Soidinmusiikki V - sanastot

Soidinmusiikki V - sanastot: 2) AARIA - 3) AIE 

 

Johdanto 12.11.2014:

- Soidinmusiikki V-XVIII sisältää joukon tunnetuimpia musiikkitermejä ja niiden etymologista ympäristöä. Tämä ei tarkoita puhdasoppista kielitieteellistä lähestymistapaa vaan yritystä samastua ihmisiin sellaisina kuin he tavallisesti ovat - täysin sanojen sukulaisuutta määritteleviä sääntöjä tuntemattomina muuten kuin sen avulla, mitä oma korva rajallisen kokemusympäristön harjoittamana sanoo.

Tämä aineisto ei siis ole tarkoitettu perinteisin kaavoin kielitiedettä opiskeleville ihmisille tutkijoista puhumattakaan.

Eräs poikkeuksia tuottavia periaatteita on se, että jos joidenkin kahden kielen välillä on ortodoksisesta näkökulmasta havaittu esim. ilmiö, jossa kirjain 't/r' muuttuu todistetusti kirjaimeksi 'l', niin tämän aineiston olettamus on, että ilmiö saattaa olla löydettävissä kaikista muistakin kielistä, joissa vastaavaa ilmiötä ei (vielä?) ole todistetusti havaittu. Sama saattaa koskea esim. kirjainten 'g/h/j'  sekä 'b/v' korvautumista toisillaan myös muissa kuin indoeurooppalaisten kielten sisäisessä yhteydessä. Tämä vain siksi, että joitakin tuhansia vuosia sitten joku korvessa elävä metsästäjä ei tiennyt noista muuttumissäännöistä mitään joutuessaan kauppareissullaan orjaksi tai vangiksi ja opittuaan sitä kautta jonkin uuden vieraan kielen, jota sovelsi elämässään palattuaan - ehkä karanneena - kotiseudulleen. Sama koskee tietysti ryöstettyjä naisia, joiden lapset ehkä kasvoivat kaksikielisessä ympäristössä.

Varon tekemästä liian avoimia johtopäätöksiä tässä olevasta materiaalista. Jätän johtopäätösten tekemisen lukijan omaksi ratkaistavaksi, koska omat mielipiteeni ovat henkilökohtaisia, enkä halua toitottaa jotain erityistä näkökulmaa lukijalle. Tämä mm. siksi, että aineisto saattaa sivuta joillekin arkoja alueita, kuten esim. uskonnon ja sukupuolisuuden välistä suhdetta katsottuna etymologisten yhteyksien läpi.

 

Joudun sivuamaan aihetta pinnallisesti mm. ven. igratj (soittaa) -sanueen yhteydessä.

~ ukr.      gráti, gratš ’pelaaja, peluri’;

~ Slovak. hráč 'Spieler' < hratj 'spielen'; hriech 'Sünde'

~ Liettua: griežimas’mängimine, mäng' (leikki; peli; soidin; soitto); grižti’mängima'

- Venäjänkielessä greh 'synti'; vos-kres ’ylös-noussut’; krehtétj ’ähkima, puhkima';

        >     Ven.    gretj 'lämmittää'; ikra 'kaviaari'; grjazj ’lika', mutta

Lat. gressus         'astunta'; cremāre 'burn' > gradus 'askel'; grex ’lauma, joukko' ja

            ~ crēscere ’grow’; concrētus ’yhteenkasvanut’

> E. congress,  esp. congreso (mm.) 'paritus, parittelu; sexual intercourse'.
             > progress 'edistysaskel'; grade 'aste'; crest 'linnun harja, töyhtö',

mutta myös F. rikos, rakkaus (<? Ir. grádh 'love')! Sen taustalla saattaa olla sanskriitin askellusta tarkoittava sana grdhyati, joka samalla merkitsee himokkuutta. (E. chrisis; crime, cream ~ Bulg. χréma 'nuha, flunssa')

Tämä puolestaan selittäisi, miksi kreikankielessä
χrŋma        'se, jota käytetään; hyödyksi oleva; asia, teko' mutta kríma 'synti, vahinko'

~ χrήzω     ’olla tarpeessa, tarvita’; χrŋsıs (mm.) 'sukupuoliyhteys'; χrŋstós 'useful'

~ χrŋsmòs  ’oraakkelivastaus’; χráω’antaa o-vastaus’

         > χrĩsma  ’voitelu; voide’; χriω  ’sivellä, voidella’

         ~ Romania:           craciun 'Christmas; Weinacht(en)'

Miten    frz grosse  'tiine' liittyy tähän yhteyteen?

         > frz grosseille [grozεj] 'viinimarja' >? S. gross 'suuri' ~ ks. (iz)jum -sanasto!

 

Löytyykö aiheeseen liittyvää sanastoa vielä kauempaa?

Hepr:        

kree'ah          ’call’ (kutsu)

rakad            'danced'; reekood ’dance’

rok                ’spit; saliva’ ~ rokhev ’rider’

roo'akh          (rūah) 1) wind, 2) spirit

Arabia:           ikrāj         'taking out; evacuation; extraction'; yagri ’juosta'

Palestiina:

'iğir/'iğrēn      'foot; leg' ~ bağri, -ğra 'juoksu'

iğrā'               (iğrā'āt)     'measure; action; poljento, sävel, laulu, juhlall. tanssi'

         ~ bağrah           '(to) offend' (rikkoa, loukata; vietellä syntiin)

Persia:             raqqas ’dancer’; raqs ’dance’ > reqqat 'compassion, sympathy'

Etelä-Intia:       chri-     'kuunnella; säveltää'

 

Herää kysymys: Miksi niin monet sanat näyttävät lopulta päätyvän soidinmenoihin?

