Soidinmusiikki XII
Soidinmusiikki XII: 27) RAK - 28) RON-RHYME-RUNO-REY - 29) ROT-
30) SAY-SAGEN - 31) SIR-VIR-SAR-KÆR (alkuosa > Armenia - ks. m. Kantele IV:7F)
27) RAK (> greh~igratj):
F. rakas; Vepsä: räk ’kuume; kiihko’ >? rock
rekilaulu, -viisu (neljarealinen uuem rahvalaulu; regilaul) ~ vi regivärss 'runolaulu'
Lyydi: räkk, räken, räkked ’kuumuus; kuume (kiihko)’
Est. (resitatiivinen) regilaul 'runolaulu'; ’vanha alkusoinnull. kansanruno/rahvalaul’
(2.12.96) ~ regivärss 'rekilaulu, piirileikkilaulu; runosäkeistö' >? toon & mõnu (maanitus)
~ Unkari: régi = vanha, muinainen; rege = tarina, taru
>? vrt. Regös-Lied = ung. rituelle Dichtung > = k.a.saks. rei(e) ’tantsulaul’
rääkima ’puhua’; röökima ’huutaa’; F. röhkiä
lpN:
rieHčuHt 'schreien, heulen' (L-crantz 5758) ~ rēHkuoHK 'schreiend weinen' 5670.
> rεäHka-čù:ońa 'kleine Gänseart (Schreigans)' ~ rieKKiεs 'metallisormus (Ring)' 5759.
rohttet ’vetäistä (joikata vaivattomasti)’
lpK:
reäkkad ’itkeä’ (= riâk'ku; reäğğam); reäkkmõš ’itku(virsi)’
reä'ǩǩ ’synti’; reäkkad ’itkeä’;
~ rää'ǩǩes ’rakkaus’; räkkaz ’rakas'
~ rie'ğğes (reâg‘gaz) ’rengas’; (lpN riekkis ’rengass’) > räi'ğğ ’reikä'
~ rouggâd ’roukua, korista, röhistä’ >? sormus ~ rengas ~ rakkaus
~ rõõkkâd ’olla kiimassa’; rõõggad ’rykimä(-aika)’ (g - poikkiviivalla)
lpKuola:
reäokkaD, K reaGkaδ, A +riek ’itkeä; laulaa itkuvirttä; määkyä jne’
> S reäokkA, juaīGA ’itkeä ulisee(?)’; K +reakmuš ’poru, parku’
> K2 reaGk ’itku, parku’, K +riegk ’kirkuna’ > S +reäχkkadem ’itku’ (laulukieltä) (lpN rækkot)
rok ’isommasta päästä soitettava lehmänsarvi’
Unkari: régi = vanha, muinainen; rege = tarina, taru >? vrt. Regös-Lied = ung. rituelle Dichtung
Latvia:
rēkona = möirgamine (ärjyntä); rēkt ’möirgama, röökima (rääkyä)’ >? Est. räägida 'puhua' ~ F. rääkyä
Venäjä:
retšj ’puhe’ = Est. kõne, kõnelemine >? räägimine; resitatiivi-rakkaus
rog 'sarv; pasun'
Slovakia:
reč 'Sprache; Rede' >? Est. räägida 'puhua'
> nárečie 'Mundart; Dialekt' >reku 'sage ich, meine ich'
> nárek 'Wehklagen' > nariekatÍ 'wehklagen, jammern';
> nari(e)katÍ si 'sich beklagen' ~ odriekat' 'absagen; auf/hersagen'
~? riähk ~ riägk >? Est. räägida ~ F. riekko
~ Tšekki: narikat (si) 'valittaa' > nárek 'valitus'
~ S-Kroatia: naricanje 'Wehklagen, Jammern' ~ rikati 'brüllen'
~ Russ: rëhkatj’grunzen’ (röhkiä, murista) < lüd. röhkädä, weps. röhkan
> zahriaknutÍ 'anschreien' >? riähk>? F. rehkiä, röhkiä
Puola:
róg 'sarvi; (mus.) torvi'; ’kulma, nurkka (= E. corner)'
> rogacz 'hirvas, sarvas' >? rakas; räkkä-rähk-
~ Russ. rog 'sarv; pasun'; rok = kohtalo; ruká = käsi >? ruoko
~ Bulg: róg '(tunto)sarvi; torvi'; prorók 'ennustaja' < srók 'kausi; aikaraja'
