalistaan koostuu koko keskiviikon konsertti.
UNTO TORNIAINEN

1.9.76 ke?     Kajaani - Optatus-sarjan Kajaanin-kantaesitys
                 - Kauppaoppilaitos? - peruuntunut salivarauksen vuoksi! >>> 22.9.76

> 30.8.76??? Kainuun Sanomat: Big Bandin Optatus-konsertti peruuntuu
Kajaanin Big Bandin ensi keskiviikoksi aiottu Optatus-konsertti on jouduttu peruuttamaan, koska konserttisalin käytölle on viime hetkellä tullut este.

Normaalisti yhtyeen konsertit pidetään tänä talvena keskiviikkoisin kauppaoppi-laitoksella. Kaupungin muissa kouluissa ei Big Band mielellään konsertoi akustisista syistä.

Big Band on joutunut siirtämään myös Jan Garbarekin sävellyksen kantaesitystä, jonka piti olla 27.10. Sävellystä ei ole ehditty harjoittelemaan riittävästi, sillä esiintymiset ja konsertit Kajaanissa ja ulkopuolella ovat työllistäneet yhtyeen täysin.

2.9.1976 (?)         Musa, s. 12:
Jokainen Piirpauke-muusikko on kuitenkin perehtynyt free jazzin soittoon Eetu Vesalan opastuksella. Eetu on jonkinlainen isähahmo, ja hänen vaikutuksensa on ollut bändin musiikkiin piilevänä hyvin voimakas. Kunnioituksella puhutaan myös Ilja Saastamoisesta, Kukon nuoruudenystävästä, joka toimii Kajaanissa, Pohjois-Suomessa, alueella, jonka monet Iljan edellytyksillä varustetut jättävät väliin; tekee arvokasta työtä välittämättä lainkaan, ettei saa mainetta siinä missä täällä, "Focuksessa". Suomen musiikkielämän nykytilanne on hieman ristiriitainen, kuten elämä yleensäkin. On eriarvoisuutta, pakkosyöttöä, kulttuuri-imperialismia ja kaupallinen tajuntateollisuus. Sinfonikot ovat eriytyneet kuulijoista, yleisön kiinnostus on hyvin pitkälle vain muodollista elitismiä. Teoreettisia arvoja riittää.

2.9.?            KBB:n yhtye kansanmusiikin parissa (YLE-Uusinta)

11.9.76         KBB - Katutanssit (20.30-24 - 2h) - Liittyi 12.9. Kajaanin 325-juhliin.

11.9.76       - Koti-Kajaani:
- Lauantai-illan karnevaaleista ei tullutkaan sitten sen kummempia karnevaaleja. Yleisöä oli paikalla tuhatmäärin, mutta katutansseihin ei ollut halukkaita. Oli sitä tavallista jäyhää porukkaa. Poliiseille kuitenkin riitti tavallista enemmän töitä. Jotkut juhlijat kun eivät jaksaneet muistaa, että ei sitä sentään saa tehdä juhlan luonteesta huolimatta mitä tahansa.

Muutenkin ei varmaan tultu järjestäjien taholta ajatelleeksi aikaa ja paikkaa kun soittokin jatkui aina 02.00 saakka. Lähitalojen asukkailta oli metelistä johtuen tullut poliisille lukuisia valituksia kun yörauha meni ja varsinkin pienet lapset olivat erityisesti häiriintyneet. Puolenyön jälkeen oli humu niin laimeaa ettei jatkaminen olisi ollut enää tarpeellista.

13.9.1976         Kirje kulttuurilautakunnalle järjestyshäiriöistä big bandin sisällä.
                      (Sakari Lahtisen kannanotto siihen 15.9.?! Missä?)
Orkesterin piirissä tapahtuneiden häiriöiden johdosta voin tuskin enää ottaa vastuuta siitä, ilmestyykö orkesteri tuleviin konsertteihin täydessä kokoonpanossa ja soittokunnossa. Avustajien ja solistista kykyä vaativien äänenjohtaja- ja soittajan sivutoimien palkkaus on sen verran alle jopa vastaavan ravintolamuusikkotason, että kenenkään ei voida sanoa menettävän rahallisesti paljoakaan, vaikka ei soittaisikaan Big Band'issä. Tiukat otteet saattavat luonnollisesti pahimmassa tapauksessa saattaa koko orkesterin toimintakyvyttömäksi yhtyettä lukuun ottamatta.

Pitäisin kuitenkin mahdollisena siirtää juopot ja vastuuntunnottomat avustajasoittajat pois orkesterista - tiukan paikan tullen lopettaa Big Band -esiintymiset toistaiseksi ja jatkaa harjoituksia kelvollisten soittajien kanssa, kunnes päätoimia saadaan niin paljon, että ainakin puhaltajien äänenjohtajien paikat saadaan täytetyksi. Konsertit ovat tietenkin mahdollisia, jos saan oikeuden tilata ammattitaitoisia avustajasoittajia Helsingistä (kuten muut kaupunginorkesterit tekevät).

