Taidemietteet I 53-63

Musiikkimietteet ja -muistot 1962-1981
(I+II - yht. 360 s. - sisältävät myös yleiset estetiikan pohdinnot. Vuoteen 1963 saakka muistiinpanot ovat etupäässä kalenterimaisia, sillä musiikkimietiskelyt alkavat varsinaisesti vasta joskus 1963 paikkeilla.)

Mietteet ovat kuvaus siitä, kuinka nuoren pojan musiikillinen maailma muotoutui 60-luvulla, jolloin taide globaalisestikin etsi aivan uusia uomia sodanjälkeisessä maailmassa. Tämä on siis dokumentti. (IS 16.11.2013). Viittaukset perhe-elämään tai muihin yksityisasioihin on ollut tarkoitus poistaa, mutta aineiston paljouden vuoksi olen ehkä tehnyt huolimatonta työtä, joten pyydän anteeksi, mikäli jotain on vahingossa jäänyt ammattiin liittyvien pohdintojen keskelle.

Tämän dokumentin tieteellinen arvo on lukijan korvien välissä. Minulla ei ole enää voimia suorittaa loputonta tarkastustyötä, joten jätän sen omalta osaltani. Asioiden oikeellisuus tässä yhteydessä ei ole kaikkein korkeimmalla oleva päämäärä, sillä muistio on tarkoitettu virikkeeksi lukijalle, jolle samantyyppiset asiat ovat elämässä tärkeitä pohdittavia. Minulle ne - ikävä kyllä - ovat olleet kaikkein tärkeimpiä elämässä. Niille kysymyksille olen uhrannut elämäni, samalla kun vierelläni on ollut lähimmäisiä, jotka olen omien kysymysteni tärkeyden vuoksi jättänyt sivuraiteelle elämäni polulla. Nämä muistiot ovat tässä mielessä samalla anteeksipyyntö, joka tietenkin nyt tulee asianosaisille liian myöhään.

Ehkä nämä muistiot saavat kuitenkin jossa kussa ihmisessä jonkin kipinän syttymään, kun hän pimeydessä etsii tietä taiteen mysteerioiden selvittämiseen. Ehkä hänkin löytää omia vastauksia läpi elämän vaivanneisiin muihin kysymyksiin, joita hän ei tiennyt itsekään olevansa etsimässä. (IS: 17.11.2013)

[18.11.2013: Hakasuluissa olevat tekstit ovat poikkeuksetta myöhemmin - esim. puhtaaksi-kirjoitusvaiheessa lisättyjä. Mikäli jonkin asian jäljessä on kolme pistettä, tarkoittaa se, että tekstiä on mahdollisesti lyhennetty alkuperäisestä, mutta saattaa olla, että kysymyksessä on alkuperäismerkintö joka viittaa asian mietiskelyyn. Paksummalla olevat tekstit (tai "italics") on tarkoitettu painottamaan käsiteltävää asiaa. Originaaliteksteissä käytin yleensä isoja kirjaimia tai joskus alleviivausta. Monissa tapauksissa italics-fontit pienen tekstikoon kanssa viittaavat lainaukseen joltain toiselta kirjoittajalta. Säännöt eivät liene ehdottomia.

Jotkut erityisprojektit ovat kotisivulla omina laajempina dokumentteinaan. Tällainen on esim. "1988-2013 Karhunpeijaiset", jonka materiaalista osa on myös tässä päivyridokumentissa.]

 

 

PÄVÄKIRJAMERKINNÖT:

30.12.53         "Vaari laittoi viulun kielet." [14.7.2012: Meille siis oli tuolloin ostettu Kuopiosta pikkuviulu "Stradivarius" (tshekkiläinen?). Se oli tarkoitettu kai ensin Salmelle, mutta kumpikaan meistä ei sitä opetellut soittamaan. Sen sijaan sitä ovat ensimmäisenä harjoitusviuluna käyttäneet sekä Ilona 1980-luvulla sekä Mari 1990-luvulla.]

 

PÄIVÄKIRJANI 1954         

(< PK: Pienet runonkaltaiset vuositiivistelmät 1954-59 kirjoitettu 5.11.1963)

Myös Piae Cantiones ‑lauluja lauloimme kirkossa.

- Kai sitä kaksin tultiin tansseista

ja kitarasta puhuttiin kunnioittavasti.

 

V. 1954          -vuoden Kalenterin takasivulla (BBC:n jazzmusiikkilähetykset):

BBC Lontoo Englanti (Olin silloin 12-vuotias!)

Lähetyksiä:

Klo 16.45    - lyh.aall. 25-49
(klo 18 - aaltopit. 31, 41, 43)
Klo 21         - lyh.aall. 41-49
Sunn. klo 12.00 lyh.aall. 25-30

 

7.3.54   Keitele: Illalla oli hipat. Siellä oli soittamassa esim./ainakin Kari [Sarjas - acc] ja Heikki [Ojala - el.g].

18.4.54 su         I Pääsiäispäivä. Kuuntelin BBC:stä jazzia päivällä.

9.10.54 la         Ajoimme pyörillä kotiin [Viitasaari-Keitele, 42 km. Kotiin on ostettu kitara. [Arvo-eno osti f-aukoilla varustetun akustisen Lignatone-orkesterikitaran - ensiksi Salmelle, mutta ostokuitti 13.140,-mk  5.10.54 on meillä!].

Soittopäivät: 10-11.10. ja 31.10. (Arvo-eno opetti soittamaan kitaraa.), 14.11. sekä 19.12.54

4.12.54 la         Kuuntelin radiota [BBC vai Voice of America?].

20.12.54 ma     Soittelin kitaraa ja lauloin.

 

1955        

VUOSI 1955 (kirjoitettu 5.11.1963)

Opin jo hippaamaan Monrepos'ta

ja opettajani* varasivat jo tansseja etukäteen!

- Vuoden sävel: ‑"Kujan seinistä kaikuna soi El-bajon Elbajon Elbajon...

Sinun kanssasi tanssiessain tietä nuoruuden huolettoman

meidät pilvien reunalle vie Elbajon Elbajon Elbajon...

* = Naapurissa asuvat tytöt - siskoni mukaan lukien. 

2.1.55.          Maininta kitaransoitosta

 

VUOSI 1956         (kirjoitettu 5.11.1963)

Tein uudelleen sinunkaupat kitaran kanssa...

Kerran Tenho‑eno vei minut väkisin tilaisuuteen,

jonka nimi oli konsertti.

 

1956:            Harrastuksia lisäksi iskelmälaulut, maalaaminen sekä kitaransoitto.

14.9.56      ...Minua pyydettiin basistiksi Draken orkkaan.
                    Mikko [Samula, g.] ja Raimo [Liimatainen, tp] kävivät. Soittelimme kitaraa.

16.9.56         Olin poikien kanssa Viestillä 2 t. harjoittelemassa. Soitin kitaraa... Soittelimme koko illan kitaraa

17.9.56         Soittelin kovasti kitaraa. Ostin nuottilehtiä ym... Illalla olin poikien kanssa Työpiksellä
                    harjoittelemassa. Salme oli solistina. Kirjoittelin vielä illalla nuotteja.

26.9.56         Soitimme Työpiksellä.

27.9.56         Kirjoittelin laulujen nuotteja ym.

28.9.56         En kerennyt lukea läksyjä. Kirjoittelin nuotteja... Pojat harjoittelivat.

29.9.56 la      Kirjoittelin nuotteja. Salme oli Putaalla laulamassa.[= Pihtiputaalla]

22.10.56        Osaan jo melko paljon säestää kitaralla.

13.11.56         Luin hurjasti musiikkioppia. Soittelin myös kahta kauheammin.
                     Ostin Zambesin ja I know why'n nuotit.

14.11.56         Luin edelleen musiikkioppia... Soittelin kitaraa kovasti. Tutkin myös sointuja sen kun kerkesin.

15.11.56         Tavallinen koulupäivä. Kirjoittelin sointumerkintöjä ja soittelin.

16.11.56       ...Kirjoitin sointuja... Olin illalla poikien kanssa kirkolla...
                      menimme Viestille kuuntelemaan poikien soittoa.

