1985-90 Kevyen musiikin koulutus IX

5.7.85 Savon Sanomat: Rock soi Koillis-Savossa
(Kuvateksti: Ohjaaja Pekka Nylund ja luova tauko.)
Perinteiseksi kesätapahtumaksi muotoutunut Koillis-Savo Rock soi Kaavilla jo kahdeksannen kerran. Tänä kesänä konsertti oli samalla Juankoskella pidetyn pop-musiikkileirin päätöstilaisuus.

Nelipäiväisen pop-musiikkileirin osanottajat olivat Koillis-Savon kunnista. Alueen kuntien kulttuuri- ja nuorisolautakunnat järjestivät leirin yhdessä Kuopion läänin taidetoimikunnan kanssa jo toistamiseen. Leirillä olivat ohjaajina Ilpo Saastamoinen, Kalle Fält ja Pekka Nylund. Soittamisen ja laulamisen ohella perehdyttiin musiikin teoriaan, instrumenttien hienouksiin ja PA-laitteisiin. Ohjelmamyyjä ja manageri Timo Järvenpää ja kitaristi Jani Viitanen Yö-yhtyeestä kävivät puhumassa esiintymisestä, bändin imagosta ja keikkailevan yhtyeen arkipäivästä.

"Joskus helkkarinmoista hommaa, mutta en sitä mihinkään vaihtaisi", totesi Jani Viitanen oman osuutensa päätteeksi.

Vipusesta shamaanien jäljille
Kaavin nuorisoklupin ja kulttuurilautakunnan järjestämä Koillis-Savo Rock kokosi Kaavin urheilukentän laitamille pari sataa kuulijaa. Iltapäivä oli viileä ja pilvet enteilivät sadetta, mutta onneksi siitä vältyttiin.

Kalevalaisen juhlavuoden kunniaksi konsertin aloitti Pohjan Tahti -yhtye, jossa soittivat leirin ohjaajat. Heidän esityksensä Antero Vipusen vaiheista oli teoksen ensiesitys. Kokonaisuus oli varsin mielenkiintoinen ja taidokas lyömäsoitin- ja ääni-efekteineen. Teos soveltunee kuitenkin paremmin esitettäväksi muualla kuin ulko-ilmassa. Pienet musiikilliset yksityiskohdat tahtoivat hukkua mikä minnekin äänentoiston häiriöiden takia.

Pohjan Tahti esiintyi vielä aivan tilaisuuden päätteeksi. Siinä vaiheessa vähäiseksi supistunut katsojajoukko sai tutustua todella harvoin kuultavaan suomalais-ugrilaiseen shamaanimusiikkiin. Yhtye oli työstänyt alkuperäisistä lauluista sähköisille instrumenteille sopivia kappaleita ja saanut aikaan sekä silmälle että korvalle miellyttäviä kokonaisuuksia...

...Uudet kyvyt esiin
Konsertissa esiintyivät myös pop-musiikkileirille osallistuneet yhtyeet. Esiintymiskokemuksen saaminen on tärkeää ja varsinkin aloitteleville bän deille ei tilaisuuksia ole liikaa tarjolla.

Kaavilainen Headacke vahvistettuna Oikosulun basistilla ja juankoskelainen Seigo soittivat ihan mukavasti. Headacke on yhtä kuin Ilkka Tirkkonen, kitara, Jarkko Könönen, kitara ja laulu ja Jarmo Tanskanen, rummut. Seigossa soittivat Jouko Oksman, rummut, Vesa Ovaskainen, basso, Matti Saarela, koskettimet ja Juha Mylläri, kitara ja laulu.

Leiri ja päätöskonsertti osoittivat, että rock-musiikin harrastus on Koillis-Savon alueella virkeää. Vanhat tekijät jaksavat edistyä ja uudistua ja nuoria kykyjä on taas löytynyt.

 

27.-30.12.85     Oriveden Opisto - kansanmus.opetusta
                      (Suomen Kansanmusiikkiliitto / Vapaan Sivistystoiminnan liitto?)

> 2.1.86 to Keskisuomalainen - Esko Hilska:
Näreharju lupasi Orivedellä: Kansanmusiikin opetus saa yhä uutta säpinää.
... Myös paikkakuntalaisille suunnatut kansamusiikkiluennot, joita pitivat Ilpo Saastamoinen, Matti Rautio, Voitto Mäkelä ja Timo Leisiö, olivat kurssiuutuus, jota tullaan jatkamaan...         

 

1986:

11.2.86         Varkaus - Pohjantahti
                  (Kuoppakankaan & Päiviösaaren lukiot + bändikoulutus)

> 13.2.86 to  Varkauden lehti - Leena Anttila:
                   "IS vieraili bändikeskuksessa - Bändin on löydettävä perusidea"
(Kuvateksti: 1: Kun kappaleeseen jää ilmaa, se alkaa ihan eri tavalla, neuvoi Ilpo Saastamoinen. 2: Yhtyeen sanoittaja ja säveltäjä Janne Asikainen kuuntelee Ilpo Saastamoisen neuvoja.)
Ideoita huokaisivat kaipaavansa Dustersit. Ilpo  S a a s t a m o i n e n  kuunteli poikia tiistai-iltana Varkauden bändikeskuksessa ja antoi heille samalla vinkkejä. Päivällä hän oli vieraillut Varkauden kouluissa.

Bändisoitto vaatii tiettyjä teknisiä valmiuksia. Se on ensimmäinen ehto. Tekninen valmius on teillä hyvä. Sen jälkeen pitää itsestään sisältä päin löytää perusidea, Ilpo Saastamoinen sanoi. - Hänen mielestään yhtye oli mennyt viime vuoden aikana rutkasti eteenpäin.         

- Jos te olisitte soittaneet vuosi sitten tällä tavalla, ette olisi olleet kakkosia, vaan ykkösiä, hän kehaisee. Aloitteleville bändeille ohjaus olisi tärkeä. Kun on soitettu vaikkapa viisi vuotta yhdessä, pitäisi saada jo keikkojakin. Pelkkä yhteissoitto ei enää riitä. Vaikka nykyaika on musiikin suurkuluttaja, keikkoja ei pahemmin ole liiennyt ainakaan Dustersille ja se surettaa poikia.

Silloin 60-luvulla asiat olivat varmaan paremmin, Ilpo Saastamoinen sanoi. Kouluissa järjestettiin hippoja. Tilaisuuteen oli saatettu kutsua jokin vetävämpikin nimi esittämään muutaman kappaleen, mutta paikalliset kyvyt saivat illan mittaan esittää taitojaan.
- Eihän esiintyminen ole työtä. Sitä soittaa mielellään vaikka neljä tuntia. Mutta ohjelman valmistaminen on kyllä kovaa työtä ja vaatii lisäksi rutkasti aikaa.

Jokainen bändi pyrkii persoonalliseen ilmaisuun, Ilpo Saastamoinen uskoi.

- Tosin kenties ei ole mitään uutta auringon alla. Kenties kaikki on keksitty jo jossain.
- Sen vuoksi minä olen mielelläni ammentanut kansanmusiikista vaikutteita. Omaleimaisuutta tulee ainakin sen verran, että eivät ne samat ideat kävele ainakaan jenkeissä vastaan. Ja yhdistely on aina omaa luovaa hommaa, Ilpo Saastamoinen sanoi.  

Dustersien piisit ovat Janne Asikaisen käsialaa. Juha Koikkalainen on yhtyeen laulusolisti, Pasi Pikkarainen on kitarassa ja Esa Pikkarainen rummuissa.

- Aloittelevilla yhtyeillä on teknisiä ongelmia. Kun perusasiat on opittu, tulee ideapula. Lopulta ennen bändin hajoamista, tulee pula motiivista, kuvaili Ilpo Saastamoinen bändien vaikeuksia. Kevyen musiikin ohjaaja voisi auttaa teknisten pulmien selvittelyssä ja perusasioiden oppimisessa. Pojat kertovatkin saaneensa hyviä vinkkejä Varkauden popmusiikin kursseilta.

Ideapula on jo vaikeampi juttu. Siinä vaiheessa pitäisi löytää oma tyyli, se mikä erottaa bändin kaikista muista bändeistä. Dustersit soittavat omia kappaleita, mutta olisi löydettävä oma linja ja pidettävä siitä kiinni.
- Tässä kappaleessa oli ilmaa. Se antoi tilaa myös laululle, Ilpo Saastamoinen sanoi poikien rakkauslaulusta, joka tosin loppui hänen mielestään kesken.