Viimeaikaisten tapahtumien valossa perun kompromissi-ehdotukseni, jonka lähetin kaupunginsuunnittelu-toimistolle Big Bandin päätoimien tärkeysjärjestyksestä. Olen kulttuurilautakunnan alkuperäisen esityksen kanssa sitä mieltä, että kaikki viisi päätointa ovat kapellimestarin ohella yhtä tärkeitä. Talousarvioon olisi samalla korjattava virhe - yhden päätoimen palkkakustannusten puuttuminen. Toivon, että kulttuurilautakunta tekee oikeat johtopäätökset nykyisen tilanteen valossa ja ymmärtää entistä selvemmin päätoimisen yhtyeen tärkeyden Kajaanin, Kainuun ja koko valtakunnan kulttuurielämälle. Huippuluokan muusikot kyselevät minulta aukeavia päätoimia, mutta heitä olisi saatava useita samalla kertaa, jotta suuria tasoeroja ei olisi soittajien kesken. Yksin ei monikaan uskalla vielä lähteä. Ihanteellisin toimintamuoto olisi Y 27 -palkkaluokkaan perustuva yhtye, jossa lopulta olisi kolmen puhallinryhmän äänenjohtajat, kaksi lyömäsoittajaa, joista toinen olisi pääasiassa vibrafonisti, sekä pianisti ja basisti kapellimestarin ohella. Toivon, että kulttuurilautakunta voi selvittää tilanteen poliittisille päätöksen-tekijöille riittävän selvästi. Myönteisessä tapauksessa uskallan jopa taata, että Kajaanilla tulee silloin olemaan merkitsevä sija tämän alan kulttuurikartalla.
Kajaani 13.9.1976
Ilpo Saastamoinen, kapellimestari

[1.2.2013 - päiväkirjakommentti: Kaupunginjohtaja Sakari Lahtinen (sos.dem.)  ilmoitti yksiselitteisesti ennen katutansseja, että KBB soittaa niin myöhään kuin on ihmisiä, kun sanoin hänelle, että meidän tulisi ilman kylmyyden tms. vuoksi (palkkiokysymykset, soittajien omat keikat?) lopettaa (muistini mukaan) klo 24, jos yleensä saan avustajien lauantaikeikkojen takia riittävän suurta orkesteria esiintymään näin lyhyellä varoitusajalla. Lahtinen totesi muistini mukaan: "Te sitten esiinnytte siellä!" Tämä oli ensimmäinen tajuamani napit vastakkain olo ko. kaupunginjohtajan kanssa. Kysymys oli illan budjetista yms. seikoista. Kuten lehtijutuista näkyy, tuo puolen yön jälkeen soitto oli juuri se viimeinen pisara lähistöllä nukkuvien ihmisten kannalta. Tämän kaupunginjohtaja varmasti muutaman päivän perästä tajusi, ja hiljaisesti hänen on täytynyt tunnustaa, että olin ollut oikeassa. Välimme eivät koskaan tulleet avoimiksi.]

15.9.76 ke    Klo 9 - palaveri kaupunginjohtaja Urpo Lahtisen kanssa (?)
                > Ilpo Saastamoinen: Joutsenen juju - LRLP 177 (Julkaisupäivä)

16.9.76        Peer Gynt  (Kajaanin kaup.teatt.) (instr.musa) 25’ 
                   Äänitys Kaup. teatterilla 21.8. klo 10-16 & 22.8. klo 9-16

18.9.76         Kaleva - Kaisu Mikkola:  Kajaanin kaupunginteatteri juhlii Peer Gyntillä
Kajaanin kaupunginteatteri on lähtenyt suureen ja kunnianhimoiseen yritykseen ottaessaan Henrik  I b s e n i n kuuluisaa varhaistuotantoa eli Peer Gyntin ohjelmistoonsa. Yritykseen on ollut ulkonaista syytäkin: teatteri itse täyttää tänä syksynä 70 vuotta ja Kajaanin kaupunki on vast'ikään juhlinut 325-vuotista olemassaoloaan. Peer Gyntin esitykset olivat yksi ohjelmanumero kaupungin syntymäpäivillä.
Varsinainen ensiesitys kajaanilaisten Peeristä nähtiin vasta torstaina - vaikka monet olivat ehtineet näytelmän jo ennen tätä virallista julkistamista nähdäkin. (11-15.9.?)

Peer Gynt ei ole helppo näytelmä. Asian voisi sanoa suoraankin: se on vaikea. Sitä esittäessään on yksi jos toinenkin iso teatteri. epäonnistunut. Muistettakoon vaikkapa Helsingin kaupunginteatterin nykyisen talon vihkiäisnäytelmä. Se oli juuri Peer Gynt, ja esitys epäonnistui.

Kajaanin kaupunginteatterissa näytelmän ohjasi Kari  S e l i n h e i m o , jota helsinkiläisten kokemus ei ole säikyttänyt. Hänen silmissään on väikkynyt pari muuta tulkintaa: ensin pohjoisruotsalaisten kiertue-esitykseksi tarkoittama, toiseksi laaja ja näyttävä berliiniläisversio.

Miten on onnistuttu?

Tarkoituksena on ollut välittää Peerin suuret ja laajat seikkailut, joissa huikeasta menosta huolimatta on tahdottu korostaa syvällistä pohdintaa siitä, milloin ihminen käyttää elämänsä oikein.

Seikkailuissaan "maalla, merellä ja ilmassa'' Peer toteaa ja toistaa Kajaaninkin esityksessä usein sanat: ''Satua ja valhetta vain!'

Kajaanilaisesityksessä käy selväksi, että Peerin mielestä elämä on satua ja valhetta vain, mutta pelkäänpä pahoin, ettei tässä huolellisesti ja rakkaudella tehdyssä esityksessä kaikki sanottava - esimerkiksi yhteiskunnalliset muutokset välity. Eräs syy on se, että näytelmä on supistettu kaksituntiseksi, ja kun siinä ulkonaisia tapahtumia on säilytetty, on kokonaisuudesta tullut niin kiivasrytminen lyhennelmä, että hyvä jos katsoja pysyy edes runomittaisen juonen mukana. Filosofia ja syvällisyys ei aina taida yltää yli rampin.

Olen pahoillani liian typistetystä Peeristä, sillä kajaanilaisesityksessä on hämmästyttävän paljon sellaista hyvää, joka ansaitsisi saada itse tekstistäkin laajempaa tukea. Sanon tämän tietäen, että kajaanilaiset kiertävät jo tällä hetkellä Peerillään pitkin Kainuuta ja Kainuun kouluja. Koululaisesitykseksi pari tuntia saattaa olla pitkä, mutta Peeristä itsestään ei tässä ajassa ehdi kunnolla välittyä ainakaan kajaanilaistulkinnassa.