Sanasto antaa jonkinlaisen vastauksen, jos sen uskaltaa nähdä. Ennakkoluulottomuutta siihen ainakin tarvitaan. Vähintäänkin sanasto antaa aivovoimistelua hänelle, joka jaksaa käydä materiaalin läpi ja tehdä omat johtopäätökset. Minä olen tehnyt, mutta lopputulos on vain henkilökohtainen mielipiteeni. Jossain määrin olen valikoinut sanaston, mutta pois olen jättänyt enimmäkseen sellaista sanastoa, joka toistaa jo aikaisemmin esitettyä tai sitten ei näytä mitenkään perustellusti liittyvän näihin alkukuviin, jotka väistämättä nostavat esille sanojen soidinmenoihin liittyvän pohjavireen. Minä en ole sellaista alkuvaiheessa etsinyt, vaan sanasto on hyppinyt silmilleni, kun olen etsinyt musiikkisanaston etymologista taustaa - viattoman tietämättömänä lopputuloksesta, joka näyttäisi yhdistävän jollain kiemuraisella tavalla sellaisia käsitteitä kuten:

olla tarpeessa; himo; peli-leikki-soidin; töyhtö/harja-ylösnousemus; suurentuminen-kasvu; ähkinä; lämpiäminen-kuumeneminen-palo; joukkoastunta-yhteissynti/rakkaus; parittelu-yhdyntä; nuha/flunssa; lika-mäti-voitelu; -ennusmerkki; tiineys-raskaus-hedelmä...

Olen miettinyt - ilman vastausta - kysymystä, voidaanko sanojen samankaltaisuudesta tehdä 'joulun sanoman' sijasta mitä tahansa aivan toisenlaisia johtopäätöksiä etymologisesti yhtä näyttävän todistusaineiston avulla? Esim. voidaanko eri kielten sanoista osoittaa kiistattomasti, että ne pohjautuvat sotaan ja taisteluun liittyvään peruskäsitykseen ihmisen yleisenä olemisen lähtökohtana.

 

Minun joulusanomani 2014 on: "Jumala on rakkaus". Vuosikymmenien jälkeen näyttää siltä, että Eros ja Amor kuuluvat yhtä tärkeinä tasa-arvoisina osapuolina ihmisen elämään niin kuin ilo ja surukin. Ne tarvitsevat toinen toistaan, jotta elämälle välttämätön tasapainottelu saa alkusysäyksen ja lähtee liikkeelle. Siitä soidinmenoissa onkin kyse. Se on kahden todellisuuskäsityksen kohtaamista uroksen ja naaraan välillä. Mutta samalla se on - rakkauden kultarahan kääntöpuolena - urosten välistä kilpailua naaraasta. Sotalaulut rakkauslaulujen vaakapunnuksina.

 

[13.11.2014: Kohta 1) - Sama-sanue on kohdissa "Soidinmusiikki I-IV". Se sisältää mm. shamaani-käsitteen mahdolliset kytkennät soidinmeno-sanueeseen. 'Soidinmusiikki IV' sisältää esitelmämateriaaliani Folkforum - kansanmusiikki- ja kansantanssialan seminaariin 11.1.2008 klo13-17 Turussa.]

 

Viittaukset Duraljan-kieliryhmään - ks. esim.
Hannu Panu Aukusti Hakola: 1000 Duraljan Etyma; H.P.A. Hakola, Kuopio 2000
Hoddjat Assadian - Panu Hakola 2003: Sumerian and Proto-Duraljan

 

2)         AARIA-EAR- YEAR (> khoros > org-):

F.         airo-sanuetta on vaikea yhdistää näihin yhteyksiin

SSA:               Aaria - oopperaan tai oratorioon kuuluva lauluosuus:

Aluksi myös pienimuotoisia melodisia soitinsävellyksiä kutsuttiin aarioiksi.

         < ital. aria 'puhallus, ilma; aaria' < lat., kreik., roman. aer 'ilma'

aurinko         ~ Est. aur 'höyry' ~ lpT aūr ’ahku, hehkuhiillos; liekki’

         ~  E. air 'ilma'; Armenia: aur 'päivä'

 

Liivi:                  

jera                ’pois’  (järā, jarā, jerā ’pois’) = vi ära >? E. year

         ~ lp earra        ’erossa’; hanti: 'àr  ’eri-’ (s.672); ārəχ ’erilleen’

Vatja:              ār     ’haara’ ~ est. haru; vepsä pū ār (puun) oksa/haara

Est:                 

vi. murt.          aar    ’haara, oksa’

aur                 ’höyry’ ~ lat. aurus'kulta'

sõõr                ’ympyrä, piiri’ (ring) ~ liv. sīr ’vuosirengas’

äär                  ’ääri, reuna, vieri, laita’; ära 'pois' ~ lpIn ēre ’pois’ lpIn: ertti, eerti ’kylki’ ~ S. Ort ’seutu’

         ~ Lat. ōra 'Rand, Saum, Grenze (ääri, syrjä; raja, reuna jne.)

 

lpN                  (vinoviiva a:n päällä ~ pitkä vokaali)

ára                  (árran) ’tulisija’ > āra- l. ardna-hävdi = aarnivalkea

eará                (earis, earrá) 'toinen ihminen'

         > earra   ’erossa’ (yksin tai kaksin) (16.01.2000); earru 'ero, haara'

lpK:             â'brr       'sade'        

jårrõs          ’kierto’ > åå'res (årraz) ’koiras’ ~ sir ~ year-Jahre-år

- Vuoden kierto liittyy kerran vuodessa tapahtuviin asioihin. Yksi tärkeimmistä on soidinmeno (naaraan hedelmöitymiskierto ja uroksen kierto naaraan ympärillä), naisten kuukautiskierron lakkaaminen ja sitä seuraava synnyttäminen. (17.8.2014)

lpKld/T:        àūr(a)    ’ahku, hehkuhiillos; liekki (Genetz 100) >? F. aura-sädekehä; aurora

Genetz - Kuola: 1845.         (vi-)ōrja (-e) ’pohjoinen, pohja; Norden’

          ~ lpIn: orjâlâš ’pohjois-, tunturisaamelainen’

 

Mari:

зr                   ’aamu’

зrde                ’lanne, lonkka, reisi’ ~ S. Erde 'maa'

jära                (jara)         1) ’tyhjyys; tyhjä’, 2) ilmainen, maksuton

or-                  (ar-)          ’(etwa) klein’

MordvaE:         urnems          ’laulaa (? hää-)itkuvirttä’ ~ urnema ’itku’

Unk.                  