- Te ette katsele paljon toisianne. Vaikka teillä olisi soolo-osakin, teidän pitää seurata myös kaveria. Huomaatte itsekin, että          kannattaa luopua hivenen omasta kunniastaan: toiselta saa nimittäin aina joitain vinkkejä, hän neuvoi lavaesiintymistä. Pieni harjoituskoppi täyttyi humaavasta musiikista. Ei tätä musiikkia voi todella harjoitella omakotitalossa (kerrostalosta puhumattakaan), ilman että pihalla on kohta poliisi, palokunta, ambulanssi, koirapartio ja liuta vihaisia naapureita ja uteliaita pikkupoikia. Dustersillakin on raastavia harjoituskokemuksia.

- Tällainen paikka on välttämätön, vaikka ei kaikilla ole edes tähän mahdollisuutta, pojat sanoivat.
LEENA ANTTILA          (kuvat) MERJA SAVONEN

 

18.2.86 ti Iisalmen Sanomat: Turkkilaisrytmejä Pielavedelle (Irtoleike)
Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto järjestävät kolmatta kertaa seminaarin "Unohtuneet musiikkikulttuurit".

Maaliskuun 14.-16. päivinä järjestettävän seminaarin pääaiheena on tänä vuonna turkkilainen musiikki.
Seminaarissa keskitytään erityisesti turkkilaisiin rytmeihin, mutta myös alueen melodiikkaan, improvisointiin ja yhteissoittoon. Asiantuntijaksi saapuu lyömäsoittaja Okay Temiz. Hän on Oriental Wind -yhtyeen johtaja.

1.3.86          Iisalmen Sanomat: Turkkilaisrytmit tutuiksi Pielaveden kurssilla  (Irtoleike > Pohjantahti-posterit)

15.3.86         Savon Sanomat:  Turkkilaisen kansanmusiikin seminaari alkoi Pielavedellä (> Pohjantahti)

4.4.86 Etelä-Suomi: Saastamoinen Kymen Laulun tähtivieras [5-6.4.86]
Kymen laulu 1986 -tapahtuman päätähti on eittämättä nykymusiikin monipuolisuusmies Ilpo "Ilja" Saastamoinen. Hän on uppoutunut aika-ajoin alkuperäiskansojen musiikin tutkimustyöhön, toisaalta kantaa maineikkaasti huolta kalevalaisen kansanperinteemme elävöittämisestä omaperäisen jazzin sävelin. Tapahtuma on 5.-6.4.86

> 4.4.86 (Eteepäin)  Kymen laulu 1986 viikonloppuna - Shamaani Saastamoinen Kotkaan
Kymen laulu 1986 -tapahtumaa vietetään 5. ja 6. huhtikuuta Kotkassa Langinkosken koululla. Tapahtuman päätähtenä on nykymusiikin monitoimimies Ilpo "Ilja" Saastamoinen. Hän on uppoutunut aika ajoin alkuperäiskansojen musiikin tutkimustyöhön, toisaalta hän kantaa huolta kalevalaisen kansanperinteemme elävöittämisestä jatsin sävelin.

Saastamoinen luennoi lauantaina Jouko Koivukosken, Hannu Seppäsen ja Matti Tieahon kanssa musiikin tekemisen ja osaamisen taidoista Langinkosken koulun auditoriossa.

Kelmun ja kulttuuridemokraattien järjestämässä tapahtumassa pohditaan suomalaisen musiikin olemusta viihteen eri alueilla kansanlaulusta katurokkiin. Tapahtumassa on viihteen tekijöillä, musiikkinuorisolla ja harrastavalla yleisöllä mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ryhmätöissä ja yleiskeskustelussa... Musiikki-ihmiset voivat tuoda mukanaan nauhoituksia ja instrumenttejaan, jolloin tapahtuma ei jää pelkäksi puheeksi.

6.4.86 su Etelä-Suomi - Musiikin kehitystä pohditaan Kotkassa
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoisen mielestä kansanmusiikkia tunnetaan liian huonosti.)

Musiikin perinteestä ja kehtityksestä puhu- taan tänä viikonloppuna Kotkassa. Kotkan Seudun Kulttuuridemokraatit ja Kelmu ovat järjestäneet Kymen laulu 1986 -musiikkitapahtuman Langinkosken koululle. Tapahtuma alkoi lauantaina ja jatkuu tänään.

- Tarkoituksena on tavoittaa eri musiikinharrastajaryhmiä ja kehittää niiden välistä yhteistyötä sekä perinteen ja nykymusiikin kriittistä vertailua. Me tiedämme, mistä musiikki on tulossa, mutta mihin se on menossa, mihin ja miten se vaikuttaa? Tätä on tarkoitus pohtia, kertoo Kulttuuridemokraattien puheenjohtaja Ahti Kansa.

Lauantaina musiikinopettaja Hannu Seppänen esitteli laulu- ja laulelmaperinteen kehitystä. Kapellimestari Jouko Koivukoski kertoi orkesterin johtamisesta ja rock-kriitikko Matti Tieaho luennoi otsikolla "Helpon musiikin tekemisen vaikeus".

Muusikko Ilpo Saastamoinen perehdytti kuulijat musiikkinäytteiden avulla suomalaisen kansanmusiikin kehitykseen. Tänään Saastamoinen luennoi aiheesta "Miten teemme musiikkia" ja Hannu Seppänen runon pukemisesta säveliin. Päivän aikana on tarkoitus tehdä myös erilaisia ryhmätöitä. Noin klo 15.30 alkaa päätösmatinea, jossa tapahtumaan osallistuneiden vapaehtoisen ohjelman lisäksi esiintyvät lauluryhmä Ystävät, Hannu Seppänen ja Ilpo Saastamoinen.

Kansanmusiikki on paitsiossa
Muusikko Ilpo Saastamoisen mielestä kansanmusiikin tuntemus on maassamme valitettavan heikkoa.

- Kouluopetuksessa kansanmusiikkia on hyvin vähän eikä levyjä juuri saa, tarjonta on lähinnä radion varassa. Kansanmusiikin tietämys on vähäistä, Suomessa on oltu pääasiassa länsimaisten vaikutteiden varassa, pohtii Saastamoinen. Hänen mukaansa kansanmusiikilla on merkitystä vieläkin, jos se oikein ymmärretään.

- Kansanmusiikilla ei ole merkitystä, jos se käsitetään nuoteista soitettavaksi kuolleeksi hommaksi, kuten taidemusiikkikin. Aitoon kansanmusiikkiin kuuluu improvisointi, se on kaiken elävän musiikin ehtona. Meikäläisestä kansanmusiikista improvisointiperinne on kuollut tällä vuosisadalla, siitä on tullut pahveista soittamista.

- Rock- ja jazzkulttuurit ovat säilyttäneet improvisoinnin perinnettä. Nyt ihmiset kuvittelevat, että sitä on vain näissä tyyleissä, mutta on olemassa satoja eläviä kansanmusiikkiperinteitä ympäri maailman. Niistä ei ole tiedetty mitään. Nyt suunta on paranemassa, aletaan kuunnella, mitä alkuperäiskansat tekevät, Ilpo Saastamoinen uskoo.

 

6.4.86 su Eteenpäin - JOUKO TUOMAS-KETTUNEN:  Kymen Laulu alkoi - Musiikki ei tunne rajoja
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen, musiikin voimamies luennoi kansanmusiikin nykytilasta.)

Elävän musiikin koulutustapahtuma Kymen Laulu alkoi lauantaina Kotkassa Langinkosken lukiolla. Musiikin monipuolisuusmies jazz-muusikko, säveltäjä ja kirjailija Ilpo, "Ilja" Saastamoinen oli saapunut kaksipäiväisen tapahtuman pääluennoitsijaksi. Muut esitelmän pitäjät olivat kapellimestari Jouko Koivukoski, Matti Tieaho elävän musiikin yhdistyksestä sekä musiikinopettaja Hannu Seppänen. Tilaisuudessa pohdittiin eri musiikinlajien eroja ja yhtäläisyyksiä. Mitä on viihde, mitä taide? Miksi suomalainen kansanmusiikki on kuolemassa?
Vaivaako iskelmää jokin tauti? Siinä muutamia keskustelun aiheita.

(?...) kertoili Saastamoinen.
- Ne soittajat jotka tappavat tästä maasta luovuutta kansanmusiikista eivät sitä itse huomaa, kun luulevat tekevänsä uusia tulkintoja. Kalevalaisessa ja yleensä kansan-musiikissa improvisaatiolla on sellainen osa, mikä tekee sen eläväksi. ltkuvirret ovat ainoa laji missä perinne on säilynyt, samalla kaikki sanotaan runollisesti.