Paljossa hyvässä mitä esityksessä on. haluaisin korostaa Ilja Saastamoisen musiikin osuutta - kajaanilaiset eivät nimittäin tyytyneet  G r i e g i n  vanhaan ja tuttuun musiikkiin, vaan pistivät Big Bandinsa kapellimestarin töihin. Myös puvut, joista osa on lainatavaraa Ruotsista, toimivat Ulla  S e l i n h e i m o n  kauniin lavastuksen kanssa niin upeasti, ettei olisi uskonut moista Kajaanin teatteritalo-vanhuksessa näkevänsäkään. Ikävä vain, ettei oman talon tekniikkaa voi ottaa mukaan kiertueille. Se tuntuu niin oleelliselta osalta kokonaisuudesta, että pelkään pahasti kiertue-esityksistä tippuvan osan pohjaa pois.

Ehkäpä olen kiertoteitä jo osittain vastannutkin kysymykseen, kuinka on mielestäni onnistuttu. Esitys on visuaalisesti ja musiikiltaan uskomaton voiman ja hyvän yhteistyön näyte. Samoin se saa uskomaan, että ohjaaja on todella nähnyt hyviä saman näytelmän esityksiä ja omaksunut hienoja ideoita. Suuri mutta on se, ettei itse teksti välity häiriöittä.

Itse Peerinä Hannes  L u k i n m a a  on sympaattinen hahmo mutta tekee syystä tai toisesta nimihenkilön melko yksinkertaiseksi. Muu henkilökunta pienessä teatterissa esiintyy useissa eri rooleissa ja tekee työnsä välistä varsin vaikuttavasti. Esimerkiksi Ulla Tapaninen, Juha Häkkänen ja Ilkka  G r a n b e r g tekevät vahvantuntuista työtä. Tosissaan uskon muidenkin olevan. Vaikuttaa siltä, että kajaanilaisten ote Peeriin on ollut kovin innostunut ja harras. Tuntuu, että he ovat oppineet monia asioita tätä esitystä tehdessään.

Ikävää on kavalkadimainen ja sarjakuvamainen asioiden etenemisvauhti. Ehtiikö siinä runo puhuttaa katsojia eli Kainuun kansaa? Ikävää, todella ikävää on myös se. ettei tekniikka siirry sellaisenaan kiertueille. Se on todellinen taidonnäyte.
Kaisu Mikkola

Henrik Ibsen: Peer Gynt. Sovittanut ja ruotsintanut Ellen Bergman, suomentanut Ulf Erik Qvickström. Musiikki Ilja Saastamoinen ja Timothy Ferchen. Äänitys Eija Tarvasaho. Puvut Odd Larsen ja Sari Salmela Lavastus Ulla Selinheimo. Rakenteet Timo Myllylä ja Esko Silvennolnen. Valot Olli Seppänen. Tehosteet Esko Silvennoinen. Assistentti-ohjaaja Juha Häkkänen. Apulaisohjaaja Raimo Grönberg.
Ohjaus Karl Selinheimo. Henkilöt Katriina Tuovinen, Hannes Lukinmaa, Ulla Tapaninen, Kari Mäkilä, Esko Julkunen, Ilkka Granberg, Juha Häkkänen.

 

Päiväämätön: Kansan Uutiset - Helena Niskanen: Vaikuttava Peer Gynt
...Kajaanin kaupunginteatterissa esityksen tekee mielenkiintoiseksi sen rohkea ja ennakkoluuloton esitystapa.
Tärkeän osan tunnelmasta luo musiikki, jonka on säveltänyt ja jota johtaa Ilpo Saastamoinen...

 

Päiväämätön: Helsingin Sanomat: ...Mielikuvituksen lentoa auttaa läänintaiteilijan, Ilja Saastamoisen säveltämä ja sovittama musiikki, joka kaukana Griegistä, tämän päivän koululaisia lähellä olevin soittimin ja sykkivin rytmein kuljettaa Peeria maailmojen halki.

 

Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Eero Marttinen:  Kajaanin Peer Gynt on teatteritaidetta
Ilahduttavan varmaotteisesti ja korkeatasoisesti selviää Kajaanin kaupunginteatteri syksyn ensimmäisestä uutuusnäytelmästään, joksi on valittu norjalaisen Henrik  I b s e n i n (1828-1906) vaativa "Peer Gynt". Jo ennen torstaista ensi-iltaa näytelmä on esitetty Kajaanin kaupungin juhla- ja kutsuvierasnäytäntönä. Menneen kesän latteasta kesäteatteritoteutuksesta on huima harppaus tähän nyt ohjelmistossa pyörivään Peer Gyntiin. Tätä näyttelemistä ja tätä toteutusta katselee mielikseen. Tätä voi vilpittömästi suositella teatterinautintona.

Peer Gynt on valmistunut vuonna 1867. Kajaanin kaupunginteatterissa käytetään ruotsalaiselle Norrbottenin teatterille tehtyä sovitusta, jonka on suomentanut Ulf Erik Qvickström.

Ibsenin Peer Gynt on ongelmineen ajaton ja iätön näytelmä. Teemat "ole oma itsesi" vai "onko oma itsesi kaikkesi" kulkevat näytelmän sisäisenä juonena yhdistäen näin Peer Gyntin ulkonaiset vaiheet ja tasot ihmisen olemassaolon pohdinnoiksi. Voihan sen sanoa selvemminkin: mikä on elämässä tärkeää?

Vaikka olot ja yhteiskunnat ovat Ibsenin ja Peer Gyntin ajoista muuttuneet, ei ihminen ole juuri liikahdellut. Materian ylivalta ihmisenhengestä ja henkisestä elämästä sekä sielullisista liikkeistä on ollut ja näyttää olevan hallitseva. Mitä siis tehdä, kun olo ei tunnu onnelliselta, ei tyytyväiseltä? Mistä aloittaa, mihin ryhtyä?

