Soidinmusiikki XI(b) - Poet
Soidinmusiikki XI(b): 26) POET
26) POET (> peten-bajan):
F. paimen = liett. piemuo < Gr. poiménas (poımŋn) ’paimen’ ~ poíma ’runo’
paistaa = loistaa; kypsentää (ruokaa)
> ink paisse = paise, turvotus > li paistə = paisua
> lpN bai'tet = paistaa, loistaa, kypsentää; lp bai'sât = paisua, pöhöttyä
?<germ *bā-ja-, vrt. mys bā(j)en = lämmittää, hautoa,
~ kys bæjen, ns bähen > latv paizīt = tulvia, hyökyä
paitta = (lyödä) vetoa (S. wetten) < germ (sk) *bait(ja)-, goot baidjan
> vrt. mn beita = suitsia; metsästää ~ mr beta = metsästää
~ R. beta = lyödä vetoa; byte = saalis
paja (sepän takomo; avioparin makuuhuone) > vi murt. pada
> (lpLu In) baggje = lpN bádji 'paja' ~? lpN báđđit = mustata, noeta >? F. pata
~ ? arab. bayan 'piano' ~ ven. (bojar) pajari 'ylimys, herra'
~ ka pajainen 'ukkonen' > Palvani = Pajainen (pajuhun nousi)
pajaista = kylmätä ~ palella ’frieren’
~ ka palella 'polttaa vähän itseään; rakastua; kylmää, palelluttaa '
pajattaa = puhua intens., paasata, valittaa; laulaa, hoilottaa (Karj) ~ jokeltaa
> ka pajattoa 'laulaa (ven. rekilauluja); toimittaa j-npalvelusta resitoiden'
> pajatus = pajo = laulu > LpN bājotit = toistella < sm.
> ly pajattada = laulaa, veisata > ly, ve pajo = laulu
> ve pajatada = laulaa > va pajattā(g) = puhua
> vi pajatada = puhua, tarinoida > (Wied:) 'ennustaa, laulaa, kirota'
~ (m)ven bájat' = puhua, loitsia > laulaa-merkitys: pet', prs. pojú = laulaa
pakista = jutella; ly ve pagin = keskustelu, pakina
puida 'irrottaa viljasta jyvät; lyödä, hakata'
FU-Tamil: puhua 'to speak' ~ pukal 'to say' 485 >? puhaltaa ~ vocal < ?IE: *pu- ’blow’
Suomi: SSA 2, 416 puhua ~ vi puhuda ’tuulla, puhaltaa (paisua)’
~ vi puhur ’puhallin, lietsoin’; li. pu'ot(s)ə ’puhaltaa (tuuli)’
~ lp bossot ’tuulla, puhaltaa’; biegga 'tuuli'
~? vogI pot-, L put- ’pirskottaa’, potəwl-, L putās- ’purskauttaa suustaan’
~? ostjI pol-, pola- ’pirskottaa, roiskuttaa; purskahtaa (esiin)’; P poл 'puhaltaa'
~ E pat- ’purskauttaa suustaan’, P poл- ’puhaltaa’;
~? slk putōn- ’sylkeä; roiskuttaa, kaataa (vettä)’, puttu ’sylki’ (onomat.!)
>? E. spit ’sylkeä’; python; tü. puhu ’huuhkaja’ ~ ugr. uhu id.
~ Est. puhkus >? lat. vox > E. voice > ks. pouta; puida
~ Kaisa Häkkinen (Hiidenkivi 2/95, s.42): ...verbi 'puhua' on alkujaan tarkoittanut 'puhaltaa', 'puhkua'...
Karjala: tiä paistah ’puhuvat, puhutaan’; pajuo ’laulua’; pagizen ’puhun’ (Johanna Laakso: Karhunkieli)
Liivi: < Lätt. 1553: pōttərD, pōt'ər ’Gebet’ (rukous)< lett. pãtari, pātter id. ~ est. paater >? Pater-noster
Viro: paistma 'paistaa' >? PAISUA
~ S. bähen 'soojendama, hauduma' < vanaülemsaksa bā(j)en id.
