1979-83 BB-KALEVALA II

[17.7.1979 - 6.8.83 BB-KALEVALA II]

17.7.79         TV-haastattelu (Kalevala-sarjasta) uutisten jälkeen.
                  - Viikolla 29 myös Sana ja Sävel -TV-haastattelu. (Irtoleike)

> (Sana ja sävel) Kalevalaisessa Kajaanissa
(Kuvateksti: Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa välittää katsojille runoa ja proosaa, tarua ja taiteilijoita, kulttuurihistoriaa ja nykyhuumoria. Ohjelma on koottu Kajaanissa vastikään vietetystä Sana ja sävel -tapahtumasta, johon kokoontui mm. kotimaisen lausuntataiteilijoiden parhaimmistoa.)

TV 2 klo 20.50
Runosta ja proosasta on monesti onnistuneen tulkinnan avulla mahdollisuus saada elävämpi ja rikkaampi kuva kuin itse lukemalla. Lausunta kaiken lisäksi sopii hyvin televisioon.

Ohjelma Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa on kuvattu kesätapahtuman aikana 29.6.-8.7. Siihen on koottu runoa, musiikkia, naurua ja tunnelmia Kajaanista, Kainuun pääkaupungista.

Kajaani sopii hyvin sanallisen ilmaisun ja esittävän runouden parhaimmiston kokoontumispaikaksi, sillä Kainuu on ikimuistoisista ajoista ollut runon kotimaata. Kajaanissa tapahtui suurimmalta osalta myös Kalevalan koonta.

Sana ja sävel Kalevalaisessa Kajaanissa sisältää runon ja musiikin lisäksi hersyilevää huumoria. Kajaanin tapahtumassa esitettiin nykyhuumoria Huovis-savotassa eli kriittisen naurun päivillä ja huumori-illassa. (Toimittaja Liisa Hovinheimo)

 

> 17.7.79 to Iisalmen Sanomat: Radio ja TV tänään (Irtoleike)
Kuvateksti:... Tässä kajaanilainen musiikkimies, kapellimestari Ilpo Saastamoinen. Ohjelma nähdään kakkosverkossa tiistaina 17.7. klo 20.50

 

> 17.7.79 Savon Sanomat: Sana ja sävel - Kajaanista koottua (Irtoleike)
Yksi kokonainen viikko Kajaanissa oli omistettu runolle, huumorille ja musiikille. Tämä omaleimainen viikko toteutui kolmannen kerran ja viikon anti oli korkea-tasoinen, mukana mm. oman seudun mies Veikko Huovinen. Vuoden nuori lausujamestari Marketta Airo piti ensi lausuntaillan ja kainuulaista sävelantia toi Ilja Saastamoinen ja Kajaani Big Band. TV 2 on laatinut viikon annista tiivistelmän, joka nähdään kakkoskanavalla klo 20.50.

 

Päiväämätön (10-11/1979) - Kainuun Sanomat - em:  Big Bandin johtaja Taka-Kaukasiassa
...Paraikaa tekeillä olevan II Kalevala -sävellyksensä Ilpo Saastamoinen ajatteli saavansa valmiiksi jo Kajaanissa marraskuussa pidettäville jazz-päiville, mutta aikoo lykätä sen valmistamista myöhemmäksi.

- Matkalta saadut musiikilliset vaikutteet ovat tällä hetkellä läsnä niin voimakkaina, että pelkään niiden vaikuttavan vääristävästi omaan luomistyöhöni, jos siihen nyt heti käyn käsiksi. Pitää ottaa hieman välimatkaa ja antaa ajan kulua, sanoi matkaansa hyvin tyytyväinen Ilpo Saastamoinen

 

9.11.79 pe - Ilta-Sanomat - Viikottain - Leena Tolonen:
Ilpo Saastamoinen säveltää Kalevalaa
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen ei laula ketään suohon, vaan säveltää Kalevalaa.)

Ilpo Saastamoisen suuri työ on säveltää Kalevalasta neljäkymmentä runoa. Se on niin suuri, että ajatus vapaasta vuodesta on kypsynyt toteuttamisen asteelle. Siinä ohella hän tekee musiikkia lapsille, säveltää kainuulaisten runoja...

Kapellimestari Ilpo Saastamoinen on ollut Kajaanissa viisi vuotta. - Ensimmäisen kerran olen saanut tehdä työtä rauhassa - tietyssä määrin. Tein jo ensimmäisenä vuonna sävellyksiä enemmän kuin Helsingissä kahdeksassa vuodessa.
- Byrokratia kapellimestarina vie kuitenkin aikaa ja olen harkinnut laittaa apuraha-anomuksia voidakseni pitää sapattivuoden.

Kalevalan saattaminen musiikiksi vaatii oman aikansa, samoin kainuulaisten runojen säveltäminen ja lasten musiikki. Viimeisen silauksen ajatukselle sapattivuodesta Ilpo sai lokakuiselta Armenian matkalta. Hän oli siellä Kalevi Immosen kanssa kohdeapurahan turvin.
- Tapasimme säveltäjiä ja muusikoita, matka oli korvaamaton kokemus. Siellä on maailman huipputason soittajia, joista emme tiedä täällä mitään.

Ilpo Saastamoinen toi tuliaisena armenialaisen sävellyksen Caravan. - Samannimisen on tehnyt Duke Ellington mutta tämä on monta kertaa parempi. Caravan kuullaan valtakunnallisten jazz-päivien aikana viikonvaihteessa Kajaanissa.

Ilpo Saastamoisen ensimmäinen Kalevala-sävellys Synty kantaesitettiin heinäkuussa. Myös se kuullaan Kajaanissa.
- Toinenkin runo on jo sävelletty, mutta sitä ei ehditty sovittaa eikä nuotteja ehditty kirjoittaa niin että se olisi ollut esityskunnossa viikonvaihteessa.

Siitä eteenpäin Kalevala alkaa piirtyä musiikiksi, kahden runon vuosivauhtia. Ainakin tämänhetkisten näkymien mukaan.

Se että valtakunnalliset jazzpäivät pidetään tänä vuonna Kajaanissa Ilpo sanoi olevan tietynlainen tunnustus paikalliselle musiikkityölle. Kajaanin Big Band on ollut viiden vuoden ajan kunnallisena alueorkesterikokeiluna.

- Meillä on varmasti maan laajin alueorkesterikokeilutoiminta. Vuoden loppuun mennessä konsertteja on yhdeksänkymmentä ja alue ulottuu Kuopion, Oriveden ja Raahen kautta Kostamukseen.

Lastenkonserttiohjelma on kysytyin, siihen sisältyy Ilpon mukaan improvisointia ja jazzin vaikutteita.
- Yleensä. kun menemme paikkakunnalle siellä on lasten konsertin lisäksi pop-jazz konsertti yläasteella ja illalla saattaa olla vielä konsertti pelkällä jazzohjelmistolla.

Lisäksi Kajaanissa on Kajaanin seudun rytmimuusikot, joka on toiminut kymmenen vuoden ajan, ja saman verran ikää on kesäisillä pop-jazz -leireillä.
- Tämä on pieni kaupunki, 30 000 asukasta, korkeakouluja on vain yksi. Täällä ei ole opiskelijoita, sitä yleisöä, joka muualla kansoittaa jamit.

Jazz-toiminta on kuitenkin säännöllistynyt niin, että kerran kuukaudessa voi ajatella jamien järjestämistä. Big Band ja yhtye konsertoivat myös keskimäärin kerran kuukaudessa.
Valtakunnalliset jazz-päivät alkavat tänään ja jatkuvat sunnuntaihin.

 

11.11.79 su  klo 14 (Valtakunnalliset jazzpäivät Kajaanissa)
          > IS: Kalevala; Kalle Fält, Pentti Lahti

11.11.79 - Kaleva, Kajaani - Heikki Sissala: Kajaanista tuli jazzkaupunki
...Sunnuntain pääkonsertissa on sitten mahdollisuus tutustua Ilpo Saastamoisen sävellystuotantoon. Kajaani Big Band esittää silloin Saastamoisen Kalevala-aiheisen sävelteoksen kolme ensimmäistä osaa "Maailman synty, Sotkan muna ja Väinämöisen synty".

 

12.11.79 ma         Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä:
Valtakunnalliset jazzpäivät - Hyvin tehtyä jazzia vauhtikonserteissa
...Kajaanin Big Bandin konsertti kauppaoppilaitoksen salissa keräsi kuulijoikseen huomattavan runsaan yleisöjoukon...

