1989 KARHUNPEIJAISET VI

1989:        
(Karhunpeijaisten kuoroharjoituksia viikonvaihteisin)
Harjoitukset: 19.2. - 5.3. - 9.4. - 6.5. - 21.5. - 3-4.6. - 11-12.6. (10t.)

2.1.1989          Pielavesi Läh. Irma Tunkkari, Pielavesi
Hei !

Oikein hyvää jatkoa alkaneelle vuodelle! Aivan ensiksi nöyrimmät anteeksipyynnöt tehtävän hitaan valmistumisen johdosta... Tässä hikoilen nyt edelleen ja yritän saada puhtaaksikirjoitetuksi tekstiäsi jonkin verran. Vaikeimmalta tuntuu osa II, jota en todellakaan ole saanut suuremmasti käännetyksi. Jonkinlaisena yrityksenä saat tässä Karhun kuolemasta osan Ja lopulta - kun kaikki oli... loppuun sekä osan XIII kokonaan. IX ja X ovat tarkistusvaiheessa ja sitten yritän paneutua Alkusuon ja Karhun hengen lumoihin. Matkasta yliseen on osittainen käännös, mutta vielä paljon on täysin epäkelpoa. Mitä enemmän teen tätä hommaa, sitä kriittisemmäksi käyn ja kohta en varmaan saa tyydyttävää tekstiä aikaan ollenkaan. Toivotan Sinulle onnistuneita matkoja ja esiintymisiä ym. Taidat todella taas ehtiä paljon! Ota yhteyttä, kun tulet, jos näistä luulet jonkin kelpaavan edes siten, että teksti - siis käännös jaetaan kuulijoille ja esitys on muuten suomenkielinen.
Terveisin Irma (Tunkkari, Pielavesi)
[Kysymys on Karhunpeijaiset-tekstin ruotsinnoksesta.] 

5.1.89         Pie-Kei - A.M.: Karhunpeijaisiin avustajia
Karhunpeijaiset esitetään ensi elokuussa hieman uudistetussa muodossa. Musiikki on ennallaan, mutta uutta näyttämöllepanoa kehitellään. Peijaiset olivat ennen vanhaan koko kylän tapahtuma. Kylän väki oli mukana aina kylän vanhimmasta lapsiin saakka. Osa lauloi, osa kuunteli, osa teki jotain muuta. Tämän tunnelman saamiseksi tarvitsemme esityksen avustajia, noita laulamattomia kyläläisiä. Heistä muodostuu se ympäristö, jossa kuorot laulavat, Heidän erilaisista ryhmityksistään saadaan uusia tunnelmia ja uusia näkymiä. Huomatkaa, hyvät ystävät, että tämä ei ole varsinainen tanssiryhmä. Tanssin taitoa ja kuntoa ei tarvita. Täytät paikkasi olemalla mukana muutamia kertoja harjoituksissa kevättalven aikana ja sitten muutamia kertoja elokuun alussa. Kesä on vapaa. Näyttämösovituksesta vastaa Satu Niiranen. Hän on suunnitellut vastaavanlaisia joukkokohtauksia mm. Joensuun laulujuhlilla esitettyyn Kaikukeihääseen.

Hyvät ystävät Pielavedellä ja Keiteleellä, vetoan teidän apuunne. Tulkaa rohkeasti mukaan kokemaan mahtavan esityksen syke ja tunnelma sisältäpäin. Samalla autatte paikkakuntien suurimman ja näyttävimmän kulttuuritapahtuman onnistumista suunnitellulla tavalla. Satu Niiranen esittelee tehtävän sunnuntaina 22. 1. Keiteleen yläasteella klo 10 ja Pielaveden lukiolla samana päivänä klo 12. Ennakkoon voi ilmoittautua ja lisätietoja saada Pielavedellä Mary Vainaselta tai opiston toimistosta. Keiteleeltä Raija Saarelalta tai Lea Huhdalta - siispä yksittäiset tai ryhmät, kaiken ikäiset ja -näköiset, 22. 1. aloitetaan Karhun merkeissä. A.M.

 

Päiväämätön: Kamarikuoro Octatus ry:n puheenjohtajaksi valittiin edelleen Heikki Laitinen, varapuheenjohtajaksi Risto Hämäläinen. Hallituksessa ovat lisäksi Ulla Nakari, Irma Tunkkari ja Kyösti Pietikäinen. Lea Huhta toimii sihteerinä. Kuoronjohtajana toimii kuopiolainen Kai Huopainen.
Viime elokuussa esitetty Ilpo Saastamoisen kuoroteos Karhunpeijaiset esitetään uudestaan ensi elokuussa, ilmeisesti elokuun 5. päivänä. Pielaveteläisten ja keiteleläisten kuorojen lisäksi teos saa lisäelementin tanssisovituksista.

 

9.1.89                  - Maanantai-aamu (Havana, Cuba).        
Lähetetty jo 15 postikorttia. Pojille Tropicana-tyttöjen tanssikuva varustettuna tekstillä: "Olen löytänyt uuden kuoron Karhunpeijaisiin. Neuvottelut ovat alkaneet."

 

26.1.89 to         Iisalmen Sanomat - Pirjo Nenola:  Raimo Niskanen odottaa hyvää nelivuotiskautta.
(Kuvateksti: Pielavedellä elvytellään Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiset -kuoroteosta uusintaesitykseen. Tarkoituksena on uudistaa näyttämöllepanoa ja lisätä teoksen liikunnallisia aineksia.)

Karhunpeijaiset uudessa muodossa
Raimo Niskanen huomauttaa, että uuden kulttuurisihteerin ensimmäisenä suurena urakkana on Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiset-kuoroteoksen uudelleenlämmittely, mikä on annettu kulttuurilautakunnan tehtäväksi. Karhun-peijaiset on suunniteltu esitettäväksi 5. elokuuta Pielaveden liikuntahallissa.

Karhunpeijaisten visuaaliseen puoleen halutaan entistä enemmän näyttävyyttä. Mukaan kuoroteokseen otetaan liikunnallinen puoli, jota suunnittelee taiteilija Satu Niiranen. Myös Karhunpeijaisten näyttämöllepanoa uusitaan.

Puheenjohtajuuttaan aloittelevalla Niskasella on sellainen kuva, että vahva kulttuurielämä on yksi Pielaveden kunnan vahvuustekijöistä; Kunnassa on paljon sekä kulttuurin tuottajia että kulttuurin kuluttajia. Kulttuuritilaisuuksiakin on järjestetty suhteellisen paljon.

Parantamisen varaa toki on. Raimo Niskanen huomauttaa, että kulttuuri-tilaisuuksien valmisteluun pitäisi paneutua aikaisempaa huolellisemmin ja viedä ne loppuun saakka. Tiedotuksella ja markkinoinnilla on vahva merkityksensä myös kulttuuritilaisuuksia järjestettäessä; yleisöstä on kilpailtava nykyisessä kasvavan vapaa-ajan tietoyhteiskunnassa...
PIRJO NENOLA

 

1.2.1989  Helsinki
SÄVELTÄJÄIN TEKIJÄNOIKEUSTOIMISTO TEOSTO
Ilpo Saastamoinen,  KEITELE

Pyydämme kohteliaimmin saattaa tietoonne Teoston genretoimikunnan 30.12.1988 pitämän kokouksen pöytäkirjasta seuraavan pykälän: "Ilpo Saastamoinen oli toimittanut genretoimikunnan käsittelyä varten sekä nuotti- että ääniteaineistoa teoksestaan "Karhunpeijaiset". Tutustuttuaan nuotteihin ja kuunneltuaan äänitteen toimikunta luokitteli teoksen 4.2.d (genre 2).

