Soidinmenot-liite VII

Soidinmenot-liite VII (jatkoa):

E.         tone; song         'sävel; laulu' (> ks. "Soidinmusiikki XIVa": 33-34)

F.          sana ~ li sena ’sana, viesti; käsky; loitsu’ ~ Vatja: sena ’sana’

         ~ ? unk. szó ’sana’; hang ’ääni’ ~ tšer. čəń ’äänekkäästi'

suoni                  'jänne; suoli; hermo; puun syy';

tano                  ’tuohitöihin käytettävä tuohisuikale’

liivi:                  dúoń ’untuva; Binsen (kaisla), järviruo'on tähkäpää’ < latv. duonis

zvańń          ’läuten (ääntää, soida)’

est.         kõne         'puhe' ~ sõna 'sana' ~ lpN suodna ’suoni’

soon                  ’(ihmisen, lehden) suoni, jänne; uurre'

toon                  1) sävelaskel, -aste, 2) sointi, 3) ’-sävy, -tapa’

töinata          'itkeä, parkua, kollottaa'

lpR                  səni ’tieto, viesti, sana’

lpN                  ton 'sinä'

lpIn                  soinađ         ’läkähtyä (nauruun); hengästyä läkähdyksiin’

lpK                  saa'ni, sää'nn ’sana’; ~

suõmm          ’nuotti, sävel, äänenväri’; čuânj (čue'nj) 'hanhi' = lpN čuonja

suõnn          'suoni'; čue'nj 'hanhi' ~ suei'nn heinä’ >? E. swan

lpKuola/K         suaŋŋ(a)jed, suan'n'jed, siəŋŋa(d) ’suostutella, kosia’ = lpIn suá'ŋustiđ

lp Kld          soiv(e) ’lämmin, etelä’ (~ F. suoja) ~ esp. suavidad ’lempeys’

Komi/syrj.          shonid ’lämmin, lämpö’, shondi ’aurinko’

         ~  udm./votj. shunit ’lämmin’, shundi ’aurinko’

siyny                   ’laulaa’

śoi                   ’Lehm, Ton (savi)’ ~ Udm. súi (śűj) ’Ton (astiasavi), Lehm (mehusavi)’

         >? E. tone 'sävel' ~ S. Ton 'savi; sävel/ääni'; Mari: šun ’savi’

         < 'Savi' on erityisesti päämerkitykseltään 'juoksevaa' savea.

         > Letten = ruukkusavi, mehusavi, (vuori-)sitkusavi

sön                  ’suoni, jänne’ = Mari šön (šen)         ’jänne’

šöjtny                  ’rämpiä; kuljeskella’

šuny                  'sanoa, kutsua'; šy 'ääni, äänne '

žin                   'sävel, sointi'; žinna kīni 'soida'

Udm:                   sjuan (s'uan) 'hää(t), hääjuhla' ~? E. song ~ lpIn suá'ŋustiđ ’kosia’

Mari:                  söjgáš         ’meluta, hälistä; elämöidä’; tšaŋ ’(kirkon)kello’

s'em                   ’melodia, sävel’

səŋa                  'hyttynen; tähtäin'

Md          san 'suoni, jänne', Tšer. šün 'jänne'; votj., syrj. sen 'suoni, jänne'

~ vogtεn, tān, tēn 'suoni, jänne; soittimen kieli'; sunt '(joen, tynnyrin) suu'

         ~ Ostj. lan, ton 'suoni, jänne', unk. ín 'jänne' ~ samJr ten 'jänne(rihma)'

MdE                  žojkadems         ’helistä, kilistä' >? soida ~ joikua

         ~ žojnems  ’solista; helistä; soida’

sjango            ’hanko, talikko’~ sjangora ’sairaalloinen, sydäntäsärkevä/vihlova (itku);

         & surullinen (ääni)’ >? Udm: sjuan gur 'häälaulu, -melodia'

Unk.                  cseng(és), zengés ’soinnahdus’; zendül ’soinnahtaa’

         ~ zenel 'soittaa musiikkia' [>? kantele]

hang                  ’ääni’; száj         'suu'; zöngs         'soinnillinen' < S. Zunge

szánt                  'kyntää'; szent (sant) 'pyhä'

zene                  'musiikki, soitto'; zeng 'ylistää; helkkyä, soida, raikua, kaikua'

         ~ szena 'heinä' >? F. sana ~ sono ~ S. singen

Ördög-szánása         'Teufelsacker'; Sacker '(viljan) säkkiinkaataja'

zsong                  'surista, mutista'

Mansi: sān ’tuohi’; śān, šōn  (< Tatar.) ’elämä; sielu’; s'āń ’äiti’ >? E. sun/son

sui (soi, si) 'ääni'

Smj.                  *sänə- (sani) ’soittaa; leikkiä’ > saanä = ’Spiel (soitto; leikki)’

Smj (Castren) hoi (huoj, soi, suoi, sulj) ’kurkku; ääni’

> MO soi; OO suoi 'joen suu, suisto'

SmjJur sō ’on kuultavissa; kuuluva’

ksam                   *tåntə- ’astua, polkea’ > samJr tānā id.; Km tōńi- ’kulkea, vaeltaa’

W-Lamut:         haŋ-, hoŋ-         ’itkeä’ (tung. hoŋ- ~ jak. soŋō- id.)