ár                   ’tulva, virta’ (Gr. erωeω ’tulvehtia) ~ jár  'kulkea'; járkál 'kävellä'

arc,                 orca         ’kasvot (Gesicht), kasvojen ilme, naama’

Hanti:                 

ārз                  (ārə)         (lemmen)laulu s.73 > ārəDa' ’laulaa’ ~ Ostj: arija 'singen'

         ~  Ostj. tārnəŋ-āra = Wog. tērnəŋ-ēri ’Heldenlied’ < ārəχ, ärəχ, ārə, ārəз

         > Joki tms. s.254         arз         (ārə)         '(lemmen)laulu' ~ ar~ aaria

         - Etymologisches Wörterverzeichnis (XII FUF 92) (18) ær'te 'Seite, Band'

         ~ R. är ~ E. are 'on'  ~ Est. ära 'pois', äri 'kauppa'; aru 'ymmärrys, järki'; F. äly

         - S. Aar-kotkan kiljunta! Falsetti-joiku, jonka saamelaiset saivat aasa-jumalilta.

Mansi:

ergam          (ergem, ergeim) 'ächzen; singen' >? E. hear ~ air ~ area

         = ērγi, зrgu ~ KL jeri, jerrenti 'énekel/singen'

> erī,            eäri Gesang > ergemanä = Singen, Gesang

         ~ ēriγ ~ KL jeri ~ Jk. erij  'ének/Lied' >? F. ääni

         > ērγən  'énekes/mit Liedern'; ērγanti  'énekelget/öfters singen'

         >? aaria < It. aria, frz. air 'Luft, Wind > 'Weise, Melodie'  > S. Arie 'Lied, Gesang'; Aries

Jarkko Niemi: Mansilaiset lauluaineistot... (Musiikin suunta 2/2004, s.41):

ui èryg          ’karhujuhlan (rituaali-)laulu’ (= kâstan èryg);

         > moånsi èryg  ’henkilölaulu’ ~ Russ: orátj  ’huutaa, kiljua’

         >? S. Ohr ’korva’; hören ’kuulla’ ~ oratorio

         ~ čuv. ən-εr ’soittimen ääni’ < mtü. ün 'ääni'

Uku Maasing -luento 1973 (IS: 1-2.2.97):         
(Mansit) masnjéjärog = 'mansi laul' ~ Nenetsit: jääbjemasjöo(d)

Kõige veidramal kombel need laulud esinevad komi soost "häätegijate" (blagodetel'ite) poolt orjastatud ja ümberrahvustatud neenetsite juures, keda nimetatakse siis harilikult róbjetnik pasluh... siiski neenetsite sjüüd-baptsidest, jaaraptsidest ja teiste põhjarahvaste taolisest lauludest on ilme, et nad ei ela atropotsentrilliselt.

ōrum            'idő/Zeit' (orma)

West-Lamut:

hamàn          ’shamaani ' > hamàn airan ’shamaani parantaa’

         > hamàn ńaıiaran ’shamaani laulaa noitalauluja’

Juha Janhunen: Siperian ja Kauko-Idän shamanistisesta terminologiasta (SUST 194)

Altai:                orbuu = Tuva orba ’drumstick’ < *arba- ’to practise sorcery’

> Türgi keeltes tähendab see umbes sama mis meil (est.) arbuja, s.t. liisuviskaja, sõnuja, ennustaja,
              loitsulugeja, meelitaja (muinasjutusvest)

         >? Vrt. saam. vuör'bi, suom. ’arpa, pirra’ ~ russ. arbuj 'noita; arpoja'

 

Ven:                 

aryól,          orël         (orlá) ’eagle’ (dimin. orlítsa); beloruss. aról; bolg. orél, órlov

         ~ S-Horv. órao (órla), sloven. orel, orlov, polsk. orzeł  (worjoł, jerjeł)

         = Esp. áquila, S.Kr. orao (= S. Aar), skand. ørn (’aarni’) 'kotka' < *er-, *or-

         ~ Lit. erẽlis, Latyš. ērglis, ērdlis ~ m.pr. arelie ~ Got. ara 'orel'

         ~ kymr. eryr ~ bret. erer > er (< *eriro-) ~ Nem. aro, arn > S. Aar

         ~ Lat. orior 'nouseva, kohoava (voznikaju)?' >? Orion

         < voznikátj 1) ilmestyä, nousta, kohota', 2) syntyä, saada alkunsa'

         ~ Gr. ónymı 'nostattaa, herättää; nousee?'