Perusteluinaan genretoimikunta totesi, että sävellyksen tekstuuri on jokseenkin kauttaaltaan homofoninen eikä sellaisenaan vastaa toimikunnan näkemystä kompleksisuudesta. Kokonaismuoto kasvaa hyvin suuresta määrästä pienoisrakenteita jonomuotona, jolloin varsinaisia suurmuotoja ei synny. Teos on kyllä läpi työstetty lukuun ottamatta säestysyhtyeen toisinaan viitteellistä, lähinnä lauluosuutta myötäilevää nuottiasua, mutta kokonaisuuden kompleksisuus liittyy rytmin vaihtelevaan metriikkaan, joka sellaisenaan ei vastaa toimikunnan ratkaisuissaan noudattamaa kompleksisuuskäsitystä. Itse asiassa toimikunta katsoo säveltäjän käyttämän käsittelytavan kyllä hyväksi ratkaisuksi, koska tällä tavoin on säilytetty materiaalin arkaainen, kulttuuri-poliittisesti merkittävä tunnelma."

Palautamme oheisena aineiston.
Kunnioittavasti Katri Sipilä genretoimikunnan sihteeri

 

3.2.89     Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto:
Kalenat Lappeenrannassa 8-11.6.89.
Ohjaajina Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen - Kansanmusiikkikurssi II (ohjaajille)
- Kurssin sisältönä on vanhimman kansanmusiikkikerrostumamme rytminen perinne, jonka jäänteitä ovat itkuvirret, joiut ja kolttaleuddit. Tätä 2- ja 3-jakoisuuden epäsäännöllistä vuorottelua harjoitellaan soittamaan eri instrumenteilla materiaalina alkuperäismusiikin ohella Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiset -sävellyksen osia. Tässä yhteydessä paneudutaan samalla perinnemusiikin sovituskysymyksiin nykypäivän valossa. Teoksesta pyritään valmistamaan kurssin aikana esityskelpoisia katkelmia, jotka osoittavat sekatahtilajien hallintaa. Kysymyksessä ei siis ole tavallinen pelimannikurssi, vaan johdatus vanhimman musiikkikerrostumamme tarjoamaan uuteen näkökulmaan. Kurssi soveltuu sekä laulajille että soittajille, joilla on kohtalainen nuotinlukutaito.

Ohjelmaehdotus:

torstai 8.6.89
12-12.30         Katsaus suomalais-ugrilaisen ja arktisen perinteen rytmikäsitykseen äänite-esimerkein         

14-15.30         Sekatahtilajien perusharjoittelu taputtaen, hokemalla, soittamalla ja liikkumalla (2 ryhmää )

15.45-17.15     Karhunpeijaiset -materiaaliin tutustuminen, harjoitusmateriaalin valinta ja sovittaminen
                      käytettävissä olevalle kokoonpanolle

18-18.45         Em. materiaalin lauluharjoitus ja soittoharjoitus (2 ryhmää)

perjantai 9.6.         
9-10.30          Karhunpeijaiset - laulu- ja soittoharjoitus kahdessa ryhmässä

11-12             Yhteenveto harjoitellusta

13-14.30         Ryhmäharjoituksia

15-16.30         Esitysten viimeistely

19-20.30         Kansanmusiikkikonsertti         (Pohjantahti-trio)        

lauantai 10.6.                          
10-11.30         Uuden materiaalin valinta ja soittaminen eri kokoonpanolle

14-16              Kilpailu (IS tuomarina)
(HUOM! I-kurssia voidaan käyttää Karhunpeijaisissa avustajina niin paljon kuin haluatte.)

 

14.2.89 ti        Kuusamo - Pohjantahti (2+1)
> K.sanomat - Ennakkoesite:  Pohjantahdin Karhunpeijaiset vierailee Kuusamossa

> 15.2.89 ke Koillissanomat - Ensio Karjalainen:
Suomalainen perinnemusiikki löytää kuulijansa vähitellen
... Lyhennetyt konsertit
Pohjantahti -ryhmän Kuusamossa tiistaina esittämät konsertit ohjautuvat ohjelmistoltaan Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiset -teokseen. Alkujaan kolmi-tuntinen teos sai kantaesityksensä Pielavedellä viime elokuussa esittäjänään Pielaveden-Keiteleen kansalaisopistojen yhtyneet kuorot avustajasoittajineen.

Kuusamolaisille ryhmä tarjosi tiistaina kaksi koululaiskonserttia. Konsertit ovat tunnin mittaisia lyhennelmiä alkuperäisestä teoksesta.
Saastamoisen kitaratyöskentelyn lisäksi kuultiin liikuntahallin kaikuvassa salissa Pekka Nylundin kitarasäestystä sekä Kalle Fältin laulua sekä huilunsoittoa. Konsertti oli ryhmälle vasta toinen. Kiertue jatkuu kahden viikon ajan lähinnä Itä-Suomen alueilla.

 

22.2.89 ke         Joensuu, Karelia-sali klo 19-21 - Pohjantahti/Karhunpeijaiset
         23.2.to     Joensuu - koulukonsertteja (2) - Pohjantahti (Karelia-sali)
         - Lehtihaastattelu klo 14.30 to. (Elli Ojaluoto - organisoija)

> 26.2.89 Karjalainen - Tapio Kukkula: Karhunpeijaiset
...Tämä voimakas minimalistinen ote pitkään toistuvine ostinaton kaltaisine kuviointeineen kiehtoi kuulijaa. Jännittävää oli vajota näin aikaansaatuun tunnelmaan ja seurata karhun elämänkaarta. Maagisimman voiman yhtye, IS, KF ja PN tavoittivat lopussa: kaiken takana on jotain.

Taitavia nämä muusikot olivat, melkoisen mutkikkaat jaot selvitettiin kiusallisen näppärästi, kuulijan oli pakko tulla usein pari askelta jäljessä mietiskellen, miten se nyt oikeastaan menikään.
...Jännittävä oli (torstain koulu-)konsertti senkin takia, että monet nuorista kuulijoista pitivät kuulemastaan todella vilpittömästi...

 

20.3.89 Henki - Oriveden Opiston ilmoitustaululla pe. 10.3.1989:  ILPO, KARHU JA RUMPU
Shamaani Ilpo Saastamoinen luennoi Kuuban ja Etelä-Amerikan intiaanien musiikista ja tuvalaisesta kurkkulaulusta.
Miksi Ilpo Saastamoinen itse kiistää olevansa shamaani ja muuta mielenkiintoista saimme me, muutama perjantai-iltaa viettävä, kuulla muusikko-musiikintutkija-opettaja-säveltäjä-runoilija Ilpo Saastamoiselta hänen pistäytyessä seurassamme takan ääressä.

SHAMANISMISTA:
Aliseen ja Yliseen
Saastamoinen ei pidä itseään shamaanina, koska hän ei ole päässyt matkoille Aliseen ja Yliseen.

- Olen kai ollut liian innokas. Mutta aiheesta hän kertoo kiehtovia:
- Rummutuksen avulla lähdetään matkaan, ensin mennään johonkin maankoloon - esimerkiksi 'madonreikään' ja sitten sitä pitkin syvälle, kunnes tapaa oman voimaeläimensä, joka meillä kaikilla on oma. Sen kanssa voi jutella ja se voi antaa neuvoja ja vastata kysymyksiin. Toisinaan voimaeläin saattaa neuvoa menemään 'Yliseen'. Silloin palataan maan päälle ja mennään uudelleen rummutuksen avulla esim. puunrunkoa pitkin (kansantarusto on täynnä kertomuksia: Jaakko ja pavunvarsi ym.) Yliseen voimaihmisensä luo, siltäkin saa neuvoja.