~ keskülemsaksa bæ(j)en id., 'kõrvetama, küpsetama' ~ est. paistma
pajatada ’jutella, pakinoida, tarinoida’ < m.ven. bajati, ven. bájat
(Etümol. sõnaraam:) 'Läänemeresoome vastete tähendus 'laulma' võib olla tekkinud
teise vene sõna mõjul, vene pet (1. pers. pojú) 'laulma'
peied 'peijaiset' <? algiraani *paiyas,
~ skr péya- (vāja-péya 'jõu-, võitlusjook, rituaalne ohverdamisjook')
~ est. peigmees 'sulhanen' < alggerm *faigjaz ~ F. peikko! (~ naiseröövel)
poed 'puoti' > poet 'myyntikoju'
poetama ’lüdima (puistama)’ so. erotella viljat akanoista
~ 'salaisesti', 'pehmeästi' puottaa siemenastiaan - siis lähes 'siementää'
põetada ’hoitaa sairasta’
lpLu pæjuke ’valkea, puhdas’
LpN
bai'tet 'kyetä jhnkn, ajaa (poroja)'; bājotit = toistella
buđđát 'kivekset'
pajađus ’nosto'
pajutit ’toistaa’
lpIn: pájáttâh ’pyssyansa, ampuma-ansa’
lpKld/T: pađak 'tunturi, vaara' (= lpN bāđat, pāða)
- Henric Forbus 1727 (lappal. noitarummusta): Thordöns Gud, Pajanolmai också kallad.
- Zacharias Plantin: 1731: Ukkonen, vulgo, Doragass, alias, Pajonn
- T.I. Itkonen: Ruijan ja Suomen kalastajalappalaiset tuntevat ukkosenjumalan, jonka nimi on
Bâjan, Päjän. Nimi on johdettavissa sanasta pâd'd'i (oben).
- M.Haavio: Lappalainen Pajanolmai, Pajonn, Bâjan. Päjän on niin ollen ukkosenjumaluuden ’ylhäistä’,
ylhäälläolevaa merkitsevä paralleelinimi.
- Læstadius, Lars Levi: Katkelmia lappalaisten mythologiasta, toim. Nilla Outakoski:
Tornion lapinmaassa ukkosenjumalasta käytetään sanaa Pajan, t.s. seppä, suomen sanasta Paja; ehkäpä ukkonen on näissä Lapinmaissa saanut nimen ”Pajan” kerrottaessa Ilmarisesta, joka hänkin oli seppä ja melko tunnettu näissä Suomeen rajoittuvissa Lapinmaissa (Læstadius 1994, 58).
Komi/Syrj:
bad’pu 'pajupuu'
peźni ’kiehua, kuohua (yli laidan); kochen, sieden; schäumen’ = W. peźını
~ pežni ’paahtaa; bähen, brühen; gar werden; Bier brauen’
= W. pıźını id. ~ vrt. Syrj. pisńa’Lied, Gesang’ < Russ.
pis 1) ’pajupilli; Weidenpfeife’ < ven. piskatj ’pfeifen, piepen’, 2) ganz still
< piśkavni, piśtini, piśtalni ’löcherig werden’ > Tšech: pišt'ala 'dúdka'
~ W. peśkı, pośki ’Eiterbeule’ (märkärakkula)
~ piśt'iavni ’impfen (gegen Pocken)’ >? pistää ~ vih- ~ whisstle
MordvaE: potško 'Rohr, Rohrflöte' > potškarj ’väinönputki'
= mdM. potška 'putki, Angelica; ontto varsi'; tšer.I: put'ś 'id; paimentorvi'
Unkari:
baj = hätä; ikävä; vika ~ báj ’sulo, hempeys; viehätys
bájoló ’magus, incantator; Zauberer’ (Jenő Fazekas: Hungarian Shamanism)
~ Tekla Dömötör: Volksglaube und Aberglaube der Ungarn,1981:
~ bájolás = Zauberei (nördliche Moldau) < bübájos = Hexenmeister < jós = Wahrsager
~ bálvány = Götzenbilder; büvölés = Zauber
bojtár (pásztor) 'paimen'
fecseg, csacsog 'pajattaa, joikua' ~ fecske 'pääsky' >? ven. pesen; pesnja
Ostj.