         >? vrt. Fr. oreille, Port. orelha ’ear’ >? kotka = korva ~ arjalais-

         = S. Ohr = Rom. ureche, Pol-Tš. ucho, S.Kr. uho >? Hepr. agil ’earring’

orátj               (revétj) ’huutaa, kiljua’ 2) (óret) 'kyntää' >? oratorio-year

         >? S. Ohr ’korva’; hören 'kuulla'; aaria; oraakeli; oratorio

oreól                'sädekehä; kiirtepärg, aupaiste' >? Ariel-Oriol-kotka

         ~ Russ. blesk 'loiste, kiilto, hohde' ~ Tšech. aureola

         ~ Frz. auróle, Nem. Aureóle & It. Isp. aureola,

         ~ Lat. aureolus < aurum 'zoloto' 'kulta' >? year = ympyrä-kierto

jarj                  1) ’(murt.) suvi-, tõuvili; suvivilja-, tõuvilja-tõusmed, -orased’ >? year

Tšekki:                 

orat                  'kyntää, aurata'; oráč 'kyntäjä' ~ orba 'kyntö, kyntäminen'

         ~ Slovakia: ~ orat' 'pflügen'; bulg: orá 'aurata, kyntää'>? F. oras; orbit

Serbo-Kroatia:         

oriti                   'erschallen' (kaikua, kajahtaa) >? S. Ohr 'korva'; aaria

         ~ orao ’eagle; Adler’ >? S. Aar ~ Rad

 

Latvia:                 

art                   ’kündma’; arājs ’der Pflüger’ (kündja; kyntäjä)

auri                  'ulgumine' (esim. tuulen ulvominen) >? S. Ohr (korva)

jers                   'jäärä'

Liett.                 (mm. 'Veltto' Virtanen; Finix, 2008, s.194-5):

éras                  'lammas, karitsa' ~ Lat. aries 'oinas' = Umbria: eriet 'oinas'

erelis,                Latv. èrglis  'kotka' = mirl. irar, wales. eryr

         ~ norj. ari ~ orn; GR.(?) heru 'Horus' ~ Heetit: haras 'kotka' = Got. ara id.

ras                    'lammas, karitsa' ~ Latv. jers 'jäärä' s.200                 

         ~ Lat. aries 'oinas' = Umbria: eriet 'oinas' >? IS: hair ~ year

         ~ Gr. riphos 'nuori vuohi' ~ eribus 'manala, helvetti'

         > Ares 'sodan jumala' (jolle oinaan talja pyhitettiin) s.201                 

 

Ruotsi:        

Auroch          -alkuhärkä? < -ur-Ochs

era, ära         ’aikakausi’

här                'sotajoukko'  ~ Mari: sar         1) ’sota’

         ~ härfågel         'harjalintu' >? hår ~ haar ~ hair 'tukka' ~ pers. šer, šar ’Kopf'

härd                'liesi; ahjo; pesä ~ norj. aare ’liesi’

år(ring)            'vuosi(kierto); ajastaika' ~ E. year, S. Jahre

ära                  'kunnia, maine' = S. Ehre

Islanti:             Eyri:     aerie    "eagle's nest,"

Saksa:         

Aar                  ’kotka’ < germ. *aran, ags. earn, anord. orn

Ähre                 ’tähkä’ ~ Ehre ’kunnia’ ~ Artus (= lat.) ’nivel, jäsen’

Art 1                (Mhd art) 'angeborne Eigentümlichkeit; Art und Weise'

        < idg. *ar-ti- 'Fügung' < *ar- 'fügen, passen' ~ lat. oriri 'abstammen'

        < aind. rta- 'passend, recht'; rtih 'Art und Weise'  ~ armen. ard 'Form, Struktur'

        ~ lat. artus 'eng, straff'; ars, artis 'Kunst'; artus 'Glied, Gelenk'  ~ artīre 'zusammenfügen'

        ~ lit. arti 'nahe' ~ ~ armen. ordi 'Sohn'; aslav. rodū 'Geschlecht';

Art 2 (Artacker, Artfeld, -land jne.) ~ ahd. art 'Ackerung, -bau, -land'

        = vanaülemsaksa art 'kündmine' ~ alggermaani *ardi-

        ~ orð (mitm arðir) 'saak, aastasaak' ~  est. aare = F. 'aarre'

        ~ asächs. ard 'Aufenthalt, Wohnung' ~ ags. eard 'Heimat, Land, Gegend, Wohnplatz; Erde

         ~ ags. erian, engl. ear, anord. erja, got. arjan 'pflügen'

        ~ lat. arāre, gr. aroein 'pflügen'; lat. arātrum 'Pflug';

        ~ kymr. arddu  'pflügen' = lit. ariù, arti, lett. aru, aslav. orja, orati 'pflügen'

        < idg. *ar-ti- 'Ackerung' < idg. *arā- 'pflügen' ~ arm. araur, toch. āre 'Pflug'

Ohr                  ’korva’ = mhd. ôre, ahd. ôra; ndl. oor, ags. áre, engl. ear, anord. eyra,

         > got. ausô ’Ohr’ ~ lat. auris ~ *ausis (> aus-cultare ’höhren’)

         ~ gr. oús < *ousos (gen. útøs < oúsatos) ~ lit. ausis

         ~ aslow. ucho ’Ohr’ < ausos (dual: uši) >? echo-uss

         = Rom. ureche, Pol-Tš. ucho, S.Kr. uho, Ven. úkho

         ~ vrt. Öhr mhd. øre, ør ’korvamainen aukko; korva-kahva’ ~ S. hören/hear 'kuulla'

         = Got. hausjan < Germ. *hauzjan < *hauz ~ vorgerm. kous

         ~ Gr. akoúō < *akoúsiō ~ Gr. oũs 'Ohr' (Gr. ak- ~ Germ. h-)

         ~ Idg. *ak- 'scharf' (Gr. ákros, Lat. acer) ~ S. Ecke

         > Idg. *ak-ous- 'ein scharfes Ohr auf etw. habend' > gehorchen

         ~  Gr. akoúein 'to hear'~ Germ. *khauzjan  ~ E. acoustic

         ~ Lat. cavēre 'be on one's guard' >? F. kaveri  >? S. Harfe = m.Isl. hörpu

         >? (F.) korva - oras - oraalla ~ ori  > Est. kõrval = reunalla

Engl:                 

aery,              aerie  (> eyry) ’kotkanpesä’ ~ Teuton. erne ’(aarni-)kotka’

air                  ’ilma’ < aein ’to blow' < Gr.