Lännestä itään
Saastamoinen kertoo Lapin shamanismin kuolleen jo 1700-luvulla. Shamanismi-oppi haetaan nykyään Amerikasta, intiaaneilta.
Siellä mielenterveys- ja alkoholiongelmista kärsiviä on yritetty hoitaa rummuttamalla ja laulamalla hoidettava transsilaulu-tanssiin, jota on jatkettu kunnes tämä on vaipunut uupuneena maahan. Hoidokin herättyä häntä on pari viikkoa kohdeltu kuin vastasyntynyttä - palveltu ja hyssytelty. Shamanismia alkoholi- ja mielenterveyshoidon muodossa on viety myös Neuvostoliittoon. Kurssit ovat kylläkin kulkeneet fysioterapian nimellä.

Kurssit ja alan kirjallisuutta
Seuraavat shamanismikurssit tapahtuvat Kajaanin Kaupunginteatterissa 6.-9.6. 1989 Frantsilan yrttitilalla on myös järjestetty kursseja (elokuussa?). Yhdys-henkilöitä shamanismia koskevissa asioissa ovat Heimo Lappalainen (löytyy Kehitysmaainstituutista) ja Jonathan Horwitz.

Alan kirjallisuutta:
Michael Harner: The Way of the Shaman
Mircea Eliade: Shamanism
Anna-Leena Siikalan väitöskirja shamanismista

Ilpo Saastamoinen ei ole käynyt kuin kolme shamanismi-kurssia. Häntä asia kiinnostaa lähinnä koska shamanismi kuuluu kansanmusiikin taustaan.

KANSANMUSIIKKI SYDÄNTÄ LAHELLÄ
Muusikko ja musiikintutkija Ilpo Saastamoinen on ollut mukana lukuisissa kansanmusiikkia uudella tavalla tulkitsevissa yhtyeissä: Karelia, Kajaani Big Band, Piirpauke ja Nils Aslak Valkeapää. Uusin on Pohjantahti, joka on perustettu v.1988. Muusikkona hän on esiintynyt 16 maassa.

Tällä hetkellä Saastamoinen tutkii vanhojen kolttasaamelaisten musiikkia. Arkistossa vuodesta 1913 olleita Itkosen lauluja Saastamoinen litteroi yhteistyössä kolttarouvien kanssa.

Opettaja: Ilpo S. on luennoinut ja opettanut Sibelius-Akatemiassa, yli- ja kansan-opistoissa kautta maan.
Kuoromusiikin säveltäjä-runoilija: Kuoromusiikkiin Ilpo Saastamoinen on tuonut epätotunnaista ulottuvuutta teoksillaan Antero Vipunen (mieskuorolle 1985, n. 30' ) sekä Kaikukeihäs (nuorisokuorolle ja yhtyeelle 1987 / Joensuun laulujuhlat n. 1 h). Hänen tähänastinen pääteoksensa on Kalevala- sarja (1980-85, n. 1h 20')

KARHUNPEIJAISET
Ilpo Saastamoisen uusin teos on Karhunpeijaiset. Teoksen teko kesti kaksi vuotta. Ensin I.S. runoili sitten sävelsi. Karhunpeijaisten ohjelmaesite kertonee selkeimmin, tässä ohessa monistettuna.

Lehdistökommentteja Karhunpeijaisista - Allekirjoittanut ei ole esitystä nähnyt mutta lehdistökommenteista päätellen pitäisi. Tässä joitakin:
'...pienet lapsetkin jaksoivat kuunnella yli 3-tuntisen teoksen jotakuinkin herpaantumatta.' Savon Sanomat 7.8.88. Vesa Liukko
'Ensinnäkin se on sävellyksenä vaikuttava. Toiseksi se on vaikuttava siksi, että se on toteutettu paikallisin harrastelijavoimin...'  Pielavesi - Keitele 11.3.88. Ulla Remes
'...se oli myös muistamisen arvoinen kansalaisopiston voimannäyte.'  Opistolehti 7/88 Eero Sillanpää

 

Tulevat esitykset: Karhunpeijaisia pääsee vielä katsomaan:
14.6.89 Helsingissä Savoy-teatterissa lyhennelmänä ja 5.8.89 Pielavedellä koko esitys. 

Ja lopulta lopun Karhunpeijaisista lykkään:

Hopeaa helisee illan autere.

Sanojen hopeaa, tekojen hopeaa, mietteiden hopeaa.

Hopeainen valkeus uinuu loputtoman alkumeren takana, takana.

Hopeisessa elämänsokkelossa kelluu, kelluu

olemisen ja tulemisen kullattu tiukukehto näkymättömällä paikalla.

Siihen, juuri siihen osuu hiljaa helmeilevä voiman valoputous,

äänetön kuin lumi, kuin hiljaa kohiseva kotilo, kuin musta luolapyörre.,

johon syksyn kultarusko hetkeksi imeytyy

haihtuakseen jälleen huomaamattomuuteen.

 

26.3.89 (I Pääsiäispäivä) - 2.4.89
         Pariisi - Pentti Paalanen + Joensuun yliopiston sekakuoro Tolv'anat
         (Pohjantahti: Kalle Fältin tilalla Seppo Heikkonen - Karhunpeijaisohjelma)

28.3.          Harjoitus Maailman kulttuurien talossa,

29.3.1989  "Soiree de Musiques Finno-Ougriennes" - Konsertti - Maison des Cultures du Monde
         Trio Pohjantahti de Keitele (Finlande), direction: Ilpo Saastamoinen
         Chorale Tolv'anat de l'Univerité de Joensuu (Finlande),
         direction: Pentti Paalanen
         Pariisi, hotelli Imperial, Rue da la Victoria...  - Heikki Kirkisen vieraana.

2.4.klo 0.35 Paluu

(Résumé trad. par Françoise Arditti)  POHJANTAHTI:
> Ks. Karhunpeijaiset -tekstin ranskal. tiivistelmä:
> "Karhunpeijaiset I-III teksti -88"
 

1.4.1989         Pariisi, hotelli Imperial, Rue da la Victoria...
- Melko tylsä Pariisin-matka. Konsertti onnistui kyllä hyvin. Eräs karhuspesialisti [F. Arditti] lupasi kääntää lyhennelmät koko peijaistekstistä.

26.4.89 ke Savon Sanomat: "Savolaiset valtaavat Helsingin kesäkuussa"
(Savo Sinuksi Helsingissä 13.-14.6.1989)
...Savoy-teatterissa...esitetään myös Ilpo Saastamoisen käsialaa oleva kuoroteos Karhunpeijaiset...

26.4.89      Iisalmen Sanomat: "Rynnäkkö lähestyy - Savo sinuksi loppusuoralla"

> 27.4.89  Iisalmen Sanomat - Rauni Paananen (> Isot henkilöhaastattelut):
Keiteleeltä Jyväskylään muuttava Ilpo Saastamoinen:
"Kommunikaatioteoria soveltuu improvisoituun musiikkiin"

... Karhunpeijaiset kiertämään
Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiset, säestyksellinen kuoroteos, shamanistinen sinfonia kuorolle ja yhtyeelle kantaesitettiin viime elokuussa Pielavedellä valta-kunnallisten kotiseutupäivien aikaan. Karhunpeijaiset on nähty suomalaisena panoksena world musiciin.

Vapaaksi taiteilijaksi jäänyt Ilpo Saastamoinen ei enää opeta Keiteleellä Hamulan ala-asteella, mutta Karhunpeijaisten vuoksi hän toivoo tulevansa Ylä-Savoon vielä monta kertaa.
- Kesäkuun 14. meillä pitäisi olla esitys Helsingissä Savo sinuksi -kampanjassa. Sinne esitystä joudutaan tuntuvasti lyhentämään. Täydellisenä Karhunpeijaiset on tarkoitus esittää 5. elokuuta Pielavedellä. Toivottavasti saamme siitä Pielavedelle vuosittaisen tapahtuman.