paisat ’salama, ukonnuoli’;
>? Smj. pajsime ’kylvää, synnyttää’ (Donner s.14)
pouida ’kuivaa’ (trocknen); pouDa` ’puhaltaa (pois); heiluttaa’
OstjE: pajət ’kylmetä, palella’
Mansi:
pajt 'arc/Gesicht' (kasvot)
slk. putōn- ’sylkeä, roiskuttaa, kaataa (vettä)’
Latv
paiet = minema (mennä); paija; mänguasi
pajautāt ’küsima'
paizīt = tulvia, hyökyä
Liett:
pa|jautà 'Empfindung'
põsmas 'salm (runo, säkeistö, värssy), stroof; pasmas'
< Russ. pásmo 'pasma, vyyhden osa' = R. pasma, nn basm >? posmottaa
Russ:
baján 'suurikokoinen hanuri' (garmonj) ~ Tšech: bojan, bojanista
bájat' (vulg.) 'puhua (loitsia)'; serb. bajati ’loitsia’ > ks. vajátj ’veistää’
> baján' 'muin. slaavil. runoniekka' > petj
bajt = tavu < ? E. bit (tietokonek.)
bajúkatj 'tuutia, nukuttaa'; báju-bájuški-bajú 'tuuti-tuuti'
~ baján 'muinais-slaavilainen runoniekka' < bájatj (vulg.) 'puhua; pajattaa'
~ blejet = S. blöket (?) 'ammuu, mylvii, määkyy'; EI: bajet < b(j)aran
Russ. bajukanje ’tuuditus’ > baju 'tuuti-tuuti...' >? poju 'sjunga'
básnja ’taru, satu; kasku’ ~ pésnja ’laulu’; pésenka ’laulu, laulelma’
beg = juoksu (= lit. begimas, pol. bieg id.); > begá = ’ravikilpailut’
~? bežatj = juosta; paeta ~ bes = paholainen, piru
~ ? lpN biegga ’tuuli’; E. beg ’rukoilla, kerjätä, pyytää’
Bog ’jumala’ ~ Setälä: muin. intial. bhagas > mordv. pavas, paz, pas = Gott
boj 'lyönti; teurastus; taistelu (vojná ’sota’); boets (boétš) = ’sotilas’
vajátj ’veistää’; vajánie ’veisto’ (ven. b = v)
>? bajan-hanuri-paju-pajatus; Ilmarisen paja + kultainen neito
~ pajátj ’jootma (juottaa), tinutama’; pájka = (metalli) jootmine
petúh (samets kuritsy) 'kukko’ < Gr. peteinós ’kukko’
~ ukr. pivenj, belor. pévenj, bulg. petél, s-horv. pétao, slov. petelin id. >? pavan(e), fiddle-pistol
petj, spetj (pojú) ’laulaa’ (’paju-; pajattaa’) ~ petšénje 'leivokset' > bájatj
> napev ’sävel(mä), melodia’; napevátj, napétj 'laulaa, hyräillä'
> pésnja = ’laulu’ ~ poэtj (pitj) 'runoilija' >? est. peoleo
>? petšj 'uuni' ~ petšénie 'paistaminen, leipominen'; (s)petšj 'leipoa'
> bulg. péja (laulaa) ’pojú’; sloven. peti, opevati; tšech. peti
> slovac. spievat; puol. piać (<*pejač) ~ (o.c. *peti, *pojo)
> pevéts/-vítsa 'laulaja/-tar' >? F. peijaiset ~ S. Spass (pila) prs. pojú = laulaa
~ pešnja ’tuura’ ~ peškóm = jalkaisin; petšënka 'maksa'