Näitä kaikkia aprikoi, pohtii ja kokeilee Peer Gynt, self-made-man ja monitoimimies.

Peer Gynt -näytelmän ulkoinen juoni etenee todella hurjan seikkailukertomuksen tavoin, mutta koko ajan siinä on läsnä tuo ihmisolemuksen sisäinen jännitys, joka leimahtaa varsinaiseen paloon näytelmän lopussa.

... Näytelmää sopivasti kannattelevan ja tukevan musiikin on säveltänyt ja sovittanut Ilpo Saastamoinen, joka on myös toteuttanut sen yhdessä Timothy  F e r c h e n i n kanssa...

Innostus tämän näytelmän toteuttamiseen on ollut todellinen. Tuskinpa ilman intoa olisi päästy tähän lopputulokseen.

Peer Gyntin erillisistä kohtauksista jää erityisesti mieleen tapahtuma myrskyävällä merellä. Tämä kohtaus on toteutettu pienin keinoin, mutta hämmästyttävän todellisesti, mestarillisesti.

Torstaina pidetyssä ensi-illassa oli väkeä valitettavan vähän. Vaikka määrä oli pieni, olivat aplodit sitä innokkaammat. Jäi vaikutelma, että ensi-iltayleisö oli näkemäänsä enemmän kuin tyytyväinen.

- Ja nyt ei sitten muuta kuin kaikki teatteriin: Kajaanissa menee näytelmä, joka jokaisen on syytä nähdä. Se on ihmistä puhutteleva näytelmä.
EERO MARTTINEN

KELANAUHA 59  Track 1-3 (kopioita) - 1)         IS: Peer Gynt -musiikki 1976

20.9.76         Veikkaus-Lotto - Tarja Nenonen:  Kajaanin Big Band - Kainuun alueorkesteri
Kuvatekstit:
1)         Ilpo Saastamoinen on yksi harvoista muusikoistamme, joka on uskaltautunut lähtemään pois Helsingistä. Kajaanin Big Bandin kapellimestarina oloa tulee täyteen 2 vuotta näinä päivinä.
2)         Kainuun Prikaatin tiloissa on Kajaanin Big Band toistaiseksi joutunut viikoittaiset harjoittelunsa viettämään. Lähiaikoina kuitenkin selviää, pääsevätkö soittajat kaupungin keskustassa sijaitsevaan kauppaoppilaitokseen harjoittelemaan.

Kajaanin kaupunki teki 1972ehdotuksen opetusministeriölle big band -tyyppisen alueorkesterikokeilun aloittamisesta alueellaan. Myönteinen vastaus tuli, ja niinpä syksyllä 1974 toiminta lähti käyntiin. Kajaanin Big Bandista tuli kunnallinen alueorkesteri, jonka vetäjäksi palkattiin päätoiminen kapellimestari sekä kaksi sivu-toimista muusikkoa.
Kajaanin Big Band juontaa juurensa jo 1950-luvun lopulta, silloin Kajaanissa toimineesta isosta orkesterista. Varuskuntasoittokunnan siirtyminen 1960-luvun lopulla Kuopiosta Kajaaniin vasta kuitenkin mahdollisti todellisen big bandin syntymisen. Soittokunnan muusikkovoimat saatiin yhdistettyä paikallisten tanssiorkestereiden voimaan.

MISTÄ VARAT?
Vuoden 1974 Kajaanin Big Bandin toimikausi oli vain muutaman kuukauden pituinen. Niinpä myös budjetti jäi vaatimattomaksi, n. 35.000 mk. Suurimman osan tarvitsemistaan varoista Kajaanin Big Band sai silloin samoin kuin sen jälkeenkin opetusministeriön myöntämistä veikkausvaroista. Silloinen valtionavustus oli 18.000 mk kaupungin osuuden ollessa 14.500 mk.

Vuosi 1975 oli Big Bandille kiireisen toiminnan ja kehittymisen aikaa. Vuoden talousarviokin kipusi jo n. 150.000 mk. Sivutoimisten muusikoiden virkoja esitettiin muutettavaksi päätoimisiksi äänenjohtajan vakansseiksi, kaikkinaisia laajennuksia suunniteltiin.

- Kaikki on toistaiseksi jäänyt suunnitteluasteelle ja syistä tärkein on ehkä yhä vain viipyvä alueorkesterilaki, joka tekisi kokeilusta lakimääräisen ja näin takaisi varman toimeentulon uusille tulokkaille, sanoo Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen.

Vuoden 1975 opetusministeriön myöntämä avustus oli suuruudeltaan 65.000 mk. Avustus tuli edelleen alueorkesterikokeiluun osoitetuista määrärahoista.

- Summa oli suurin kokeiluun myönnetyistä avustuksista, mutta on huomattava, että orkesterimme on nuoresta iästään huolimatta eri kokoonpanoissaan harjoittanut laajinta alueorkesteritoimintaa maassamme. Yhdessä yli 30.000 mk konserttitulojen kanssa veikkausvarat muodostivat Big Bandin koko talouden rungon peittäen yli puolet kokonaisbudjetistamme, sanoo Ilpo Saastamoinen.

VUOSI 1976
Kajaanin Big Band jatkaa nyt kolmatta vuotiaan Kainuun alueorkesterina. Konsertti-tuloista kertyy Big Bandille n. 35.000 mk ja valtionavustus on tänä vuonna suuruudeltaan 72.000 mk.