Pohjantahti-yhtye, jonka peruskokoonpanossa Saastamoisen kanssa soittavat Pekka Nylund ja Kalle Fält, vierailee Karhunpeijais-materiaalilla Ruotsissa jo toukokuussa. Kesäksi 1990 koko esitystä on kysytty Taalainmaan ja Värmlannin rajamaille Hälleforssiin. Suomalaiskuorot olisivat valmiit tulemaan mukaan jos Saastamoinen kävisi niitä harjoituttamassa.

Ruotsin esityksiin nyt sairaslomalla oleva Kalle Fält jo ehtinee, mutta Pariisissa häntä tuurasi saksofonisti Seppo Heikkonen Helsingistä. Vierailu Pariisissa oli yhteiskonsertti joensuulaisen Tolvanat laulukuoron kanssa, ja taustahahmona oli professori Heikki Kirkinen. Konsertti liittyi hänen luentoihinsa suomalais-ugrilaisista kansoista.

Opittua syytä hyödyntää
Ilpo Saastamoinen sanoo työnsä luonteen pysyvän edelleen samanlaisena.
- Minulle tutkimus on ihan yhtä tärkeää kuin säveltäminen ja esittäminen, hän sanoo.

Kuten Karhunpeijaiset osoittaa, säveltäjä Saastamoinen hyödyntää tutkija Saastamoisen oppimia asioita käyttämällä samoja tekniikoita mitä alkuperäis-kulttuureissa on käytetty.
RAUNI PAANANEN

4.5.89 PieKei: "Mehtonen ja Karhunpeijaiset Savo Sinuksi -tapahtumaan"

27.5.89 Pohjantahdin konsertti Skellefteåssa Ruotsissa (Seppo Heikkonen, PN)

[30.5.89 Lehdistöinfo 'Savo Sinuksi' -tapahtumasta Helsingissä 14.6.]

1.6.89 to         Ilta-Sanomat: Savosta tullaan, sinuiksi aiotaan.
...Ilpo Saastamoisen kuoroteos Karhunpeijaiset on mahdollista kokea myös. > Julistekuva

> 10.6.89 la         Iisalmen Sanomat: Karhunpeijaiset sinuksi pääkaupungissa
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiset on suomalainen panos world musiciin.)
Savo on etsiytynyt sinuksi pääkaupunkilaisten kanssa pitkin kesäkuuta. Savo Sinuksi -kampanjan myötä on välitetty kuvaa myös perinteestä ja kulttuurista.

Kampanjan tapahtumapaikkoja on useita. Eräs niistä on Savoy-teatteri, jossa keskiviikkona 14.6. voi tutustua Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaisiin, säestykselliseen kuoroteokseen.

Esiintymään lähtevät Pohjantahti-yhtye ja Pielaveden ja Keiteleen kansalais-opiston kuorot. Aloitusaika on klo 22, joten muutkin kuin lomalaiset ehtinevät mukaan.

Karhunpeijaiset sai kantaesityksensä valtakunnallisten kotiseutupäivien konsertissa Pielaveden liikuntahallissa viime elokuussa. Teoksessa paneudutaan syvälle muinaiseen panarktiseen musiikkiin, siihen sävel- ja rytmiperintöön, joka on ollut ominaista myös suomalais-ugrilaiselle kulttuurille.

> 10.6.89 Etelä-Saimaa: (hyvä, tiivis juttu Pohjantahdista) (> Pohjantahti)
"Shamaani-Saastamoinen luo vaihtoehtoa kansanmusiikkiin"

11.6.89 Savon Sanomat Vesa Kärkkäinen (Kuva Isto Karjalainen):
Savo Sinuksi -kampanja vie väkeä pääkaupunkiin - "Aeka paljo sivussa se Helsinki"
... "Koko päevä pittee sielä olla, hyvä ettei yljtunneiksi mäne."

Pielavetisten suurin ohjelmanumero pääkaupungissa on Karhunpeijaiset -kuoroteos, jonka on säveltänyt syntyjään keiteleläinen Ilpo Saastamoinen.
- Siinä on ollu keiteleläisillä ja pielavetisillä kuoroilla tosissaan töetä. Harjotuksista ei ou kärsinnä olla poessa, ommiin haatajaesiin on tosin piässy, naureskelee Mehtonen.

Mieslaulajiin ja Laukkalan kyläkuoroon kuuluva Timo Laukkanen kertoo ensimmäisten rytmien löytyneen kevättalvella 1987. Siitä alkaen säestyksellistä kuoroteosta on harjoiteltu tiiviisti.
- Laulajilla on nuotistoa 102 sivua. Kuoron kokonaisvahvuus on noin 50. Harjoituksia on vetänyt Anneli Miettinen.

- Innostusta on ollut kiitettävästi. Syksyn hyvät arvostelut ovat antaneet lisä-potkua touhulle, arvelee Laukkanen ja kieltää Mehtosen epäilyt suussa karvastelevista "karhunkarvoista". - Hauskaa on ollut, vaikkakin kiirettä myös.

12.6.89 ma         Savon Sanomat - Jorma Hänninen:  Karhunpeijaiset - Savo sinuksi -päivien musiikin päätapahtuma vie kuulijansa suomalais-ugrilaisen ajan aamuhämäriin.        
Pääkaupunkilaisyleisö saa Savo sinuksi -päivillä kuultavakseen shamanistisen kuoroteoksen Karhunpeijaiset. Tämä etnisten musiikkikulttuurien tutkijan ja säveltäjän Ilpo Saastamoisen tähänastinen pääteos johdattelee kuulijat syvälle muinaiseen panarktiseen musiikkiin, suomalais-ugrilaiseen sävel- ja rytmi-maailmaan.

Samalla se vie kuulijat karhun elämän syntysijoille, sen laskeutumiseen maan päälle, vaellukseen ja paluuseen shamaaniloitsinnan saattamana karhun taivaaseen. Tarina tunnetaan monien arktisten kansojen keskuudessa.
- Karhunpeijaiset on arktinen sinfonia, joka jäänee päätyökseni, on Saastamoinen sanonut.

Kuoroteos on muodoltaan yhtenäinen teos, ei pelkkä laulusarja. Alkuperäinen teos, joka näki ensi-iltansa viime kesänä Pielavedellä, kestää noin neljä tuntia. Nyt Helsingissä esille otettava kooste on noin parin tunnin mittainen.

Tilaustyö
Karhunpeijaiset -tarina syntyi Ilpo Saastamoisen tekstittämänä ja säveltämänä hänen asuessaan Keiteleellä viime vuonna. Tällä hetkellä Saastamoinen toimii Jyväskylässä.

Karhunpeijaiset oli alunperin Pielaveden ja Keiteleen kuntien tilaama teos. Sen johti ensiesityksessä Sakari Seppälä. Kuorona toimi Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston yhdistyneet kuorot sekä Pohjantahti -yhtye sekä eräitä avustajia. Pohjantahtiin kuuluvat Saastamoisen lisäksi Kalle Fält sekä Pekka Nylund.

- Luin Karhunpeijais -teosta varten yli 5000 sivua maailman ja erityisesti suomalais-ugrilaisen kansanryhmän karhurunoutta ja sen tutkimusten selostusta. Teksti oli paljolti saksankielistä, vaikka tutkijoina ovat olleet suomalaiset, Ilpo Saastamoinen kertoo.

Tutkijan työ
Luonnehdinta Karhunpeijaisten musiikillisesta taustasta kertoo, että säveltäjä on etnisten musiikkikulttuurien tutkija. Hän on ottanut karhun, suomalais-ugrilaiselle pyhän eläimen, jota kunnioitettiin vielä kaadettunakin, musiikillisen pohdinnan kohteeksi.

Säveltäjän mukaan voguleilla mm. oli tapana viettää monen päivän ajan peijaisia. Niissä esitettiin lauluja ja näytelmiä niin karhun kuin ihmistenkin iloksi.