~ petšálj 'suru, murhe, kaiho; huoli' ~? S. Bezahl 'maksu'
~ Grek. paián (paan) ’hymnus in laudem Apollinis’;
> Att. paión = est. ’peaan’ ’kreikkal. ylistyslaulu’ (4-tav. runojalka)
Gr. pai'o ’percutio’ (iskeä lävitse, pistää, työntää, sysätä)
>? Gr. paizω ’soittaa; leikkiä’ >? pajo- >? peten-poet
> Gr. pezós ’jalkaisin/maise kulkeva’; pezeýω ’kulkea jalan'
> pevзtšij 'sointuva'; pévtšij, -tšaja 'laulu-'
pískatj (pisknutj) 'piipittää, vinkua'; ~ pítškatj 'ahtaa täyteen'
~ pistólj 'kultaraha', pistolétj 'pistooli'; pistón 'mäntä'; pisúljka 'kirjelappu'
~ pískúljka 'sorapilli' ~ poštšálka 'sorapilli'; píštšik', pištšók' 'vietepilli'
> pištšálj 'ampuma-, tuliase; kivääri, tykki' >? E. pistil 'emi'
pjot 'juoda'
pod-tekst-óvka 'laulun sanat; sanoitaminen'
> podtjanutj 'laulaa mukana' (komy v penii)
póduvatj 'vähin erin puhaltaa'
pódudítj 'soitella pilliä jonkin aikaa'
póezd ’(raudtee) rong; poézditj ’sõitusid tegema, ringi sõitma’
> poézdka ’sõit, matk’ ~ poezija ~ Vrt. est. sõit 'matkata' ~ F. soittaa
poezija ’runous' <? Gr. poíŋsŋ 'runous' >? Poema - poet-sõit
pójma ’rantaniitty, luhta’ >? F. paimen
pojmátj ’pyydystää, metsästää’ (loví tj) >? poimia
pojti (idti, vojti) ’käydä, kulkea; mennä, tulla’
Aleksandr Semenovich Shishkov:
57) v. ptiza 'Vogel' ~ Pol. ptak (petka, pütka, pattinaz);
~ Lit. pauktis, Lett. peteis, Kriwo-Liwon. puteus
< Slaw. pjetj 'singen'; pjetitsa 'Singende' > ptitsa 'Vogel'
> pjetuch, pjetel 'Hahn' (kukko) (= Gr. peteinós)
59) v. pjetel (pjetuch) 'Hahn' (kukko), Serb. pjetel, petko >? fidel
~ Gr. petinos, Jak. petuk < Slaw. pjet; poju 'singen; ich singe';
> Russ. pjetuch pojet 'der Hahn singt'
Felix Oinas: Tuul heidab magama, Keel ja kirjandus, Tallinn 1999
s.81 Venemaal veeretasid naised batjuška’t (’isä; pappi’) põllu peal mitte ainult põldude õnnistamiseks, vaid ka hämardunud mälestusena kunagisest hieros gamos’est, pühast pulmast. (M. Eliaden mukaan)
- ven.bolétj ’sairastaa’ (lemmentuskaa?) ~ pol. ból (ven. bolj) ’kipu’ = vi. valu id. ~ vrt. sm. valo; polttaa
Venäjän toinen sanapolët (esp. paloma-kyyhkysen?) ’lento’ täsmentyy esp. sanoissa pajarero ’linnustaja’. Hänellä on avustajanaan pyyt pivoonsa keräävä pajatar, pájara eli ’kavala nainen’, joka samojedeilla on vanhentunut vanhaksi paja-akaksi.