Latvia:         zinge         ’Romanze’ (romanssi-laulu)

Liettua:         zeñgti         'astua; liikkua'; ziñgine 'askel'

Ven.                  žená         ’aviovaimo'; ženítj ’naittaa'

ston                  ’vaikerrus, valitus’

zvon                   ’kellonsoitto, helinä’; zvonítj 'soittaa; soida'

Puola:                  cyngiel 'liipasin'

Tšekki:         tón 'ääni, äänenkorkeus'

zvon                  '(kirkon)kello; kupu'; zvuk 'ääni'

Bulg:                  zw'n         ’soitto’

Serbo-Kroatia:         šantav 'ontuva'; zvono ’bell’

Romaan:         sung (sing)         ’aroma (~ E. sting)’

anord.          sóna ’soida’ < lat. sonare, sónus ~ anord. svanr 'joutsen' (swan)

         ~ ae. swinsian 'laulaa' ~ ai. svánati 'soi', Lat. sonus 'ääni'

ags.                   song 1) ’Bett (vuode, sänky)’ 2) 'ommella'

R:                   sjunga  ’laulaa’; sång ’laulu’; sunnan-         'etelä-'

S.                  sengen 'paahtaa'; segnen 'siunata'

singen          'laulaa' < sengh > E. sing

Sonne          'aurinko'; Germ. süd < Germ. *suntha- < *sunnōn ’sun’

Tenne          ’kovaksi, tasaiseksi poljettu kenttä (tanner); puimaluha’

Ton         1) ’Ton, Lehm' > Km tōni- ’kulkea, vaeltaa’ ~? Don-virta; Donau, Teno

         2) ’Gr, tónos ’jännitetty, jännitys’ ~ lat. tōnus ’köyden, kielen jännite’

Zunge          'kieli' = E. tongue id. (lat. lingua > E. language)

zünden          ’sytyttää’; Sünde 'synti'

ka-saks.          dōn 'sävellaji; laulutapa'

E. cant (2) 'puhua (varkaiden/kerjäläisten/mustalaisten erikoiskieli)'

         < ONFrz. canter ’to tell’ (to sing)

< lat. cantāre ’sing’ > chant, cantor, cantata, canticle

canticle ’song’ < lat. canticum id. < canere ’to sing’

chant ’laulaa, ylistää; laulu’ ’to sing’; chanty, shanty ’Sailor’s song’

sing 'laulaa'; singe 'kärventää, polttaa; kärventyä'; sign 'merkki'

song 'laulu'; Dän. sang/synge, Dutch zang/zingen, Sw. sång/sjunga

sound                  1) channel (salmi), 2) ’undamaged’ (terve), 3) sound ’noise (ääni)’

         < IE *swon-, swen- ’make sound’ > L. sonus ’sound’

swine                  ’sika’ = Gr. sus, suinus

tone                   'ääni, sävel'; song 'laulu'; sun 'aurinko' = S. Sonne; E. son 'poika'

zone                  'vyö(hyke)' (?)

air.                   sennaim 'soittaa harppua' (& 'laulaja')

Kymri/Welsh:         canu (kanii) 'sing, chant; play; crow; ring'

cwndid         'song, carol'; cwgn (cygnau) n.m. 'knot; knuckle; joint'

swn (sain)          'ääni, sävel'

Ranska: chant [šä] 'laulu (chanson), laulanta; runo(elma)'

~ OF chant, chantel (chanteau)’cantle’ (pala, kappale, osa)

chaud                  [šo] 'lämmin, kuuma; tuore, veres; kiimainen, himokas'

         ~ chaude [šo:d] ’valkea; tuli’; cygne [siŋ] ’joutsen’

sang [sã]         ’veri, rotu, syntyperä, suku’ ~ seing [sẽ] ’nimikirjoitus’

sein [sẽ]         rinta, povi, syli, helma; kohtu; sydän, sisus’; sonner ’soida’

Port.                  canção (canto) 'laulu'; encanto ’ihastus, taika, lumous’

sina                  ’kohtalo’ ~ sinal ’merkki(-soitto)’; sino ’soittokello, kirkonkello’

soada                  ’ääni, sointi; melu’; zangão ’kimalainen’

Esp.                  cantar 'laulaa'; son         ’ääni, sävel, sointi’ > sueño ’sleep, dream'

sonar                   (sueno) ’to sound, ring; to pronounce’ ~ soñar (sueño) 'to dream'

Ital.                  cantare 'to sing'; canto 1) 'song; singing; lyric; chant'

sangue         ’blood' (lat. sanguis); sano ’terve (sound)’