 

VUOSI 1957         (kirjoitettu 5.11.1963)

Aloin soittaa kitaraa orkesterissa

luullen [myöhemmin] tulkitsevani tunteitani

soittaessani rakastetulleni.

Se ei ollut ensimmäinen pettymys

lentoonlähtöyrityksissäni,

vaikka olin harjoitellut joka päivä.

 

1957:
2012: Vuoden 1957 kalenteri puuttuu kokonaan. Keväällä aloitin Draken orkesterissa soittamisen. Albumissa on kuva: "Suuri hetki joskus keväällä -57." - Kalevi Drake ts, Keijo Drake as, Tapani Lindelöf dr, Lieto Kaskilahti acc, IS el.g (Mikko Samulan kitara).

- Talvella 56-57 Salme [-siskoni] osallistui iskelmälaulukilpailuihin ja voitti niissä englanninkielisten (jazz-)laulujen sarjan laululla Love me or leave me. Lehtikuvan ja -tietojen mukaan Kalevi Nyqvist säesti hanurilla [suomenkielisten iskelmien sarjan voittajaa Tuula Heinoa]. Taustalla rummuissa on Tapani Lindelöf ja rumpujen etukalvossa lukee "K. Draken yhtye". Vieressä seisoo Väinö Hakonen bassonsa kanssa. Päivämäärä vain ei ole tiedossa.

 

VUOSI 1958         (kirjoitettu 5.11.1963)

Orkesterimme oli loistokunnossa:

Aloin tuntea mitä jazz on.

Voitin tanssikilpailut.

29.5.58 to         Teinikunnan illanvietto. Harjoittelin sooloa All of me'hen.

19.6.58 to         Olin Kuopiossa. Ostin itselleni kitaran (Soololovella varustettu Noso-orkesterikitara.)

23.11.58 su       Sovitin Samulan Mikon kanssa Viestillä 'Lauraa'.

 

VUOSI 1959         (kirjoitettu 5.11.1963)

Pidin koulussa jazzesitelmiä...

Oli päiviä jolloin musiikki ei ollut mielessäni,

vaikka löysinkin "Viettelysten Venetsian" (MJQ)....

Yesterday'tä (MJQ) ajattelevana.

- Luokkatoverini alkoivat kiinnostua levyjeni elämästä.
- Kuluvan talven aikana on myös musiikilla ollut suuri osuus yhdyssiteenämme [ks. "triosopimus"], jonka toivomme pysyvän kiinteänä tulevinakin aikoina.
... ennätimme kuitenkin  opiskelun lomassa kuuntelemaan "Djangoa"...

25.1.59 su         Nevanlinna. Soittelimme vähän magnetofonille jamia. [Nauha lienee kadoksissa.]

25.7.59 la         Kuuntelin Music USA:ta [radiosta].

 

Valokuva-albumini leikeluettelo soittopaikoistani 1958-59:

Keitele (Nujun lava)

Karstula

Kiuruvesi

Vesanto (Asinsalmi)

Jyväskylä (Kivistö)

Kannonkoski (Nevanlinna)

Kivijärvi (Suomela)

Konginkangas

Kyyjärvi

Pihtipudas (Jukola, Niemenharju)

Saarijärvi (Työväentalo, Kalmari)

Viitasaari (Huopana, Roinela, Viesti, Työväentalo)

Haapajärvi

Nivala

Soini

 

VUOSI 1960 [kirjoitettu 1.1.1964]

- Aion opetella laulamaan.

- Minä olen Blues for Pablo, koska rakkauteni on surumielistä

- Minä olen kevätauringon sulattama lumi.

Cadizin neidot [The maids of Cadiz] tuovat sitä ruukullisen

tunteakseni sen tuoksun vuosien rikastuttamana.

 

[Kesäyliopistoaika Jyväskylässä]

21.6.60 ti   Illalla Lozzissa tansseissa. Keräsimme poppoon ja jammasimme.

27.6.1960  Äitini kirjekatkelma Keiteleeltä:

...Soitin sille Hamulan pojalle niistä vahvistinlaitteista, ja hän postittaa ne huomenna sinulle...

Vielä niistä vahvistinlaitteista, että sanoin sille pojalle maksavani niistä osan heinäkuussa ja itse maksat loput elokuussa. Onhan se mukava touhu se orkesteriyritys. Eilisiltana oli Tossavanlahdessa sotainvalidien tanssit. Ja siellä oli mm. eräs poika joka lauloi. Kertoi olevansa Jyväskyläläisen Melody-orkesterin solisti, (olikohan nimi Teemu Iäs, kirjoitettanee mahdollisesti Gäs tai mikähän lie ollut, en jaksa muistaa) ja häntä säesti saman orkesterin haitaristi (joka oli todella hyvä). Se laulajapoika oli pöpi - ei noussut edes seisomaan, kun menin kysymään mistä hän oli. Lauloi aika nätisti, mutta pieni ääni taisi olla, ainakin se luikki näyttämön poimuihin. Juhannusaaton orkesteri Nujulassa oli ollut päissään, yhden heistä olivat vieneet putkaan - ja levyjä olivat soitelleet 25.000:- + kyydit edestä. On se surkea touhu. Niin kipeällä sydämellä ajattelen niitä kaupungin soittoporukoita. Ja niin hartaasti toivon, että sinä aina muistaisit: "Viini on viisasten juoma", ja myös että "viinissä on totuus." Ihminen paljastaa silloin itsensä ihmisten - toisten petojen - pilkattavaksi ja naurettavaksi. Kannattaa pysyä massan yläpuolella, kannattaa pyrkiä aina jalompaan ja täydellisempään täällä lyhyenä elinaikana.

22.8.60         - Olen ollut Viitasaarella kolme päivää... Lauantaina soitimme Haapajärvellä 700:lle hengelle ja soitimme hienosti. Olimme Viitasaarella noin puoli viiden aikaan. Sunnuntaipäivän söimme Viestin Urheilutalolla ja soitimme siellä sitten illalla 400:lle hengelle. Tuntui, että emme koskaan ole soittaneet niin loistavasti. Sooloilin paljon ja muistelin T:a. Olimme tosiaan elämämme kunnossa. Se oli toiseksi viimeinen soittoni...

- Luonasi oli aina niin ihanaa...* [*"Bei dir war es immer so schön..." 18.10.2011]

29.8.60         - Lauantaina menin Viitasaarelle soittamaan viimeisen kerran poikien kanssa. Miksi sen täytyi tapahtua juuri nyt? Soitin. Soitin ainoastaan T:lle, joka tuli tansseihin juuri hieman ennen, kun meidän piti soittaa "I'm in the mood for love"- ja "Tis' autumn". Soitin. Ja T. tiesi, että soitin vain hänelle ja hän tiesi tanssin päätyttyä, mitä ajattelin. Minun ei tarvinnut puhua mitään, sillä soittoni sanoi sen T:lle. Miksi? Miksi minun juuri nyt... ensimmäisen kerran elämässäni piti pystyä soittamaan sillä tavalla. Tavalla, josta joskus olen uneksinut kykynä, joka ei ole minun saavutettavissani... Se oli viimeinen soittoni poikien kanssa. Yöllä pidimme läksiäiset.

 

[Jyväskylän opiskelu alkaa JKK:n opettajainvalmistuslaitoksessa]

3.9.60       - "Nun muss alles, alles enden."

K: 8.9.60 to   Lauloimme [kvartetillamme]neliäänisesti "Warum bist du so fern, oh mein Lieb".
Meillä oli jamit (Lozzin) kerhohuoneella.

8.9.60       ... meillä oli jamit tänä iltana ja oli melko mukava porukka.

18.9.60       - Perjantai-iltana soitimme kvartetilla ja lauantai-iltana kvintetillä Lozzissa. Aika mukavaa menoa.

20.9.60         Minun tekisi mieli maalata jotain syksystä, soittaa, opetella lauluja, joita voisin laulaa sinulle, mutta on TOO LITTLE TIME!