 

13.11.79 ti Kaleva - Heikki Sissala: Sutjakkaat jazzpäivät
Suomen Jazzliiton, Kajaanin kaupungin kulttuurilautakunnan ja Kajaanin seudun rytmimuusikot ry.:n järjestämät valtakunnalliset jazzpäivät osoittivat, että jazz elää ja voi hyvin myös Kainuun korpimaisemissa. Ilahduttavaa oli ennen kaikkea se, että innostunutta ja asiantuntevaa yleisöä riitti sekä konsertteihin että tiivistunnelmaisiin jamitilaisuuksiin salin täydet. Yllämainittujen järjestäjien sujuvasta juhlien läpiviennistä saaman kiitoksen lisäksi ansaitsevat hyvin suoritetusta teknisestä toteutuksesta vastuussa olevat erikoiskiitoksen. Ennakkoon lähes mahdottomilta näyttävissä konserttitiloissa saatiin aikaan moitteeton ja musiikin sävyt hyvin esiintuonut äänentoisto, joka ei jättänyt sijaa moitteille. Kajaanilaisten lienee syytä onnitella itseään päivien tyylikkäästä läpiviemisestä.

Päivien avauspuheessa Jazzliiton tuore toiminnanjohtaja Jaakko T a h k o 1 a h t i kiinnitti erityistä huomiota siihen tosiseikkaan, että pääasiassa improvisointipohjalle rakentuvan pop/jazzmusiikin koulutukselle ei ole maassamme olemassa lähes minkäänlaisia puitteita. Jazzliiton mielestä Sibelius-Akatemian yleiselle osastolle on luotava musiikin kandidaatin tutkintoon valmistava pop/jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehto. Oulunkylän pop/jazzopiston rinnalle muihin keskiasteen musiikkioppilaitoksiin on luotava myös näiden musiikin alojen ammattiin valmistava koulutus.

Lisäksi pop/jazzmusiikin koulutus olisi toteutettava tasavertaisena klassisen musiikkikoulutuksen rinnalla ja otettava mukaan jo musiikin peruskoulutuksessa.

Kehittynyt Kajaani Big Band
Avajaiskonsertissa esiintynyt Kajaani Big Band osoitti, miten sitkeä ja määrä-tietoinen työ yhtyeen kehittämiseksi alkaa jo kantamaan kypsää hedelmää. Lievät epäpuhtaudet ja horjahtelut esim. trumpettisektiossa eivät olleet kovinkaan häiritseviä ja ne voitaneen mielestäni laskea pelkiksi työtapa turmiksi. Tekevälle kun tapahtuu. Tyylikkään asiallisesti soittavina solisteina Big Bandin vieraina avajais-konsertissa esiintyivät Pekka P ö y r y (saksofonit), Mircea S t a n (pasuuna) ja trumpetisti Esko Heikkinen, joka viime vuosina on pikku hiljaa kivunnut suomalaisten puhaltajien kärkikaartiin.

Kajaani Big Band esiintyi toisen kerran sunnuntaina, jolloin kuultiin Ilpo Saastamoisen Kalevala-aiheisen sävelteoksen ensi osa, nimeltään "Synty". Se jakaantuu kolmeen osaan eli "Maailman synty", "Sotkan muna" ja "Väinämöisen synty", joista kukin toimii myös itsenäisenä sävellyksenä. Solisteina esiintyivät Kalle F ä 1 t (laulu) ja Pentti L a h t i (saksofonit).

Lahden saksofonien soitossa on sitä alkuvoimaista tuoreuttaa sävykkyyttä, sointiväreillä herkuttelua, joka tekee siitä nautittavaa kuultavaa. Kalle Fält selvitti laajalla alueella liikkuvan, vaikean lauluosuutensa yllättävän helpolta kuulostavalta pingottavaan yliyrittämiseen sortumatta.

"Synnyn" esityksessä KBB soi todella hienosti, big band musiikille hieman harvinaisempien soittimien käyrätorven ja oboen antaessa sointiin oman mielenkiintoisen lisävärinsä. Ilpo Saastamoisella on todella mittava elämäntyö edessään, jos hän aikoo säveltää koko Kalevalan kattavan sävelteoksen, joka kaiken lisäksi olisi kokonaisuutena yhtä mielenkiintoista kuultavaa kuin ensimmäinen osa.
HEIKKI SISSALA

 

13.11.79         Kansan Tahto: Tuhannet jazzin ystävät kokoontuivat Kajaaniin
(Kuvateksti: Suomen Jazzliiton jazzpäivien päätöskonsertin sunnuntaina kansoittivat kajaanilaiset jazzmusiikin ystävät täydellisesti. Päätöskonsertissa esiintyi Kajaanin Big Band, joka kohosi eittämättä jazzpäivien kärkeen yleisömäärien suhteen, mikä osoitti kapellimestari Ilpo S a a s t a m o i s e n johtaman yhtyeen nauttivan kajaanilaisten suosiota. Päätapahtumassa Big Band esitti Ilpo Saastamoisen säveltämän kalevalaisaiheisen musiikkiteoksen "Synty".  Kuvassa edessä jazzpäivien juontaja Jussi R a i t t i n e n ja kapellimestarin korokkeella säveltäjä-kapellimestari Ilpo Saastamoinen.)

KAJAANI. - Kolmipäiväiset valtakunnalliset jazzpäivät päättyivät onnistuneesti Kajaanissa kajaanilaisen Big Bandin päätöskonserttiin salintäyteiselle yleisölle kauppaoppilaitoksen juhlasalissa, jossa Ilpo Saastamoisen yhtye esiintyi täydessä komeudessaan ja soittomahdissaan. Illalla oli vielä ravintola Sampolassa jazzjamit, jossa oli läsnä Suomen Jazzliiton tämänvuotisen Yrjö-palkinnon saaja Jukka Linkola. Palkinnon luovutti Jazzliiton johtaja Jaakko T a h k o 1 a h t i. Päätöskonsertin, kuten muutkin jazzkonsertit ja jazzjamit ravintoloissa juonteli ansiokkaasti Jussi R a i t t i n e n.

 

13.11.79         Kainuun Sanomat - Unto Torniainen:
Onnistuneet jazzpäivät: Kajaanin maine jazzkeskuksena vahvistui
Jazzpäivät päättyivät sunnuntaina, jolloin ohjelmassa olivat konsertti Kauppaoppi-laitoksella ja päätösjamit Sampolassa, jossa esiintyi tämänvuotisen Yrjö-Palkinnon saanut pianisti Jukka Linkola.
Kaiken kaikkiaan jazzpäivien tilaisuuksissa kävi noin 2.000 henkeä ja vaikka järjestelyistä taloudellisen vastuun kantanut Kajaanin seudun Rytmimuusikot ry. saikin tappiota noin 5.000 mk, voidaan jazzpäivien katsoa onnistuneen erinomaisesti.
Päivillä esiintyneet muusikot kiittelivät poikkeuksetta sekä innostunutta yleisöä, että järjestelyjä ja Jazzliiton toiminnanjohtaja Jaakko T a h k o 1 a h t i kiteytti kommenttinsa sanoiksi: "Taiteelliselta anniltaan erinomaiset päivät ja erityisen hienona koin sen, että Kajaanin Big Bandin "Synty" -teos nousi Vesalan trion kanssa omassa arvostelutaulukossani päivien kohokohdaksi."

Päätöskonsertista muodostui Kajaanin Big Bandin ja Vladimir Shavranofin trion juhla. Edellisen illan ravintolaesiintymiseen tuntui kadonneen osa Conjunto Baronin tehosta ja mainio salsayhtye oli varsin kesyllä tuulella päättäjäiskonsertissa.

Ilpo Saastamoinen oli Armenian matkaltaan tuonut sikäläisen säveltäjän Alexandr Harutunianin sävellyksen, jonka kokoonpano esitti ennen "Synty" -teosta. Harri K o m u l a i n e n soitti "Caravanissa" klarinettia ja tulkitsikin komean sävellyksen asian vaatimalla taidolla: Big Band soi sävellyksessä mallikkaasti ja antoi odottaa paljon kapellimestari Saastamoisen sävellyksestä.

Näin sitten kävikin, Pentti L a h d e n puhaltimilla ja Kalle F ä l t i n lauluosuuksilla vahvistettu Kajaanin Big Band soitti vaikean sävellyksen todella upeasti. Sisätiloissa sävellyksen täyteläiset sävyt ja soinnit pääsivät oikeuksiinsa ja nimenomaan kokonaisuus oli huikea. Solistien takana Big Band soitti loistokkaasti ja näytti taivaan merkit kaikille epäilijöille etteikö tällä kokoonpanolla synny taidetta isolla T:llä.