- Karhunpeijaiset musiikillisena esityksenä on eräänlainen musiikillinen matka jonnekin paljon nykyistä vanhempaan. Menneisyyden verhon läpi erottuu hämärästi arktisten kansojen yhteinen tunnushahmo: kaksi- ja kolmijakoisten rytmikuvioiden epäsäännöllinen muuntelu.

Joiku ja niekku
- Karhunpeijaisten musiikillinen ilme on hyvin monimuotoinen. Sieltä löytyy saamelaista joikua, suomalaista niekkulaulua, kolttien, karjalaisten, lyydiläisten ja syrjäänien itkuvirsiä, mordvalaisten häälauluja sekä marilaisten viisi-sävelikköä. Sieltä voidaan myös poimia ostjakki-samojedien loitsuja sekä jakuuttien shamaanimenoja.

Saastamoisen mukaan edellä mainittuun kokonaisuuteen voi vielä sekoittaa gruusialaista moniäänisyyttä ja jopa afro-amerikkalaista jazz-soinnutusta.
Eikä Brahmsin ja Sibeliuksen tai vuosisatamme iskelmän esiintyminen tuhansien iskujen jaksoina toistuvissa sävelmätoisinnoissa ole harvinaista.
JORMA HÄNNINEN

 

13.6.89 ti Iisalmen Sanomat: Karhunpeijaisväki sekavin odotuksin Helsinkiin
Pielavetisistä ja keiteleläisistä kuorolaisista ja Pohjantahti-yhtyeestä muodostuva esiintyjäjoukko lähtee tiistaina Helsinkiin Savo Sinuksi -tapahtumaan hieman sekavin odotuksin siitä, mitä tuleman pitää, kun kuoroteos Karhunpeijaiset kajahtaa ilmoille pääkaupungissa.

Kiinnostusta esitystä kohtaan on ollut Helsingin seuduilla kiitettävästi. Tapahtuman tunnetuksi tekemisestä on huolehtineet mainosten lisäksi paikallisradio ja pääkaupunkiseudun lehdistö.

Esityksen viimeiset harjoitukset pidettiin maanantai-iltana Pielavedellä. Tiistai-iltapäivällä noin 55 kuorolaista ja yhtyeen käsittävä seurue matkaa Helsinkiin.

Karhunpeijaiset esitetään Savoy-teatterissa aiemmista tiedoista poiketen keskiviikkona klo 20.00 alkaen. Ilpo Saastamoisen suurteosta johtaa Kai Huopainen.

 

> Päiväämätön (13.6.?): Savoy-teatterissa "naatitaan" savolaisista iltamista
Keskiviikkoiltana 14. 6. esitetään säestyksellinen kuoroteos "Karhunpeijaiset", jonka teksti ja sävellys on Ilpo Saastamoisen käsialaa. Esittäjinä ovat Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston kuorot sekä Pohjantahti-yhtye.

> Päiväämätön (13.6.?): Savoa sinuksi
... Keskiviikkoiltana [14.6] nähdään ja kuullaan Savoy-teatterissa Ilpo Saastamoisen säestyksellinen kuoroteos Karhunpeijaiset. Teoksen esittävät noin kahdeksi tunniksi typistettynä Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston kuorot Kai Huopaisen johtamana sekä Pohjantahti-yhtye. Lippuja esitykseen on saatavana Jugend-salista.

14.6.89 ke         Helsinki, Savoy - Savo Sinuksi - Karhunpeijaiset -esitys klo 20:
                       (kuoro + Pohjantahti) (2 h versio)

15.6.89 Savon Sanomat, s.15: Sinuttelu päättyi peijaisiin
Keiteleläisen Ilpo Saastamoisen säveltämä ja sanoittama shamaaninen näytelmä Karhunpeijaiset         esitettiin Savoy-teatterissa lyhennetyssä muodossa. Viimekesäiseen kantaesitykseen verrattuna esityksen kesto oli noin tunnin lyhyempi. Kuoro oli tälläkin kertaa koottu Pielaveden ja Keiteleen kansalais-opistosta. Sitä johti Kai Huopainen.

 

> 22.6.89 PieKei: "Kuntamme sinuiksi Helsingissä"
Kuvatekstit: II Alttoja tuki viululla Ilona Saastamoinen (vas.)
II: Ilpo Saastamoinen (vas.), Seppo Heikkonen ja Kalle Fält valmistautumassa Karhunpejais -esitykseen.
III: Kai Huopainen teki suururakan Karhunpeijaiset johtaessaan.

...Myöhään tiistai-iltana Helsinkiin saapuneen Karhunpeijaisväen työtahti oli luja: keskiviikkona kahden tunnin sound check, lähes neljän tunnin harjoitukset, valmistautuminen esitykseen, esitys kahdeksasta puoli yhteentoista ja bussi-matka takaisin Savoon. Karhunpeijaisten esittäjäjoukko koostui Pielaveden-Keiteleen kansalaisopiston yhdistetyistä kuoroista, soittaja-avustajista sekä Pohjantahti-yhtyeestä. Kuoroa johti esityksessä Kai Huopainen. Helsingissä esitetty Karhunpeijaisten versio oli lyhennetty kahden tunnin kooste.

Savo sinuksi -tapahtuman tiedotuksesta ja markkinoinnista voi olla monta mieltä. Vielä reilua viikkoa ennen Karhunpeijaisten esitystä ei esim. Savoy-teatterilla tiedetty Karhunpeijaisten pääsylipuista mitä ne ovat, myyntiin vai ilmaisjakeluun... Karhunpeijaisten mainostus ja ilmoittelu olisi jälkiviisaasti ajatellen kannattanut hoitaa suoraan itse - nyt se hukkui muun Savo sinuksi -projektin jalkoihin. Kukapa esimerkiksi kaksi- ja kolmijakoisten rytmien vaihdoksista kiinnostunut lukisi intensiivisesti Savo Sinuksi -tapahtuman ohjelmaa olettaen sieltä löytyvän valaistusta tämän laatuiseen musiikin kiinnostukseen.

Yleisö ihastui Karhunpeijaisiin
Yleisön kommentit Ilpo Saastamoisen suurtyöstä Karhun-peijaisista olivat myönteiset. Esitys tuntui kolahtavan niin nuorille kuin vanhemmillekin.

Musiikkikauppa Digeliuksessa Helsingissä työskentelevä Philip Page kertoi pitävänsä erityisesti teoksen rytmivaihteluista ja melodioista. Esiintyjistä hän kehui erityisesti kuoron alttoja ja Petri Makkosen harmonikkatyöskentelyä. Eräs sotaveteraaniporukka kertoi harkitsevansa vuotuisen matkakohteensa vaihtamista Savonlinnan oopperajuhlista Pielaveden Karhunpeijaisiin. Yleisön joukossa nähtiin myös radion ja tv:n edustajia, joita esitys tuntui kiinnostavan. Hyvältä kuulosti myös erään rouvan mureva kommentti: "Tämä on parasta, mitä Savosta on tullut - erilaista osaamista".

Karhunpeijaisten, arktisten kansojen musiikkiin perustuvan "shamaanisinfonian luoja Ilpo Saastamoinen oli tyytyväinen Helsingin esitykseen. Kuoro on varmentunut ja moniäänisten kohtien sointi parantunut. Seppo Heikkosen tenorisaksofoniosuus antoi uutta saundia koko teokselle, ja jos budjetti vain suo, olisi hänen mukaan saaminen vakinaiseksi soittajaksi todella upeaa. Muusikko Seppo Heikkonen oli Helsingin esityksessä mukana talkoohengellä ja todella lyhyellä varoitusajalla.