Saaliin kaato vaatii peijaiset, jotka löytyvät nimellä S. Ball ’tanssijuhla’ (< lat. ballare < gr. ballizo ’tanssi’), joka päätyy ennen pitkää varsinaiseen balettiin. Tuo sairas meno näyttää kiihtyvän niin huimaksi, että tarvitaan jo E. palladium -ovivartio seisomaan kurjan pallet-vuoteen peittävän pall-ruumisarkkupeitteen edessä. Takaa kuuluu kaikesta huolimatta lekan kalke, joten arvaamme tulleemme itse asiassa (lpN) bajás-korkeaataivankaarta takovan sepän pajaan. Mutta mitä sieltä kuuluu? On pajót - eli hän laulaa pajattaa siellä venäjäksi poeettisia lemmenlauluja paljetta polkien ja (esp.) paja-oljenkorren paksuisella palo-kepillä ahjon pätsitulta kohentaen. Kysymys olisi silloin payador -joikusepon improvisoiduista paya -lauluista. Noidan juhlatamineet taikajousineen ovat vaihtuneet uljaiksi ballistisiksi taistelulauluiksi, bullet-bylinoiksi, joiden kaiho ei ole bulimia-näläntunnetta vaan jotain muuta lajia.
Toisten lähteiden mukaan kysymys on aivan jostain muusta. Jos pohjana on lpN bājotit-toisteleva m.ven bájat' = puhua, loitsia tai ven. vajátj ’veistää’, niin silloin ei ole kysymys (ven.) boj-taisteluun johtavasta pers. poju-laulannasta vaan satutuokiosta, jossa kirvesvartta veistellessä syötetään lapsille pajunköyttä.
Puola:
biec ’juosta’ = lit. begti ~ Pol. bieg 'juoksu'
piać 'kiekua'
piec 'polttaa'
pieśń (piosenka) 'laulu'= ven. pesnja
>? S. Gesang, E. song, R. sång ’laulu’; ital. segno >? F. "piisi" (~ E. piece)
> śpiewać ’laulaa, veisata’ (~ ven. petj); śpiew 'laulaminen, laulu'
Tšekki:
básen = luuletus (runo)
pajdati = lonkama (longata 'ontua')
pájeti 'tinata, juottaa' = tinutama, jootma
~ pet 1) 'viisi' > pet [peje] 'ylistää laululla'
~ písen 'Lied' (laulu) < Ven. pesen
~ zpev 'laulu'; zpevák 'laulaja'; zpivat 'laulaa'
> psát (péıše, psal) 'kirjoittaa' >? poesie
pišt'ala 'dúdka' (pilli ~ svistók); pastýrská píšt'ala 'svirélj'
~ bolg. pištšjálka (v. svirélj) ~ Tšech. píšt'ala < yl.slaav. *duda ~ *duti
~ Tšech. pišt'al 'pipe' ~ Russ. pischal 'shepherd's pipe' ~ It. pistoletto
< Lat. fistula 'putki' > Komi: pis 1) ’pajupilli' >? -tala ~ -tele?
> Germ. *khwis- 'hissing' sound ~ Sw. vissla, Dan. hvisle 'hiss'
~ E. whisper; frz. siffler 'to whistle, hiss'; < orig. whistler = piper
~ AS. hwistlere ~ 'minstrel' (Matt. IX. 23); E. pistol = Germ. Pistole < Tšech.