- Big Band on toiminut alusta alkaen lähes samanlaisessa kokoonpanossa. Vieläkään ei ole kuin yksi päätoiminen henkilö, kapellimestari, 3 sivutoimista soittajaa ja loput orkesterin jäsenistä (15-16 kpl) on avustajasoittajia. On paljon mahdollista, ettemme tänä vuonna pääse viimevuotiseen konserttimäärään. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että sivutoimisten soittajien toimenkuvat eivät tänä vuonna sisällä yhtä lukuisia konsertteja kuin ennen. Lähes 50 konserttia on kuitenkin aikomus pitää tänäkin vuonna, kertoilee kapellimestari Saastamoinen.

Kajaanin Big Band esiintyy kahdessa kokoonpanossa, 18-miehisenä big bandina sekä 5 miehisenä pienyhtyeenä.

- Pienyhtyeen kanssa on ollut enemmän esiintymisiä kuin big bandin kanssa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että se pystyy liikkumaan niin musiikillisesti kuin alueellisestikin nopeammassa tahdissa. Päätoimisten soittajien yhä puuttuessa emme ole myöskään ryhtyneet levytyspuuhiin, sen sijaan olemme tehneet useita radio-nauhoituksia, kertoo Saastamoinen.

Kajaanin Big Bandin jäsenistä 90 % on ammattimuusikoita.
- Jos näin ei olisi, eivät nykyisenlaiset kahden tunnin viikkoharjoittelut riittäisi lainkaan, jatkaa Saastamoinen.

Tämän vuoden pääohjelmanumerona tulee olemaan norjalaisen Jan Garbarekin sävellys, joka tilattiin häneltä Big Bandille yhteispohjoismaisen musiikkijärjestön Nomus'in myöntämän n. 4000 mk:n apurahan turvin. Sävellyksen kantaesitys on samalla maailmankantaesitys, ja se sattuu loka-marraskuun vaiheille. Garbarekin työn esittäminen onkin Saastamoisen mukaan taiteellisesti kunnianhimoisin yritys, mikä Big Bandilla on koskaan ollut.

Toinen uutuus ohjelmistossa on Optatus-sarja. Osa sarjasta esitettiin jo tänä kesänä Kaustisen festivaaleilla, mutta koko Optatus-sarja on vasta nyt harjoiteltu syksyn ohjelmistoon.

- Kansanmusiikki, kuten Optatus-sarja, on kiehtonut minua jo pitkään. Haluan omien sovitusteni avulla laajentaa pop-jazz-musiikinaluetta kansanmusiikkiperinteen suuntaan ja ammentaa sieltä käsin uusia ulottuvuuksia big band -tyyppisille orkestereille. Ei ainoastaan suomalainen kansanmusiikki ole ollut kohteena, vaan ohjelmistostamme löytyy myös venäläistä, bulgarialaista yms. kansanmusiikkia, jota pyrimme ilmentämään pop-jazz-musiikin keinoin, selvittää Ilpo Saastamoinen.

TAPAUS ILPO SAASTAMOINEN
Kajaanin Big Band on lajissaan Suomen ensimmäinen kokeilualueorkesteri, jonka toiminnasta kaksi kolmasosaa tapahtuu sijaintipaikkakunnan ulkopuolella.

Ilpo Saastamoinen, kaksi vuotta sitten Helsingistä Kajaaniin Big Bandin kapellimestariksi muuttanut tunnettu ja arvostettu kitaristimme on myös ainoa-laatuinen tapaus Suomessa.

Huomatessaan muiden vain puhuvan kulttuuripalvelujen epätasaisesta jakautumisesta Suomessa, hän päätti käydä tuumasta toimeen ja lähteä itse Kajaaniin toteuttamaan ajatusta.

- Olin jo varhemmin tutustunut tähän ympäristöön Kajaanin pop-jazz-leirien yhteydessä. Tunsin myös ihmisiä täältä, joka sekin helpotti päätöksen synnyssä, kertoo Saastamoinen.         

- Olin itse mukana alueorkesterikokeilukomiteassa ja siellä ollessani huomasin erittäin selvästi, kuinka kaiken rytmimusiikin osuus oli jätetty kaikessa ajattelussa minimiin. Niinpä päätin jo silloin lähteä heti tilaisuuden tullen viemään tätä musiikin lajia kehitysalueelle. Helsingissä asuessani moninaiset luottamustoimet, esimerkiksi juuri komiteatyöskentely vei työviikostani vähintään kaksi päivää. Aikaa ei enää tuntunut riittävän omalle harjoittelulle, niinpä muutto tänne merkitsi tavallaan myös työrauhan etsimistä.

- Työrauhaa en ole toistaiseksi vielä itselleni saanut, mutta kunhan aikaa kuluu vielä vähän, niin eiköhän sitäkin sitten rupea löytymään, naurahtaa Saastamoinen.

- Avoin työsuhde kaupungin kanssa on ollut edullinen minulle.  Saatan viipyä täällä niin pitkään kuin viihdyn. Ja toistaiseksi olen viihtynyt. En pysyisi täällä, jos en rakastaisi tätä työtä. Haaveenani on luoda todella hyvä bändi tänne, saada muutkin hyvät soittajat uskaltautumaan pois Helsingistä. Suurin ongelma täällä kehitys-alueella on ihmisten ennakkokäsitykset. He eivät oikein tiedä, mitä big bandilta voi odottaa. Se on minulle haaste, johon haluan vastata ja vastata hyvin, sanoo kapellimestari Ilpo Saastamoinen.

 

Päiväämätön - Kainuun Sanomat: ... Stereo[pöytä] on puolestaan tuonut kajaanilaiselle musiikkitoiminnalle aivan uudet mahdollisuudet päästä esille Yleisradion ohjelmissa. Ensimmäiset musiikkiäänitykset on tehty Kajaanin Big Bandin ja Ilja Saastamoisen kanssa. Myös Eric Lars Four on äänittänyt Kajaanissa tuotantoaan.