Kesäisen esityksen arkuus oli poissa ja sävellys oli kaikille esittäjilleen sisäistyneempi ja sen aisti tulkinnallisena voimana. Paikalla ollut yleisö otti vaikean ja vaativan sävellyksen riemuiten vastaan ja palkitsi esityksen raikuvin suosion-osoituksin. Kunpa tämän kaupungin päättäjätkin palkitsisivat mainion orkesterimme työn konkreettisesti, sillä kaupungin pienillä uhrauksilla saisimme orkesteriin lisävakansseja ja sitä kautta varmaan sen taso nousisi entisestäänkin.

 

(Jazzliiton toiminnanjohtaja Jaakko Tahkolahti Valtakunnallisilla jazzpäivillä Kajaanissa 11.11.79 - Kainuun Sanomat 13.11-79:)
"Erinomaiset jazzit"
Jazzliiton toiminnanjohtaja Jaakko Tahkolahti oli erinomaisen tyytyväinen juhliin ja erityisen ilahtunut hän oli innostuneesta yleisöstä ja kajaanilaisten järjestäjien onnistuneista esiintyjävalinnoista.

- Kajaanin maine pohjoisen jazz-keskuksena vahvistui ja sen varmaan allekirjoittavat kaikki paikalla olleet muusikotkin. Minulle jäi erityisen komeana mieleen Edvard Vesalan musiikin upea vastaanotto ja Kajaanin Big Bandin kertakaikkisen hieno panos. Aistin myös jamien hyvän fiiliksen ja kaiken kaikkiaan sen uhrautuvat työn jonka paikalliset järjestäjät olivat päiviinsä uhranneet.

Lähes Tahkolahden sanoin luonnehti juhlia myös juontajana ja jamien vetäjänä touhuillut Jussi Raittinen.
- Liikutuin todella kun kuulin kuinka komeasti Kajaanin Big Band Ilpon sävellystä soitti. Olen vieraillut useitten maamme pikkukaupunkien kaupunginorkestereitten solistina ja Kajaanin Big Bandin sunnuntainen esitys oli niitä huomattavasti korkeampaa tasoa.

"Hyvät juhlat, vaikka takkiin tulikin"
Kajaanin Seudun Rytmimuusikot kantoi lopullisen taloudellisen vastuun juhlista ja lähes 2000 hengen osallistumisesta huolimatta päivät tuottivat viitisen tuhatta tappiota.

- Konserttien yleisömäärä, vaikka se oli ilahduttavan runsas, ei riittänyt ja koska etäisen sijaintimme johdosta esiintyjien matkakulut ovat melkoiset, jäimme reilusti miinukselle, totesi Ilpo Saastamoinen arvioidessaan jazzpäivien tilinpäätöstä.

- Muuten päivät onnistuivat erinomaisesti ja maan huippusoittajisto oli järjestelyihin ja tunnelmiin enemmän kuin tyytyväinen.

- Yleisön kiinnostus, liike-elämän myönteinen suhtautuminen ja kokonaisfiilis kyllä lämmittävät ja eiköhän tuo tappiokin saada jotenkin hoidettua, tuumaili kapellimestari Saastamoinen.
UNTO TORNIAINEN

 

13.11.79 Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä: Taiteellinen voitto - taloudellinen tappio
Kajaanin Big Band, Vladimir Shafranov Trio ja Conjunto Baron valtakunnallisten Jazzpäivien päätöskonsertissa Kajaanin Kauppaoppilaitoksella.

Valtakunnalliset Jazzpäivät jatkuivat Kajaanissa edelleen melkein koko sunnuntai-päivän kattaneella ohjelmalla. Ensin lehtori Seppo Lemposen transkriptioesitelmä Kainuun museossa, iltapäivällä hyvätasoinen konsertti Kauppaoppilaitoksella, jossa myös perinteiseen tapaan julkistettiin vuotuinen Yrjö-tunnustuspalkinnon saaja.

Tosin palkinnon voittanut pianisti, säveltäjä ja Helsingin Kaupunginteatterin kapelli-mestari Jukka Linkola ehätti noutamaan palkinnon vasta illansuussa Sampolassa, jossa sen hänelle ojensi Jazzliiton toiminnanjohtaja Jaakko Tahkolahti. Yrjö-traditioonhan kuuluu erottamattomasti palkitun kuntoisuusnäyte luovutus-tilaisuudessa. Sampolassa - huomattavasti päiväistä konserttia rennommissa ja

kodikkaammissa tunnelmissa - asia saatiin järjestykseen Pekka Sarmannon basson, Jukka-Pekka Uotilan rumpujen ja Eero Koivistoisen tenorisaksofonin antamalla tuella tutussa sävellyksessä Stella by Starlight.

Syntyprosessi on kesken
Kajaanin Big Bandin kapellimestarin Ilpo Saastamoisen Kalevalan runotekstiin säveltämä Synty - kolmiosainen sävelteos - esitettiin ensi kerran viime kesän Kajaanin Sana ja Sävel -tapahtuman yhteydessä Kruununpuodinmäellä. Ulkoilmakonsertti onnistui odottamattoman hyvin vaikkakin outo akustinen ympäristö epäilemättä jonkin verran vaikutti hajaannuttavasti Kajaanin BB:n puhallinsektioiden 'koossa' pysymiseen.

Nyt suurorkesterin yhteissoitto luonnistui epäilemättä mainittuja suven kuulumia napakammin, mutta toisaalta lopulliseen päämäärään johtavalle tielle kohden täydellisyyttä havaittiin kasautuvan muita esteitä. Eritoten ensimmäisessä osassa kummallekin solistille, sekä Kalle Fältille laulu, että Pentti Lahdelle saksofonit ja huilut, oli miksattu tehoa aivan ylimittaisesti, joka koko tavalla polki alleen itse asiassa koko suurorkesteria.

Toisessa osassakin moni tärkeä säestyksen yksityiskohta - mm. puupuhaltimien obligaatoäänet - pyrkivät peittymään solistien luonnottoman kovaan volyymiin. Epäonnen tiliin, mutta samaan tapaan syöpäpesäkkeitä soinnin kudokseen kasvattaen, täytyy sen sijaan laskea trumpettisektion mikrofonin viallisuus, joka onneksi kuitenkin kesken säveltaiteellisten tapahtumien saatiin korjatuksi.

Mielenkiintoista, runsaasti valoja ja varjoja tarjoavaa musiikkia, jossa tasapainoisesti on saatu yhdistetyksi sekä solistien että suuren orkesterin temmellyskentät. Kalle Fält muistuttaa jälleen kerran asemastaan huomattavana kotimaisena vokaalisena jazz-tulkkina. Pentti Lahti on vääjäämättä siirtymässä jazzsaksofonistiemme kärkeen ollen parhaimmillaan kuin jo pihistämässä kertakaikkisen päähuomion itselleen. Ensimmäisessä osassa hänen tenoriäänensä karhi ihon pintaa, toisessa kuultiin notkeita alttosooloja ja kolmannessa elävä dialogi Lahden huilun kommunikoidessa vokaaliäänen kanssa.

Synnyn hallitsevat soinnit ovat täyttä jazzia jotka kautta kaikkien kolmen osan säännön mukaan ainakin kerran puhkeavat 3/4 -tahtilajissa. Kontrastit saadaan aikaan useimmiten rubatossa ja niiden valtatehot määräytyvät pääasiassa solistien onnistumisen mukaan.

Kuultu teos muodostaa jo nyt käyvän kokonaisuuden. Kuinka käy sitten kun Saastamoinen on toteuttanut aikeensa ja säveltänyt vakkansa tyhjäksi. Eli suunnitelman mukaan summittaisesti saman verran lisää Kalevalan toiseen runoon. Ensi vuoden kevään puoli näyttänee kykeneekö hän ahneeseen aikeeseensa.

Big Bandin ensimmäisenä numerona kultiin neuvostoliittolaisen Alexandr Harutunianin klarinetille ja suurelle jazzorkesterille säveltämä Caravan, jonka solistisen osan selvitti suvereenia soittimen teknistä ja äänellistä hallintaa osoittaen Harri Komulainen. Kerrassaan kiehtova sävellys omalaatuisesti 'liikkaavine' rytmeineen (3/4 + 3/4 + 2/4).
JULIUS HEIKKILÄ

 

14.11.79 Savon Sanomat - Unto Torniainen:  Jazzpäivät Kajaanissa - Yrjö-palkinto Jukka Linkolalle
Sunnuntain ohjelmassa oli myös konsertti, jossa Kajaanin Big Band soitti upeasti kapellimestarinsa Ilpo Saastamoisen Kalevala-aiheisen teoksen "Synty". Tämän lähes tunnin mittaisen teoksen solisteina toimivat Kalle Fält, laulu ja Pentti Lahti, saksofonit ja huilu.