Uusi voimia tarvitaan
Niin kuorolaiset. kuin soittajatkin tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että Karhun-peijaisten kahden tunnin lyhennetty versio on kuin mainospätkä - se antaa esimakua todellisesta versiosta, mutta olennaisin jää pois: tunnelma, joka täysimittaisesta versiosta tulee. Tunnelman voi kokea niin esiintyjä kuin kuulijakin. Teos on elämys, joka saa jotain liikahtamaan ihmisessä teksti ja musiikki ikään kuin kuljettavat sielua eri maailmojen välissä. Pienistä puutteistaan huolimatta kahden tunnin versiota kuitenkin tarvitaan ja sen toivotaan houkuttelevan ihmisiä tulemaan kokemaan täysimittainen esitys.

Vielä ei ole liian myöhäistä, sillä seuraava Karhunpeijaisten esitys on lauantaina 5. elokuuta kello 19 alkaen Pielaveden liikuntahallilla. Syksyllä harjoitukset jatkuvat ja mukaan otetaan koko ajan lisää uusia laulajia ja avustajasoittajia. Tulokkaiden ei pidä säikähtää rytmivaihteluja tai kurkkuääni- ym. eri äänenkäyttötekniikkoja: niksit neuvotaan varmasti, vitseillä höystettyinä.

Erityisen oiva tilaisuus Karhunpeijaisissa mukanaolo olisi nuorille niin soittajille (rock-muusikot huom.!) kuin laulajillekin tämän tyyppistä opetusta ja treenausta tahtilajien ja rytmien vaihteluissa saa etsiä maailmalta kaukaa. Pielaveden ja Keiteleen alueen nuoret ovat, sitä paitsi etulyöntiasemassa eteläsuomalaisiin nuorisomuusikoihin nähden harjoitusmatkojen lyhyyden ansiosta.

 

29.6.89         Pie-Kei: Pielavedellä ideoitiin -  Karhunpeijaistapahtumalla maailmanmusiikin kärkeen.
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen ja Raimo Niskanen ainakin uskovat Karhunpeijaisten saavan uutta kantavuutta mikäli täällä niin halutaan.)
Muutamassa vuodessa on käsite world music, maailmanmusiikki, iskenyt levy- ja bändimarkkinoiden kärkeen. Kokoonpanoja, joiden musiikki olisi todella alkuperäistä etnomusiikkia, on harvassa ja niiden kysyntä huikea. Suomessa etnomusiikkia ei ole tarjolla esim. radiossa juuri ollenkaan, levyillä sitä saa muutamasta musiikkikaupasta koko maassa ja yhtyeet voidaan laskea sormilla.

Viime viikolla kokoontuivat Ilpo Saastamoinen, Raimo Niskanen, Laura Sonninen ja Anneli Miettinen aivoriiheen, jossa nähtiin Karhunpeijaisille huikea tulevaisuus. Esitys on jo nyt herättänyt kiinnostusta ulkomailla ja maailman-musiikki -boomin laajetessa myös kiinnostus Karhunpeijaisiin kasvaa.

Kehittelemisen arvoisena nähtiin muutamana talvena Ilpo Saastamoisen vetämä Unohtuneet kansanmusiikkikulttuurit -seminaarin yhdistämistä Karhunpeijaisiin siten, että esim. elokuun alussa olisi ensin viikolla musiikkileiri perheleirin muodossa niin laulajille kuin soittajillekin. Viikonlopulla leiriläiset osallistuisivat kykyjensä mukaan Karhunpeijaisten esittämiseen, ainakin avustajina. Viikonlopun aikaan olisi myös aiheeseen liittyviä seminaareja ja toinen etnokonsertti - vaikkapa kanadalaiseskimoiden höristyslauluesitys.

Tämän kaltaista leiriä yhdistettynä seminaareihin ja konsertteihin ei Ilpo Saastamoisen mukaan löydy mistään muualta maailmasta. Tapahtuma olisi  ehdottomasti sekä Pielaveden että Keiteleen yhdistetyillä voimilla rakennettu kesätapahtuma ja toisi siten nimeä molemmille kunnille. Kuntamme ovat jo kauan haikailleet väkeä houkuttelevaa suurta kesätapahtumaa - tässä olisi valmis idea valmiiseen markkinarakoon.

Vielä kolmisen vuotta sitten ei alueemme väkeä olisi saatu innostumaan tämän kaltaisista tapahtumista, mutta nyt ovat Karhunpeijaiset luoneet aivan toisen-laisen pohjan kiinnostukselle, kertoo Raimo Niskanen. Pielavesi-Keitele -seudulla on selvä etuasema muuhun Suomeen nähden etno-musiikin alalla ja kehittäessämme Karhunpeijaisia olemme suosion vielä kasvaessa alan ykkösiä, täällä arvellaan.

 

10.7.89 (Äidin kirje Petroskoihin I):
Arv. sanomalehti NEUVOSTO-KARJALA, Petroskoi
Olen kiinnostuneena seurannut arv. sanomalehtenne numeroissa olleita kulttuuriuutisia. Olen todennut, että Karjalassa arvostetaan paikkakunnan entistä ja nykyistä kulttuuria. Olen tämän ilolla todennut.

Oheisena seuraa säveltaiteilija Ilpo  S a a s t a m o i s e n  säveltämän ja sanoittaman KARHUNPEIJAISET -nimisen säestyksellisen kuoroteoksen libretto ja mainoksia. Karhunpeijais-kasetit tulevat eri lähetyksessä, sillä ne eivät mahtuneet minulla olleen pahvirullan sisälle.

Kuten ilmoituksesta huomaatte, Karhunpeijaiset esitetään Pielavedellä 05.08. 1989. Arv. lehdestänne tuskin voidaan saapua tilaisuuteen näin lyhyellä "varoitusajalla", mutta toivon Teidän tutustuvan esitteisiin ja kasetteihin.  Karhunpeijaiset esitettiin Helsingissä Savo sinuksi -päivillä, kuten Pielavesi-Keitele lehden artikkelista huomaatte.

Teos on mahtava kuvitelma entisajan ihmisen ja luonnon yhteiselosta. Se liittyy suomalais-ugrilaiseen perinteeseen nykyajan ihmisen näkemyksen ja tutkimuksen mukaisena mielenkiintoisena versiona. Asia ilmenee esitteestä paremmin. Säestyksellisen kuoroteoksen sanoitus on myös Ilpo Saastamoisen käsialaa.

Onko kauttanne mahdollisuus tavoittaa henkilöitä, joilla olisi kiinnostusta teoksen mahdolliseen esittämiseen Petroskoissa? Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston yhdistyneet kuorot ja muut asianosaiset olisivat kiinnostuneita Petroskoihin kutsumisesta. Olen vakuuttunut, että sikäläinen perinnettä kunnioittava yleisö tulisi sankoin joukon kuuntelemaan suomalaistaiteilijan näkemystä karhun elämänkaaresta sen omin silmin näkemänä ja kokemana.

Suomi, Keitele 10.07.1989
Teitä kunnioittaen:
Vellamo Paananen ent. toimittaja,  
Keitele, Finland

10.7.89         (Äidin kirje II:)
NEUVOSTO-KARJALA, PETROSKOI
Eri paketissa lähetin Teille Ilpo  S a a s t a m o i s e n  säveltämän ja sanoittaman KARHUNPEIJAISET -nimisen säestyksellisen kuoroteoksen esitteitä ja libreton sekä Pielavesi-Keitele -lehden numeroita.

Lupasin lähettää kasetit erikseen. Tässä ne nyt tulevat. Äänitys ei ole sata-prosenttisen arvoinen, mutta toivottavasti saatte tästä käsityksen, miten mahtavasta sävelteoksesta on kysymys.
Jään odottamaan arvoisaa kannanottoanne mahdollisesta esityksestä kauniissa kaupungissanne.

Keiteleellä 10.07.1989
Teitä kunnioittaen: Vellamo Paananen  Keitele Finland

Vastaus Neuvosto-Karjalalta (tuli 22.8.89):
Petroskoi 15. elokuuta 1989
Arvoisa Vellamo Paananen:
Lähettämänne aineisto on annettu Suomalaiseen teatteriin.
Kunnioittaen
Eila Manninen,
kirjeosaston toimittaja.