19.9.76         Kainuun Sanomat - Pekka Kinnunen: 
Big Band haluaisi kehittää Kajaanista musiikkikeskuksen.
Vaikutukseltaan monipuolisena ja laajana näkee kapellimestari Ilpo Saastamoinen Kajaanin Big Bandin merkityksen koko Kainuulle - jos orkesterille luodaan kyllin hyvät toimintaedellytykset.
Jo nyt on Big Band saanut aikaan muutakin näkyvää kuin konsertit: se on mm. aktivoinut kainuulaisia lähettämään musiikillisia tuotteitaan julki ja tuonut Kajaania esille kulttuurimyönteisenä kaupunkina. Onhan Big Band ainoa kunnallinen rytmimusiikin alalla toimiva orkesteri maassamme.
Saastamoinen näkee sielunsa silmillä Kajaanin sellaisena rytmimusiikin keskuksena, joka aktiivisesti pörisevän ampiaispesän tavoin lähettää sanomaa ja tietoa ulospäin. "Tähän on olemassa kaikki mahdollisuudet. Tiedän, että Kajaaniin saataisiin tulemaan tosi nimekästä soittajaporukkaa melko mitättömillä sijoituksilla, kaupungin hyvän tahdon eleillä."

Viime vuonna Kajaanin Big Bandilla oli 47 esiintymistä, joista 31 Oli Kajaanin ulko-puolella. "Jo tämä osoittaa tämän tyyppisen musiikin kysyntää ja tarvetta", Ilpo Saastamoinen sanoo.

Kajaanin Big Bandin esiintymisalue on laaja. Maassamme se on vieraillut pohjoisessa päin Rovaniemellä, etelässä Porissa ja Helsingissä, lännessä Oulussa, idässä Kostamus-työmaalla ja Joensuussa. Tänä vuonna on esiintymisiä ollut myös Donin Rostovissa ja Moskovassa. Parhaillaan Big Band odottaa vahvistusta Tukholman matkalle.

Tuosta Tukholman matkasta muodostuisi Big Bandin pikkuyhtyeen merkittävin esiintymismatka tähän mennessä, sillä kysymys on NOMUS-festivaaleista marras-kuun alkupäivinä. Suomesta sinne on kutsuttu Kajaanin Big Bandin lisäksi vain Nils-Aslak Valkeapää, jota Big Bandin on tarkoitus säestää.

Tällä hetkellä Kajaanin Big Band valmistautuu myös Jan  G a r b a r e k - kanta-esitykseen, joka on herättänyt jo etukäteen kiinnostusta muissakin pohjoismaissa. Sävellystilaus kuuluisalta norjalaiselta saksofonistilta Jan Garbarekilta tehtiin pohjoismaisen NOMUS-apurahan turvin.

Garbarekin Big Bandille tekemä sävellys pohjautuu norjalaiseen kansanmusiikki-materiaaliin. "Aika moderni homma", Saastamoinen kuvasi työtä.

Garbarek -ensi-ilta on Kajaanin kulttuurikalenterissa merkitty lokakuun 27. päivälle, mutta Saastamoinen sanoi sen siirtyvän joulukuun 1. päivään. Tämä johtuu kiireistä, joita uusi toimintakausi on aiheuttanut Big Bandille ja sen kapellimestarille.

KANSANMUSIIKKIA LAAJOINA SARJOINA
Kajaanin Big Band pyrkii kapellimestari Saastamoisen sanojen mukaan tietoisesti välttämään kansainvälistä painotuotemateriaalia".

"Tuo EEC musiikiksi kutsumani materiaali on usein tasollisesti heikkoa, se ei ole oikeastaan mitään.. Amatööribandit soittavat sitä jo niin paljon tässä maassa, että me koetamme varoa sitä."

Jan Garbarekilla teetettylaajamuotoinen orkesteriteos on Saastamoisen mielestä esi-merkki siitä, miten Big Band voi laajentaa toimintaansa perinteisen käsitteen ulko-puolelle.

"Perinteisesti Big Band -käsite on rajoitettu, sillä on ymmärretty jazzorkesteria. Mutta Kajaanin Big Bandin tavoitteena on laajentaa tätä käsitettä siten, että ohjelmaan on otettu ja otetaan jazzmusiikin rinnalle erityisesti kansanmusiikkia laajoina sarjoina. Mukana on myös uutta pop- ja jazzmusiikkia sekä vanhaa viihde-musiikkia.

Big Band käyttää paljonsuomalaista ja myös muiden maiden kansanmusiikkia improvisoidun musiikin materiaalina samalla tavalla kuin klassisen musiikin säveltäjät ovat käyttäneet ja käyttävät edelleen. Suomalaisen kansanmusiikin lisäksi Ilpo Saastamoisen sydäntä lähellä on gruusialainen ja azerbaidsanilainen kansan-musiikki.

"Kansanmusiikkia käyttämällä tuloksissa säilyy jonkinlainen identiteetti, jotain persoonallista, vaikkakin historian kuluessa syntynyttä. Näin musiikista ei tule kansainvälistä sillisalaattia, joka ei ole sitten mistään päin kotoisin", Saastamoinen kuvailee.

Big Bandin pikkuyhtye, jonka vahvuus vaihtelee 4-6 muusikkoa, sitoo paljon Saastamoisen aikaa. Sen esittämästä musiikista lähes 80 prosenttia on kantaesityksiä!

"Pikkuyhtye vie niin paljon aikaa, etten ole ehtinyt sovittaa kylliksi isolle bändille. Joudumme turvautumaan aika paljon hankittuun materiaaliin, mutta keskitymme siinäkin suomalaisten säveltäjien ja sovittajien tuotantoon. Hankimme materiaalia paljon yleisradion nuotistosta", Saastamoinen kertoi.