 

Päiväämätön 12/1979 - Kainuun Sanomat:
Big Bandin Kalevala-äänilevyhanketta esitteli [kulttuurilautakunnalle] Ilpo Saastamoinen ja sen rahoitusta pyritään järjestämään apuraha-anomuksin. - em.

 

8.12.79 Kaleva: Kalevala levytetään
Kajaanin kulttuurilautakunta on myöntänyt Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo S a a s t a m o i s e l l e palkatonta työlomaa vuoden alusta lähtien kesäkuun loppuun saakka sekä päätti esittää kaupunginhallitukselle kapellimestarin palkkauksen ja palkkaluokan tarkistamista sen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.

Virkavapaansa aikana kapellimestari Ilpo Saastamoinen keskittyy Kalevala-sävellyksen levytyksen toteuttamiseen ym. sävellystyöhön. Neuvottelut levytyksestä ovat parhaillaan käynnissä ja ensimmäisen osan levytys on tarkoitus toteuttaa ensi kesänä. Toinen osa kuullaan mahdollisesti ensi vuoden Sana ja Sävel -tapahtumassa kantaesityksenä... (PH)

 
1980:

1.2.80 pe  Jyväskylän Talvi (Kajaani Big band: IS / Kalevala I osa)        
               JAZZILTA klo 19 Yliopiston juhlasali
               Kajaani Big Band joht. Ilpo Saastamoinen: Kalevalasarja I "Synty"

> 3.2.80 Keskisuomalainen - Osmo Saarinen: "Jazzia Unkarista ja Suomesta":
...Jazz-illan päätteeksi kuultu IS:n säveltämä, sovittama ja johtama Kalevalasarjan I osa "Synty" muodostui lopulta konsertin kohokohdaksi, sillä niin taitavasti se hyödyntää parikymmenmiehisen ison jazzorkesterin mahdollisuuksia, että sen vertaista saa uudesta suomalaisesta kevyen musiikin sävellystaiteesta turhaan etsiä. Synty on todella massiivinen, melkeinpä järkälemäinen teos, jossa big bandin pidäkkeetön kokonaisvoima vain tovin pari vaimenee tyynempien solistijaksojen tieltä. Toisaalta Synnyn tärkeimmäksi soolo-osuudeksi nouseva lauluääni pakotetaan vähän väliä oikein Väinämöisen taisteluun orkesterin ylivaltaa vastaan. Voi vain ihmetellä konsertissa erinomaisesti laulaneen Kalle Fältin äänivaroja.

Kalevala-sarjan moitteettomalla tulkinnalla Kajaani Big Band osoitti jälleen kerran korkean tasonsa. Teoksen orkestrointi on poikkeuksellisen vaativa, ja esimerkiksi  puhaltajisto joutuu esityksen 45 minuutin keston aikana taatusti puristamaan viimeisetkin ilmat keuhkoistaan.

Monia jännittäviä mietteitä herättäneen "Synty"-elämyksen jälkeen on pelkästään ilo kertoa se, että Kalevala-sarja saa ensi syksynä jatkoa, kunhan Ilpo Saastamoinen ehtii viimeistellä jo sävelletyn toisen osan esityskuntoon.
Osmo Saarinen  (Jyväskylän Talven konsertista 1.2.80)

 

12.4.80         Kainuun Sanomat - Eero Marttinen - otsikko:
Ilpo Saastamoinen pohtii, jatkaako enää Kajaanissa. "Big Bandia vain jarrutetaan."
... Intian festivaalin jälkeen hän oli mukana myös Piirpauken Suomen kiertueella ja kotiutui sen jälkeen Kajaaniin, jossa aloittelee Kalevalaan pohjaavan toisen sävellyksensä sovitustöitä. Hänen uusin Kalevala-sävellyksensä on määrä esittää tulevan kesän Sana ja sävel -juhlilla Kajaanissa.

 

16.04.80 - Orkestroin kiihkolla Kalevalan toista osaa.
(16.4.80 KBB:n Kalevala tulee radion rinnakkaisohjelmasta illalla klo 21.45.)?

 

Päiväämätön - Kansan Uutiset - Kulttuuri: Kajaanin kesän anti yhä komeampi
Suurella mielenkiinnolla odotetaan jatkoa Kajaanin Big bandin johtajan Ilpo Saastamoisen Kalevala-sävellyksiin, tänä kesänä kuullaan Kalevalan 2. runo Saastamoisen säveltämänä.

 

Päiväämätön - Kajaanin Eino Leino -veistoksen paljastus Sana ja sävel -viikolla
Ohjelmaan kuuluvat myös työväenmusiikkiseminaari sekä työväenlaulut kansan-perinteenä -konsertti. Ilpo Saastamoinen työstää toista Kalevala-sävellystään, minkä Kajaanin Big Band esittää.

Päiväämätön: Sanan ja sävelen musiikillisena merkkitapauksena voidaan pitää Kajaanin Big Bandin konserttia, jossa esitetään Ilpo Saastamoisen Kalevala-sarjan II osa "Iso tammi".

Päiväämätön: Tiistaina esitetään kantaesityksenä Kajaani Big Bandin kapellimestarin Ilpo S a a s t a m o i s e n Kalevala-sarjasta II osa "Iso Tammi". Saastamoinen lausui miettineensä, oliko sittenkään parempi nykyisen maailmanmenon huomioonottaen, että Kalevalan iso tammi kaadettiin.

 

1.7.80 ti   Kalevala II:n kantaesitys Kajaanissa klo 22 (työloma päättyy avajaisiin)
               Kalevala-sarja, osa II "Iso tammi"
               1. Sampsa Pellervoinen 2. Tammen kasvu 3. Vaskinen mies 4. Tammen kaato
               Solistit: Kalle Fält, laulu, Pentti Lahti, ts, bcl, fl

?.7.80      Radio (S): 21.45 - 22.25
              Säv. Ilpo Saastamoinen: Kalevala-sarja. - Kajaani Big Band
             (Vrt: 16.4.80 KBB:n Kalevala tulee radion rinn.ohjelmasta illalla klo 21.45.)

 

1.7.80 Kansan Tahto - sk (Seppo Kiiliäinen):  Ilpo Saastamoinen: Kalevalan symboliikka on ajatonta
(Kuvateksti: "Ison Tammen" esittäjiä vas. Ilpo Saastamoinen Kalle Fält (laulu), Pentti Ollikainen.)

KAJAANI. - Kalevalasta löytyy runsaasti yleismaailmallista ja -inhimillistä symboliikkaa, joka puhuttelee tämänkin päivän ihmistä, sanoo Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo S a a s t a m o i n e n, jonka uusi, Kalevalan toiseen runoon pohjautuva sävellysteos esitetään tänään Kruununpuodinmäellä kantaesityksenä.
Sävellyksen nimenä on ISO TAMMI ja sen esittää Kajaanin Big Band kapelli-mestarinsa johdolla. Laulusolistina on Kalle Fält ja Pentti Lahti soittaa tenori-saksofonia, bassoklarinettia ja huilua.                  

Viime kesänä, silloinkin Sana ja sävel -tapahtuman yhteydessä,          esitettiin Ilpo Saastamoisen Kalevala-sävellyssarjan ensimmäinen osa "SYNTY", joka sai osakseen varsin myönteiset arvostelut. SYNTY ja ISO TAMMI muodostavat yhtenäisen musiikillisen kokonaisuuden ja ne onkin tarkoitus esittää yhdessä illan konsertissa.         

- ISON TAMMEN sävellystyössä on henkisenä suuntaviittanani ollut osoittaa, että meidän nykyinen tietämyksemme maailmasta ei ole vielä pystynyt poistamaan niitä epäkohtia, jotka päivä päivältä näyttävät päinvastoin lisääntyvän sivistyksen kehityksen myötä, esimerkkeinä vaikkapa suunnaton kurjuus ja kasvava ydinsodan pelko, pohtii Ilpo Saastamoinen.

- Kalevalan tekstihän on niin symbolista kieltä, että lähes kaikki Kalevalan tarinat voitaisiin tavalla taikka toisella muuntaa nykypäivään soveltuviksi. Merkillinen ja kiinnostava asia on sekin, että mistä mytologiaamme on ilmestynyt tuo "Tammi" ja mitä se alunperin on merkinnyt. Samalla tavallahan on pohdittu "Sammon" tulkintaa. SYNNYSSÄ esiintyy tärkeänä symbolina "Sotkan muna", joka on hyvin vanha tarina maailman synnystä ja esitetään useissa mytologioissa.