29.9.60       - Olen aivan nukuksissani, sillä nukahdin juuri "Djangon" säveliin.  Olen nimittäin kuunnellut äänilevyjä  ja hyvin ne tuudittavat uneen... Äänilevytkin tuovat mieleen niin kauniita muistoja, saa elää yhä uudelleen seitsemännen ja kahdeksannen luokan ajan Viitasaarella. Kaikki tuntuu niin elävältä, aivan kuin tosiaan olisi kuuntelemassa "Blues for Pabloa" ja "Djangoa" tenttiaikana.

3.10.60         - Perjantaina oli Lozzissa lakinlaskiaiset. Soitimme kuudella miehellä.

9.10.60         - Soitimme eilen illalla Lozzissa. Taneli [Ojala, Viitasaaren yhteiskoulun rehtorin Arvo Ojalan nuorin poika] kävi iltapäivällä, ja muistelimme alkuaikoja kitaroidemme parissa... Aika vierähti aamuun klo 6:een ennen kuin rupesin nukkumaan. Olimme musiikin lumoissa. Jimmy Giuffre. Nytkin tätä kirjoittaessani soittavat he jotain. Se jotain on hienoa - juuri sellaista, josta pidän vallan kauheasti. Musiikki on jotain, joka tekee ihmisen hulluksi jollain tavoin.

- On sellainen tunne, että minun pitäisi soittaa 'hänelle' äänilevyjä, joita minulla nyt on. Minulla on sellainen tunne, että hän ymmärtää niiden kauneuden... Tällä hetkellä tuntuu musiikki olevan lähinnä sydäntäni. Täytyy olla rehellinen itselleen... Ai ai kun on kaunista musiikkia.

15.10.60         - Perjantai oli kaikkien aikojen päivä. Suomalainen tiedeakatemia oli Jyväskylässä ja mieskvartettimme - kaksinkertainen - lauloi heille. Kehumisia ja kättentaputuksia - maininta lehdessä.

Harmoninsoitto sujui vallan mainiosti. Juttelin [soitonopettajani, Sirkka-Liisa] Kovasen kanssa kauan aikaa musiikista. Hän kehui minua aika tavalla. Illalla olin Paavon kanssa  jazzkerhossa jammaamassa. Soololleni All of me:ssä taputettiin kovasti. Arvostelu soitostamme on nähtävänä piakkoin Jyväskylän sanomissa.

23.10.60          - Aina kun soittelen jotain vanhaa melodiaa, muistuu mieleen jokin kuva - ehkä Viestin orkesterilavasta tai mistä muusta tahansa - ehkä teinikunnan hipoista, ehkä tansseista työväentalolla, ehkä Kivistön keikoista [Jyväskylässä]. Muistuu mieleen orkan pojat - maailman parhaat. Niin - pojat ovat ensi sijalla, sitten kaikki muu... Muistuu mieleen Lieto [Kaskilahti], joka on aina ollut ikään kuin isänäni.  Hän on huolehtinut minusta kaikin tavoin. Maailman paras kaveri (onnellista hymyä). Kunpa saisi elää ne ihanat ajat uudelleen.

24.11.60         - Eilen illalla oli Valtiontalossa jazz-konsertti, jossa vierailijana oli Erik Lindström. JKKY:n sekstetti soitti myös siellä - mutta miten! "I can't believe" meni pilleiltä sekaisin. "These foolish things" oli pitkästyttävä, ja meni sekaisin, kitarassa rivo ääni ja "Blue who":ssa pääsin vasta alkuun, kun soolovuoroni loppui. Kuulin kyllä, että sovituksia, pianistia ja kitaristia oli kehuttu, mutta... Luultavasti saamme kuunnella radiosta törkeän soittomme uudelleen.

[Ravintola] Maakunnassa oli sävelnyrjäys, joka kesti klo 2:een (so. klo 3:een) saakka. Soitimme siellä ihmiset ekstaasiin, jopa Lindström tuli ovelle kuuntelemaan. Jukka [Manner] lauloi hienosti... Sooloni suututtivat minua.

27.11.60 - Sitä paitsi arvostelut soitostamme jazz-konsertissa eivät olleet mitenkään ylistäviä.
... Omat jazz-arvosteluni JS:ssäkin suututtavat niin kovasti...

29.11.60         - Olin tänä iltana Malisen Teemun luona kitaransoittoasioiden merkeissä. "Kuuntele rytmiä ja soita vasta sitten" oli hänen neuvonsa. "Silloin soitto svengaa." On kai syytä painaa mieleen tuo ohje. "KUUNTELE RYTMIÄ!" Hän on viisas ihminen, ei siksi että sanoi minun soittavan paremmin kuin itse, vaan ihmisenä, myös muusikkona. Tuo neuvo - Kuuntele rytmiä! -saattaisi sopia elämänohjeeksikin, ehkä tajuan sen joskus myöhemmin.

Tapaamisemme oli ehkä tavallaan pieni järkytys molemmille, ainakin tuntuu jotenkin kummalta. Olemme joka tapauksessa hyviä ystäviä, ja hän lupasi neuvoa joitakin juttuja kitaransoitossa. Oikeastaan ymmärrän hänen huonot välinsä kaupungin muiden muusikoiden kanssa, vaikka en osaa pukea sitä sanoiksi.

Siitä pikkuisesta "Ippo-enosta" joka vaarin sylissä istuen tavasi "Sa-von sa-no-mi-a ja lauloi tuvan lattialla: "Portille tyttö minut illalla jätti"* sekä opetteli laskemaan sataan, luki Seuroja [ja saksalaisia Signaaleja] Suomäen [mummolan] aitan vinnillä, poimi sokeria aapiskirjan välistä Paavolassa [-46-47], oli pilkattu nuoruutensa tähden kansa- jopa yhteiskoulussakin, näytti ulkonaisesti kovaksikeitetyltä 13‑14 vuoden iässä, innostui piirustukseen ja tanssiin, kärsi rakkaushuolista ja rupesi soittamaan... Siitä "Ippo-enosta" on tullut tällainen hupakko, 18-vuotias korkeakoululainen. Onkohan tämä kaikki totta? ...sanopa sinä minulle, olenko vai enkö ole. To be or not to be, ah, that's a question.

[*19.10.2011: "Tyttö on nätti ja mökki on nätti. Kaunis on pihamaalla mansikkamaa. Portille tyttö minut illalla jätti, koskaan en hänen kanssaan mennä saa... Niin paljon hänen kanssaan mielelläni oisin, mut koskaan en hänen kanssaan mennä saa." Em. laulu oli noita 40-luvun puolivälin savikiekolta kuultuja iskelmiä, joita lauleskelin sanoja ymmärtämättä.]

14.12.60          - Maanantai-iltana soitimme kvartetilla Muusikkojen liiton pikkujouluissa - siis asiantuntijayleisölle. Hyvin meni, muuten melko rauhalliset juhlat. Ainostaan Jukka loi sinne lämmintä tunnelmaa. Arja jutteli hetken kanssani, mutta juuri nyt ei kukaan kiinnosta. Lauloimme klo 24 jälkeen joululauluja 3-4 -äänisesti ja ihmiset taputtivat.

27.12.60         - Olin eilen Viitasaarella. Tapani [Lindelöf, dr.] oli myös siellä... Menin takaisin Viestille ja Pasanen [vahtimestari] järjesti minulle näyttämökamarin yöpaikaksi. Istuin siellä, mietin mietin ja soittelin itsekseni kitaralla sekä lauloin jotakin - oliko se "Love for sale" - RAKKAUTTA MYYTÄVÄNÄ - puoli neljään saakka aamuyöstä.

 

1961:

2.1.61          - Olin (Veikko) Ahvenaisen yhtyettä Työpiksellä  kuuntelemassa.

9.1.61          - Lauantaina pidimme Viestillä jamit, jotka kestivät noin viisi tuntia... Kummallista - sain soittaa I'm in the mood for love'a, Yesterdays'iä, Moonlight in Vermont'ia ja bluesia. Vaikea uskoa, mutta T. tiesi soitostani kaikki ajatukseni.