"LIIKAA PLIISUJA"
Valtion säveltaidetoimikunnan ja alueorkesterikomitean jäsen, suurta huomiota saavuttaneen Kitara-kirjan tekijä, kritiikin kannusten ja valtion tiedonjulkistamis-palkinnon saaja, popmuusikoiden järjestäytymisen arkkitehti, kansakoulunopettaja ja kapellimestari Ilpo Saastamoinen puhuu joskus koviakin sanoja maamme musiikkielämästä. Hänen mielestään korkeatasoisen rytmimusiikin tarpeet on tässä maassa otettu vielä huonosti huomioon.

"Monet kaupungit menevät mielestäni halpaan, kun kuittaavat koko homman tuottamalla muutaman, mitään sanomattoman viihdekonsertin vuodessa. Niihin on usein hankittu myös laulajia, joiden esitys on kaikkea muuta kuin asiaa."

"Kuitenkin kysymys on suurista rahoista, kun sovitetaan ja harjoitellaan jotain aivan kevyttä 30 jouselle ja puhaltajalle. Tulos ei ole kunnon klassista musiikkia ja vielä vähemmän jazzia, kansanmusiikista puhumattakaan. Ne ovat jotain pliisuja iskelmiä. Toiminta tuolta pohjalta ihmetyttää."

"En kiellä tuollaisenkaan musiikin tarvetta, mutta sitä tulee jo radiosta paljon. Miksi sitä pitäisi tarjota vielä lisää, kun musiikki on kuitenkin niin laaja alue", Saastamoinen painottaa.

PÄÄTOIMIA ODOTETAAN
Kajaanin Big Band odottaa jännityksellä kaupunginvaltuuston joulukuussa pidettävän budjettikokouksen päätöstä: tuleeko päätoimia lisää vaiko ei.

Kajaanin kulttuurilautakunta on esittänyt, että Big Bandissa olisi ensi maaliskuusta lähtien kuusi päätoimista muusikkoa. Tällä hetkellä vain kapellimestari on pää-toiminen, lisäksi on kolme sivutointa. Ensisijainen tavoite on saada sivutoimet päätoimisiksi.

"Meille esitetyissä vaatimuksissa oletetaan, että tämä on ammattiorkesteri - jota tämä ei suinkaan vielä ole, vaikka soittajat ovatkin ammattitaitoisia. Jos tästä kokeilusta halutaan jotain oppia, niin on syytä odottaa päätoimien lisäämistä", Saastamoinen sanoi.

Saastamoinen on henkilökohtaisten keskustelujen perusteella vakuuttanut, että monet erittäin korkeatasoisista muusikoista olisivat kiinnostuneita näistä paikoista. Kysymys on muutamasta palkkaluokasta eli siitä, että pienellä rahalla saataisiin kovaa joukkoa.

"Kiinnostus on herännyt, kun on levinnyt tieto, että homma on lähtenyt hyvin liikkeelle ja täällä on mahdollisuus tehdä mielenkiintoista musiikkia."

"Työ käy kuitenkin turhauttavaksi, jos menee monta vuotta, ettei voi taata paljon minkäänlaisia tuloksia", Saastamoinen sanoi.

Kajaanin kaupungin ylläpitämälle Big Bandille on valtionavustus tänä vuonna 72.000 markkaa eli se on suurin maamme orkestereille annettu alueorkesteriavustus.

Kajaanin Big Bandin toiminta on myös laajinta alueorkesteritoimintaa, mitä tässä maassa tehdään. Esimerkiksi 55.000 markan alueorkesteriavustuksella tekee Oulun kaupunginorkesteri vuodessa vain muutaman esiintymismatkan. Big Band teki niitä viime vuonna 47.

SÄTEILEE YMPÄRISTÖÖN
Kun kainuulaiset saivat viime vuoden keväällä lähettää Kainuun ääni -nimiseen radio-ohjelmaan runotekstejään ja Saastamoinen sävelsi niitä lauluiksi, niin alkoi tapahtua: postia alkoi virrata Saastamoiselle vähän joka puolelta Kainuuta. Big Bandin olemassaolo on aktivoinut kainuulaiset tekemään kansanrunoja ja -sävellyksiä sekä kaivamaan entiset teoksensa ulos pöytälaatikoista.

Big Band soittelee mm. vanhan viulistin Leo  K a r j a 1 a i s e n  fokseja ja valsseja, joita tämä on toimittanut orkesterin käyttöön.

Toinen tunnettu esimerkki Big Bandin vaikutuksesta on puolankalaisen emännän Enni Seppäsen kansanlaulu-tuotanto, joka tuli myös julki Big Bandin kautta. Enni Seppänen itse lauloi teoksiaan TV:n linnanraunio-konsertissa Big Bandin säestyksellä. Seppänen oli kuullut Big Bandista ja lähettänyt nauhalle laulamiaan teoksiaan Saastamoiselle nuotitettavaksi.

Jos Big Bandia kehitetään toivomusten mukaan, se aktivoi soittajavoimia ja moni-puolistaa musiikin tarjontaa. Korkeatasoisten soittajavoimien virtaaminen Kajaaniin merkitsee paljon myös musiikkiopistolle, joka sitten saa opettajavoimia.

Saastamoisen mielestä Big Bandilla tulee tulevaisuudessa olemaan myös muutoin suuri merkitys kasvatus- ja seminaarityössä.

Big Band on myös mainosarvo kotiseudulleen. "Jo nyt on etelässä ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet Kajaanista muuta, kuin että täällä on kunnallinen Big Band" Saastamoinen sanoi. Tulevaisuudessa Big Band pyrkii tekemään myös radio-ohjelmia, jolloin sen merkitys kulttuuriarvona kaupungille kasvaa.