Tämänkaltaisia moniselitteisiä asioita on Kalevalassa paljon, ja juuri moniselitteisyytensä vuoksi ne ovat "ajan ulkopuolella" siinä mielessä, että niistä voidaan helposti löytää vertailukohtia aivan nykypäivän ongelmanasetteluihin.

SYNTY ja ISO TAMMI muodostavat kestoltaan noin puolentoista tunnin pituisen sävellyksen, jonka pelkkä kirjoittaminen vaatii melkoisen työn, sillä valmiissa partituurissa on arviolta sata tuhatta merkkiä. Orkesterisovituksen ja stemmojen kirjoittaminen ISOA TAMMEA varten vaatikin Ilpo Saastamoiselta keväällä kahden kuukauden tiiviin työn. Tällaisen työn teki mahdolliseksi se, että hän on kevätkauden työskennellyt vapaana taiteilijana valtion myöntämän puolivuotisen taiteilija-apurahan turvin.

- Kulunut "vapaakausi" on ollut todella loistoaikaa, kaikenlainen yliprässääminen on jäänyt pois ja hienoa oli taas pitkästä aikaa toimia free lance -muusikkona. Ei todellakaan olisi hassumpaa joskus myöhemminkin työskennellä vastaavanlaisissa olosuhteissa. Tulevaisuuden suunnitelmat kuitenkin paljon riippuvat siitä, minkä-laisia piirteitä Kajaanin kaupungin suhtautumisessa big band -toiminnan kehittämiseen jatkossa ilmenee, Ilpo Saastamoinen miettii. - sk -

 

(II osan kantaesitys 1.7.80 Kajaanissa)

3.7.80 - Kansan Uutiset - Pertti Timonen:
Avajaispäivän iltana hiljeni Kruununpuodinmäelle kokoontunut yleisö kuulemaan Kalevalaa kesäyön hämärässä. Kuultiin kantaesityksenä Ilpo Saastamoisen sävellys Kalevalan toiseen runoon, joka kertoo tarinan suuresta tammesta ja sen kaadosta. Saastamoinen on jälleen tehnyt vaikuttavan sävellystyön, jonka analysoiminen yhden viluisen kuulemisen jälkeen on vaikeaa. Mutta Kajaanin Big Band soi komeasti samoin kuin Kalle Fältin vokaali ja Pentti Lahden puhaltimet.
PERTTI TIMONEN

 

3.7.80    Unto Torniainen / Kainuun Sanomat:
Saastamoisen Kalevala II - Kansanperinne ja big band jazz toimivat yhdessä.
Kuvateksti: Lähes 500 kuulijaa oli tiistai-iltana seuraamassa Sana ja sävel-tapahtuman konserttia, Jossa esitettiin Ilpo Saastamoisen Kalevalaan perustuvat sävellykset SYNTY ja ISO TAMMI (kantaesitys).

Kajaanin Big Band esitti kapellimestarinsa Ilpo Saastamoisen säveltämän "Kalevala-teoksen" kaksi ensimmäistä osaa. Kakkososa oli sävellyksen kantaesitys ja teoksen solisteina toimivat Kalle Fält, laulu ja Pentti L a h t i saksofonit ja huilu. Soinnillisesti Saastamoinen oli jatkanut onnistuneen ensiosan linjoja ja esitys oli hyvä, vaikka kylmenevä ilta verottikin osan orkesterin vireydestä.

Konsertin alkuosassa kuultiin "Kalevalan ykkösosa". Sen melodiakulut ovat esityskertojen myötä tulleet tutuiksi ja pienistä soinnillisista epäpuhtauksista huolimatta sävellys tuntuu pitävän jännitteensä ja kiinnostavuutensa.

Pentti Lahti ja Kalle Fält hoitelivat osuutensa lähes moitteetta ja varsinkin Fältin tulkintaan oli tullut esityskertojen myötä lisää varmuutta ja tulkintaa.

Teoksen toinen osa on kokonaisuudessaan rytmisesti voimakkaampi, tempot ovat nopeampia ja kautta linjan teos on sävelletty hieman raskaammalla nuottikynällä kuin teoksen ensimmäisen osa.

"Sampsa Pellervoinen" oli jakso, joka perustuu "Vaka Vanha Väinämöisen" teemoille tosin voimakkaasti varioituina. Rytmiikka lähenteli paikka paikoin lattari-jazzin tunnelmia ja rytmisesti Big Band soitti svengaavasti ja pahimmatkin tahtilajien koukerot selvittiin kompastelematta.

"Tammen kasvu" oli osista mitäänsanomattomin eikä rytmisistä koukuistaan huolimatta innostanut. "Vaskinen mies" sen sijaan voimakkaine kontrasteineen ja melodiakulkuineen oli huomattavasti kiinnostavampi. Nopeassa tempossa soitetun alkuosan soinnissa oli jännittäviä sävelkulkuja ja osan vaikeudesta huolimatta Big Bandin soitto pysyi hyvin koossa. Osan rytminen jaottelu oli vivahteikasta ja lainailtiinpa rytmejä välillä jopa tangon maailmasta.

Teoksen viimeinen osa "Tammen kaato" oli osista kiinnostavin ja vaikuttavin. Samalla osa on eräänlainen koko teoksen yhteenveto, sillä siinä käytetään aikaisempien osien teemoja. Tammen kaatumista kuvaavassa jaksossa oli säveltäjä käyttänyt tuttuja sävelmän pätkiä ja mukana oli lomittain mm. "Lili Marleenea", "Marseljeesia" ja "Tonava kaunoista".
Teos loppui tekstiltään optimistisesti, sen sijaan musiikki muistutti hautajais-musiikkia ja kontrastina teoksen päätösjakso oli erittäin vaikuttava.

Kokonaisuutena "Kalevalan" toinen osa ei melodisesti yllä ehkä aivan samalle tasolle kuin hienoja teemoja sisältänyt ykkönen. Kuitenkin toinen osa on erinomaisen hienoa uutta suomalaista musiikkia ja samalla osoitus Ilpo Saastamoisen kyvyistä saada kansanperinne ja tämän päivän big band -jazz toimimaan yhdessä.

Teoksen solistit tekivät hyvää työtä ja niin Kalle Fält kuin Pentti Lahtikin selvisivät urakastaan hyvin ja samaa on sanottava koko Big Bandistä. Vaikka kylmyys kuuluikin pienoisena epävireytenä osoitti Kajaani Big Band jälleen kerran pystyvänsä taiteellisesti todella täysipainoiseen soitantaan.
UNTO TORNIAINEN

 

9.11.80 (su):  ...Kajaanin Big Band soittaa Ilpo Saastamoisen Kalevala II -sävellyksen.
                     - Kalevala II uusinta oli viimeinen työkeikka Kajaanin big bandin kapellimestarina
                     - Kajaanissa tuolloin "pohjoismainen seminaari"

 

29.11.80  - Kostamus, Kirjasto: Kalevala-työt näytteillä
              > Päiväämätön: Mitä kuuluu Kostamukseen:...sekä Ilpo Saastamoisen näyttely

 
1981:

7.1.81         Savon Sanomat / Ajan aallot: Ilja säveltää ja piirtää Kalevalaa
(Kuvateksti I: IS tekee Kalevalan kanssa töitä kahdella lohkolla - säveltäjänä ja kuvittajana.,
Kuva II: Ilja Saastamoisen Kalevala-kuvitusta)
Synnyinpaikkakunnalleen Keiteleelle Kajaanista siirtynyt Ilpo (Ilja) Saastamoinen lopettelee tällä haavaa Kalevala-sarjan II:n osan säveltämistyötä. Kalevala I:n ensiesitys oli Kajaanissa kesällä 1979. Nyt valmistuva Kalevala II on tarkoitus esittää ensi kesänä Helsingin juhlaviikoilla. Sävellystyön rinnalla Ilja kuvittaa musiikkiaan.

Hän kertoo piirustuksistaan, jotka ovat tekniikaltaan pastellitöitä, että ne tullaan pitämään esillä konserttien yhteydessä. Piirustussarja koostuu 50 työstä. Aiheet alkavat kansalliseepoksemme ensimmäisestä runosta päättyen toisen runon Kokko-sarjaan.