15.1.61         - Olen taas Jyväskylässä. Viikko sujui harmoninsoiton merkeissä... Olin katsomassa elokuvaa "Jazzin juhlaa",  joka oli pieni pettymys.

22.1.61         - Torstaina oli ["Rosemaryn"] I operettiharjoitukset.

26.1.61          - Olen lauantai-iltana Kiuruvedellä soittamassa.

30.1.61          - Lauantaina olin Kiuruvedellä soittamassa. Takaisin tulimme klo 4 aamulla.

31.1.61         - Olin Joukon [huonetoverini Jouko Ketola †] kanssa katsomassa elokuvaa "Musta Orfeus". Orfeus-taru nykyaikaisessa muodossa. Kuva oli vaikuttava. Kun Orfeus lauloi kitarallaan säestäen aamuauringon esiin, olin kertakaikkiaan mykkä. Se laulu ja sanat sekä aamuauringon nousu tekivät katsojasta haltioituneen, sanattoman ihastuksen täyttämän rakastuneen...

6. 2.61          - T. sanoi, että pojat eivät lauantai-iltana olleet soittaneet oikein hyvin - minua ei ollut...

14.2.61         - Kello on. nyt 01.55. Oltiin Harjun rinteellä mäkeä laskemassa. Siellä oli ehkä noin 1000 henkeä. Lauloimme ja huusimme sekä laskimme pahveilla mäkeä. Lozzissa oli sitten tanssit yhteen saakka. Soitimme, mutta väsytti niin kovasti.

15.2.61         - Musiikin ja maalausten täytyy ilmentää ihmisten sielunelämää - ajatuksia ja tunteita.

l7.2.61          - Eilen oli jazz-kerhossa kolme jugoslavialaista ja tanskalainen kitaristi, joka ei antanut minun soittaa kitarallaan. Otin omat pelini toiseen nurkkaan, ja mies  oli murtunut koko illan. Soitimme kai vähän kilpaa. Paljon ihmisiä oli kuuntelemassa. Sen jälkeen oli SSO:n + ISO:n kerhoilta ja soittelimme vielä siellä puolitoista tuntia... Olen ostanut MJQ:n levyn "Cortege". Kun vain saisi kuunnella sitä.

18.2.61         -  Kuuntelimme jazzlevyjä, mutta nekin tympäisivät. Olin Jukan ja Paavon kanssa Jyväshovissa ja otin kai hieman alkoholiakin. Juttelimme Golden Gate -kvartetissa laulaneen neekerin kanssa. Hän lauloi hienosti. Olimme myöhemmin Lozzissa tanssimassa.

4.3.61           - Kello on 03.40. Soitimme Lozzissa triolla. Paavo tuli vasta klo 0l mukaan. Lopussa meni aika mukavasti. Jorma [Kuusinen, b.] oli juuri         täällä Paavon kanssa. Keskustelimme musiikista.

7.3.61           - Sunnuntaiaamuna olimme laulamassa apulaiskaupunginjohtaja Tolamolle. Nousin jo klo. 8 aamulla ylös. Illalla soitimme triolla uimanäytöksessä ja  sen jälkeen istuimme iltaa Tirrassa ja kuuntelimme poikien soittoa.
... Eilen illalla oli Rosemarie-harjoitukset (3t), tänään orkkaharjoitukset. Huomenna on [laulu-]kvartettiharjoitukset jne... Aina on vaan kiirettä. Lauantaina tentti ja naamiaiskarnevaalit.

13.3.61         - Lauantai-iltana oli naamiaiskarnevaalit... Paavon veli ja tämän trumpetistikaveri olivat myös soittamassa. Yöllä tulivat sitten Tirran ja Maakunnan poppoot myös jammaamaan. Jotkut kappaleet menivät mukavasti.

18.3.61         - Rengastärsky on lopussa. Mikkelissä kävimme vanhainkodissa ja soitimme Nuijamiehessä. Lahdessa... Illalla panimme Seurahuoneella italialaisilta soittajilta luun kurkkuun... Hämeenlinnassa... Meitä todella kuunneltiin. Lauloimme illalla piirin kk-opettajainkokouksessa ja sitten Aulangolla. Liemolan Lasse istui nurkkapöydässä. Soitimme todella hienosti. Ja lauloimme. Eräs Leena itki, kun lauloimme "Oli suutarpoika Janneni... Nuttu häll' oli sininen, kiharoilla kaunis pää..." Tunne tulee sydämestä.

27.3.61          - Perjantaina oli JKKY:n vuosijuhla. Päivällä esiintyvä kuoro, illalla laulukvartetti, joka lauloi päin persettä ja Rose Marie joka meni hienosti. Joimme kuohuviiniä ja herrat frakeissaan sekä naiset iltapuvuissaan tanssivat poloneesia ym. Hämeenlinnan seminaarilta tuli tervehdyssähke. Yöllä lauloimme kvartettilauluja oikein kurkun täydeltä. Menin puoli neljä aamulla nukkumaan. Niin - jammasimme välillä Jyväshovin orkan ja parin helsinkiläisen kanssa. Lauantaina menimme Viitasaarelle soittamaan. Kaikki olivat väsyksissä, mutta yleisö piti musiikista.

16.4.61          - Minulle alkaa myös laulu merkitä elämää. Olemme laulaneet "Kyyhkyseni syyt' ei huoleen", "Oli suutarpoika Janneni", "Vallinkorvan laulu", "Miks kaukana niin olet, kultani" ja paljon paljon muuta. Viimeksi mainitun laulun lauloimme Jyväshovissa taloudenhoitajattarellemme suoraan sydämestä; hän oli vakava koko loppuillan. Tässä taisi itsekin herkistyä. Ja soitimme ja valvoimme koko olemuksellamme ja elimme niin kuin ylioppilas, soittaja ja laulaja voi elää. Se on jotain voimakasta, intensiivistä ja riemullista... Päivä päättyi karkelointiin Lozzissa teinitansseissa. Olimme väsyneitä, mutta elimme musiikin lumoissa, ehkä olimme jonkinlaisessa ekstaasissa. Svengi melkein nostatti tukan pystyyn...

- MIKSI MEIDÄN TÄYTYY VANHETA? Miksi ei saa olla aina nuori? Miksi?
Katselen laulua "Mennyt Päivä" jonka sanat on Otto Manninen runoillut vanhana:

"Ikkunat verhoo illan harmaja hämy.
Korvalla sillan on laannut ratasten rämy.
Rientäjän kaukana tiellä viimeisen näen.
Liinako vielä vilkahti ahteessa mäen?

Häipyjät taa näkörannan ‑ keitä ja kunne?
Maantien sannan jälki ei mainita tunne.
Ahdistaa sydänalaa pistävä piina:
milloinka milloin palaa se leikkivä liina?

Nään läpi kyynelten hunnun taivaanrannan.
Tuskaisen tunnun kauan ma rinnassa kannan.
Näin alas auringonrattaan vierivän äsken palajamattaan,
kuinka jos kutsun ja käsken.

Näin punahunnun mi väikkyi äärellä illan,
kauas mi säikkyi taa sinitaivahan sillan.
Ah, meni iäksi mennen,
kuin meni päivät niin monet ennen,
jotk elämättäni jäivät."

- "Vihaa me emme tunteneet, me rakastimme rauhaa." "Jää hyvästi lintuseni, jää hyvästi kultaseni, jää hyvästi nyt minun oma armahain..."

24.4.61          - Olimme tärskäyttämässä Suolahdessa ja Äänekoskella. Lauloimme kouluissa ja lauluistamme pidettiin aika tavalla. Oli niin hyvä mieli laulaessa... Illalla soitimme Suolahden urheilutalolla. Sunnuntaina pidimme humppakierroksen ja lauloimme... Illalla sitten Koskenhovissa. Piano oli kauhea! Yöllä ajoimme J:kylään.