KAKSIKYMMENTÄ MUUSIKKOA

Täydessä kokoonpanossa Kajaanin Big Bandissa on kaksikymmentä soittajaa. Kapellimestari Saastamoinen soittaa itse sähkökitaraa. Saksofonisteina ovat Keijo Honkanen (myös oboe) Hannu Sovelius (myös huilu), Unto Rissanen (myös klarinetti), Pentti Salostie, Harri Komulainen (myös klarinetti) ja Pentti Pöllänen. Trumpetisteja ovat Tapani Leskinen (myös hanuri), Raimo Kylmänen, Jussi Oja, Esa Ronimus ja Markku Pääkkönen. Vetopasuunoilla soittavat Tuomo Lindqvist, Antti Koskinen, Jorma Toivanen ja Seppo Huovinen (myös käyrätorvi). Viulua yhtyeavustajana soittaa Jordan Koschuharov, sähkökitaraa Mika Jankko, sähköbassoa Kari Hynninen, pianoa Erkki Hyvönen ja rumpuja Timothy Ferchen (myös vibrafoni).
PEKKA KINNUNEN

Päiväämätön:         Kainuun Sanomat: "...Kajaanin Big Bandille päätoimikunta esittää 55 000 markan määrärahalisäystä. Tämä määrärahalisäys mahdollistaisi orkesterin kolmen sivutoimen muuttamisen päätoimiseksi..."

22.9. ke         Kajaanin Normaalikoulu - mm. Kaustisten purppuripelimannit.
                   (Kajaanin OKL) - yhtyekonsertti klo 19 (Optatus-sarja)

23-24.9.76         Kainuun Sanomat - Unto Torniainen:  Miksi Big Bandin pikkuyhtye ei vedä?
Kajaani Big Bandin pikkuyhtye konsertoi keskiviikkona kauppaoppilaitoksen salissa. Ohjelmisto koostui kansanpelimanni Optatus Raatikaisen sävellyksistä ja kuulijoita oli paikalla noin 30 ja se ei totisesti ole paljon.

Päällimmäiseksi ajatukseksi konsertista muodostuikin juuri kysymys - miksi Big Bandin pikkuyhtye ei kiinnosta kajaanilaisia? Kesän esiintymisten ja harjoitusten jälkeen oli yhtye nimittäin varsin hyvässä soittovireessä. Suurimmassa osassa esitettävää materiaalia juuri yhteissoitto olikin kiitettävän tarkkaa ja täsmällistä. Ainoastaan muutamat pop-jazz-kuviot tuottivat tulokseksi epäselvää "räpistelyä".

Musiikki oli varsin perinteisellä tavalla esitettyä. Vaikka mukana oli kapellimestari Saastamoisen sovituskynän jälkeä paljonkin, suurin osa materiaalista oli soitettu tavalla, jonka luulisi menevän kansanmusiikinystävän sydämeen. Kuitenkin paikalla oli vain kourallinen väkeä.

Kapellimestari Saastamoinen on valinnut pikkuyhtyeelle linjan, jonka parissa hän saa operoida kansanmusiikin parissa. Koska Saastamoinen on pop- ja jazzmuusikko hän käyttää sävelmien muokkaamisessa juuri popin ja jazzin keinoja. Tämäkö mahtanee  karkottaa konserteista yleisön, joka kenties olisi kiinnostunut kuulemaan kansanmusiikkia?

Varsinainen pop- ja jazzyleisö ehkä vierastaa musiikkia, jossa on kyllä aineksia em. musiikinlaaduista, mutta taas seassa olevat kansanpelimannivaikutteet pitänevät heidät poissa konserteista. Toisaalta taas viime keväiset haparoivat otteet kenties pelottavat konserttiin tulijoita.

Suurin syy lienee kuitenkin se, että pikkuyhtye esittää musiikkia, joka putoaa tavallaan väliin, se ei ole sen kummemmin kansanmusiikkia kuin poppia tai jazziakaan. Lisäksi on huomattava, että juuri jazz- ja pop-otteissa yhtyeellä on vielä paljon parantamisen varaa. Juuri rytmiryhmä muodostaa sen kompastuskiven, jossa improvisaatiot kuulostavat epävarmoille ja mitään svengin juhlaa ei pääse muodostumaan.

Kansanmusiikki ja sen vaaliminen on tietysti hieno asia. Mutta onko Big Bandin pikkuyhtyeen kohdalla tullut vaalimisesta itsetarkoitus? Nykyisellään pikkuyhtyeen resursseilla olisi mahdollisuus tehdä myös täysin muuntyyppistä materiaalia joka ilmeisesti keräisi konsertteihin enemmän väkeä.

Vielä yhtenä syynä yleisökatoon kannattanee mainita Saastamoisen sovitusten tietty kaavoihin kangistuminen. Hän ei ole pystynyt käyttämään pikkuyhtyeen voimavaroja täysin hyväksi. Yhtyeen kokonaissointi on yksi-ilmeinen ja välillä jopa suorastaan puiseva. Kappaleet soitetaan kyllä hyvin, mutta yhtye kuulostaa aina lähes samalle. Tällöin niinkin pitkässä konsertissa kuin esimerkiksi viime keski-viikon kaksituntisessa, on haukottelutunnelma lähellä.

Kansanmusiikkiaineistosta on joku Piirpauke saanut paljon elävämpää musiikkia aikaan. Ei keskiviikon konsertti huono ollut, kappaleiden joukossa oli paljon hyvää ja kiinnostavaa musiikkia, mutta vastapainoksi kuultiin esityksiä, joissa pikkuyhtye toisti vain itseään.

Keskiviikon konsertin helmet olivat "Napoleonin sotamarssi", "Vetä Verkaa" ja "Karjankutsut". Juuri "Karjankutsussa" oli tavoitettu jazzin keinoilla oikea tunnelma.

Kajaani Big Bandin pikkuyhtyeen kohdalla voitanee tällä hetkellä puhua jonkinlaisesta ohjelmistokriisistä. Tyhjille seinille ei liene mielekästä soittaa.
UNTO TORNIAINEN

 


Koti » Kajaani BB 74-80 » KAJAANI BB HISTORIA 1974-77 » 1976 Kajaanin Big Band VI