arse                ’takapuoli, perse, pylly; häntä’ = AS. ears, Du. aarsss, Ger. arsch, ON. ars

arsis                = gr. ársis ’raising and beating time with the foot’ < gr. aırein

art                  'taide' < IE *ar- 'put things together, join' 

aural                [o:r əl] 'kuulo-' ~ oral [o:rəl] 'suullinen; suullisesti siirtyvä'

> ear (1)          ’korva’ = AS ēare, Du oor, Germ ohr, ON eyra, Goth ausō,

         < L. auris  (Lat. os 'suu') ~ Gr ous > autí, OIr ó

         ~ F oreille, Sp. oreja, Rum. ureche, Russ-Pol ucho

         > Germ    *auzon > S. Ohr > S. hören > Sw. öra > hear ’kuulla’ > oratorio

ear (2)             ’tähkä’; ear (3) ’to plough’

ore                  ’malmi’ = AS ōra, Du oer id. a AS ār ’brass, bronze’

         ~ DU eer, MHG ēr, ON eir ~ Goth. aiz ~ Lat. aes, aer- ’brass’

Kymri/Welsh:     eira, eiry         ’snow’

Frz:                 

air                'melodia' = E. air id. >? aaria ~ puhaltaa

         ~ aire         = [ε:r] luha; (petolinnun) pesä; alue; tuulen suunta ~  air [ε:r] ’ilma’

OF eire         ’journey’ < lat. ire, it- ’to go’

heure            = [æ:r] tunti, aika, hetki; kello >? R. år ’vuosi

or                  ’gold’ (kulta) = Esp-It. oro, Rom. aur, Unk. arany

ouīe*              [wi] ’kuulo’; (pl.) (mus.) ’kaikuaukko; kidukset’

         ~ ouīr (vanh.) ’kuulla, kuulustella’ >? hear-ear-hören ~ whistle

Espanja:         

era                  'puimatanner'

herida              'wound; injury' > tocar en la herida 'to touch on a sore spot'

         < herir'to wound; to harm, hurt' (pres. hiero, hiera) = encantar (suite)

         = to finger/pluck the keys/strings of a musical instrument; to touch' > tocar

         >? hieros gamos = Gr. ιερός γάμος, "pyhä avioliitto" (pariutuminen, avioliitto)

> oír                  'to hear'  (kuulla) > (pres. indic.) oigo; (pres. subj.) oiga>? joiku

         oída, -o'hearing (kuulo)' < oído 'organ/sense of hearing; vent, touchhole'

         ~ oración 'oration, harangue, speech; prayer; sentence' ~ oraculo, oratorio

         > oral 'oral, verbal, vocal'; orate 'lunatic, madman'

         > oreja 'ear; hearing; tale-teller'>? E. ear-hear-hören ~ air ~ ode

         ~ orfeon 'laulukuoro' ~ feo 'ruma'

Baski:                 

ar                 'macho' (uros) > are 'rastra' (äes; jälki); 'bare' (kotilo, etana)

         > areatu 'arar' (kyntää) >? aura-Aar-hair-Haar ~ Esp. arar 'kyntää'

aran              'ciruela (luumu); endrina (villiluumunv.), -o; eco (kaiku)'

aro                'epoca, tiempo, periodo'

arrabita          'violin rustico'

eresi              'endecha (valituslaulu, dirge, doleful ditty); cantar; canción'

         ~ erasi          'hablar, murmurar; contar, relatar' ~ erosta 'lamento, lamentación'

         ~ erran          'decir (sanoa, puhua, lausua); dicho (lauselma)'

         ~ erdi            'centro; mitad; media (semi)' >? EROS

         ~ erre            esp. 'quemar(se); fumar; quemado' (polttaa; palaa)

                  ~ errez, erraz  'quime' (polte) >? F. kiima

hari                  'hilo, fibra; cable; (mus.) cuerda' >? haar = hair >? harja(s)

Lat.                  

arbor                  ’puu’ 2) masto (puinen); airo; akseli, kara

         ~ arbour    1) lehtimaja, 2) lehväholvi, 3) varjoisa käytävä, yrttitarha

area                   "level ground, garden bed"

ariēs                   (arietis) 'Widder, Schafbock'

         ~ Lit. éras  'Lamm', Lett. jērs id.

aro                    (arāre) 'pflügen, ackern' < Gr. aró > árotron ~ arm. araur 'Pflug'

ars,                   art-  'skill'; 'Kunst; Geschickligkeit; Wissenschaft' < orig. ’sopia yhteen’ 

ársis                  ’raising and beating time with the foot’ (mus.) 'nousu, kohotahti' < gr. aırein 'lift'

arto                   = supistaa, likistää yhteen

         > artus     (ars) 1) ’ahdas' 2) 'nivel, jäsen; raaja' ~ Gr. arthron 'Gelenk, Glied'

auris                  ’ear’ (korva) ~ Gr. eíro, érõ ’ilmoittaja’

hōra                  ’aika, vuodenaika’ < gr. hōra ’tunti < vanh. vuodenaika’

         > pl. horae ’Sing/Betstunden (luostareissa)’ > horas ’singen’

         ~ Muin.lat. aurea 'ohjas, suitsi'; Auriga 'Ajomies' >? aurinko-  >? Lat. origo 'alku(perä)'

oratorio              'sävelteos orkesterille ja kuorolle' (< ōrātō'rium 'rukoushuone')

         < ōrātō'ria 'puhetaito' < ōrā'tiō 'puhe, rukous'; ōrātor 'puhuja'

         ~ ōrāns     'rukoileva'; ōrā 'rukoile!'; ōrā'culum 'oraakkeli'

         < ōrāre      ’to speak; pray’~ ōs 'suu' > F: oraali 'suuäänne'