>? E. whistle~pistol-wheel~hjol~fl-huilu/viol-pilli-hääl
>? Impilahti: piššali 'luodikko, pyssy' >? pistol
pojem 'käsite; käsitys, mielikuva'
zábava 'huvitus; huvitilaisuus; markkinat'
Slovakia:
piesen = Lied > piesen labutia = joutsenlaulu
spev 'Gesang'
Bulgaria:
pésen 'laulu'; péja 'laulaa' (píja 'juoda'); péene 'laulaminen'
~ pevéts 'laulaja'; pevítsa 'laulajatar'; pévtšeski 'laulu-'; piésa 'näytelmä'
> pétšen 'paistettu' > píja 'juoda' ~ pés 'uroskoiras' >? piski >? pain
>? singen ~ sängen ~ poesie-piece-peijaiset ~ peoleo
> prípev 'kertosäe' > poéma 1) 'runoelma' >? spjá 'nukkua'
põt 1) 'tie, katu, taival, matka; jakaus' 2) 'kerta'
Serbia: Bajati on serbiaksi "loitsia" (Veijo Meri: Sanojen synty)
Serbokroatia:
bajač 'Zauberer, Beschwörer'; bajalac 'Zauberer'
~ Bajati on serbiaksi "loitsia" (V. Meri) >? Azerb. bajati shiraz
> bahoriti 1) zaubern, Geister beschwören, 2) quacksalbern >?bakshi
~ bajan 'bezaubernd, märchenhaft, fabelhaft'; bajka 'Märchen, Fabel'
~ bajati 'beschwören, hexen, bannen'; bajevan 'mythisch, fabelhaft'
>? Bajan -soittimenn vanha merkitys lienee siis 'shamaanirumpu'!
basna 'Fabel(dichtung); pisac basana 'Fabeldichter'
boja ’colour; Farbe’; bojati se 'sich fürchten, Angst haben'
pesma ’song’; pesnik ’poet’ > junačka pesma 'Heldenlied'
pevač ’musician, singer’; zapevka ’lament’ > napev 'Melodie'
"Igra i pee" - Tanec - RTB LPV 178, Beograd, Skopje (Songs and dances of the Yugoslav peoples)
Alb. pεsε > nGr. pεntε 'viisi';
R. båt ’pyytää; vene’ > byte/bitte ~ F. pyytää
Tanska: pjatte ‘lörpötellä, hupsutella’; pjat ‘höpötys, lörpötys’ >? Russ. pjat '5' (?)
Saksa: beten = rukoilla, pyytää
Engl.
bayonet 'pistin' <? Bayonne (Frz) ~ bajones 'lat. amerikan suu-urut'
paean ’hymn, chant’ (< Gr.); paeon '(nelitavuinen) runojalka' (-...) < Attic paión
patter ’(askelten, tassujen) tipsutus, rapina; (sateen) ropina; pälpätys’
+ verb. patter 'pajattaa, hokea, mumista; ropista' > patter song 'laulun ja puheen sekoitus'
pavan ’dance’ = S. Pfauentanz ~ Ital.: pavone = Frz paon, Esp.-Lat. pavo ’peacock (papuk.)’
spit ’sylkeä’ >? poet
Gaelic: beatha ’life’ ~ Lat. vīta ’life’
Ranska:
baie [bε] ’marja’; 'reikä’; pet = [pε] pieru (sl.)
boyau [bwajo] ’eläimen suoli; soittimen kieli; letku; pitkä käytävä’
> E, boyau '(piirretty) kiemurtelu, luikertelu'
< OF bouel < lat. botulus 'Darm' < lat. bōs (bōvis) 'nauta' >? E. bottle
Port: boato = huhu >? E. vote = äänestää < Lat. votum - vovēre
Esp:
bagatela 1) 'an old song' 2) biljardipöytä, -peli < g ~ j > esp. bailar 'to dance'
>? Frz. bagatelle = R. bagatell 'pikkuseikka; helppo pikkusävellys pianolle'
baglamas 'kreikkal. buzuki' ~ bailama 'bugarial. näppäilysoitin'
>? Tü: bağlama ’kielisoitin’; Tü: saz baglama < bağlam ’lyhde, kimppu’;
>? Ven. bajan-hanuri - poet; bajonetti-soitin > ’pajat’ valmistetaan paja’ssa