Itkuvirsi on Saastamoisen mukaan melodisesti yhtä rikas kuin moderni 12-sävel-järjestelmä. Itkuvirressä sävellajit vaihtuvat melkein joka hetki. Ja kaikki se tulee esittäjän fiiliksestä luonnostaan! Länsimainen taidemusiikki on vasta tällä vuosi-sadalla päässyt samaan. Saastamoinen korostaa informaation tärkeyttä:

- Jos viestiä ei ymmärretä syntyy kaaos eli musiikkitermien "valkea kohina", joka on sama kuin verisuonten kohina pääkopassa.

Kymen Laulu-tapahtuma jatkuu tänään kello 9.30 ja jatkuu pitkälle iltapäivään. Ohjelmassa irrotussäveliä, Saastamoinen luennoi musiikin tekemisestä ja Hannu Seppänen siitä, miten runo puetaan säveliksi. Ryhmätöihin osallistujat voivat viedä mukanaan omia soittimia ja musiikkinäytteitä. Paikalla on todella innostavat ohjaajat. Musiikki ei tunne rajoja!
JOUKO TUOMAS-KETTUNEN

 

2.5.86 Viitasaaren Seutu - SK: Musiikkikoulun stipendirahat karttuvat (Irtoleike)
... Musiikkikoulun opettajat ovat myös tahtoneet omalta osaltaan kantaa kortensa kekoon ja ovat valmistaneet oppilaittensa kanssa ohjelman, mikä kuullaan Viita-saarella ensi maanantaina pidettävässä konsertissa... Konserttien tuotto menee kokonaisuudessaan oppilaiden stipendirahastolle...
... Samoin esiintyvät yhdessä Ilpo Saastamoisen sähkö- ja bassokitaraoppilaat opettajansa avustamana.

 

26.-28.6.86 to-la         Juankoski - musiikkileiri - Pohjantahti (Kalle F. ja minä?)

> 2.7.86 Juankosken Sanomat: Musiikkileirillä painotettiin luovuutta
Kolme päivää kestänyt musiikkileiri päättyi lauantaina päätöskonserttiin Juicen aukiolla. Leirin vetäjänä toimi muusikko Ilpo Saastamoinen ja Juankosken omat pojat Santtu Nieminen ja Raimo Torvinen sekä Jukka Kuronen. Mukana oli neljä jo aikaisemmin yhdessä soittanutta bändiä ja viides koottiin lopuista leiriläisistä.

Leirillä oli kolmisenkymmentä leiriläistä ja muun muassa Kaavilta, Pielavedeltä ja Nilsiästä oli omat bändit. Santtu Nieminen kertoi, että leirillä pyrittiin hiomaan kappaleita ja korjaamaan pahimpia virheitä. - Yhteissoitto on tärkeää ja sen tähden bändit harjoittelivat yhdessä melkoisesti. Pielavedeltä on mukana tyttöbändi ja Nilsiän bändi soittaa hengellistä musiikkia. Mukana on monenlaisen musiikin harrastajia, Santtu selvitti.

Ilpo Saastamoinen on leirillä ollut opettamassa jo kahtena kesänä aikaisemmin.
- Lyhyellä leirillä ehtii keskittymään vain oleellisiin asioihin. Koska leirin jälkeen on päätöskonsertti, niin sen valmisteluun käytetään aikaa. Hiotaan kappaleita ja mietitään uusia sovituksia. Tärkeitä asioita ovat yhteissoitto ja musiikin luovuuden korostaminen, improvisaatio, Saastamoinen sanoi.

Käytäntöpainotteinen
- Leiri on ehdottomasti käytäntöpainotteinen. Ainoastaan yksi varsinainen teoria-luento on pidetty. Teoria tulee esille käytännön tilanteissa. Opettajien vähyys haittaa niin, että henkilökohtaiseen soitonopetukseen ei ole mahdollisuuksia mennä. Aloittelevat soittajat kaipasivat juuri henkilökohtaista opetusta, sillä sitä ei koulu anna, Ilpo Saastamoinen selvitti.

- Opetus on mielestäni silloin onnistunut, kun bändi jatkaa soittamista vielä leirin jälkeenkin, Ilpo kertoi naureskellen.

- Musiikki on kommunikaatiota. Ei ole syytä miettiä hyvää ja huonoa musiikkia, sillä sellainen musiikki, jota edes joku kuuntelee on jo tehtävänsä saavuttanut. Luovuus on musiikissa tärkeää. Sitä ei saisi päästää kuolemaan. Musiikki on kuollutta kun siitä häviää luovuus. Kouluissa olisi painotettava luovuuden merkitystä, Saastamoinen kertoi.

Ilpo Saastamoinen on itse improvisoinnin mestari. Hän on musiikkiin saanut oikean hengen. Yksinkertainenkin teema taipuu hänen käsissään vaihtelevaksi sävelpuroksi.

 

30.6.86 Savon Sanomat: Kaavipäivät päättyivät
Toista viikkoa kestäneet Kaavi-päivien tilaisuudet päättyivät sunnuntaina pääjuhlaan, jossa julkistettiin myös kaavilainen vuoden kulttuurihenkilö, joka on haitarinsoiton ja kansanmusiikin taitaja Jyrki Järveläinen.
... Taiteilija Ilpo Saastamoisen esitys suomalais-ugrilaisesta kansanmusiikista havainto- ja musiikkinäytteineen oli pääjuhlan kohokohta...

 

12.-19.7.86         Falun, Ruotsi; Folkmusiikkifestivaalit & IS: Musiikkikurssi
                (12.7. Vaasa-Sundsvall & 13.7. Falun - kokous & 19.7. Wellamo - Tukholma)

 

17.7.86 Helsingin Sanomat: Folk soi Falunissa
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kanssa samanaikaisesti järjestetään Ruotsissa kansainväliset kansanmusiikkijuhlat, nyt ensimmäistä kertaa.

Maanantaina alkanut Falun Folk music Festival päättyy lauantaina. Suomesta on mukana mm. Ilpo Saastamoinen, jonka johdolla festivaaleilla perehdytään eri kulttuurien kansanmusiikkeihin.

Falunin kansanmusiikkijuhlat tähtäävät monipuolisuuteen ja kansainvälisyyteen. Ruotsalaisen perinnemusiikin lisäksi tarjolla on niin tex-mexiä (Flaco Jimenez), kelttiläismusiikkia (Boys of the Lough), kreikkalaisia rytmejä ja kansantansseja (Domna Samioun. ryhmä) kuin jiddishin kielellä esitettyä juutalaismusiikkia (Klezmorim-yhtye Kaliforniasta).
Juhlilla voi osallistua myös erilaisille kursseille. Tarjolla on mm. kreikkalaisen bouzoukin oppitunteja, haitilaista rummutusta ja Itämaisia tansseja.

 

> 19.7.86 WILLY CHRISTIANSSON: Finsk folkmusikforskare: "Religionen är ofta folkmusikens källa"        
Ilpo Saastamoinen är gitarrist [!] i den finska folk- rock-jazzgruppen Piirpauke. Det kanske en del av läsarna känner till redan. (jne.) > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986

> Falun-esite: Folkmusik från olika kulturer - Kursledare: Ilpo Saastamoinen

 

25.9.86 Viitasaaren Seutu:
... Kunnanjohtaja Asko Liimataisen mukaan vanha arkisto tulee tasapuolisesti kaikkien paikkakunnalla toimivien nuorisobändien sekä musiikkikoulun käyttöön. Sähkö- ja bassokitaraopetuksesta musiikkikoulussa vastaava Ilpo Saastamoinen puolestaan toteaa, että hänen neljällä oppilaallaan vielä ei ole kovin suuria tilatarpeita.

Tulevaisuudessa kevyen musiikin opetus tulee kuitenkin varmasti laajenemaan ja kun mukaan saadaan rumpuja ja muita instrumentteja, tarvitaan toki bändiharjoittelu-tilaa, Saastamoinen sanoo.

Vanha arkisto pyritään kunnostamaan bändeille jo lokakuun puoliväliin mennessä. Remontti sisältää lähinnä sähkötöitä ja akustiikkalevyjen laittamista. Kunnanjohtajan mukaan noin 50 neliön tilojen on arvioitu tulevan kuntoon noin 10 000-15 000 markalla, tarkkoja laskelmia ei ole vielä tehty...