Gr:        

aïr,        Sp. aïre, It. aria, Port. ar, Frz. air [er] ~ E. air 'ilma' + Gr. sumu (Shishkov)

         ~  Wales. ura, Lit. oras, Arab. aecher, Mo ur, agur, Syyr. oar >? S. Ohr

         ~ Jidd. awar, Hebr. ruach, Oss. ruchs, Irl. iger, Isl. wedur, lopt

         > Gr. aúrā ’breeze; tuuli, henkäys > aúrion lat. ’loistaa, polttaa; huominen’

ágri               ’riistan ajo, pyynti’; ágrós ’pelto, vainio, keto, kenttä; maaseutu'

aeírein          (airo) ’nostaa’

éar-              = Lat. ver ’kevät’

Eratō'            - Kreikk. tarustossa yksi yhdeksästä muusasta;

         käsitettiin tavallisesti lemmenlaulun runottareksi < E(ı)ros ’Kaakkoistuuli’

hieros gamos    = Gr. ιερός γάμος, "pyhä avioliitto" (pariutuminen, avioliitto)

         > Eros ~ hieros ~ Ares 'sodan jumala' (jolle oinaan talja pyhitettiin)

         - hoorat olivat Zeuksen ja Themiin tyttäriä (> Eirene 'Rauha')

eýresi             ’löytäminen, keksintö’ < eyrísko ’löytää’ > Heureka!

χωres             'länsimaat'

'Iris (īris)         ’jumalien lähetti, tuulijalka-kultasiipi (revontulet)’; sateenkaari
            ’Kronoksen ja Heran tytär, Zeun sisar ja puoliso’

            < ? eíro, érõ ’ilmoittaja’ < ŋrýω ’huutaa esiin; soida, raikua’

χωra                 ’maa (gei), valtio (krátos)'

oráω                  ’katsoa, silmäillä; nähdä, havaita’; ório (oiros) ’raja’ (~ E. area)

         ~ Ourias     ’Jehovan valkeus’

χωrateýω            'laskea leikkiä'; χωrató 'pila, leikinlasku' >? Est. kurat

ωrŋ                     ’kevät; kesä’; vuodenaika; (otollinen) aika’

         = zd. yâre,   S. Jahr, R. år 'vuosi' > éar ’kevät’ = R. vår(en) ~ E. year; early

         ~ oro          ’aika’ >? esp. hora ’tunti’ ~ Gr. horai 'vuodenaika, -ajat'

         > ωrimázo  ’kypsyä’; *ωrımos ’kypsä’ >? E. war-hora ~ ori

         > orós         ’hera' ~ oūros ’myötätuuli (> boréis) ~ óros ’vuori’ > E. ore 'malmi'

         ~ ourá         [urá] häntä; ouro (oúro) virtsa (urea)

         ~ ouranos    'taivas' ~ gr. harpe '(kuun) sirppi (R. skära)'

ωrýomaı               ’mylviä, kiljua, karjua’

 

Tü-kielet:    yak. yr ’song, singing’; čuw. jurə ’song’, jurla- ’to sing’

čuv.            ən-εr          ’soittimen ääni’ ~ Mansi: ui èryg ’karhujuhlan (rituaali-)laulu’

 

Heprea:         

aveer                 ’air’ (ilma)

eres                   ’poison’; heres ’destruction’ >? Eros

'eres                  ’cradle’;  (sheer) 'eres ’lullaby’ >? aaria

'erom                 ’nude’;   'eryah ’female genitals; nudity’

or                     (orot)      ’light’ = valo

Arabia:        

arasa                  (ars) 'viljellä, muokata (ard 'Erde-maata')' ~ ary ’honey’

jars,                    jirs ’sound, tone’; jaras/ajrās ’(small) bell’

         ~ ? jarā ’to flow, run; to blow'

Persia:     gerie     ’weeping; plaint, lamentation’ ~ faryad ’lamentation, cry’

 

Graham Hancock: Fingerprints of the Gods, Mandarin Paperback 1995:

Airyana Vaejo 'arjalaisen rodun paratiisi, Ahura Mazdan luomus... jossa...the stars, the moon and the sun are only once a year seen to rise and set, and a year seems only as a day.'

 

Sumer:

(Hoddjat Assadian - Panu Hakola: Sumerian and Proto-Duraljan 2003):

ár2                  ’Ödland (Hügel)’ ~ P-D: *arз ’Steppe’ (aro) (22)                 

arà                   'to grind, mill'

Sumerisch-babylonische Musik:éršèmma = valituslaulu (ér = Klage)

         > érs(ch)achungà = Herzberuhigungslied

Intia:

Meyer, Ernst Hermann 1977  Geschichte der Musik, Band I. - Musik der Urgesellschaft. VEB, Leipzig  (s.87):

Rc       bedeutet im Rgveda als Verbalstamm sowohl ’strahlen, glänzen' wie 'singen, lobsingen’; entsprechend bedeutet arka Lied und Glanz, eine geheimnisvolle Ideenverbindung der hotrs und ihrer Theologie...