25.4.61         - Tänään kävimme laulamassa Terhille, joka on eräs kurssimme tytöistä,  sillä hän oli saanut pikkuprinssin. Ajoimme pikkuautolla hurjaa vauhtia yli kivien ja kantojen, välillä jouduimme työntämään autoa, sillä olimme lähteneet ajamaan väärää kautta synnytyslaitokselle. Oli kuitenkin mukava ajaa ja laulaa autossa, olihan kaunis päivä. Sen jälkeen oli lauluharjoitukset ja menimme sitten konservatorioon nauhoittamaan laulujamme. Ne tulevat radiosta 7. päivänä toukokuuta. Yskä ja nuha kyllä vaivasi, mutta lauloimme kuitenkin. Illalla pidimme show'n. Pyysimme eräässä baarissa lupaa saada laulaa, mutta meille ei sitä myönnetty. Lähdimme ovesta ulos ja lauloimme mennessämme "Minä laulan sun iltasi tähtihin" ja tyttö tuli kiireesti ulos pyytäen meitä sisälle laulamaan. Pidimme myös kaduilla serenadeja ja kun tulimme korkeakoulun alueelle laulaen "Metsämiehen juomalaulua" tuli eräs poliisisetä ja torui meitä. Olin irvistää hänelle. Pyysimme kuitenkin häntä vappuna kuuntelemaan meitä. Merkillistä, miten on halu päästä kaikesta jäykkyydestä, joka on suomalaisille ominaista. Eikö ulkona saa laulaa?

29.4.1961    - Vappu alkaa tulla. Tuskinpa ehdin henkilökohtaisesti siitä nauttimaan, sillä silloin ei ehdi muuta kuin muiden iloksi soittamaan ja laulamaan. Olen jo laatinut melkein minuutin tarkkuudella aikataulun vuorokauden ajalle, joka alkaa aattoiltana klo 20 ja päättyy Vappuiltana klo 22. Siihen väliin ei mahdu unta tippaakaan, mutta sitä enemmän laulua rehtorille, kunnanvanhimmalle, inspehtorille, kuraattoreille, soittoa, laulua, laulua Harjun portailla ihmisille - KOKO MAAILMALLE. Tällä viikolla oli kaksi nauhoitusta radiossa. Toinen oli laulu-kvartettimme, se tulee ulos 7.5.61, toinen oli Vappumainos orkesterilla, humppaorkesterilla ja laulukvartetilla. Viimeksi mainittu äänitys meni heikosti. Unohdin äsken laulun Aino-patsaalla ym. ym. No, on vaikea vielä tietää minkälainen Vapusta tulee, mutta kannattaa kerran kokeilla näinkin. Ainakin rahaa tulee...

2.5.61          - Nyt ei ole enää vappu vaan väsymys. En ollut aamulla [laulutunnilla] laulamassa ja O. Ingmanin kirjassa on merkintä "VJ" = vapun jälkeen.
- Ensimmäinen vappu elämässäni ylioppilaana on ollut jotain mieleenpainuvaa. Se on ollut suorastaan elämys, juuri siksi, että on saanut viettää vapun toisten iloksi laulamalla ja soittamalla heille.

8.5.61           - Viikko on taas vierähtänyt. Kiireinen viikko kuten aina ennenkin...  Kantaattiharjoituksia [Bach: Pääsiäiskantaatti /E. Kropsu]  melkein joka ilta. Lauantaina oli Lozzissa koululaistanssit... Eilen olin Muusikkojen liiton kokouksessa ja samalla kuulin mahdollisuudesta päästä (Matti?) Kulovainion yhtyeeseen soittamaan. Illalla tuli laulukvartetti radiosta. Sitten "Sirkkojen" konserttiin Leenan kanssa. Sain pari inspiraatiota Joukon (Ketola) ja Linjaman (urkuri) sooloista ja tein niistä taulut tänään... Tänään olimme Jyväsklubilla laulamassa. Oli myös kantaattiharjoitus.

24.5.61           - T. tuli lauantaina ja olin hänen kanssaan meillä. Kuuntelimme äänilevyjä, juttelimme ja soitin hänelle - Jukkakin kävi laulamassa.
-  Sunnuntaina olin... illalla kirkossa kvartetilla laulamassa. Maanantaina Englannin opetusministerille laulamassa, illalla Rauman seminaarin kamarikuoro-konsertissa ja sitten Ainolassa tansseissa... ja tänään oopperassa "Tsaari ja kirvesmies". Ensimmäinen Jyväskylässä omin voimin esitetty ooppera. Jouko oli myös eräässä osassa. Lauantaista lähtien olemme kuunnelleet äänilevyjä - kaikkea. Viimeksi tuli  juuri "Rooman suihkulähteellä", joka vie ajatukset äärettömyyksiin.

5.6.61              - Viimeiset päivät J:kylässä menivät yöllä lauleskellessa, kuunnellessa musiikkia... Viitasaarella... soitin yo-tanssiaisissa... Olen ottanut pianotunteja [Keiteleen kanttorilta].

8.6.61              - Niin - olinhan lauantaina Nujulla tanssimassa.
- Viime yönä näin erään unen jo toiseen kertaan. Seisoin Päijänteen pohjoispäässä Pönttövuoren [?] tunnelin yli johtavalla sillalla. Katselin vain siinä kauan aikaa... Sitten yhtäkkiä alkoi korvissani soida "Tuoll' korpien kätköissä ruohikko on..." ja minua rupesi unessa itkettämään...

14.6.61             - Lauantaina olin Niemenharjulla [Pihtiputaalla] soittamassa. Tuttuja oli. Maanantaina oli harvinaisen kaunis auringonlasku, ja sen päälle satuin kuuntelemaan Sibeliuksen "Tuonelan joutsenta" oikein antaumuksella.

4.7.61                - Täällä on kulttuuripäivät [= Jyväskylän kesän edeltäjä] menossa ja kiirettä on. Tänä iltana kuuntelemme Bachia.

7.7.61          - Kiireinen viikko. Tiistaina oli Enzio Forsblomin urkukonsertti. Se oli loistava. Olemme kuunnelleet paljon äänilevyjä. Bob on ihastunut "Sydämeni lauluun". Olemme keskustelleet paljon musiikista ja kaikesta.

9.7.61          - Illalla olin Klemettiopiston konsertissa. Se oli loistava. Sitten Ryhtilässä tanssimassa.

26.7.61 ke    - Lauantaina täytin 19 v. ja niinpä meillä oli pienet kestit. Paavo ja Jukka olivat soittamassa täällä. Lauloimme ja lauloimme... Lozzilla oli Rainer Björk ja [M.] Heinivahon yhtye.

22.8.61         - Pohjanmaa oli ehkä hieman erilainen. Sadetta koko ajan, tärskyilta EPO:ssa, ilta Joken luona - silloin kuuntelimme nauhoitusta heidän häistään - "Usjast tulloop miull aika..." sekä "Oli suutarpoika Janneni".

5.9.61           - Tulin juuri Jyväshovista soittamasta.

15.9.61         - Tulin juuri harkkarista soitettuani penkin alle jo toisen kerran aamuvirren. Minua jännitti, en voinut sille mitään. Tätäkin virttä harjoittelin kuusi tuntia!

1.10.61         - Elämä täällä... Laulua radioon, eduskunnan jäsenille, naisille osakuntailloissa, uusi orkesteri joka on HYVÄ, joskus ravintolassa, ainaista ohjelman tekoa... kukat jotka saimme laulaessamme kerran yöllä naisnaatin ikkunain alla...

9.10.61         - Säveltapailu - maiseman värien analysointi ja rytmin löytäminen; kaikki vaikeita asioita, jotka täytyy löytää, jos pyrkii hyvään tulokseen.

21.10.61        - Leikekirjani vain kasvaa ja rahahuolet eivät ole niin suuria kuin ennen. Lisäeläkettä on käytössä yli 30000,- ja soittoja sekä kvartettiesiintymisiä riittää. Tänään oli kuvamme Suomen Kuvalehdessä... Tänä iltana menemme taas laulamaan Kauppaseuralle ja after them soitamme Lozzissa.