 

9.11.86 su         Luento/Esitelmä Helsingissä Low frequency -symposiumissa
International symposion on vibroacoustics         [Petri Lehikoisen musiikkiterapia?]
Sibelius-Academy, Helsinki Finland, 8. - 9.11.-86 

9.11.86     klo 10.00 Vibroacoustic resrch, Olav Skille, Petri Lehikoinen
                klo 13.00 - 16.00 Low frequency treatment in primitive and eastern cultures,
                Petri Lehikoinen, Ilpo Saastamoinen

> 12.3.87 HeSa: Rentouttaako musiikki

 

 

1987:

31.1.-1.2.87      Iisalmen ammattikoulu, Talvipäivät - Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto
                     - Nuorten kansanmusiikkikurssi (?)

> Päiväämätön - Savon Sanomat:
Talvipäivät alkoivat Iisalmessa - Nuorisoseuraväki oppi teatteriakin
Nuoriseuraväki aloitti lauantaina Iisalmessa perinteiset koulutuspäivänsä. Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton tämänkertaisille päiville osallistui reilut 250 nuorisoseuralaista. Ilmoittautumispaikalla määrää arvioitiin hieman suuremmaksi kuin vuosi sitten.

Ensi kertaa päivillä annettiin koulutusta kuorolaisille ja harrastajanäyttelijöille. Läänintaiteilija Tarmo Valkosen opissa olleella teatterikurssilla oli osanottajia lähes kolmekymmentä. Ilpo S a a s t a m o i s e n  koulutukseen ei kuorolaisia kerääntynyt aivan näin paljoa...

 

31.1.87 la Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen: Päivät aloitti Tallari &
Kansanmusiikkia harrastaville tarjontaa - Kurssien lyhyydessä este koulutuksen syvyydelle 

..."Improvisaatiolle tehtävä tilaa kansanmusiikissa"
Kansanmusiikin koulutukseen ja muuhunkin perinnekulttuurin vaalimiseen merkittävästi osallistuva Ilpo
S a a s t a m o i n e n oli sitä mieltä, että vanhan perinteisen musiikin ohjausta ja koulutusta ei ole vielä aloitettukaan.

Olisi selvitettävä mitkä tekijät tekevät musiikista kansanmusiikkia. Asiassa on kaksi päätyyppiä: Vanhaa säilyttävä ja jatkava ja uutta luova, omaehtoinen. Johdetulla koulutuksella on pyrkimys korostaa juuri ensinmainittua puolta. Koulutukseen tulisi liittää voimakkaana individuaalinen funktio eli improvisaatiolle tehtävä tilaa kansan-musiikissa. Pois liika ortodoksisuus, olivat Saastamoisen vaateita koulutukseen.

Millaista tulisi kansanmusiikin koulutuksen olla, osoittautui varsin monitahoiseksi kysymykseksi. Se on vaikeasti järjestettävä ja organisoituva asia. Päällimäiseksi jäi ajatus, että sen tulee olla mahdollisimman monitahoista. Siihen koulutuksessa pyritään Iisalmessa Talvipäivillä
PERTTI MALINEN

 

> 1.2.87 su Iisalmen Sanomat - RP [Rauni Paananen] (Katkelma):
Talvipäivät kokosivat lähes 250 koulutettavaa - Harrastusalojen vuorovaikutus rikkautena
(Kuvateksti: Kuorokurssilaisilla oli hauskaa Ilpo Saastamoisen ohjauksessa. Saastamoinen uskoi sellaisen kuoromusiikin tuloon, josta nuoretkin nuorisoseuralaiset kiinnostuvat.)

...Kuorojen riesa ohjaajapula
Kolmisenkymmentä vuotta sitten monella nuorisoseuralla oli ikioma sekakuoro, monella varsin tasokaskin. Useimmiten niitä harjoituttivat ja johtivat kansakoulujen opettajat. Nykyisin opettajat harrastavat vapaa-aikoinaan ilmeisesti jotain muuta kyläläistensä valistamista. Kuorokurssille tulleet hernejärveläiset ainakin valittelivat ohjaajapulaa.

Niin he kuin muutkin mukana olleet saivat kouluttajakseen Keiteleen shamaanin, opettajan, muusikon ja säveltäjän samassa persoonassa, Ilpo Saastamoisen. Runsaan kuukauden kuluttua Saastamoinen saa johdettavakseen Pielavedellä Unohtuneet musiikkikulttuurit          -seminaarin, ja unohtumisesta oli puhe eilenkin.

- Tarkoituksemme on opetella vanhaa suomalaista kansanmusiikkia kun se on unohtunut tuossa välillä. Koko runolaulu-, itkuvirsi-, rytmiperinne on kadonnut vuosisadan vaihteessa kansanmusiikistamme. Sitä ei ole jäljellä enää pelimanni- eikä tanhumusiikissakaan, ja nyt yritämme palauttaa mieliin minkälaista se oli.

Tanhumusiikissakin todettiin olevan paljon tuontitavaraa lännestä, mutta oma itäinen perinteemme perustuu Saastamoisen kertoman mukaan juuri itkuvirren kaltaisiin sekatahtilajeihin ja runolauluun.

Saastamoisen koulutettavana oli myös kuorolaulusta kiinnostuneita emäntiä ja isäntiä, "perusnuoriso-seuralaisia". Mm. näin toteutui hyvin Allan Ruotsalan määritelmä nuorisoseurasta aikuiskasvatus- ja sivistysjärjestönä.
- Ei kaikkien kylien nuorisoseuratoiminta kiinnosta, ja suurin syy siihen on ohjaaja-pula. Täälläkin tilanne on nähtävissä. Niissä seuroissa, joissa ohjaajia on, ryhmiin tulijoita on todella paljon.

Kurssilla mukana olleilla ei ollut hätäpäivää, mutta sääliksi käy poisjääneitä. Vai pitäisikö sanoa, että kamalaa se on kun työssä on mukavaa.

Saastamoinen totesi, että tarkoituksena on vähitellen aikaansaada sellaista kuoro-musiikkia, olkoon se sitten kansanmusiikkipohjaista tai muuta, josta nuoret alkaisivat kiinnostua. - Ainakin Pielavedellä meillä on tästä myönteisiä kokemuksia, mutta on tehtävä monta vuotta työtä ennen kuin vaikutukset näkyvät.

Oman persoonan kautta rooliin
Koulutukseen osallistuneilla harrastajateatterilaisilla oli ainakin ulkopuolisen saaman vaikutelman mukaan kaikista vaikein tehtävä, sillä heidän oli uitava toisten nahkaan oman persoonansa kautta. Eikä ohjaa Tarmo Valkonen laiskoja sietänyt, vaan laittoi hämmästyttävän ison oppilasjoukkonsa alusta pitäen käytännön töihin.

Tähtäimenä oli näyttämötoiminnan virkeyttäminen ja osallistujien innostaminen siten, että jokaisesta saattaisi ajan mittaan tulla omien ryhmiensä vetäjiä. - Kiinnitämme huomiota myös ohjelman tekemiseen ja pienien sketsien valmistamiseen, mutta ennen kaikkea niin, että se lähtisi näistä ihmistä itsestään, heitä ympäröivästä elämästä, heidän tuntemistaan tilanteista. -RP (R. Paananen)

 

2.2.87 Iisalmen Sanomat: Talvipäivien riehakas ja lämmin lopputuulahdus
...Yleisönsä otti myös Ilpo Saastamoisen säestyksellä esiintynyt Kuorokurssi. Saastamoinen säesti kuoroa akustisella kitaralla säveltämänsä teokset Laivan vesillelasku ja Hopea palaa.

Laivan vesillelasku perustuu inkeriläiseen runolaulumelodiikkaan ja Hopea palaa Mirjami Lehdon keräämiin... ainutlaatuinen, että ensi kesänä se kuullaan kokonaisuutena, 15 laulun sarjana Joensuussa  Kaikukeihäs -tapahtumassa kesä-kuussa, joka kuuluu osana Joensuun Laulujuhliin.

 

5.2.87 to Savon Sanomat:     Joiku aiheena Pielaveden etnomusiikin tapahtumassa (Irtoleike)

5.2.87 to Iisalmen Sanomat: Pielaveden seminaariin arktista musiikkia (Irtoleike)

 

12.3.87       YLE 2 klo 21.10 "Rentouttaako musiikki"

> 12.3.87    Helsingin Sanomat: Musiikki auttaa kun stressi ahdistaa  -  YLE 2 tänään 21.10
Rentouttaako musiikki, kysytään sävelradiotoimituksen tuottamassa - ohjelmassa tänään. Lukuisten asiantuntijoiden voimin kysymykseen vastataan myönteisesti, mutta minkälainen musiikki on rentouttavaa, siitä mieliä on monia.        