~ ? vrt. S. Roggen ’ruis’; E. corn, R. hörn ’vilja’; E. horn ’sarvi’ ~ crown
~ greh ~ ruukku ~ rex-regi- >? rag-time
rogacz 'hirvas' ~ wrogi 'vihamielinen, vihollis-' >? rakas-rock
~ wrogość 'vihollisuus, vihamielisyys'; wróg 'vihollinen'
roić sie 'parveilla; vilistä, kihistä, kuhista' >? creuz-chrisis
>? S. gross 'suuri'; Riese-Reise 'jättiläismatka'; sich reisen
Bulgaria:
róg '(tunto)sarvi; torvi; pasuuna' >? ruoko
~ Ven. rok 'saatus'; rog 'sarv; pasun'
Serbo-Kroatia: ručni 'Hand-' ~ zaručiti se'sich verloben'
~ zaruke 'Verlobung' >? F. pyytää kättä ~ rukoilla
Slaw. rog' = Lit. ragas 'Horn' >? F. ruoko = Est. roog
Saksa:
Reigen (Reihen) 'laulema; piiritanssi, -hyppy, -karkelo; rivi, piiri (Rei, Reie)
~ piirilaulu, p.hypyn sävel l. -soitto; Reiger = Reiher
< germ. *hringa, hrenga > hringja 'kiertää kehää' > R. ringa
~ mhd. re(g)e, mnd. rei(e) 'Tanz (kesällä ulkona)' < afrz. raie 'Tanz'
> kas reg(e) (= 'rivi'), reig(e), reie, (mnl) rei id., (piiri-)tanssi-, pilkka(laulu); laul’
~ afrz raie 'Tanz', mnl. rei ~ pikard. rèy, mnl. rei ~ E. ray 'Art Tanz'
< S. reigen (reygen) 'hypellä/pyöriä piirileikkiä, olla piirisillä, karkeloida'
>? lat. rey, rex < reihen (1) = mhd. fei(g)e, mnd. rei(e) =
'Tanz, der zur Sommerzeit im Freien gesprungen wurde'
~ F. rengas-reikä, vim. reig ’tuore, verinen haava’, E raig ’rupi’
~ liett. riẽkti ’leikata’; F. rekilaulu; vi regivärss
Reihe 'rivi, jana, jono'; reihen 'rivittää; panna riviin, järjestää; kursia' ~ Reien 'jalkarinta'
reihen 'rääkyä (ketusta)'; olla kiimassa (vesilinnuista); olla haurelias [> v. greh]
~ aslaw. krikŭ 'Geschrei'; lit. kr?kšti 'kreischen', krikséti 'quaken'
~ gr. krīzō 'kreische' (paru, kiru!); kymr. cryg 'heiser' ('käheä, sortunut' - ääni)
Reiher (Reiger) '(harmaa-)haikara' < vorgerm. *kraikr'
> germ. hraigran-, ags. hrāgra 'haikara', est. haigri ~ frz. hēron
Rogen '(kalan) mäti; määhnä' (ennen kutemista, Legen-laskemista)
< Germ. *krek-, *krək 'Frosch-, Fischlaich'; S. Rögel 'mätikala'
~ mengl rowne E roan < roe (vanh.); lit. kurkle, kurkulaī; lett. kurkul'i,
~ slow. krék-, poln.krzek, russ. krjak
Roggen 'ruis' ~ kymr. rhygen 'Roggen'
>? F. rusina ~ lpK (Sv): rõśś ’viljanjyvä’ >? S. Spross ’verso, silmu’
E. regals 'small organ'; lat. regalis 'royal' < rex 'king'; Gr. gala 'maito'
rise 'nousta, kohota' >? sunrise ~ Sp. sonrisa
Lat. cornu = S. Horn (sarvi), ahd. '(Trink)Horn; Trompete'
~ ab. rog', lit. ragãs 'Horn' ~ lat. cervus
Heprea:
rakad 'danced'; reekood ’dance’; rakdaneet beten ’belly dancer’
>? vrt. turk., arab. >? rock-rag-time-rakas
rak'ah ’temple’ (ohimo)
rakak ’spit’ >? F. räkä
rakam mezeemah ’schemed; devised evil plan’
rakav ’decay(ed); rot (mädäntynyt, mädätetty lahonnut)