1.11.61.         - Eilen illalla olin konsertissa. Kurt Wallden oli loistava ja Litzt vielä loistavampi.

4.11.61          - Olin Urheilutalolla tanssimassa... Aarre Jokisen yhtye soitti. ...Tänä aamuna [!] jammasimme Viestillä, ja em. yhtye oli kuuntelemassa. Luulen että he olisivat kuunnelleet enemmänkin.

12.11.61         - Olimme katsomassa elokuvaa YÖ. Musiikki: sitä mitä AINA haluaisin soittaa. Musiikki, joka on täynnä ajatuksia, jotka ovat ajasta riippumattomia ‑ ikuisia. Musiikki, joka kuuluu niityn, met­sikön takaa homofonisena. Välillä se särisee ikään kuin se kuuluisi VEDEN läpi, sitten se etääntyy melkein kuulumattomiin tullakseen taas lähelle entistä syvempänä. Se kuuluu aamusumussa. Sävelten väri ‑ se vain on ‑ en osaa sitä selittää. Se palauttaa mieleen osan omasta elämästäni. AAMUSUMUN... Musiikki ei sure edellistä päivää. Oikeastaan se ei sure eikä lohduta. Se vain kertoo, että on olemassa jotain, mitä kukaan ei tiedä.

15.11.61         - Tulin juuri Rose Marien harjoituksesta. Muistan varmasti ikuisesti Maran [joku jamimuusikko?] sanat "Soita sitten joskus toisella kertaa." En tiedä oikein, mitä ajattelisin... Alan todella huomata, kuinka mitätön olen muusikkona - ainakin muitten mielestä. No - pianhan pääsen Lappiin opettajaksi. Siellä on ainakin tilaisuus harjoitella yksinään muutama vuosi. Passa még!

19.11.61          - En oikein tiedä, mitä ajattelisin. Olimme eilen Kaipolan tehtailla Jämsänkoskella soittamassa.

27.11.61          - Eilen olimme Jyväshovissa laulamassa.
- Sitten taas tuo outo musiikki. Se ei sure eikä lohduta. Se vain on. Se vain TOTEAA sen, mikä on tapahtunut ja mikä tulee tapahtumaan. Tällä kertaa se on Branden­burg Gate ‑ varsinkin eräs kohta, joka kohoaa tyhjyydestä ylöspäin paatoksetta ja ilman sentimentaalisuutta palatakseen mollisoinnun duurisäveleen...

Ps. Olenko nyt taas tunteeton, kun olen soittanut itseni uuvuksiin kitaralla, kun olen yksinäisyydessäni purkanut ajatukseni repimällä plektralla kitarani kieliä - jostain syystä melkein vavisten?

6.12.61           - Lauantaina olimme Lahdessa soittamassa - White Christmas on nyt muotia. Puuttuu vain se, jolle sen voisi laulaa.

24.12.61         - Sunnuntai oli laulua Rahkilalla [Pirkko Rahkila-Rissanen - † 2012]. Tuosta päivästä jäi mieleeni erikoisesti laulun"Erämaan vaeltajat" (Kuula?) harjoittelu kerhohuoneella. Jäi mieleen tuo omituinen painostava tunne, jonka laulu synnytti... Menimme sitten erään sokean luo laulutervehdykselle.  Joululahja sattui varmasti oikeaan paikkaan. Sitten oli "operaatio alttoviulu".
... Sitten oli maanantai ja magnetofonille [kvartetilla] laulaminen kuten tiistainakin.

 

1962:

11.2.62         'Ehtoo Ericuksen talossa' eli jyväskyläläisittäin oikeassa Ateenassa. Ajanvietettä uuden suuraseman liepeiltä - Suomen Televisio/Mainos-TV
- JKKY:n kvartetti -lauluyhtye, speaker: Juhani Liedevaara (†)

14.2.62            Kirjeestä äidiltä:
...En tiedä, milloin kerkiän ne (vaatteeni) silittämään, kun meillä on nyt tuo "telkkari", jonka parissa menee aika kuin siivillä. Se Jyväskylän ohjelma oli erittäin hyvä, mutta sinua ei juuri näkynyt - oliko hän Ketolan Jouko, jonka varjoon jäit ja joka oli kyykyssä teidän edessänne? Pirteä ohjelma se oli. Lauluanne en oikein ehtinyt tajuta, kun etsin sinua. Kyllä nuo ihmiset olivat sinut tunteneet, vaikka toiset olivat kiistelleet, kuka Ilpo on, ja joku oli arvellut sitä katsojasta käsin vasemmalla olevaa sinuksi. - Miten sen kvartettilaulukilpailun kävi? Ette kai te tehneet protestia? Olen ollut niin pahoillani sen johdosta. En edes kerennyt sinua varoittamaan. Katsos, aina on niin, että vaikka sattuisi ilmeinen vääryys, on se joskus nieltävä oman edun vuoksi. Ja siellä te olette vielä johdon mielivallan alla sikäli, että voi käydä kuten Tenholle [Keiteleellä opettajana elämäntyönsä tehnyt enoni], että sai [Raahen seminaarin] päästötodistukseen laskennon opettajalta molempiin laskunumeroihin viitoset, kun väitteli tätä vastaan - opettaja oli hänen mielestään väärässä. Opettaja on myös ihminen. Hänessä on omat sympatiat ja antipatiat, ja nyt voi teidän protestinne aiheuttaa vakavia seurauksia. Mielestäni teidän on otettava osaa niihin akat. laulukilpailuihin - ja laulettava entistä paremmin. Sitä kautta saavutatte arvonantoa, mutta ei poikamaisella uhmamielisyydellä. Lue tämä Joukolle, pyydän nätisti. Äiti on 30 vuotta vanhempi teitä, ja on nähnyt elämän kovat lait. On taisteltava, mutta aina ei suora hyökkäys auta voittoon, on taktikoitava ja - oltava diplomaatti, joka hallitsee filosofian. Katsos, viisaampi voittaa aina, eikä suinkaan voimakeinot, joita nuoruus mielellään käyttää. Muista Joukahaisen suohonlaulantaa! Ottakaa reilusti osaa uusiin kilpailuihin molemmilla kvarteteilla ja laulakaa niin sydämiin käyvästi, että voitto on varma, kiistaton. Hiokaa esiintymistänne, ja kuiskaan salaisuutena, että jos palkintotuomareihin kuuluu vanhempia naisia, kannattaa heille olla erittäin kohtelias kaikella nuorelle miehelle ominaisella valloittavuudella! Oikealla herrasmiehen tyylillä, kehoitan. Elämässä ei kukaan voi olla varma siitä, että on ehdottomasti oikeassa. Aina on olemassa epävarmuuden mahdollisuus myös tuomarissa - ja se on saatava pois. Katsos, jos on kaksi hyvää, saa voiton se, joka tavalla tai toisella nyhtäisee sen ratkaisun puolelleen. Nuorena luulin itsekin, että kaikki on mutkatonta, niin ei, ikävä kyllä, näytä olevankaan. Sen jokainen oppii, jos ikää on. Kerro terveiset pojille. Ja itsellesi myös rakkaat terveiset äidiltä ym. Muista lukea!

29.2.62         En toivoakseni kuitenkaan koskaan halveksi niitä arvoja, jotka ovat jo menettäneet merkityksensä, vaan päin vastoin, yritän säilyttää mielessäni, miten ajattelin ollessani paljon nuorempi.