Musiikin rentouttavaa vaikutusta käytetään hyväksi sairaanhoidossa erilaisten musiikkiterapioiden muodossa. Opetuksessa ehkä tunnetuin musiikin sovellutus on bulgarialaisen Georgi Lozanovin kehittämä suggestopedinen menetelmä. Toistaiseksi musiikkia on käytetty enimmäkseen suggestopediseen vieraiden kielten opetukseen, mutta neurofysiologi Erkki Huhmar uskoo menetelmän leviävän lähitulevaisuudessa myös muille aloille.

Musiikin tutkija Ilpo Saastamoinen ja musiikkitieteen tohtori Timo Mäkinen näkevät ohjelmassa eri tavoin musiikin olemuksen rentouttajana: Perulaisia shamaaneja muun ohessa tutkinut Saastamoinen uskoo musiikilla olevan jonkin universaalin ominaisuuden, joka vaikuttaa ihmisen vireys- ja tunnetilaan. Esihistoriallinen shamanointi siis tehoaisi kulttuuripiiristä riippumatta samansuuntaisesti nyky-ihmisellekin esitettynä.

Mäkinen taas uskoo musiikin vaikutuksen riippuvan kulttuurista ja yksilöstä. Itse hän rentoutuu klassisella musiikilla, mutta uskoo esimerkiksi nuorten stressin saattavan helpottua paremmin vaikkapa Beatleseilla.

Työryhmä Sakari Warsell, Väinö Pertamo ja Seppo Korhonen on haalinut vajaan tunnin ohjelmaan vaikuttavan määrän musiikkiterapian asiantuntijoita. Suuri osa vajaan tunnin ohjelmasta kuluukin uusien äänten esittelyyn. Pienemmällä joukolla tuntikin olisi saattanut riittää asian käsittelyyn; tällaisenaan ohjelma on levoton ja kokonaisuus jää sekavaksi.
Jarmo Jokiranta

> Kutsumme Teidät Samuelin Poloneesi -kansanmusiikkikonserttiin
Kuopion Musiikkikeskukseen 15.3.1987 kello 14.00, Tervetuloa!
Suomen Kansanmusiikkiliitto - Pohjois-Savon Kansanmusiikkiyhdistys

> Päiväämätön - Helsingin Sanomat: Pelimannit tapaavat Kuopiossa
Kuopio (HS) Valtakunnallinen pelimannien tapaaminen järjestetään Samuelin poloneesin merkeissä Kuopiossa 14.-15. maaliskuuta (-87). Samuelin poloneesi on talvikauden suurin kansanmusiikkitapahtuma, jota on pidetty vuodesta 1972 lähtien. ... Keiteleläisen "shamaanin" Ilpo Saastamoisen mukaan tuloa odotetaan myös hartaasti.

 

30.5.87 la Iisalmen Sanomat: Keiteleen kouluihin musiikkipaketit
              (Irtoleike > Keiteleen... korjausyhdistelmä)

 

24.-25.6.87         Juankosken popmusiikkileirin ohjaaja

> Päiväämätön - Savon Sanomat: Eija Ahvo opettajaksi Juankosken kesäleirille
Kaavin ja Juankosken kulttuurilautakunnat järjestävät kaksi maakunnallista taide-leiriä lapsille ja nuorille ensi kesänä.

Kaavin Mäntyjärvellä pidettävälle leirille otetaan läänin alueelta 12-14 -vuotiaita teatterinharrastajia, joilla on jo kokemusta näyttämötyöstä. Leiri pidetään 15.-18. kesäkuuta.
Juankosken pop-musiikkileirin ohjelmassa 24.-26. kesäkuuta on Ilpo Saastamoisen ja Pekka Tegelmanin bändi- ja soitinopetuksen lisäksi esiintymistaidon ohjausta, josta vastaa näyttelijä Eija Ahvo.

 

13.-15.7.87         Kaustinen: Kuubalaisen bongosoolon transkriptio
Nuotintamiskurssi. Heinäkuun 13.-18. laitos järjestää Kaustisella yhteistyössä Ala-Könni -opiston sekä Työväenmusiikki-instituutin kanssa yliopistotasoisen transkriptiokurssin. Ideana on, että opettajat valottavat nuotintamista omien tutkimushankeittensa osana. Luennoitsijoiksi ovat lupautuneet kuubalaiset nuotintamisen asiantuntijat Olavo Alén sekä Tomas Jimeno. Oman panoksensa antavat myös nuotintajat Ilpo Saastamoinen, Erkki Pekkilä, Björn Eklund sekä Philip  Donner.

Ohjelma:

Yo soy la rumba & el son - kuubalaisen musiikin kurssi. Transkriptioryhmä.

Ma klo. 17.00         - Johdanto

Ti klo. 13.30          - Olavo Alén, I sessio.

Ti klo. 15.30          - Björn Eklund, Eric Claptonin soolot.

Ke klo. 13.30       - Ilja Saastamoinen esittelee työtään.

Ke klo. 1530          - Yhteisharjoitus: Bongo-soolo Camagueystä.

To klo. 13.30          - Philip Donner, selo -rummunsoitto.

To klo. 15.30          - Tomas Jimeno, I sessio

Pe klo. 13.30          - Olavo Alén, II sessio.

Pe klo. 15.30          - Heikki Laitinen

La klo. 14.00         - Tomas Jimeno nuotintaa Afro Cuban soittoa.

 

1988:

(15.)  16.-17.1.88         Hauho, Viittakiven kansanopisto "Muinaisuus mielessä"
         (mm.minä ja Paroni - DVD) - Keskin. sivistyksen seura - Suomen Lataamo
         16.1.88 la klo 20.00 IS: Musiikin muinaiset juuret

Ohjelmarunko:

PE 15.1.88        
17.-l8.        Päivällinen ja ilmoittautuminen

18.15         Tervetuliaiset

18.30         AJAN MYYTTINEN KUVA (Markku Manninen, toimittaja)

19.30         Filmejä, dioja & tarinaa pohjoisista alkuperäiskansoista

20.00         Musiikkia - Paroni Paakkunainen, Jarkki Heininen, Toppo Isopuro  
               - Aku Airaksinen (Perinneyhdistys muinaismieliset)

LA 16.1.        
8.00          Taideherätys, Aamiainen

9.30          KATSELMUSRINKI I (Kurkistus tapaamisen voimavaroihin - itseemme:
miksi olemme tulleet, mikä kiinnostaa, mitä on kehitteillä, mitä on tarjottavana mahdollisesti.
Viritystä uusille yhteyksille tapaamisen aikana.)

12.00         Lounas         

13.00         Alustukset:
- MUINAISUUS MEISSÄ                (Veikko Anttonen & Kari Vesala, HY uskontotieteen jaos)         

- METSÄN MIELI                          (Pekka Virtanen , HY kansanrunoustiede)                  

- TIETOTEKNIIKAN MUINAISUUS (Jouko Seppänen, TEE)                  

- OLIKO KANSA ENNEN TYHMÄÄ  (Seppo Knuuttila, Joensuun yliopisto,).

15.00         Taidekatselmus -         Teemu Kassila, Pekka kainulainen, Lauri Koski                  
                                                - Erkki Pirtola - Teuri Haarla, Heikki Kittamaa         

17.00         Lounas         

18.30         Filmejä, dioja tms.         

20.00         MUSIIKIN MUINAISET JUURET (Ilpo Saastamoinen, muusikko)                  
                 Musiikkia (Pohjantahti)        
                 Sitten Sauna.

SU 17.1.        
9.00           Aamiainen

10.00         NYKYAJAN SHAMANISMI (Ben Furman, psykiatri)

10.30         KAITSELMUSRINKI II (Yhteenvetoa; miltä tuntuu, mitä virittyy)

Lounas
Tahtia taipaleelle
Kotia kohti

Filmi-, dia- ja videoesityksistä vastaavat elokuvaohjaajat Markku Lehmuskallio ja Eva Janiková-Pakaslahti sekä Heimo Lappalainen Kehitysmaainstituutusta. Yöesityksenä myös kansanrunoilija Ior Bockin Saga videolla!