bayadera 'bajadeeri', int. tanssijatar (temppeli- t. amatti-t.) ~ port. bailadeira
bajar ’to descend, go down’, 'laskeutua' < bajo short, low; 'lyhyt; matala'
bajista 'oso, osa', 'bear' (karhu)
bajones 'lat. amerikan suu-urut'
bandola 'bandore, mandolin' ~ bandurria
baya ’berry, small fruit; variety of hyacinth; (zool.) lobster'
beato 'happy, blessed'
paja = õlg (olki), õlekõrs ’straw’; pajado 'oljen värinen';
> pajero ’straw-dealer’~ pajoso = ’made of straw’
~ pajuelero ’match-maker’ (tehdä tikusta asiaa)
~ vrt. Frz paille ’straw’ = Lat. palea ~ E. pallet ’straw mattress
pajada -kilpakosijalaulanta (Argentiinan gauchot)
> paya’improvised song, calypso’; >? pajazzo ~ Bye bye blackbird
> payador (Amer.) minstrel, who accompanies himself with a guitar'
> payada (Arg., Chile) 'song of the payador'
> payasada ’clownish joke or action’
~ payo, paya ’clown, churl, hoyden, rough country girl’
pájaro 'bird' ~ payo, paya 'clown (payaso); rough country girl'
~ pájara 'hen-bird, artful w. (kaval naine)' ~ pajarero ’linnustaja; merry, gay’
pito 'pipe, whistle, fife(r), boy’s game, woodpecker, cat-call'
< pitar = to pipe, blow a whistle > pitoflero = musician of no account; gossip
pitón = python; tenderling; protuberance, lump, prominence; spring, shoot; nozzle,
spout; sprout; antler, horn > pitonisa = pythoness; witch, sorceress
- Argentiinassa em. kaltaiset (pajada)kilpalaulantatilanteet ovat saattaneet johtaa puukkotappeluun kilpakosijoiden välillä. Tällaista tapausta on laajasti kuvannut kirjailija Hugo S. Backhouse kirjassaan Gauchojen parissa (Amongst the Gauchos, suom. Laura Tynni, Tammi, Helsinki 1947, 48-59).
Puuttumatta leikin ja toden väliseen liukuvaan käsite-eroon siteeraan kirjan esitystä improvisaatiosta Argentiinan (espanjalaispohjaisessa) kansankulttuurissa:
’Trubaduurien kesken vallitsi jalo kilpa siitä, kuka oli paras; kaikki yrittivät voittaa toisensa. Laulukilpailuista oli tullut vakiintunut tapa maassa, niitä sanottiin contra-puntoksi tai payadaksi. Tarkoituksena oli saada vastustaja vaikenemaan, ei ollut tärkeätä, olivatko säkeet tosia tai vakavia; piti vain hallita valittu aihe, selviytyä nokkelasti vaikeuksista ja vastaväitteistä ja saattaa sensijaan vastustaja nolattuun asemaan niin hienosti valituin hävyttömyyksin kuin suinkin’. (s. 49)
Etruski: pether 'Reigen' (laulelma, piirihyppy) < pet- 'gehen'
~ pat- 'wandern'; patr 'Herumtreiber'; pateri 'Wanderer' >? Pater noster...
Ital: bajulare ’to bear’ < bajulus ’porter’ (kantaja)
Lat. Bákche = Bakchos (Bacchus) = aiol. Bykchis
VL: battere 'to beat' < ? celt.?
beātus 'selig, glücklich'
bēta ’punajuurikas’> alasaks. bete = Est. peet 'juurikas'
pējero (perjūro) 'falsch schwören'
Romania: foame ’Hunger’ >? poem ~ foam
poama ’Frucht; poame ’Obst, Backobst’
poîta 'Lust'
Kreikka:
paiaan ’antiikin Kreikan eräs sävellysmuoto’ (hymni, nomos, dithyrambi jne.)