Sanskriitti:     āryan    ’noble’ = ’arjalainen’

Hunnic:         jiri         = Hu. hír ’kuulopuhe’; Sum. ar '(hymn of) praise; frame'

1000 Duraljan E:        *aru ’to flow’ 44.        

 

 

3)         AIE:

Finnish-Tamil (Hakola):

ääni            'sound'     ~ en  'to say' >? Est hääl  'ääni'; F. häly

         > s.61 R. Madhivanan, Chennai: *ālu 'to make sound' (DED 386)

Inkeri:         aDa         ’helvetti’; jāDi, jaati 1) ’ori’ 2)’metsästys’

Vatja:          jaadu       ’mürk’ < v. jad ~ jaati         ’täkk’ (ori)

Est.         ajama 'kuhugi liikuma sundima; midagi tegema sundima; tagant kihutama'

         > aelema, ajend <? IE: *ag- > vanaindia ajati 'ajama'; avesta azati 'ajama'

         ~ liivi: a'ijjõ 'jahtida, ajada; tõugata; paarituda';

         ~ vadja ajaa = F. 'ajaa (m. takaa)' ~ lat. agere 'ajama'

äi          (äiä hoog ’ukkossade’) ja äikene; lp aijeg ’äijä’

äiu, äi    ’häll’ (kehto, vitmi) >? Ven. aie 'laulu'

äiutada  '(laulaen) tuudittaa, tuutia'  > äiutus 'tuuditus' ~ äiu aa 'tuuti (lullaa)'

         ~ F. murt. heija 'häll; äiutus'; aun.ka heijuo 'kiikuda (hällis)' ~ S. Heia 'voodi'

         ~ läti aijāt 'äiutama, kussutama'; leedu ajuoti  'südamlikult laulma'

lpN:             äiu aa    'tuuti (lullaa); äiutada '(laulaen) tuudittaa'

Ajanjoksa     = isoisän (F. äijä) jousi t. Thorens båga (sateenkaari)

LPR: (s.257) Kuolan (Turjan?) saamessa on laulua tai pajatusta tarkoittava erikoistermi

        ājja (ājje) = venäläinen laulu ja ājje- l. ājja- = laulaa(Genetz 1891, N:o 13; M. Sarv 1995: aijε, +ājja).

- Lisäksi Genetz mainitsee sanan (N:o 22) āj'se- K., N. āj'ste-, A. aj(j)este- 'rukoilla'. Pohjoissaamen ája = lähde; puro. Koltassa vuäéjj, vuäjj = puro.Oja on lähellä sitä, mikäli hyväksymme Ruotsin saamelaisten vuolle -sanaan liittyvän ’laulun virta’ -periaatteen. Ja Norjasta saamme ’joki-tien’ (vei > ks.LPR ’Joiun joki’).

Toinen koltan sana vuei´vv (vuéjvv) = pää (so. ’aivot’), lpN oaivi. Päästä siis tulee joiun ’vuo’, laulun puro. Tämä yhdistää vuolle-joiun , pohjoisen johka-joikaamisen ja itäisen’äijä-lähteen’ solinan yhtenäiseksi laulun alas-valu-virraksi, jota pitkin ajatus ’ajattaa’ Inarinsaamen tapaan:

vuájáán          = ajokas  > vuá’jám = ajaa > vyeijim  = ajo

vuál(a)           = alle       > vuá’los  = alas > vye’le  = alitse.

Itkonen (?) s.455               Vuölle-vāimuh 'ala-sydän' = kivekset

- Joikutermin yhteydessä olen esittänyt lpN sanan âje, âjâ, joka tarkoittaa ’puolivalveilla oloa’ (Koivulehto 1983, 144). Pohjana lienee ’aikaa’ merkitsevä sana áigi. Niinkuin venäläinen laulu saisi kuuntelijan torkahtamaan.

Ovatko ’aie’ ja ’paju’ t. ’pajatus’ saman sanan muunnelmia? Saamelaisilla sana esiintyy myös jumaluutena, joka liittyy isä-sanaan. Mm. Læstadius mainitsee ukkosen (so. sama kuin Pajan) iskevän saamelaisten seitoihin jousella, josta käytetään nimitystä ’Ajan joksa’ (Sateenkaari tai ’Äijän’ l. ’Suurisän jousi’). Læstadius käyttää myös termiä Aijek-jumala (Læstadius 1994, 58-59).

Kuola:         

àijε       (G: + ājja) (T) ’(venäläinen)laulu, pajatus’; (itse asiassa ”huutaminen”) = M. Sarv: aija, ajja

         ~ s.4 ai, T + ajje ’hoi! hei!; 'ai' 'ai' 'ai' ’huudahdus (poroille)’

         > lpK äjj = isoisä ('karhu') ~  sm. ”ajaa”, eest. ”sõit...” = matkustaa!

         >? F: 'ajaa' (laulaminen ~ ajaminen ~ est. sõit 'ajaminen' ~ F. soitto)

         >? Lat. *agiom ’thing said’; aio ’I say’

P vuoijaD          ’uida’ = lpN vuoggjât

P vűəijeD          ’ajaa’ = lpN vuoggjet

 

Unkari:         ejt         1) pudottaa, 2) ääntää

Hanti:           ai (aiGèt)          'tieto, sanoma, viesti'

Vog.                  

ojj                ' to call, to shout, to sound (like birds)’ (MK381)

         ~ Kannisto: nok ojχ ’to call up, to offer a sacrifice’ (nok = ’up’)

äi                   = hän juo; äjti = juottaa ('ema' imettää...)

- A. Kannisto mainitsee kaksi tataaril.-wogul. sanaa (Kannisto 1925, 246-7):

         - Ö äiə ’metsissä ja vesissä elävä paha henki’;

         - ÖW äiəm ’hyvä, omaisuus, asia, näkö, kasvot; sukupuolielimet.