> MUINAISUUS MIELESSÄ 15.-17. 1.88 VIITTAKIVESSÄ
(Keskinäisen Sivistyksen seura - Suomen Lataamo) (> Shamanistinen musiikki)

Yhteenvetoringissä esitettyä:
Ilpo:                             Enää ei tarvitse olla yksin näiden asioiden kimpussa - taiteen ja tieteen yhteys - riippumattomuus massatiedotusvälineistä kun voima takana - eri alojen ihmisten tapaaminen...
... Simo:                        Saanut suunnilleen sitä, sitä odotti, tyytyväisyys - aika seminaarimainen kuitenkin, puhetta ja kommentointia - ihmisten erilaisuus otettava huomioon tapaamisten rakenteessa, ettei juttupuoli jää niille kenellä läppä käy - muita elementtejä kuten saastamoisen ilpon leikit - ei mielipide-eroja.
Heimo [Lappalainen]:     Ilpon tyyppistä lisää - ei niin seminaarimaista ensi kerralla.
Veikko [Anttonen]:         Tieteellinen perspektiivi itsellä - henkilökohtainen haaste tällainen tilaisuus - uskontotieteessä viileä asenne kokemuksellisuuteen - esitelmäteksti hävis, tulin omana itsenäni - ei shamanointitilaisuus, mutta Lataamon ideana erilaisten ihmisten yhteen saattaminen - kysymys tieteestä liittyy siihen, miten tietoa hyödynnettävissä ja mihin - ilpo s. esimerkki tieteen  ja taiteen yhdentymisestä ...
... Erkki [Pirtola]:            Olen ollut mukana tekoälyseurassa: yllätys, että tekniikka kaatumassa päälle; kuinka vastata haasteeseen - olisiko suomalaisilla jopa kansainvälisesti annettavaa - henkisyyden raottaminen tullut haasteeksi: kuinka kulttuuriseura jäsentyisi... miten järjestelyt? - erilaiset tieteilijät, eri orvokin terälehdet mukana - tasapainokokemisen puolelle myös - taiteelle etusija kenen ehdoilla tehdään - taiteilijat törmäsivät tilanteeseen, jota he eivät voineet ylittää - tavoitteiden kautta työskentelymuodot - idea: ilpo läpäissyt jonkun vanhan tradition; "aivorotu" "kertoo" saamelaisille mistä on kysymys.

 

20.2.88          Kuopio, Kaup.kirjaston luentosali klo 13 - 14.30 (Kansalaisopisto) 
              IS: "Suomalais-ugrilaisten kansojen musiikki"

 

24.-25.3.88 Sibelius-akatemiassa primit. musan opetusta (16t.)  (mus.terapeutit - jatkokoulutus)
Hum.kand., säveltäjä Ilpo Saastamoinen: 
Shamanistinen musiikki - musiikkiterapiaa varhaiskantaisissa kulttuureissa

24.3. klo 10 - 11.30   Shamanistinen musiikki eri kulttuureissa

klo 11.45 - 13.15       Laulutekniikat ja soittimet

14.00 - 18.00            Rituaali- ja -meditaatiolaulu


25.3. klo 9.00 - 10.30 Soitto- ja lauluharjoituksia

klo 10.15 - 11.45        Tunteiden ilmaisu primitiivisessä musiikissa

klo 12.30 - 14.00        Musiikki kommunikaationa

klo 14.30 - 17.00        Varhaiskantainen musiikki ja tanssi parantamisseremonioissa

 

13.-15.5.88          Imatra - tuomarina (SNL) Nuorison valtakunn. taidetapahtumassa
         14.5.88 la Imatran kaupungin vastaanotto kaupungintalolla klo 16-18
         Viihde ja laulelma -tuomaristo: Jukka Jarvola, Reijo Karvonen, IS

 

27.6.-1.7.88     Juankoski - Mus.leiri (Chydenius 1.7. klo 10? - 3 laulua - bändisäestys)
                     (Nocturne - Laulu kuolleesta rakastetusta - Kaikkein kaunein tyttö)

> 6.5.88 Savon Sanomat -puffi: Leiri bändeille
Viidettä kertaa järjestetään bändileiri Ruukki-rock Juankoskella kesä-heinäkuun vaihteessa. Tuttuun tapaan on leiri tarkoitettu Kuopion läänin nuonsobändeille sekä rock- ja pop-musiikin harrastajille.

Ennakkoilmoittautumisten perusteella mahtuu mukaan 20-30 henkilöä eli 6-8 bändiä. Ikä- tai tasorajaa ei ole, vaan osanottajat ovat yleensä olleet harrastajia, joilla on yhteissoittokokemusta takana 1-3 vuotta.

Juankosken bändileirillä keskitytään kunkin bändin oman ohjelmiston treenaamiseen ja hiomiseen. Mitään uutta ei siis varsinaisesti opetella. Ohjaus on bändikohtaista, yksityisopetusta tietylle instrumentille ei järjestetä. Leirin päätteeksi on jokaisella mahdollisuus esiintyä leirin päatöskonsertissa Juankosken kesätapahtumassa heinäkuun 2. päivä.

Aikaisempina vuosina on leiri kestänyt kolme päivää. Tänä vuonna on aikaa pidennetty kuuteen päivään. Leirin vetäjinä toimivat Ilpo Saastamoinen ja Kauko Hirvensalo sekä kolme apuohjaajaa. Järjestelyjen takaa löytyy Juankosken kulttuurilautakunta.

4.10.88         Vesa Liukko - lis.työhaastattelua (jazz) tekemässä klo 17

15-17.11.88 Orivesi (Sakari Sepälä) + Kansalaisopistopäivät 16.11. - alkumusiikki

1988           Oriveden Opisto N:o 4: "IS, unohdettujen kulttuurien lähetti"
Säveltäjä, musiikintutkija, muusikko ja opettaja Ilpo Saastamoinen vieraili 15.-17. marraskuuta luennoimassa Oriveden Opistolla musiikkilinjalle unohdetuista musiikkikulttuureista.
(Kuvateksti: Kitaraguru Ilpo Saastamoinen sähkökitara-aikoinaan.)

Saastamoinen on ollut muusikkona mukana lukuisissa kansanmusiikkia uudella tavalla tulkitsevissa yhtyeissä, esim. Kareliassa, Nils-Aslak Valkeapäässä, Kajaani Big Bandissä ja Piirpaukeessa. Nykyisin hän soittaa Pohjantahti-yhtyeessä, joka on esiintynyt mm. Puolassa ja EBU:n nykykansanmusiikkijuhlilla Espanjassa.

Opettajana ja luennoitsijana Saastamoinen on toiminut Sibelius-Akatemiassa, Oulunkylän Pop/jazzopistossa, Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa sekä monissa kansainvälisissä musiikkitapahtumissa. Hänen kirjallisia julkaisujaan ovat mm. Kitarakirja ja Kansat soittavat -nuottikokoelma.

Mistä kiinnostus kansanmusiikkiin?
- Ravi Shankarin vierailu Jyväskylän kesässä 1966 oli tärkeä kokemus. Eikä innostusta ja kiinnostusta ole ainakaan vähentänyt se, että isoisäni oli kansanpelimanni Optatus Raatikainen.

Mitä kitaristi Saastamoiselle kuuluu tänään?
- Kitaransoitto on jäänyt lähinnä harrastukseksi. Basso soi yhtyeissä. Akustinen kitara on soittimeni Karhunpeijaisissa (Ilpon kolme tuntia pitkä sävelteos, joka sai ensiesityksensä viime elokuussa). Sähkökitara on saanut jäädä.

Säveltäjä, musiikintutkija, muusikko ja opettaja. Monta tointa ja yksi mies. Missä on työskentelyn pääpaino tällä hetkellä?
- Soittotilaisuuksien puutteen vuoksi työ on lähinnä opettamista. Kiinnostus kansan-musiikkiin on kuitenkin nousussa koko ajan. Tienraivaustyötä tarvitaan unohtuneiden kulttuurien esiin tuomiseksi. Opetustyön ohella tätä tienraivausta on myös tutkimus. Suurena apuna työlle on ollut tämänvuotinen Kuopion läänin taiteilija-apuraha. Opetustyö on mielenkiintoista ja haastavaa. Koko ajan on itsekin kehityttävä jaksaakseen.

 

1989:

3.2.89      Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto:  Kalenat Lappeenrannassa 8-11.6.89.
Ohjaajina Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen - Kansanmusiikkikurssi II (ohjaajille) (> Ks. Karhunpeijaiset)

- Kurssin sisältönä on vanhimman kansanmusiikkikerrostumamme rytminen perinne, jonka jäänteitä ovat itkuvirret, joiut ja kolttaleuddit. Tätä 2- ja 3-jakoisuuden epäsäännöllistä vuorottelua harjoitellaan soittamaan eri instrumenteilla materiaalina alkuperäismusiikin ohella Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiset-sävellyksen osia. Tässä yhteydessä paneudutaan samalla perinnemusiikin sovituskysymyksiin nykypäivän valossa. Teoksesta pyritään valmistamaan kurssin aikana esityskelpoisia katkelmia, jotka osoittavat sekatahtilajien hallintaa. Kysymyksessä ei siis ole tavallinen pelimannikurssi, vaan johdatus vanhimman musiikkikerrostumamme tarjoamaan uuteen näkökulmaan. Kurssi soveltuu sekä laulajille että soittajille, joilla on kohtalainen nuotinlukutaito.