5.3.1962         Kirjeestä Salme-siskolta: ...Olimme katsomassa telkkaria silloin, kun sinä esiinnyit [> 11.2.62]; laulu oli oikein hyvä, mutta Liedevaaran Jussi [Salmen opiskelutoveri - suomenkieli pääaineena] melko onneton esiintymisessään. Jännitystäkö? Eikä äänestysteema oikein sopinut enää niin vaalien jälkeen. Muuten se oli hyvä.
Vai niin ne kvartettikilpailut menivät! Kai te kuitenkin Raahessa pärjäsitte. En ole nähnyt tuloksia missään lehdessä. - Olen muuten pari kertaa nähnyt sen pojan täällä, joka oli toissa kesänä kesäyliopiston yhtyeessä, soitti jotain torvea [?], lisäksi pianoa erinomaisesti ja bassoa ja joka on kotoisin Somerolta... Joko muistat, kenestä on kysymys? Itse en tiedä hänen nimeään. [16.6.2012: Juha Saksa, joka siis on täytynyt olla JKK:n tanssiyhtyeessä kesllä 1960] Joka tapauksessa hän on mennyt naimisiin ja kyseli sinua ensi kesäksi yhtyeeseensä. Olet kuulema yksi Suomen parhaimpia kitaristeja, vaikket itse sitä tiedäkään. Sanoin, että sinulla on sotaväki edessä, mutta hän sanoi, että no sen jälkeen sitten. En tosin tiedä, mistä hänet saa käsiinsä, tuskin se on tarpeellistakaan, koska ethän kuitenkaan voi ammattilaiseksi ruveta tässä vaiheessa. Terv. Salme.

12.3.62          - Sitten tulivat Raahen talvipäivät, kuume, tekoilo ja väsymys, nuha ym, ym. - II eli III sija laulussa - turkanen. Pietari Brahen patsaalta miekka poikki päivien aikana.
- Sen jälkeen oli laskiainen ja pian Jyväskylän I ooppera. Lauantaina alkoivat akateemiset  kulttturikilpailut. Jazz-sarjassa I sija ja kehumiset Vuorenjuurelta, keikalla Jämsänkoskella, sunnuntaina II sija kvartettikilpailussa ja ilta Jyväshovissa nauttimassa Lördagskvartetin musiikista.

1.4 1962          Ei voida asettaa absoluuttista paremmuusjärjestystä runoille, sävellyksille eikä maalauksille, koska ne vaikuttavat jokaiseen ihmiseen aivan eri tavoin. Se mikä jättää toisen kylmäksi, osuu vavahduttaen toista suoraan sydämeen.
- Pethmanin veljekset [Esa ja Anssi] soittivat viime yönä ja tänään jazz-konsertissa hyvää jazzia. He eivät erehtyneet esiintymään cornysti.

25.4.62         ...opettelee sivistyssanoja kuten "molli" jne. sekä lukee Keskisuomalaisen elokuva-arvostelut, koska naiset pitävät, jos heille puhutaan taiteesta. Sentähden tämä mies halusi ostaa... vähän käytetyn ääniraudan halvalla, jotta näyttäisi fiiniltä. Hänelle saisi maksaa 1000:-, jotta hän menisi sinfoniakonserttiin... Ihmettelee kun Ellingtonin - vai Goodmanko se oli - bändissä ei ole hanuria, koska sen täytyy kuulua jokaiseen Jyväshumppaan. Tällainen oli tämä yli kolmekymppinen kansalaiskoulun maatilatalouden opettaja.

13.5.62         - Iltaisin menen poikien kanssa katsomaan chicagolaista mulattitanssijatarta ja huutamaan hyvä-huutoja hänelle - pilkallisessa show-mielessä.
- Olen saanut laulusta ja musiikkiopista 10 molemmista sekä poikien kanssa  [Einari] Kropsulta tunnustusta kukkuramäärin. Sen tähden kansakoulunopettajan ura ei vieläkään kiinnosta minua tarpeeksi. Olen oppinut laulamaan vibraattoäänellä. Se on tämän kevään tärkein saavutus. [16.11.13: Tuo taito taisi olla tilapäistä.]
- Haluaisin kuunnella äänilevyjäni, niillä on aina jotain uutta sanomista minulle...

20.5. 62.         - Lauantaina esitettiin Taulumäen kirkossa Nelson-messu (Haydn). Me olimme avustamassa konservatorion kuoroa. Bachin pääsiäis-kantaatin jälkeen se oli helppoa tekstiä, mutta kokonaisuutena se oli loistava. Myöhemmin illalla olimme Jyvähovissa keikalla. Siellä olivat illan solistit ja puolet korkeakoulua. Yöllä Lozille Jukka Haaviston kanssa jammaamaan.
- Tänään olen kuunnellut Gil Evansin soittamaa "Where the flamingos fly", sekä Dave Brubeckin kvartettia Lontoon filharmonisen orkesterin solistina. Täytyy sanoa,  että olen monta tunnelmaa rikkaampi. Varsinkin tuo "Flamingos" - muistan sen  varmaan myöhemninkin: ainoastaan kaksi jalkaa ja valkea ruumis mustassa yössä. Niin yksinkertaista se on, mutta mikä voisikaan vaikuttaa voimakkaammi? Mollisävellys, joka loppuu pieneen septimiin. Ne flamingot ajattelevat niin toisella tavalla kuin me. Siksi musiikkikin on niin kummallista.

 

- Armeija -

6.7. AD 1962  ... laulanut "Mustia husaareita" ja kironnut elämää rakkojen kirveltäessä jalkapohjissa.

22.7.62              On yö ja väsymys. "Missä kussa minun kultani, missä asuvi marjaseni."

23.7. 62             Olin haudalla kun laulettiin: "Oi Herra jos mä matkamies maan."
                        [Keiteleläisen koulu- ja armeijakaverin Pentti Siekkisen hautajaiset]

29.8.62          - Olen oppinut siitä lähtien paljon: samoin kuin olen yhä enemmän alkanut pitää Bachista ja Bartokista, olen myös löytänyt elämästä uusia arvoja. En toivoakseni kuitenkaan koskaan halveksi niitä arvoja, jotka ovat jo menettäneet merkityksensä, vaan päinvastoin yritän säilyttää mielessäni, miten ajattelin, kun olin paljon nuorempi.

6.10.62 - Soittelin jälleen yksikseni täällä musiikkihuoneessa Vallinkorvan laulua ja muita tuttuja melodioita. Silloin alkoi silmissä näkyä vanhoja muistoja, ja aloit kaivata niitä jälleen. Miksi pidit kvartetista? Meillä oli HENKI. Me lauloimme jokainen HÄNELLE, joka oli kaukana saavuttamattomissa. Purimme huolemme lauluun, saimme itsellemme hyvän mielen, kun olimme voineet tehdä toisille ihmisille jotain hyvää laulullamme.

Sinulle nauretaan täällä, jos rupeat puhumaan, kuinka kuussa asui ihmisiä, joiden ei tarvinnut näytellä eikä kuulla toisten naurua, sillä he etsivät tietoa olevasta, tietoa tunteesta ja sen vivahteista, jotka ravitsivat itseään soinnuilla ja nukkuivat värien päällä. He kuuntelivat tyhjyydestä tulevia ääniä, he etsivät niiden ajatuksen ja logiikan ja sitten he itkivät. He itkivät onnesta, että olivat löytäneet jotain niin kaunista, joka heidän oli suotu kuulla - jopa nähdä - mutta jota he eivät voineet pitää. Eivät he olisi ehkä halunneetkaan, sillä pian he olisivat kyllästyneet. Mutta nyt heillä oli päämäärä. Heidän elämänsä tarkoitus oli etsiä yhä uusia samanlaisia ajatuksia ikuisuudesta, joka oli saavuttamattomissa mutta kuitenkin lähellä. Tällainen oli valojen ja sumuihmisten maailma; tyhjyys ja sen keskellä monotonisia säveliä jotka kertoivat sävelistä, joita kukaan ei koskaan ollut kuullut, mutta jotka kuitenkin olivat olemassa. Siinä maailmassa ei annettu arvoa korpraalin jämille.

29.10.62        Terveiset Jyväskylästä... Kuuntelin Dave Brubeckia New Yorkin sinfoniaorkesterin solistina ja John Lewis'iä Stuttgartin filharmonisen orkesterin johtajana. Kuuntelin hienoa musiikkia SUURTEN miesten tulkitsemana. Jo tuo musiikin kuunteleminen oli tehdä minut hulluksi.