> Iω Paıán ’kiitosvirsi’ (E. paean ’hymn, chant’ = R. lofsång)
= words of invocation to Apollo under name Paıán (physician of gods)
= E. paean < gr. God < paean was once a hymn
> Engl. paean 'hymn, chant’ = R. lofsång ’kiitosvirsi
> E. paeon 'Foot' (runomitta, -jalka) with 1 long and 3 short syllables
~ Gr. pai'o ’percutio’ (iskeä lävitse, pistää, työntää, sysätä)
< Attic paıωn ’paean’ (4-tav. runojalka)
~Ital. paio ’pair; couple’ >? Russ: pajan > poet
páis, (páıdós) ’lapsi; poika’
paízω (pajzo) ’leikkiä; pelata, soittaa’ > paéıksımo (paižimo) ’leikki; peli, soitto’
> pe'zo ’play’ (leikkiä) = Swah. cheza ~ vrt. kar'ta pechnidiou’ ’pelikortit’
>? synnin peso; lat. peccata ’synnit’; peten
> organo-paiχtŋs 'pelimanni'; paiksımo 'soitto'; paíktŋs 'leikkijä, pelaaja'
> paıχnídı 'leikki, peli; leikkikalu' ~ Ital. paio ’pair; couple’
~ paliátsos ’klovni’ >? pajo-poet-peten-pajazzo
Aristoteles: poiesis ’tekeminen’
poíma ’runo’; poiménas (poímŋn) ’paimen’
Türkisch-etym: Matti Räsänen: LSFU XVII, SUS, Helsinki 1969
srt. bajt, tar. bäjt ’(ein historischer) Gesang’, krm.-kaz. bäjət ’Volksgesang’ < ar. bait ’Vers’
büdi (uig.) ’tanzen’, mtü. büδi id., IM. biji, kom. bī, kmk. bij, kaz. bəji,
jak. bitī ’pljaska’; kzk. bī-lä ’tanzen’; oir. pijä-lä ’tanzen’ ~ mo. böži, büži ’tanzen’ >? F: pyytää
čag. paj ’Fuss’
SUST 48:
Azerbaidjan: (Bayati shiraz)
~ balaban 1) 'azerbaidzanil oboe', 2) uzbeil. ja tadzikil. klarinetti'
Reinhard et a.: Musik der Türkei I (1984): Beyati 'rhythmisches Muster'
- Keski-Aasia: bakshi 'opettaja' (shamaani)
Mats Einarson: Musik med mängder av mång; Musik, december 1995:
s.30 ...Andra mönjedjettyper i Bibinisäs samling är möhebet, kärleksballadet och baitlar (sing. bait) som berättar om hjältedåd i det förgångna...
Heprea:
bet ’kaksi (2)’; aakkoston 2. kirjain; (yom) Bet ’maanantai’ ~ bēth'ēl ’House of God’
beten (betaneem) 1) stomach, abdomen; belly; 2) inner part ~ be'ten ’belly, womb’ >? peten
paytan ’(liturgical) poet’
Arabia:
bāda 'to lay eggs; to stay, settle down; to make white’; baid ’egg(s)
> baid/buyūd 'eggs'; bayād ’white’ (s.85-7) (d:n alla aina foneett. piste)
- baida ’egg; testicle; helmet; main part, essence’
~ bauūd/buyud (bīd) '(egg-)laying' >? bajud-poet
~ ks. Steingass: abyad, (f.) baidâ ’valkea’ >? E. white; F. paita
baqšīš ’present of money (lahjoitus), tip’
bayan ’piano’
Habib Hassan Touma: Die Musik der Araber (1975):
...Modus ’bayati’; Der Bayati-Gattung gehören etwa 20 Modi an. esim. Saba...
Arab.-Palestiina:
bēt (byūt) = verse (poetry) = (Koran) 'āye, -āt > ši'ir
ba'ayyit (babki, basayyih) 'cry' > 'yāt 'cry' (huuto) > bika (buka)
Graham Hancock: Fingerprints of the Gods, Mandarin Paperback(5. p.1996):
s.392: Iron...had been a rare metal in Ancient Egypt...it had supposedly only been available in meteoritic form... In the Ancient Egyptian language the name for iron had beenbja, a word that meant literally ’metal of heaven’ or ’divine metal’. The knowledge of iron was thus regarded as yet another gift from the gods.
>? F.paja; bay - bei = herra
Intia: baijan 'tablarumpujen suurempi rumpu'
Japani: bokushi 'pastor, clergyman' >? bakshi