 

10.-12.2.89         Varkaus - Lastenteatteripäivät (Kuntoranta pe-su)

> 14.2.89 Iisalmen Sanomat - Markus Huovinen:
Rytminvaihdoksen viikonvaihde Varkaudessa: Luovaa teatteria tekemään.
(Kuvateksti: Kurssin opettajat seuraavat tarkasti muiden tekemisiä. Lasse Aho (vas.), Ilpo Saastamoinen ja Virpi Tummavuori.)

Viime viikonloppuna opiskeltiin Varkaudessa luovan teatterin tekemistä. Kuopion, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan läänien taidetoimikuntien lastenkulttuurityöryhmän järjestämässä viikonlopputapahtumassa kokeiltiin ennakkoluulottomasti uusia teatterin tekemisen muotoja erityisesti musiikki- ja tanssiteatterin alueilta.

Noin 30 teatterin harrastajaa ja ammattilaista keränneessä tapahtumassa tekemisen johdattelijoina toimivat näyttämötyön osalta Kuopion läänin läänintaiteilija Lasse Aho, musiikin osalta muusikko Ilpo Saastamoinen, sekä tanssin osalta Mikkelin läänin läänintaiteilija Virpi Tummavuori. Tekstin innoittavan näyttelemisen pohjaksi oli tehnyt kirjailija Esko-Pekka Tiitinen, joka joutui myös pääosan esittäjäksi kurssin aikana luotuun näytelmään.

Rytminvaihdoksen viikonlopun nimellä kulkeneen kurssin opit oli pääosin suunnattu lastenteatterin tekemiseen, mutta kaikki oli sovellettavissa myös kaikenlaiseen muuhunkin teatteriin. Sen saivat kurssilla mukana olleet todeta omakohtaisesti ennakkoluuloja riisuen...

Teatterikurssin eräs hengen luoja, muusikko Ilpo  S a a s t a m o i n e n  kertoi, että nyt ollaan tekemässä todella jotain uutta ja luovaa.
- Omilla äänillä tuotetaan musiikkia. Mukaan otetaan liikettä. Kaikki ovat yhdessä mukana eikä erillisinä komponentteina. Näyttämötapahtuma on tanssia ja liikettä. Tämä on lähellä etnisten rytmien tapaa tehdä rituaalejaan. Koko teatteritapahtuma on kuin pysähtymätön putki, ekstaattiseen pyrkivää ja alusta alkaen vyörymään lähtevää, totesi Saastamoinen kokeilusta.

Kurssilaiset itse luovat teatteria
Toinen merkittävä seikka uudenlaisessa teatterinteossa on se, että eri elementit rakennetaan lähes toisistaan tietämättä. Kukin ryhmä valmistelee oman osansa ja osat kohtaavat toisensa vasta näyttämöllä.

- Tämä on paljon luovempi tila kuin missään teatterissa. Täällä kurssilaiset itse luovat teatteria ja se lähtee ihmisistä itsestään. Kaikki, sekä oppilaat että opettajat, ovat samassa liemessä, totesi tanssillisesta puolesta kurssilla vastannut läänin-taiteilija Virpi Tummavuori.

Kurssista ei sen vetäjien mukaan saatu mitään valmista kopioitavaa materiaalia omaa teatteria varten, vaan ideoita ja uskallusta uutta varten. Kurssilaiset opetettiin huomaamaan, että kaikilla eri teatterin osa-alueilla on tehtävä tarkkaa työtä.

Kollektiiviseen ja luovaan teatterintekoon tutustuttiin harjoitustyöskentelyn avulla. Pohjana tehtävälle näytelmälle oli Esko-Pekka Tiitisen runo "Kuka on kuka". Runon pohjalta tehtiin kolmen eri ryhmän voimin materiaalia, joista karsinta tehtiin. Mukaan otettiin vain se osa mikä toimii, kaiken oli nivellyttävä toisiinsa ja kaikki tarvittiin palvelemaan kokonaisuutta. Jokainen kurssilaisista joutui tekemään kollektiivisesti ratkaisuja. Kaikki oli saatava toimimaan yhdessä.
Eri osien harjoittelun jälkeen osat koottiin yhdeksi näytelmäksi, jota sen esittämisen jälkeen tarkasteltiin kriittisesti videolta.

"Villin tuntuista, mutta toimivaa"
Sivusta seuraanneelle uudenlainen näytelmä oli varsin villin tuntuista, mutta toimivaa. Kaikki näytelmässä olleet näyttivät todella osallistuvilta. Innostus, jota teatteritapahtuman johdattelijat omalta osaltaan jakoivat, näytti tarttuneen näyttelijä-kaartiin. 15- ja 16-jakoinen musiikkikin tuntui iskostuneen tasajakoisiin rytmeihin tottuneisin suomalaisiin. Ilmassa oli selvää Karhunpeijais-tunnelmaa, vaikka vain muutamat kurssilaiset olivat Saastamoisen mittavaan Karhunpeijais-teokseen tutustuneet. Etnisten rytmien musiikki kuitenkin toi yhteyden shamaaniteokseen (?).

Ennakkoluulottomalla tavalla läpi viety kurssiviikonloppu saattaa poikia uuden-tyyppisen näytelmän, mikäli Varkaudessa koolla ollut ryhmä kokoontuu vielä jatko-kurssin merkeissä. Joka tapauksessa kurssilta saadut opit tulevat hyödyttämään savolaistakin teatterin tekoa, sillä Kuopion läänistä mukana oli kymmenkunta oppilasta, joukossa yläsavolaisiakin.
MARKUS HUOVINEN

Päivien Motto:
Sinun on tutkittava tyhjyyttä se, mikä täydeltä näyttää
ja täyteyttä sen, mikä tyhjältä näyttää.

        (Materialismin uho ja tuho... Olenko minä tässä pimeydessä jo mukana?)
         >? Ks. myös 13.2.1986: > 13.2.86 to Varkauden lehti - Leena Anttila:
         "IS vieraili bändikeskuksessa - Bändin on löydettävä perusidea"

 

4.6.89          Savon Sanomat: Ruukki-Rock bändileiri Juankoskella
Nuorisoyhtyeille tarkoitettu maakunnallinen bändileiri "Ruukki-Rock" toimii Juan-koskella 27.6.-l.7. välisinä päivinä. Leiri on tarkoitettu bändeille, joilla on jo jonkin verran soittokokemusta.

Bändileirin opetus- ja majoituspaikkana on Juankosken ammattikoulu. Ohjaajina leirillä toimivat Pekka Nylund, Ilpo Saastamoinen, Jouni "Santtu" Nieminen ja Jari Ollikainen. Ohjaus keskittyy lähinnä kunkin bändin oman ohjelmiston muokkaamiseen ja harjoitteluun.

 

8.-10.9.89         Outokumpu (kaivos) - Lastenteatterin ohjaajien kurssi - Satu Niiranen

> 12.9.89 Savon Sanomat - Vuokko Juurisoja:
Lastenteatteria Outokummussa - Ohjaajat opissa
Teemaan Huipulla tuulee nojaten puursivat lastenteatterin ohjaajat näytelmiä Outo-kummussa viikonvaihteessa. Kolmen päivän aikana Kuopion, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääneistä olevat ohjaajat työstivät esityskuntoon kolme mininäytelmää, joilla jokaisella oli oma osateemansa.

Yksi ryhmä rakensi Harhapesää, toinen teki Rikastamoa ja kolmas Korjattua sydäntä. Lopputulokset esitettiin kaikille yhteisesti ja myös yleisöä sai olla läsnä.
Kurssia vetivät läänintaiteilija Lasse Aho, muusikko Ilpo Saastamoinen, tanssi-taiteilija Virpi Tummavuori ja kirjailija Esko-Pekka Tiitinen.

Kurssilaiset valmistivat näytelmänsä improvisoiden. Myös loppuratkaisun näyttelijät etsivät itse. Esityksissä käytettiin hyväksi ympäristöä ja sieltä saatavaa rekvisiittaa, mm. kaivoskypäriä.
- Osanottajat ovat vireitä ihmisiä ja he panevat peliin kaikkensa. Meidän tarkoituksenamme ei ollut tehdä valmista näytelmää, vaan opetella draaman tekoa alusta loppuun, Lasse Aho kommentoi.