 

Latvia:        

(ie)aijāt          = äiutama, kussutama, uinutama; + sussutada (tuudittaa, hyssytellä)

Venäjä:           ád         ’helvetti’ ~ Türkisch-etym: kkir. ada ’Teufel'

Serbo-Kroatia:        

jad    1) ’poverty (beda)’,  2) ’sorrow’ (tuga); Kummer, Jammer; Elend = jad ’trouble, misery’

         > jadan ’miserable’ ~ jadanje 'Jammern, Wehklagen' > šaka jada  ’a handful of grief’

Saks:                 

Ei                 ’muna’; ags. æg, anord. egg, got. *addja  ~ idg. *auei-

         ~ lat. avis, awest. vīš, aind. víh ’Vogel’

Frz:                 

ouīe*            [wi] ’kuulo’; (pl.) (mus.) ’kaikuaukko; kidukset’

         ~ ouīr ’kuulla, kuulustella’ ~ oie ’goose’ (hanhi) = It. oca

Esp:              odio          'viha'

Baski:            aiene        = aiots 'lamento' > aiherkunde   'odio' (viha) >? oodi

Lat:               ajo  ’sanoa, myöntää; käskeä; suostua’ > Ajus ’ääni’ ~ vox

         > *agiom ’thing said’; aio ’I say’ > adage >? E. voice; voyage

audeo          'Lust haben wofür, aufgelegt sein, es übers Herz bringen, wagen'

         < *audus = avidus 'begierig' (innokas) & s. aveo 'bin begierig' =

                  ~ aveo 'begierig sein, heftiges Verlangen tragen'

                  > (h)āve 'sei gegrüsst!' ~ idg. *aud- 'kühn sein; wagen' >? aie-ode

         > Cymr. ewyll(ys) 'voluntas' (= bret. eoull), corn. awel(l) 'Verlangen'

         ~ Avens, Ayos, Avara (joennimiä) ~ lett. awuts 'Quelle' >? F. avanto

         ~ ai. avati          'lieb, gerne haben; begehren'; ai. ávati 'beachtet'; ávati 'freut sich'

         ~ ai. aváni-h 'Strom, Fluss'; avatá-h 'Brunnen' (kaivo);

audio             'höre' ~ oboedio < ób-auiz-diō ~ Gr. aisthánomaı 'nehme wahr'

         ~ Gr. épaïstos 'gehört, ruchbar, bekannt' >? Hefaistos

         –  Gr. aiω 'höre' > Lat. auris 'Ohr' ~ Idg. *aue- 'worauf achten, aufmerken'

         ~ Ab. um 'Verstand' > Russ.? ~ ? ai. āvih 'offenbar, offenkundig' = Ab. jave id.

Kreikka:

aeídω            (aoıdŋ, contr. ádω)’laulaa, veisata’ = aéıdein ’singen’

         ~ aoidí  ’laulu; runo’ = oidē ’song'

Tü:        

mtü.               āj         ’Mond; Monat’ ~ KB aj ’sagen, sprechen, nennen; preisen’

         ~ kkir. aj ’Furcht’ ~ krg. āj; soj. aj ’Lilienzwiebel’ (syötävä)

ayin                ’palvontamenot’ ~ lpKld: ājja l. ājje 'venäläinen laulu'(Genetz 1891)

~ Reinhard, Kurt & Ursula: Musik der Türkei I (1984):

âyin      'Hymnen der Mevlevi'

Beyati   'rhythmisches Muster'

oyun     ’leikki, peli, tanssi, näytelmä’

         > Yakut: oyun is an actor, singer, dancer, musician, magician

         > Sakha (= Yakut): ojuun ’shaman’ > Ajii ojuuna ’heaven shaman’

Itä-Turkki

(Gürsoy-Naskali 1985):         ayit  'a mention' > ayt- = to say, to tell, to speak

Ewen:         njaya:   ’Shaman singing in Even language is called njaya...’

Heprea:                 

ad               1) ’duration, advance, perpetuity, eternity’

Adam          ’1’ ’ven. adi

jāda'            ’yhtyä, olla sukup.yhteydessä jkn kanssa’ ~ ven. ad

Arab.                  

ajja               (ajīj) ’to burn, blaze, flame (fire); to light, kindle, start (a fire)

         ~ 'ayyin         ’easily crying, tearful’ >? aie

         ~ Palestiina: (Koran) 'āye, -āt = verse (poetry)

ba'ayyit          (babki, basayyih) 'cry' > 'yāt 'cry' (huuto) > bika (buka)

bēt (byūt)       'verse (poetry)'   > ši'ir (Koran)'āye, - āt.

Palestiina:       hayy(e)             ’snake’

Hans Hickmann:Ägypten 1980 (117>): Feiern: solo gesungene Gebet Nait folgt ein instr. Pesrev und dann erklingt vocal-chorisch und instrumental das sog. ”ayin”.

         >?  moodi (jin): ’Ajam (Bb-C-D)

Skr:                  

ojas       ’Kraft, Stärke’ (> igratj-aug-)

         ~  m.int. éjati [édžati] ’heilua (ed.takaisin)'

         >? F. (kiima-)aika; joiku; S. Eich ’tammi’

(Hakola:) Duraljan (1000 DE):        

15.          P-D: *ayз-¹ ’to copulate, to make love’; J ai ’Liebe’; Q. ayui ’adulterio’

         F (murt.) aittua ’tulla raskaaksi (lehmästä)’ ~ Est. eit ’äiti’

16.          P-D: *ayз-² ’to chase, to drive (~ hunt)’ = F. ajaa (PD = Proto-D)

 

California ind (Otto I. von Sadovszky, 1989: Linguistic evidence...):

s.171                  (archaic) Maiduan Konkow: oiyih, melu ’to sing’

         Vogul ojji (MK381) ’to call, to shout, to sound (like birds) > ojγ

         Patwin: mu:hi ’to sing’; mu:hi-ma ’the song’

         Rédei (UEW 288:) Proto F-U *musз, *mušз ’to perform magic’

         ~ Cheremis (Mari) muže ’to perform magic’;(ks. "Ja lopuksi")

         ~ Ostyak mul - mut ’topray, to call (on God), to curse’

         >? muusa; musiikki: melu < F-U *mälз ’to feel, to touch’

         ~? est. mälestus 'muisto'; mäletada 'muistaa'

         ~? turkk. oyun ’game, play; chest’ > Kld. aie ’venäl. laulu’

 

 

4)         AUDIO-ODE: (alkaa osassa "Soidinmusiikki VI")