 

24.7.89         Iisalmen Sanomat - Aimo Salonen:  Peijaisten puuhaihmiset luottavat yhä tanssi-ideaan.
(Kuvateksti I: Tämä näky on pysynyt lähes ennallaan.  Kuoroa tosin johtaa Sakari Seppälän sijasta Kai Huopainen.
Kuvateksti II: Anneli Miettisen mukaan Karhunpeijaisista on kiinnostuttu myös Pohjois-Savon ulkopuolella. Varsinkin Helsingin Savo Sinuksi -tapahtumassa esitetty lyhennetty versio sai aikaan kyselyjä tulevista esityksistä.)

Pielaveden Karhunpeijaiset -kuoroesitys on säilynyt puhtaana kuoroesityksenä. Pielavedellä suunniteltiin talvella esityksen elävöittämistä tanssilla, mutta tanssijoiden puutteen vuoksi suunnitelmasta jouduttiin luopumaan.
- Meillä oli jo valmis koreografiakin, mutta jostakin syystä idea ei ottanut tällä kertaa tarpeeksi tulta, kertoo Karhunpeijaisten projektipäällikkö Anneli Miettinen. Esitykseen olisi tarvittu kolmisenkymmentä tanssijaa, mukaan tuli vain kymmenkunta.

Karhunpeijaisten puuhaihmiset eivät ole kuitenkaan haudanneet tanssi-ideaa. Anneli Miettisen mukaan idea on hyvä ja se kannattaa pitää hengissä. Ensi syksynä yritämme uudestaan tanssijoiden kokoamista. Olemme olleet yhteydessä paikkakunnan eri järjestöihin ja odotamme apua varsinkin naisvoimistelijoilta.

Viime talvena Karhunpeijaiset sai tanssikoreografiansa tanssinopettaja Satu Niiraselta,  joka on vaikuttanut mm. Joensuun laulujuhlilla. Anneli Miettisen mukaan tässä vaiheessa on epäselvää se jatkaako Niiranen Pielavedellä myös ensi syksynä.

Tanssi ei vaikuta kuoron osuuteen
Karhunpeijaisten pituuteen tai kuoron osuuteen esityksessä tanssi ei vaikuta millään tavalla. Kuoro on omalla paikallaan, tanssijoiden tehtävänä on tuoda esitykseen uutta ilmettä.

Henkilövaihdoksia Karhunpeijaisiin ei ole juuri viime vuodesta tullut. Huomattavin muutos on se, että kuoroa johtaa nyt Sakari Seppälän sijasta Kai Huopainen.

Ilpo Saastamoisen säveltämä kuoroteos sai ensiesityksensä vuosi sitten valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Pielavedellä. Pielaveden-Keiteleen kansalais-opiston kuoron ja Pohjantahti -yhtyeen suurteos sai tuoreeltaan hyvän vastaanoton. Teosta kehuttiin hyvänä esimerkkinä Suomen panoksesta world music'iin, etniseen maailmanmusiikkiin.

Saastamoinen itse on luonnehtinut Karhunpeijaisia päätyökseen. Teoksen syntyvaiheessa Saastamoinen joutui tutustumaan perusteellisesti arktisten kansojen vanhaan kansanrunouteen.

Karhunpeijaiset kertoo karhun elämäntarinan syntymisestä kuolemaan ja peijaisiin. Elämää, kuolemaa ja peijaisia tarkastellaan karhun omasta näkö-kulmasta.

Kiinnostusta myös Savon ulkopuolelta
Anneli Miettisen mukaan Karhunpeijaisista on kiinnostuttu myös Pohjois-Savon ulkopuolella. Varsinkin Helsingin Savo sinuksi -tapahtumassa esitetty lyhennetty versio sai aikaan kyselyjä tulevista esityksistä.

Kokonaisuudessaan kolme tuntia kestävä Karhunpeijaiset esitetään seuraavan kerran Pielaveden liikuntahallissa elokuun 5. päivänä. Seuraavana päivänä esitetään Keiteleellä lyhennetty versio.

Pielaveden kulttuurisihteeri Laura Sonninen sanoo, että ennakkolippujen myynti on aloitettu pielavetisissä ja keiteleläisissä pankeissa. Pielaveden liikuntahalliin voi myydä yhteensä noin 840 lippua.
AIMO SALONEN
MARKKU ROPO, kuva

28.7. + 31.7. - 4.8.89         Karhunpeijaiset -harjoitukset

30.7.89         Ilpolle Peijaisiin 1989

Ilpo-poika taidollansa
vanhintamme vaaliessa
karhun hengen hellyttelee.

 

Aavalle vie ajatukset
salojemme kätkösistä.
Mahdit nostaa metsistämme
ikiuskot ilmaisuiksi.
Maanitukset mahtavaiset
sävelmiksi sointuisiksi.
Sanat saattaa sopiviksi
hengen hehkut herääviksi.
(EA-K, VK)

Tampere 30.7.1989        
Menestystä Sinulle toivottavat    
E. Ala-Könni   Vuokko Kivisaari

 

29.7.89 la      Hyrynsalmen pelimannipäivät, Valtuustosali
                  - Pohjantahti: Karhunpeijaiset

> 31.7.89 ma Kainuun Sanomat - Virpi Suutari: (> Ks. Pohjantahti-posterit)
Karhunpeijaisista puuttuivat kontrastit ja dynaamisuus

2.8.89            Iisalmen Sanomat - Pirjo Nenola: Ironiaa kulttuurishokista
                   - Etnomusiikki kiehtoi Radukassa (IV sija NL:ssa)
... Etnomusiikkia esittävä Pohjantahti esiintyi huhtikuun alussa Pariisin kansojen hallissa. Toukokuussa oli vuorossa Ruotsin Skellefteå....

... Ilpo Saastamoisen suurteos Karhunpeijaiset esitetään jälleen Pielavedellä. Ensi lauantaina on Pielaveden liikuntahallilla luvassa täysipitkä kolmen tunnin versio Karhunpeijaisista.

Pitkä versio on Saastamoisen mielestä johdonmukaisempi kuin kahden tunnin versio, joka esitettiin, mm. Helsingissä Savo Sinuksi -tapahtumassa.

- Karhunpeijaiset on haaste edelleenkin. Sen musiikki on niin vaikea, ettei soittaminen tunnu junnaamiselta, vaikka teos tulee esille uudelleen ja uudelleen. Tällä viikolla meillä on harjoitukset joka ilta ja luvassa on katsojille koko illan elämys.
PIRJO NENOLA

 

3.8.89                  Pie-Kei: Karhunpeijaiset uudestaan
Karhunpeijaiset, Ilpo Saastamoisen säestyksellinen kuoroteos, esitetään toistamiseen koko laajuudessaan Pielaveden liikuntahallilla lauantaina 5.8. klo 19.00.

Tämänkertaisessa esityksessä ei ole suuria muutoksia viime vuoden ensi-esitykseen verrattuna. Esiintyjäjoukko on vain vähän vaihtunut, suurin muutos on johtajan vaihdos. Pielaveden ja Keiteleen yhdistettyä kansalais-opiston kuoroa ja Pohjantahti-yhtyettä avustajineen johtaa nyt Sakari Seppälän sijasta Kai Huopainen.

Karhunpeijaiset-kuoroteos on herättänyt kiinnostusta myös Savon ulkopuolella. Muun muassa Savo Sinuksi -tapahtumassa Helsingissä teos sai aikaan kyselyitä tulevista esiintymisistä.