Kurssilaiset edustivat eri ammatteja, mutta kaikille yhteistä oli, että he ovat jotenkin tekemisissä lasten- ja nuorten teatterin kanssa.

Pirkko Korhonen Heinävedeltä piti kurssia hyvänä. Ryhmätyö oli hänen mielestään innostavaa.
- Tämä on rankkaa työtä, oli kontiolahtelaisen Tenho Kurosen mielipide.

Harhapesä kertoi ihmisten pyrkyryydestä ja heidän jäämisestään epätietoiseen tulevaisuuteen. Rikastamo edusti materiaalista maailmaa: hyvinvointi aiheuttaakin pahoinvointia saasteillaan, mutta tulokseen ollaan tyytyväisiä. Pulla maistuu.

Kairattu sydän otti kantaa äiti-sidonnaisiin, ujoihin poikamiehiin. Se oli erittäin vahva ja intensiivinen työ. Tulokset osoittivat, ettei suomalainen teatterinteko ole vielä hautautunut TV-viihteen alle.

 

> 27.10.89         Opettaja-lehti  - Martti Honkanen: Korvien välissä on päänäyttämö
(Kuvateksti: Taiteidenvälisen kurssin ohjaaja Ilpo Saastamoinen)
Lastenteatterin ohjaajien kurssi pidettiin syyskuussa Outokummun vanhassa, käytöstä poistetussa kaivoksessa. Tilaisuudessa pohdittiin taidekasvatuksen syntyjä syviä.

... Irti käsikirjoituksesta
Mitä tästä sitten jää käteen? Kun puhutaan luovuudesta, taiteesta tai improvisoinnista, on hyvä jotenkin selittää, mitä noilla sanoilla tarkoittaa, mihin niitä käyttää. Yksi kurssin ohjaajista, muusikko ja monialamies Ilpo Saastamoinen käyttää teoreettisesti painavimmat puheenvuorot. Hänellä on valmiiksi mietittyä sanottavaa: luovuus on vastakohta lähes kaikelle kouluopetukselle. Tämä siksi, että luovuudella hän tarkoittaa improvisointia, vailla ennakoivaa käsikirjoitusta tapahtuvaa tilanteessa toimimista.

Saastamoinen on itse kokeillut improvisoinnin käyttöä peruskoulun alimmilla luokilla. Oppilaiden oma käsikirjoitus luettiin vain kerran ja tietenkin suuri osa siitä unohtui. Unohdettu osuus täytettiin kerta toisensa jälkeen improvisoimalla, jolloin myös lasten oma puhekieli pääsi esille.

Erilaisiin valmiisiin käsikirjoituksiin perustuva oppiminen saa Saastamoiselta tuomion, koska tekemisen tila on silloin minimoitua ja lopputulosta voi arvioida vain joku erikoisasiantuntija. Saastamoinen viittaa esimerkiksi pelkästään nuottikuvaan pitäytyvään musiikinopetukseen.

Toisaalta nuottikuvan haitalliseksi julistaminen johtaa ongelmiin: säveltäjien, nuottikuvien tekijöiden työ ei tiukasti ottaen olisikaan enää luovaa, ei myöskään useimmiten ns. klassisen musiikin esittäjien. Haastattelijan huomautukseen Saastamoinen myöntää, että säveltäminen tai nuottikuvan musiikiksi esittäminen voi myös olla luovaa, joskin eri tavalla kuin improvisointi. Säveltämisessä on loputtoman toiston, uudelleenoton mahdollisuus, joka improvisoinnilta puuttuu.

Löytyykö uskallusta?
Entä sitten? Ovatko ajatukset luovuuden ja improvisoinnin läpileikkaamista opetuksesta harhaa ja utopiaa? Vai onko jarruna uskalluksen ja näkemyksen puute, joka viime kädessä ankkuroituu eri opetusasteiden sisällöstä päättäviin hallinto-virkamiehiin ja tutkijoihin?

Ajatus luovuuden käsitteen yhteydestä kaikkeen ympäristössämme (elämässämme) tapahtuvaan on syytä ottaa vakavasti ja riittävän laajasti. Taide on perinteisesti ollut luovan toiminnan ydinalue. Taidekasvatus on sitä vastaava opetus- ja tutkimusala. Kuitenkin on syytä heti puhua laajemmin esteettisestä kasvatuksesta, joka kattaa arkielämää myös taiteen ulkopuolelta. Mihin perustuu vaikkapa huonekalujen värin ja mallin valinta tai sijoittelu huoneistossa?

Ammatillisissa oppilaitoksissa oppiaineena oleva taide- ja ympäristökasvatus on tietääkseni ensimmäinen toteutunut yritys edes jotenkin nähdä jokapäiväiseen elämäämme liittyvää luovaa havainnointia, toimintaa ja ongelmanratkaisua.

Ja edelleen, vielä laajemmin voitaisiin puhua luovasta asenteesta tai toiminnasta läpi koko inhimillisen kokemuskentän, siis myös opetustoiminnan. Kuinka saan esimerkiksi tietoa vesimittarista? Sanooko joku yläpuolinen ohjaaja kirjat ja sivut ja rivit, vai pidetäänkö vesimittaripäivä? Aamupäivä: seurataan vesimittareita lammen rannalla kunnes tulee vilu. Loppupäivä: tehdään jostain muusta vesimittari tai muu mittari muistin perusteella. Seuraava aamu: käydään tarkistamassa lammella, onko vesimittareita vieläkin. - Ei kannata jatkaa pitemmälle, ettei ala muistuttaa käsikirjoitusta.        

 

 

1990:

- 17.-18.3.90 la-su - Konsulttina Seinäjoen Rytmi-instituutin perustamishankkeissa
('Improvisointi ja kulttuurin voima' -esitelmä 17.3.90 la koulutusseminaarissa, 12 s.
lit. Vesa Kurkela - orig. teksti hieman erilainen kuin tässä.)
(Haastattelu TV-uutisiin - ei tallessa)

 

17.3.90 la Iisalmen Sanomat: Seinäjoki haluaa rokki-instituutin (Irtoleike)
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen on yksi Rytmi-instituutista keskustelevan seminaarin alustajista.)

Seinäjoki tunnetaan maan suurimman rokki-ja poptapahtuman Provinssirockin isäntäkaupunkina, ja nyt kaupungissa tehdään työtä rokki-instituutin perustamiseksi. Viikonloppuna 17. ja 18. maaliskuuta Seinäjoella pidetään musiikkiseminaari, jossa asiasta keskustellaan.

Seminaaria on pohjustanut työ, jota on tehty Vaasan läänin taidetoimikunnan, Vaasan läänin kehittyvän musiikin yhdistyksen Kemun ja Seinäjoen kaupungin yhteisessä työryhmässä. Tavoitteena on saada aikaan uudentyyppinen musiikki-koulutuslaitos Seinäjoelle.

Työnimenä hankkeella on Rytmi-instituutti, ja sen taustavoimaksi perustettiin viime syksynä kannatusyhdistys. Toistaiseksi hanke ei ole saanut rahaa taide-hallinnoltamme, eikä Seinäjoen kaupunki ole näyttänyt sille vihreää valoa.

Seinäjoen kaksipäiväisessä viikonloppuseminaarissa on alustajina useita suomalaisia alan asiantuntijoita ja vaikuttajia, mm. Ilpo Saastamoinen, Vesa Kurkela ja kaksikko Simo Frangen ja Pasi Heikura. Siihen sisältyy sunnuntaina suuri musiikkikoulutus-paneeli, jossa on tarkoitus perinpohjin ruotia Suomen tämänhetkistä musiikkikoulutusta.

18.3.90 Pohjalainen: Rytmi-instituutille haettiin raameja [Alivaltiosihteeri]

> 18.3.90    - Ilkka - Marita Nyrhinen: Rockilla sosiaalinen tilaus
"...Ilpo Saastamoinen luennoi improvisoinnista etnisissä kulttuureissa. Hän korosti improvisointia informaationa ja kommunikaatiomuotona suhteessa ihmisen sosiaaliseen olemiseen ja indentiteettiin. Improvisointi on peliä soittajan ja aktiivisen kuuntelijan välillä. Kyse on tilanteesta, jossa molemmat osapuolet ovat yhtä aktiivisia ja yrittävät arvata toistensa ajatuksia.

Tämä on edellytys kiinnostuksen säilymiseksi. Mitä enemmän improvisointi on yllätyksellistä, sitä enemmän sillä on informaatiota. Jos kuulija arvaa kaiken etukäteen, kyse on nollainformaatiosta, eikä kiinnostusta riitä.