Ilpo Saastamoinen kertoo, että parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia LP-levyn tekemisestä Kalevala-sarjoista I ja II. Kustantajan kanssa on käyty alustavia neuvotteluja levyn toteuttamisesta: Säveltaiteen Edistämissäätiö on myöntänyt levyn valmiiksi saattamiseen 15.000 markan apurahan.

- Säveltämäni Kalevala-musiikki on ensimmäinen yritys kevyen musiikin puolelta Kalevalan tuomiseksi lähemmäksi nykyihmistä. Käsittääkseni Kalevalan tulkinnan pitää edistyä muun kehityksen rinnalla. Tositeolla Kalevalaa on Suomessa hyödynnetty viimeksi vuosisatamme alussa, Ilja sanoo.

Suunnitteilla oleva Kalevala-sarjojen äänitys toteutuu vuoden 1981 aikana. Levyn kesto on tunti ja kaksikymmentä minuuttia. Näin sävellykset mahtuvat kahdelle levylle, jotka muodostavat albumin.

Ilpo Saastamoinen sanoo, että Kalevala antaa paljon ideoita ja toteuttamis-mahdollisuuksia niin  musiikin kuin kuvataiteenkin alalla. Niinpä on virinnyt idea satukirjan saamiseksi lapsille Kalevalasta.

Saastamoinen sanoo, että lapsille täytyy jo pienestä pitäen opettaa kansallis-eepoksemme sanoma, jotta he ymmärtäisivät sen paremmin aikuisina.

Suunnitteilla on myös koulutelevisio-ohjelma Saastamoisen kuvatuotannosta ja musiikista. Nämä molemmat hankkeet toteutuvat lopullisesti vuosina 1982-83.

Ilpo Saastamoisen piirustussarja ja nauhoite Kalevala II:sta olivat esillä vuoden 1980 marraskuussa Kostamuksessa.

Ilpo Saastamoinen kertoo, että hänen kalevalaisesta sävellystyöstään on oltu kiinnostuneita ulkomailla. Jopa on vilahtanut mahdollisuus englanninkielisen version levyttämisestä.  
MATTI PULKKINEN

 

1.2.81 su - Iisalmen Sanomat - Rauni Paananen:
Keiteleelle kotiutunut Ilpo Saastamoinen - Taiteen oltava tiennäyttäjänä

Kalevala-aiheita sävelin ja kuvin (> 80-luvun isot henkilöhaastattelut)
Ilpo Saastamoisella on parhaillaan tekeillä mittava sävellystyö, Kalevala-sarja. Ensimmäisen osan kantaesitys oli toissakesänä, ja toisen osan viime kesänä Kajaanissa missä Big Bandin laulusolistina oli Kalle Fält. Esitys on kuultu myös radiossa kahteen kertaan.

Tällä hetkellä Kalevala-sävellys kiinnostaa koulutelevisiota, kouluradiota ja Helsingin juhlaviikkoja. On keskusteltu myös sen englanninkielisestä käännöksestä.

Televisiosta, mahdollisesti ulos tullessaan ohjelma esittelisi myös ne sävellykseen liittyvät 50 pastellityötä, joissa Saastamoinen surrealistista lähestymistapaa käyttäen tutustuttaa katsojat Kalevalan maailmaan, kaiken syntyyn, Ilmattareen, Väinämöiseen, Sampsa Pellervoiseen ja Tammen mysteeriin. Tähän mennessä Saastamoisen nautittavat Kalevala-sävelet ovat jo soineet mm. Jyväskylän Kesässä orkesterin, laulu- ja saksofonisolistien ollessa paikalla sekä äänitettynä Kostamuksessa, missä sarja soi taustalla yleisön tutustuessa samalla Saastamoisen maalauksiin. Sävellyksen sanoitus alkaa Kalevalan  ensimmäisestä, luomista kuvaavasta runosta ja päättyy toisen runon Kokko-tarinan alkuun. Teos kestä tunnin ja 20 minuuttia. Joukossa on melodioita kansanmusiikista, ja Saastamoinen on käyttänyt myös 5-iskuisen-rytmin mahdollisuuksia.

Tekstin kertoessa tammen kaatumisesta tulee musiikissa regressio. Kuten eletty elämä ihmisellekin palautuu mieleen ennen kuolemaa, alkaa musiikissa soida 24 melodiaa.

Kuunnellessani sitä keiteleläisen omakotitalon mukava sohva paikkana katoaa, samoin aika. Vaikka 20 eri kielelle käännetty kansallinen aarteistomme ei aiemmin ole tehnyt minua onnelliseksi, koen sävelten kautta suomalaisen hengen pyrkimysten kestävyyttä, luonnon ihmeitä, elävää elämää kohtaan ilmenevää myötätuntoa ja yksilön kunnioitusta kalevalaisia tapoja kohtaan.

Kaikessa tässä tekniikka on avuksi ja stereot toistavat todella puhtaasti. Sävelistä tulvii jopa itsetiedotonta, kaikesta teennäisyydestä vapaata isänmaallisuutta, iloa  suomalaisuudesta. Ns: kevyen musiikin ja taidemusiikin rajaa ei enää ole.

Kun Ilja Saastamoinen napsauttaa vempeleensä kiinni, todellisuus palaa ja ajattelen: kummallista. Piti elää tämänikäiseksi ja ajaa Keiteleelle tullakseen kansalliseepoksemme puhuttelemaksi. Yhä useammalle voisi käydä näin, jos Kalevala-sarja saataisiin levyille, nyt sävelletty osuus vaikkapa kahdelle LP:lle.

Suunnitelman toteutus vaatisi 150 000 mk, mutta tällä hetkellä on koossa vain Luovan Säveltaiteen edistämissäätiöltä saatu 15000mk. Levytettäessä mahdollinen orkesteri olisi Tapiolan Big Band vahvistettuna aiemmin Kalevalaa esittäneillä laulu- ja saksofonisolisteilla.

 

> 13.10.1981         Viitasaaren Sanomat - Matti Waskilampi: Kulttuuririihi
(Kuvateksti:) Uuden musiikin ja Kalevalan teemojen merkittäväksi tulkiksi ja korkeatasoisen ja  oman kuvituksen myötä myös renessanssipersoonaksi on kohoamassa keiteleläinen Ilpo Saastamoinen. Hänen kaksiosainen Kalevala-teoksensa ja yli 50 työn pastellikuvituksensa esitetään mm. Helsingin juhlaviikoilla. [!]

- Suomalaisen uuden musiikin ja Kalevalan teemojen uudeksi tulkiksi (ja samalla renessanssipersoonaksi) on nousemassa nykyään keiteleläinen Ilpo Saastamoinen. Hän on jo aiemmin löytänyt keskeisesti uudella tavalla suomalaisen kansanmusiikin. Eipä siis ole ihme, että hän on säveltänyt kaksiosaisen Kalevala-jättiteoksen, jossa yhtyvät kalevalainen metafysiikka, kansallisen musiikin syke ja moderni sävelkieli kokonaan uudella tavalla. Ihmeenä sen sijaan pidän Ilpo Saastamoisen modernia kuvitusta Kalevalaan, joka liittyy tiiviisti ja korkeatasoisena myös hänen uuteen Kalevala-teokseensa. Kuvitus on yli 50 modernia pastellityötä käsittävä maalaussarja, joka käsittääkseni on ainutlaatuinen maamme kuvataiteessa; sillä kukaan muu suomalainen kulttuuripersoona ei ole tätä ennen säveltänyt ja kuvittanut korkeatasoisesti Kalevalaa.

(Matti Waskilampi 13.10.81 Viitasaaren Seutu / valtion kuvataidetoimikunnan jäsen - taidegraafikko - 3-v.-taiteilija-apuraha)

1982?

7.1.83      Keskisuomalainen: Talven alkajaisiksi kuullaan keiteleläisen Ilpo Saastamoisen rock- ja jazzpohjalle rakentuva Kalevala-sarja. Säveltäjä johtaa Jyväskylän Big Bandia, ja solisteina ovat Kalle Fält ja saksofonisti Pentti Lahti.  

29.1.83 la Jyväskylän talvi - Yliopiston juhlasali klo 19
         - Kalevala I-II esitettiin XV Jyväskylän Talvessa 29.1.1983
          (Jyväskylän Big Band, Pentti Lahti, Kalle Fält - 2 konserttia)

> Jyväskylän kaupungilla on kunnia kutsua Teidät Jyväskylän Talven avajaisten johdosta järjestettävälle vastaanotolle Jyväskylän Kunnallistaloon lauantaina tammikuun 29. päivänä 1983 kello 21-23.