rakee'a' 'heaven; sky' (abstr.) >? jumalten juoma = raki-laki (r~ l)
> rāqī'a ’heavenly vault’ > b'nēy regesh ’sons of thunder’ (ben ’poika’)
= Gr. βoanerγś > E. boanerges ’vociferous preacher’
>? F. rakeet-rae; raqi (juoma); rakastaa; esp. rey ’kuningas’ (lat. rex)
rakh/rakah ’soft’; rakhem 'have mercy; have pity' >? rakkaus
re'a' ’friend, companion’
re'akh ’odor; smell; scent’; re'akh ra' ’bad odor’ >? greh
reegool/ -eem ’espionage; spying’ >? legal
reekood ’dance’
reer ’spit; mucus’; reeree ’mucous’
reg'a' ’minute, moment’
regel ’leg, foot’ >? regular-Regel -sääntö (r~ l)
reyk 'empty' >? F. reikä
Arabia:
raqasa ’to dance’; to prance’: raqs ’dancing, dance’; raqasāt ’tanssit’
~ raqqāsa ’tanssijatar’; rāqis ’dancer’
>? rag-time; raga; rakastaa
~ rakkād ’runner, racer’; raka'a ’to bend the body, bow (polvistua)’
? ~ umm raqīqah ’tender mother’ (membrane of brain)
Palestiina:
raqsa 'dance'; marqas/marāqis 'dance floor'; barqus '(to) dance'
> raqqās 'dancer'; raqis 'dancing'; haflet raqis 'dancing party'
Persia:
rag 1) 'vein (laskimo, suoni)'; ragšenasi 'angiology' (suonioppi)
2) lineage (sukuperä), race, stock (kanta, suku)'
raqqas ’dancer’; raqs ’dance’ > reqqat 'compassion, sympathy'
> rakik ’coarse, vulgar’ ~ vrt. turk raksetmek ’tanssia’ > ? F. rakas
>? hepr. rakad = danced; reekood ’dance’
28) RON-RHYME-RUNO-REY:
Suomi (Lindström):
runo 'runa, poëm, vers, skaldeqväde';
~ Cymr. rhin 'hemlighet, h. konst, mysterium',
> rhiniau 'trollkonster'; rhinio 'hviska, tala i hemlighet',
~ Gæl. run (pl. ruintean) 'secretum, mysterium', ruine id., 'silentium'
> rundha 'mysteriosus'; Brett. Cornv. runa 'mysterium'
~ Lap. runa, rudn 'sermo, rumor, fama', rudnet 'dicere, loqui',
~ Irl. rhaidim, rhuidim 'tala', Lett. runnaju, runnat 'loqui',
~ runnas 'sermo, colloquium' > F. ordet 'runo' är lånad
ruona 'bäck', Kelt. rin, Cymr. rhin 'channel which carries of lesser waters',
~ Cornv. ryne, rin, ruan 'channel of a river'
Mansi: P. råmmiŋ 'zengő/klingend'
Latvia:
runa = kõnelemine, kõne (puhe); rūnas 'runo' >? saarna
< runāt (rääkima) ’puhua, keskustella’; ierunāt 'sisse rääkima'
~ rūnīt ’jutukas, kõnekas’ ~ (aiz)runāt (aizlūgt) 'taotlema' (tavoitella)
> aprunāt ’laimama, taga rääkima’ ~ norunāta zīme 'leppemärk'
> izruna 1) hääldamine ; 2) ettekäänne, puige; izrunāt ’ütlema, sõnama’
> pierunāt 'veenma, oma nõusse saama; keelitama' (suostutella, taivutella)
~ noruna = kokkulepe; saruna 'kõnelus, veste'
> sarunāt 1) palju rääkima; 2) kokku rääkima/leppima
> dailruna ’kõnekunst, -osavus, ilukõne
>? skand. runa ~ E. run ~ Rhein >? F. veistää ~ saarna
runga = nui, kaigas, vemmal; rūnīt ’kohitsema, kastreerima’ >? F. ruuna < R. < kaS.