Lat.                   canālis'putki, kouru, kanava' (E. channel)

         < canna '(pieni) putki; ruoko' < Gr. kánna id.

candēre          ’to shine, glow’; cant(h)us  'pyöränvanne '

cano                   (canēre, canto) 'äännellä, sävellellä, laulaa, soittaa, puhaltaa; loitsia'

Prov.&L.Lat.  ganta 'Gans (hanhi)' [g ~ h]

sanctus         'pyhitetty (geheiligt)'

sonus           'schall, laut (ääni)' ~ ai.(skr.) svánati  'tönt, klingt (se soi)'

tónus                  '(kielen) jännite; kieli; sävel'

Romania:         zvon’Gerücht’ (huhu); sînge 'Blut'

sonerie         'kello'; sonor 'kirkas'

Gr.                   γántı 'sormikas, käsine' <? gr. -konta 'vieressä, luona; sormi-'

         ~? F. kantele ~ E. hand !!! ~ mhd. hant  'Seite' (sivu, kylki, kuve); Saite 'kieli'

kanázo          'soin, kuulun'; kan-ázω  R. ’svan’ (joutsen)

tónos                   'jännitys; ääni' (teinó 'jännitä' > s. dehnen 'ulottua')

zoí                  'vita; life' (elämä); zōion         ’animal’

Türkisch-etym:         caŋ (uig. čag. kaz.) ’kello, k-ääni’

mtü.          čänk          ’Harfe (harppu)’

osm.          čängä ’kansanlaulu’; čag. čiŋgä 'laulu'; otü. čiŋčiŋ ’häälaulu’

čuv.          śoj, śuj ’melu, hälinä, tanssi’

jak.         soŋō, soŋuo         ’valittaa katkerasti, itkeä hillittömästi’

trkm.          tāna; čuv. tona, tuna ’kärsä’

Tü         son          'the end, result; last, final'; santöz  ’laulajatar’

Arab.          zindīq         ’unbeliever, freethinker, atheist’

kaino`                  'naislaulaja keskiajalla'; śâdî 'laulaa'

(pohj.)          sunuğ (sanğ) ’Zimbeln’; sang (ğank) ’Harfe’

Tibet:                  Kang         = Markknochen(trompete); Zang 'kupari'

Skr.          svan-          'to make a noise'; kāncana- ’golden’

Chhanda-s         'sanskr. kansanlauluja'

Intia:         sangīta ’iltakonsertit’; Sassanidit: čang 'kulmaharppu'

Romaanit:         szing         'Horn' ~ Skr. çringa (Zig: r putoaa usein pois)

Proto-Duraljan *soyз - ’to sound, to ring’

         ~ Proto-FU *śoje ’Ton, Laut, Stimme; tönen, lauten’

 

- Juttu jää pahasti kesken, koska täytyisi kuvata yleisteoria, jonka puitteissa tällaiset epäortodoksiset sanavertailut ovat mahdollisia.

Onko takana mahdollisesti Timo Leisiön mainitsema indoeur. kantasana *kan,  joka merkitsee ’ääntä’ tai muinaisgermaanin *gandh- eli ’astia’, joka olisi pohjana mm. kanootti -sanalle (Leisiö 1996-7, 63, 100)? Siinä tapauksessa pitäisi ottaa huomioon melkoinen liuta soitinnimistöä: santūr - chang - sanj - qānūn jne.

Minä puolestani olen tässä ehdottanut 'hand-sormeilla' -sanuetta 'kanteleen' kanneltavaksi perustaksi.

 

Oikeaoppinen etymologinen tutkiskelu on järjestelmä, jossa yhtä nurkkaa ei voi murentaa murentamatta samalla koko rakennusta. Käytän siihen kaikessa rauhassa eläkeläisvuoteni, koska minulla ei ole kiire. Joku toinen jatkaa kun minä lopetan.

Ilpo Saastamoinen

 

 

Lisäaineistoa:

1)         www.ilposaastamoinen.fi (kotisivusto)

(yhteydenottokaavake kotisivujen viimeisessä osassa) helmikuu 2014

         http://www.ilposaastamoinen.fi/lomake

2)         Jyväskylän yliopisto 1998:

         Laulu-puu-rumpu (lis. työ saamelaismusiikista - 611 s.)

         > http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1998764942

3)         Improvisation as culture - Ilpo Saastamoinen 2015

         The video was recorded from the Ecophilosophical summeracademy which took place 9 to 12    July 2015 in Älvsjöhyttan, Sweden

         > https://www.youtube.com/watch?v=shKE4NcxnEg

4)         Artikkelini Kuolan saamelaisista 2008

         "The destruction of a minority’s music culture"

         > http://www.freemuse.org/sw26641.asp

5)            10.3.96. - Ulla Remes: Koukon katseen alla.

         IS:n maailmankatsomus   Karhunpeijaiset -kuoroteoksen sanoituksessa. (vain käsikirj.)

         Uskontotieteen pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 165 s. + liitteet