Tanssi-idea Karhunpeijaisten visualisoimiseksi ei ole hautautunut, vaikka se ei vielä ottanut tulta asiasta kiinnostuneiden liikunnanharrastajien puutteessa. Tanssinopettaja Satu Niiranen on valmistanut peijaisiin koreografian, jonka toteuttamiseen toivotaan nyt liikuntajärjestöjen apua, lähinnä Nais-voimistelijoiden kiinnostusta asiaan.

Karhunpeijaisten tiimoilta on ajatuksia idean kehittämisestä, esimerkiksi koulutusohjelman kehittämistä teoksen ympärille on kaavailtu koreografian toteutumissuunnitelmien lisäksi, kertoo projektisihteeri Anneli Miettinen. Tanssin liittyminen teokseen ei vaikuta kuoron osuuteen eikä teoksen pituuteen. Tanssijoiden tehtävä olisi tuoda teokseen uutta ilmettä.

Viime vuonna teosta seurasi 1200 ihmistä.
Karhunpeijaisista esitetään pienempiä pätkiä Keitele-päivillä sunnuntaina.        

28.7. + 31.7. - 4.8.89 [esitys]         Karhunpeijaiset -harjoitukset

5.8.89 pe Karhunpeijaiset -uusinta Pielavedellä klo 19.00  - Pohjantahti

6.8.89 la Keiteleen kunta 110 vuotta - Kuntalaisjuhla klo 12, Keiteleen Yläaste
             Karhunpeijaiset -katkelmia klo 13 Kuoro & Kaj Huopainen + Pohjantahti

7.8.89     Savon Sanomat: Keiteleellä on jo työvoimapula
... Juhlassa oli mukana myös eläkeläinen Matti Kähkönen Petäjäkylältä. Hän oli tullut katsomaan Karhunpeijais-esitystä. Esityksen kiinnostavuutta lisäsi se, että kuorossa esiintyi myös oman kylän ihmisiä.  

7.8.89 ma         Iisalmen Sanomat - Sari Korolainen: Liki täysi sali kuntalaisia juhli 110-vuotiasta Keitelettä - Reunakunnan haasteet ovat kovat
(Kuvateksti: Auli Turunen (vas.), Tuula Kaalimaa ja Merja Tolonen odottelivat Karhunpeijaisten esityksen alkua ulkosalla.)
... Juhlan lopuksi Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston kuorot sekä Pohjantahti-yhtye esittivät katkelman Karhunpeijaisista. Teoksen on säveltänyt vastikään Keiteleeltä muuttanut Ilpo Saastamoinen.

7.8.89 ma         Keskisuomalainen: Mikko Jokela Keiteleellä:
Kunnat hartiavoimin töihin tulevaisuutensa puolesta
(Kuvateksti: Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopistojen kuorot sekä Pohjantahti -yhtye esittivät katkelmia Ilpo Saastamoisen teoksesta Karhunpeijaiset.)
... Juhlan päätteeksi nähtiin 45 minuutin mittainen kooste Karhunpeijaiset -nimisestä kuoroteoksesta. Tämän kaikkiaan kolmituntisen teoksen on säveltänyt ja sanoittanut keiteleläinen, nyttemmin jyväskyläläinen Ilpo Saastamoinen ja sen esittivät Keiteleen ja Pielaveden kansalaisopistojen kuorot sekä Pohjantahti -yhtye.

 

8.8.89 ti         Iisalmen Sanomat - Jukka Lappalainen:  Matka maailman syntyyn.
Karhunpeijaiset, mittava kuoroteos sai viime perjantai iltana arvoisensa tulkinnan Pielaveden liikuntahallilla.

Teos on esitetty tämän kesän aikana Espoossa Savo sinuksi -tapahtumassa ja sen ensiesitys oli viime kesän valtakunnallisten kotiseutupäivien aikaan.

Perjantai-illan yli 200-henkinen yleisö tempautui mukaan esityksen luomaan otteeseen. Pielaveden-Keiteleen kansalaisopistojen kuorot, solistit ja Pohjantahti-yhtye ovat luoneet tulkinnan, josta voi todella nostaa hattua. Solisti- ja soitinosuuksien lisäksi puhekuoron ääniefektit ylsivät näytelmän loppupuolen kohtauksissa lähes ihmeteltäviin suorituksiin.

Vaikkei esitykseen sisällykään liikunnallista osuutta, voidaan silti jossain mielessä puhua näytelmästä. Valotehosteet sekä kulissien muodostama rekvisiitta yhdessä jättivät esityksestä vahvan näytelmällisen vaikutelman.

Professori ja rouva Matti Kuusi olivat tulleet Karhunpeijaisiin Varkaudesta kesäasunnoltaan. Etnisten kulttuurien tutkijana prof. Kuusi oli esityksen suhteen myönteisesti yllättynyt.

Esitys luo kontrastia länsimaiseen ajattelutapaan suhteessa luontoon. Muinaisissa kulttuureissa luonto oli Pyhä. Pohjoisissa heimoyhteisöissä karhu tai hirvi oli pyhä kulttieläin. Saaliseläimen henki lepytettiin. Otetut ainekset palautettiin luontoon. Esim. karhun kallo vietiin metsään uuden karhun valmistamista varten.

Prof. Matti Kuusi lupasi esityksen väliajalla käydyssä keskustelussa olla osaltaan käytettävissä hankkeen mahdollisessa jatkokehittelyssä. Pielaveden kansalaisopiston rehtori Raimo Niskanen näki teoksen jatko-kehittelyn mittavana haasteena Pielaveden ja Keiteleen kunnille.

Taloudellinen kate tapahtumalle voidaan saada vain keskittämällä se jonkin ison kesätapahtuman yhteyteen, jollainen oli esim. viime kesän Kotiseutupäivät.

Toinen mahdollisuus olisi keskitetty, laaja kesätapahtumien viikko, joka synnyttäisi ympärilleen myös matkailullista imua. Kolmas mahdollisuus olisi teoksen vienti esimerkiksi Kuopion musiikkikeskukseen ja sitä tietä myös kauemmaksi. Asiasta ei ole kuitenkaan vielä keskusteltu.

Teoksen kirjoittaja ja säveltäjä Ilpo Saastamoinen näkee Karhunpeijaiset avauksena itäiseen geeniperintöömme. Sen vaikutus on hautautunut tietoisuudestamme länsimaisen kulttuurin luonnolle vieraaseen markkina-henkisyyteen.

- "Kolme nuorukaista viritti jännejousensa. Tuskin kuulin silkkijänteen kaiutonta helähdystä. Kun nuorempi ampui suhisevan kaarijousi-nuolensa, silloin hypähti värillinen männynkäpysiemensydämeni: dppp!"

- "Ja lopulta - kun kaikki on hiljentynyt - vain korppi utelias yläpuolellani,
kun se katsoo, kun se katsoo minua oikein läheltä, oikein läheltä viimeisen kerran, viimeisen kerran..."

- "Kuka on loihtinut keskelle pimeää luisen suuharpun ja miksi siltä puuttuu ääni? - Nyt minä alan ymmärtää!"

Karhun henki seuraa omia peijaisiaan:
"Seitsemän kertaa minua kierrätettiin ympäriinsä, niin kuin aurinko kiertää..."

Karhun ääni; kumea shamanistinen valitus yhtyy soitinten ja kuoron sävel-kuvioihin.  

Kolmituntinen esitys päättyy lopulta ylevään, seesteiseen nousuun; karhutaivaan 'hopeaiseen valkeuteen loputtoman alkumeren takana. Olemisen ja tulemisen kullattuun tiukukehtoon näkymättömällä paikalla.' Esitys jättää vahvan mietteen siitä, että maakunnat tarvitsevat tällaisia "peijaisten" kaltaisia yhteistyön näyttöjä.
JUKKA LAPPALAINEN

[Jatkuu osassa VII:]

8.8.89 ti         Savon Sanomat - Katariina Pikkarainen:  KARHUNPEIJAISISSA