- Muistan Paavon esitelmän musiikista:
lhmiset tulevat sanomaan sinulle, ettei jazz ole taidemusiikkia vaan puberteetti-iän villitys, joka aiheuttaa vain pinnallisia tunnevaikutteita. Se on räikeää musiikkia, eivätkä he pidä siitä. Rupeat kyselemään heiltä jotain Sibeliuksesta ja he hölmistyvät sekä paljastavat tietämättömyytensä yleensäkin musiikista.

4.11.62         -  Kahta asiaa olen oppinut inhoamaan: yleisiä tansseja ja amerikkalaisia everyday-filmejä. Perusteluja on tarpeeton esittää. Olen viettänyt Pyhäinmiesten-päivän tutustumalla BACHIIN kitaralla.

2.12.62             Sitten on [RUK:in] jam session ja pohjoismaiden nuorten jazzmestaripianisti [Veikko Hakkarainen sekä kitaristi Harri Hasselberg], muistot Lördagskvartetista ja kaikesta muusta.

10.12.62        - Meillä on Paavon kanssa jälleen paljon yhteisiä touhuja. Musiikkia, musiikkia ja elämänongelmien pohdintaa.
- Itsenäisyyspäivä; Vaikka Finlandia laulettiinkin kirkossa, loi se hieman tuntua mieleen, vaikka saarnaava pappi sen lopullisesti karkoittikin... Ei soihtukulkuetta, vain tuo Haminan mieskuoron kirkkokonsertti.

 

1963:

5.1.1963     - Pikkupoika kysyy Tippavaaran isännältä:
"Kuule, MIHIN SE MUSIIKKI JOUTUU, KUN SE ON SOITETTU?"

18.1.1963   - Joskus laulajattaren ääni muistuttaa elävästi soitettavan SAHAN ääntä.

22.1.63         Haluan jälleen kokea uuden toukokuun, uuden kevään, katsella lumipälviä kevättaivaisen metsän keskellä hiljaa, rauhassa. Sitten taas henkeni vie minut Respighin Rooman suihkulähteille ja sieltä paikkaan, "Where the flamingos fly".

26.1.63          En usko tehtäväni olevan kutsumuksen nauttia siitä, että kirkkokuoro kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen oppii laulamaan "Maa on niin kaunis" kaksiäänisesti.

10. 2.63       - sunnuntai - kurssijuhlan jälkeisenä päivänä. - No jaa - olen joutunut soittamaan melkein koko illan, joten ei siitä ole ollut paljon iloa. Kaikki voima on mennyt ohjelmanumeroiden läpiviemiseen - menihän osa TV:henkin. Olen väsynyt ja menen taas pian säestämään Elizabethian love songs sung by Markku Kilpiö. Tulkintamme Bartokista oli liian kesy - vai oliko se olematon kuuluvuus? HEEEEEEEEIII - toivottavasti laulun loppu edes kuului.

12.2.63 - tiistai - Juhlat ovat onnellisesti ohi. Yleiskuva oli varsin onnistunut - sunnuntai-iltana soitimme vallan erinomaisesti. Ohjelmanumerot menivät kohtuullisesti läpi, ja ilmassa oli todella - varsinkin iltaisin - juhlan tuntua.
- Toinen asia: Kaksi urheilun ystävää keskustelee: (hiljaisella äänellä) "Kun ihmiset eivät ymmärrä, eivät käsitä, eivät tajua urheilun tärkeyttä, niin miten se voi edistyä?" MINÄ olisin valmis lausumaan          samat sanat MUSIIKISTA...

24.2.63         Eilen illalla kvartettimme oli Karhulassa, Ahlström OY:n vuosijuhlassa laulamassa. Voi niitä naisparkoja, joiden selkäpiitä laulumme oli kuulemma värisyttänyt. Emme saaneet kuin pari viini- ja sherrylasillista ja kaksi päiväpalkkaa mieheen - sitäpaitsi myöhästyimme maneesin tansseista, jossa minulla oli treffit... Keljutti. Opettelimme muuten kymmenen laulua yhden iltapäivän aikana.

9.3.63            Musiikkiharrastukset ovat pysyneet vireillä, kun sinulla on ollut ilo  työskennellä mm. Kilpiön Markun ja Ilpo Tolvaksen kanssa.

23.3.63        - [Tyttö tansseista] - Keskustelimme musiikista, ja huomasin hänen olevan luultavasti minua parempi kaikilla aloilla joten... On luovuttava. Hänen mieltymyksensä Tshaikovskiin kuvastaa myös hänen suurten mittojen traagisuutta omissa draamoissaan. Mitä onkaan Respighin Rooma suihkulähteineen sen rinnalla. Mielisävellyksensä Tshaikovskin V sinfonian ohella hän luetteli joukon suuria klassikkoja ja teosten nimiä, joita en edes ollut kuullut. Itse yritin pelastaa kunniani syöttämällä hänelle juttua siitä, kuinka seuraan Bachin urkusävellyksiä partituuri, urkustemma kourassa. Se oli jälleen todellista kilpalaulantaa. Luullakseni hän voitti. Hän on todella virheetön...

30.3.63         Eilen olin Mikkelin keskikoululla Lill-Jörgen Peterseniä kuuntelemassa

31.3.63      ...täällä vieraili ViOL johtajanaan Ossi Elokas... Tapasin Hakasalon Kaijan - nyk. rva Ollila, ja meillä riitti puhumista loppumattomiin. Oli suorastaan ilo nähdä häntä pitkästä aikaa ja jutella hänen kanssaan. Samalla huomasin, että tämä oli ensimmäinen kuorokonsertti varusmieskautenani ja tunnetila oli senmukainen. Päiväesitystä hieman arvostelin, mutta illalla heitin kritisointihaluni hiiteen ja nautin täysin siemauksin kuoron esityksistä... Kun katselin ViOL:n fuksityttöjen laulua, heidän silmiensä loistetta sekä tarkkaavaista katsetta, tunsin, kuinka Suomen kansa on sekä musiikin että isänmaan ystävä.

- Tapasin myös tuon "pahan enkelini" sairaanhoitajataroppilaan uudessa - konserttiympäristössä, eikä hän enää paennut, kun tulin samaan pöytään istumaan hänen kanssaan konsertin jälkeen. Lupasin jo tulla hänelle vappuaamuna osasto B 4:lle laulamaan.

1.4.63 - Vielä pari sanaa tyttöjen laulusta: Oli suorastaan liikuttavaa nähdä, miten heidän katseensa olivat kuin johtajansa hypnotisoimat, vangitsemat. Samalla heidän katseistaan loisti se sydämen sisin. He olivat löytäneet keinon ilmaista, purkaa itseään, yksinäisyyttään, elämänhaluaan ja ehkäpä maailmantuskaansa. He PYSTYIVÄT ilmaisemaan itseään laulullaan. Juuri tuo estoton nuoren innolla tapahtunut täydellinen antautuminen musiikin lumoihin teki kuulija-katsojaan melkeinpä liikuttavan vaikutuksen.
- Taas kerran oikein säikähdin ajatusta, etten enää koskaan opiskelisi, eläisi ylioppilaselämää, enkä nauttisi nuoruudesta. Olen koko tämän päivän elänyt eilisessä päivässä.

2.4.63   > Shakespeare: Venetsian kauppias / Lorenzo:
"Niin hiljaa kuudan tuolla kunnaall uinuu
Täss istukaamme antain soiton äänten
solua korviimme; yön tyyni rauha
sävelten vienoon sulosointuun sulaa.
Sä istu armas. Katso: taivaan tanner
kivetty kultakierukoin on kirkkain;
niin pientä pyörylää ei tuolla liiku,
ett'ei se enkelien lailla laulais
keruubein helosilmäin kuoroon yhtyin.
Noin sointuvat myös kuolottomat sielut,
mut me, niin kauan kuin tää halpa tomu
liallaan verhoo sen, sit emme kuule."

[Jatkuu osassa II: 26.4. 1963] - SANOJEN MUKAAN TEHTY MUSIIKKI / MUSIIKIN MUKAAN TEHDYT SANAT