 

31.1.83 ma Helsingin Sanomat - Lauri Karvonen: Kalevalaa jazzina
Kalevala-sarja Jyväskylä Talvessa. Jyväskylän Big Band johtajanaan Ilpo Saastamoinen sekä solisteinaan Kalle Fält ja Pentti Lahti. Jyväskylän Yliopiston juhlasali.

Big band -musiikki on nykyään usein ikävää, pelkältä reliktiltä vaikuttavaa musiikkia. Uskoa siihen, että tällainenkin musisointi voi kuitenkin olla muutakin kuin taiteellisesti vähäarvoista amerikkalaistyyppistä torvisoittoa, pönkittävät kuitenkin muutamat sykähdyttävät kokemukset. Viime vuonna Kari Komppa näytti omalla esimerkillään, että ison orkesterin ei tarvitse tyytyä standardiratkaisuihin, nyt puolestaan Ilpo Saastamoinen osoitti, kuinka uljas tulos voidaan saavuttaa yhdistämällä kansanmusiikkia ja jazzia.

Saastamoinenhan on sen kaltaisen fuusion pioneereja tässä maassa, mutta ensi kertaa kuulin nyt hänen toteuttavan ajattelu-tapaansa big band -musiikissa. Tuntikaksikymmentä -minuuttinen Kalevala-sarja perustuu Kalevalan puoleentoista ensimmäiseen runoon kertoen siis maailman synnystä, sotkan munasta, Väinämöisen synnystä, Sampsa Pellervoisesta, Tammen kasvusta ja lopuksi siitä Vaskisesta miehestä, joka tammen kaatoi, satalatvan lasketteli.

Kuusiosainen sarja esitettiin nyt kolmannen kerran täydellisenä. Kolme ensimmäistä osaa, jotka tavallaan muodostavat oman kokonaisuutensa, esitettiin ensi kertaa Kajaanin Sanassa ja Sävelessä vuonna -79 ja loppuosa sai kantaesityksensä vuotta myöhemmin.

Säveltäjän oman luonnehdinnan mukaan sarjasta on noin puolet kirjoitettu jazzinomaisesti, loppu on enimmäkseen kansanmusiikkiperäistä. Myös klassisen musiikin sovituksellisia kikkoja on käytetty hyväksi, kuten myös tekijän omin-takeisia ratkaisuja, joille malleja ei löydy mistään.

Näinkin pitkässä teoksessa on vaikea välttää tiettyä toistoa, mutta yllättävän hyvin Saastamoinen sai pidettyä jännitteen yllä: tyhjäkäynnin tuntua ei ollut missään osassa.

Esityskoneisto koostui kolmesta elementistä: laulaja Kalle Fältistä, saksofonisti Pentti Lahdesta ja orkesterista. Näiden taitavasti harkituista keskinäisistä suhteista syntyi teoksen perusjännite.

Kalle Fält vei vaateliaan osansa läpi hienosti, intensiivisesti ja dramaattisesti. Pentti Lahti tenori- ja alttosaksofoneineen, huiluineen ja bassoklarinetteineen kommentoi toisinaan välittömästi Fältin riimejä niiden sanomaa tehostaen ja joka osassa hän lisäksi puhkesi pitkiin sooloihin, jotka olivat milloin vuolaasti eteneviä milloin rajusti ryöppyäviä ja hurjiin ylä-ääniin päätyviä tai sitten herkän lyyrisiä. Lahden ilmaisuskaala on nykyään todella huima ja niinpä hänen upea taiteellinen panoksensa oli aivan ratkaisevaa esityksen onnistumisen kannalta.

Mutta yllättävän hyvin soitti myös Jyväskylän Big Band, vaikka ei mikään ammattimainen orkesteri olekaan. Saastamoisen upean jylhät, milloin mystisen uhkaavat milloin surumieliset sävyt soivat rikkaina ja massiivisina. Aivan yllättävästi sovitus toi esiin jopa ellingtonmaisia sointeja, mikä jo kertoo paljon tekijän taidosta saada orkesteri soimaan tavanomaisuutta karttavalla tasolla.

Myös rytmiikan ja sävellajien vaihtelut sekä dynamiikan keinojen hienostunut käyttö olivat tärkeitä tekijöitä kokonaisuuden kannalta, ikäänkuin uusia vapausasteita avaavia.

Viimeisen osan tammenkaatokohtaus tuotti yllättävän musiikillisen ratkaisun, kunnes säveltäjä antoi sille järkevän selityksen. Orkesteri nimittäin äityi kaoottiseen ilmaisuun suoltaen pätkiä Beatles-melodiasta, Marseljeesista, Internationalesta, Tonava kaunoisesta, Jaakko-kullasta, euroviisusta, Twilight Timesta jne. Samalla orkesteri kahlasi läpi kaikki duurit ja mollit.

Saastamoisen mukaan kysymys oli tammen kuolemasta ikään kuin inhimillisenä olentona, jolloin sen elämä kulki filminauhana takaperin kuolemasta syntymään. Sävellainaukset kuvastivat sitä vaihetta. Jakson surumarssi taas viittaa säveltäjän epäilyyn siitä, oliko loppujen lopuksi ollenkaan hyvä, että tammi kaadettiin, kun katselee nykyistä maailmaa, vaikka Kalevalan mukaan vasta tuon katalan puun kaaduttua pääsi päivät paistamahan ja kuut kumottamahan jne.

Jyväskylän Talvea on kiittäminen vaativan produktion tuottamisesta, vähitellen olisi kyllä aiheellista saada sarja myös pääkaupunkilaisten ulottuville esim. Juhlaviikoille.
LAURI KARVONEN

2.2.83 ke Keskisuomalainen - Sakari Vainikka:  "Omaperäinen musiikkimatka Kalevalaan"
Jyväskylän Big Bandin konsertti yliopistolla 29.1.
Ilpo Saastamoinen: Kalevala-sarja. Johtajana säveltäjä.

Ilpo Saastamoisella on Kalevala-sarjassaan kunniakkaat perinteet vaalittavinaan. Sibelius, Klami ja monet muut suomalaiset säveltäjät ovat ennen häntä hakeneet innoituksensa kalevalaisista alkumyyteistä. Kalevala ja perinteinen big band -sointi tuntuivat ennakolta ajatellen aika paradoksaaliselta yhdistelmältä, mutta epäilyt karisivat illan mittaan.

Teoksen ensimmäinen osa, Maailman synty, alkaa matalalla urkupisteellä, josta alkaa nousta harmoniseen molliin perustuvia melodioita.

Ylinousevan sekunnin runsas käyttö on ominaista teoksen kolmelle ensimmäiselle osalle. Jossakin määrin melodiakulut tuovat mieleen runonlaulun perinteisen pentatoniikan, vaikka siitä ei varsinaisesti olekaan kysymys. Teoksen alku ehti luoda odotuksen modernimmasta sävelkielestä, mutta varsin pian siirryttiin tavan-omaisempaan big band -sointiin, mikä oli teoksen vallitseva yleispiirre - ilmiö, jonka Saastamoinen ilmeisen suvereenisti hallitsee.

Toinen osa, Sotkan muna, sisälsi saksofonin taidokkaan soolokadenssin, jota seurasi yleinen hillitön sekoilu: "Karskahti munat muruiksi, katkieli kappaleiksi." Osa loppuu lyyriseen tunnelmaan: "Jo on saaret siivottuna, luotu luotoset merehen." Saastamoisen sävelkieli noudattaa runon kertomusta.

Kolmas osa, Väinämöisen synty, perustuu harmoniseen molliasteikkoon. Johtoaiheen fraasit päättyvät johtosäveleen: tilanne on avoin. Kun Väinämöinen lopulta saadaan syntymään, räjähtää ilmoille raikas duurisointu.

Teoksen kolme alkuosaa muodostavat ehjän kokonaisuuden. Harmoniseen (Osin unkarilaiseen) molliin perustuva melodiikka on selkeää, ei kovin omaperäistä. Se oli Kalle Fältille kiitollista laulettavaa.

Väliajan jälkeen kuullut osat neljästä seitsemään ovat duurivoittoisia, osin modaalisia (miksolyydisiä) ja laulusolistin osuudet muuttuvat resitatiivinomaisiksi. Viimeinen osa sisältää merkillisen sitaattikollaasin. Mieleen tuli tunnetun kiinalaisen filosofin ja valtiomiehen kehotus "antakaa kaikkien kukkien kukkia", eli sama kalevalaisittain: "Ruohot kasvoi kaikenlaiset, monenmuotoiset sikesi." Teoksen lopun staattinen rytmi ja harmonia sulkevat kokonaismuodon palauttamalla mieleen alun urkupisteen.

Ilta oli omaperäinen ja varsin onnistunut matka kalevalaiseen mytologiaan. Seinille heijastetut diakuvat - säveltäjän omaa tuotantoa - tukivat kokonaisvaikutelmaa. Kaiken kaikkiaan Kalevala-sarja on osoitus tekijänsä kunnioitettavasta luovasta kapasiteetista.
SAKARI VAINIKKA

 

2.2.83 ke Iisalmen Sanomat (Jyväskylän Big Bandin konsertista) - Nadja Nowak:
"Kalevalaa jazzina Jyväskylän Talvessa  -  Saastamoisen sarja on huikea kokemus"
Kalevala-sarja on Ilpo Saastamoisen sävellys, joka esitettiin hänen itsensä johtamana Jyväskylän Talvessa. Tässä jazzteoksessa olivat myös mukana Kalle Fält laulu ja Pentti Lahti saksofoni, sekä ammattilaisista ja harrastajista koostuva Jyväskylän Big Band.

Kalevala-sarja on parituntinen teos, joka on tehty puolestatoista ensimmäisestä runosta. Sävellyksen seitsemässä osassa kerrotaan maailman synnystä, sotkan munasta, Väinämöisen synnystä ja Sampsa Pellervoisesta. Loppuosan nousuihin kuuluvat Tammen kasvu, tämän rutimoraidan kaataja Vaskinen mies ja itse ryskyvä Kaato. Säveltäjän itsensä mukaan ei teoksessa kuitenkaan ole jazzia kuin noin puolet. Loput on kansanmusiikkiin perustuvaa.

Saastamoisen Kalevala on huikea esitys, joka luo uusia näkökulmia kansallis-eepokseemme. Musiikin lisäksi Ilpo Saastamoinen oli nyt ensi kertaa tuonut esitykseen diasarjan, joka koostuu säveltäjän itsensä sekä hänen sukulaistensa tekemistä pastellitöistä ja valokuvista.

Vaikka Kalevala onkin ikivanhaa kansanrunoutta, ei sitä todellakaan kannata jättää museoitumaan. Tämän osoittaa Saastamoisen Kalevala-sarja. Historia on yhtä syklistä kiertoa ja niinpä voi monet kerrat nähdä viitteitä ihmisen ikuisesta perus-luonteesta.

Ensimmäisessä osassa maailma sananmukaisesti syntyy. Alussa on vain rumpujen kumina, joka luo levottomuutta autiuteen. Pian alkavat muut instrumentit yhtyä yksinäiseen ja eipä aikaakaan kun taivaalle alkavat ilmestyä tähdet ja maa alkaa täyttyä elämästä.

Paitsi maailman myös Väinämöisen syntyyn oli loihdittu sävelkuvilla paikka, joka tiivisti ja tiivisti vanhan mestarin synnyn odotusta. Onneksi kuuntelija selvisi siitä ja monesta muusta ihmeissään hengähtäen. Kalevala-sarja on musiikin käyttöä joka vie kuulijan mukaansa uudenlaiselle matkalle myyttien Kalevalaan.

Kalle FäIt viritti kuulijan tarkkaavaiseksi eläytymisellään ja äänenkäytöllään. Hän sai aikaan dramaattisuutta ja jännitettä jotka eivät kuitenkaan kertaakaan menneet yli. Häntä tuki Pentti Lahti saksofonillaan milloin räväkästi milloin hyvin herkästi. Lahden omat soolot sekä saksofonilla että huilulla saivat paikoin yleisön pursuamaan naurusta tai herkistymään. Lahden saksofoni, Fältin laulu, ja Big Band olivat kolme osaa, jotka saivat jännitteitä esitykseen.

Ehkä eniten kuitenkin herätti hämmennystä mahtavan tammen kaataminen. Rutimo-raidan rytkyessä alkoi mm. Marseljeesin ja Kansainvälisen yhteenhuuto. Diat alkoivat vilistä Jeesuksen ristinpuusta monien vaiheiden kautta nykypäivään. Järjestys järkkyi. Säveltäjä itse on kokenut lysmyävän tammen inhimilliseksi olennoksi, joka kaatuessaan näkee koko menneen elämänsä ohivilahtelevana filminä.

Parituntisen päätyttyä poistuivat kuuntelijat mietteliäinä. Ja syystäkin. Kalevala-sarja on elämys, joka sytyttänee uutta uteliaisuutta Kalevalaan.
NADJA NOWAK

 

3.2.83 Vastin - Unto Tikkanen: "Lopunajan merkit"
... Mutta rappion ääreltä kuuluu toinenkin ääni. Väinämöisen syntyä kuvittava Ilpo Saastamoisen Kalevala-sarja valaa uskoa ihmisen kykyyn ja mahtiin...

...Kalevala
Ilpo Saastamoinen, Piirpaukeen mehevä basisti, jaksaa uskoa ihmiseen. Keiteleen aaltojen liplatuksia kuunnellessaan hänen päähänsä on pälkähtänyt mahtavan jazz-sinfonian teema: Väinämöisen synty.

Tietäjä iänikuinen vääntäytyy maailmaan tuskalla ja vaivalla, kolmekymmentä vuotta kohdussa rimpuilleena. Mutta sellaisen miehen saaminen syystäkin kivuttaa. Helppoa on virrassa uiskennella, tuskaista virtaa vastaan kauhoa.

Jyväskylän big band soitti Saastamoisen sarjan hienosti, täysipainoisten solistiensa tukena. Pentti Lahden saksofoni ja huilut sekä laulaja Kalle Fält käyttivät rekisterinsä koko ulottuvuuden Väinölän isännän synnyttämiseksi.

 

8.2.83         Savon Sanomat: Ilpo Saastamoisen 'Kalevala' valmis
(> Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen on kuvittanut Kalevala-musiikkinsa sadalla omalla piirroksellaan ja sadalla luontoaiheisella valokuvallaan.)

Keiteleläisen taiteilijan Ilpo Saastamoisen musiikista ja kuvista luoma Kalevala-sarja on vuosia kestäneen työn jälkeen valmistunut ja esitettiin ensimmäisen kerran Jyväskylän Talvessa.

Sävellyssarjasta on aiemmin esitetty osat Maailman synty ja Sotkan muna. Uusina osina ovat nyt mukana Väinämöisen synty, Sampsa Pellervoinen, Tammen kasvu, Vaskinen mies ja Tammen kaato.

Kalevala-sarjan kuvittamiseen Saastamoinen on käyttänyt parisensataa pastelli- ja vesivärityötä sekä diakuvia. Osa viimemainituista on peräisin ulkomailta, maailman synnyn kuvat ovat Islannin maisemista. Pääpaino kuvituksessa on kuitenkin kotimaan näkymillä, joka ovat peräisin pääasiassa Kainuusta, Sallasta ja Keiteleeltä.

Musiikin tulkkina Jyväskylän Talvessa on säveltäjän johtama Jyväskylän Big Band, solisteina Kalle Fält ja Pentti Lahti. Ilpo Saastamoisen mukaan on luultavaa, että Kalevala-sarja kuullaan ja nähdään seuraavaksi Helsingin Juhlaviikoilla ensi kesänä.

 

24.3.83 Jyväskylän Talvi - Markku Väätäinen:
...Sydämelliset kiitokset Sinulle hyvästä yhteistyöstä ja todella hienosta konsertista tapahtumassamme. Toivon, että yhteistyömme tulevaisuudessa jatkuisi.
Parhain kevätterveisin
Markku Väätäinen

 

31.8.83 Iisalmen Sanomat - Nadja Nowak:  Jazzahtavan kalevalainen Kalle Fält
... Kalle Fältistä on monenlaista mielikuvaa. Joskus 70-luvulla hän oli TV:n musiikkiohjelmistakin tuttu - joku jaksanee muistaa vuoden -75 ja kappaleen Kouluun kouluun. Näinä aikoina koulukehoitukset ovat vaihtuneet huikeisiin Kalevala-tulkintoihin Ilpo Saastamoisen Jazz-Kalevalassa. Siinähän Kalle Fält tulkitsee huimalla laulullaan ja herkällä huilullaan Kalevalan puolitoista ensimmäistä runoa...

... Yhteistyö keiteleläisen Ilpo Saastamoisen kanssa ei ainakaan kirjoitushommien takia keskedy, sillä suunnitelmissa on mm. koulukonsertteja. Unohtaa ei myöskään pidä lähestyvää Kalevalan juhlavuotta -85, johon jazz-Kalevalan joukkue on rynnistämässä täysillä mukaan...