Ven:
grom ’kirjaimet, kirjoitus; jyrinä’; hromatj ’ontua’
~ Gr. grámma ’kirjain; pyhä kirjoitus (VT); tiedot, oppi’
Serbo-Kroatia:
runo ’fleece’ (lampaanvilla); 'Vlies' (talja) >? wool
> runjav ’shaggy’ (takkuinen, tuuhea) ~ S-kr. (?) runja ’route’
A-nord:
róma 1) 'waffenlärm, kampf', 2) 'schreien, sprechen' > me. romen 'brümmen, brüllen'
< rómr 'stimme; wort; beifall' > rámr, ræma >? E. rumour, S. Ruhm ~ F. riemu
runo 'runa, poëm, vers, skaldeqväde'
Ruotsi:
run'a 1) ’riimukirjain, -kirjoitus’, 2) (Kalevalan) runo
> runebomme 'noitarumpu' < bumba ’Trommel’
rönn 'pihlaja' ~ ring 'sormus, rengas; piiri'; ringa 'soittaa'
Saksa:
das Rätsel 'arvoitus' (Rat 'neuvo, Rede 'puhe') = E. riddle
~ ags. rædan (engl. read) = anord. rāða (das Erraten der Runenzeichen)
~ awest. rāδaiti 'macht bereit'; aslaw. raditi 'sorgen'; lit. ródyti 'zeigen' jne.
Reigen (vanh.) 'laulema; piiritanssi, -hyppy, -karkelo; rivi, piiri;
= kas reg, reig, reie, rei id., tanssi-, pilkkalaulu’ = Etruski: pether >? Pete
= Reiger/Reiher ~ piirilaulu, p.hypyn sävel l. -soitto
< reigen 'hypellä piiriä, olla piirisillä'; Reigengesang 'piirilaulu'
- Jos Reigenlied -sanasta tulee "rekilaulu"...
~ F. reikä, vim. reig ’tuore, verinen haava’, E raig ’rupi’
~ liett. riẽkti ’leikata’; F. rekilaulu; vi regivärss
Reihe 'rivi, jana, jono'; reihen 'rivittää; panna riviin, järjestää; kursia'
> Reihen 1) 'Tanz, der zur Sommerzeit im Freien gesprungen wurde.'
< (13. Jhundert) afrz. raie 'Tanz = mnl rei & 1400-l. engl. ray 'Art Tanz'
2) Reihen 'Rücken des Fusses, Rist';
~ ahd. rīho 'Wade'; afries. wrīgia 'sich beugen'; aind. vresi- 'Wasserwirbel'
~ Reien 'jalkarinta' ~ Reiher '(harmaa-)haikara'
reihen 'rääkyä (ketusta)'; olla kiimassa (vesilinnuista); olla haurelias
Rhomb, Rhumb = engl. rhumb, frz rumb, esp. rumbo, = it. rombo ~ gr. rhómbos ’Kreis(el), Rad’
Rīma ’die Ritze (rako), Spalte’
Engl:
rhyme 'rime' ’loppusointu, riimi; runo’
~ vrt. Palest: hsāb / hsabāt 'account'; hsāb 'a-rithm-etic'
~ Gr. rithmos 'number' > arithmetic
~ Gr. rhithmós 'rhythm, recurring motion' > 'recurrent accents in verse'
< rhein (reın) 'to flow' > It./Sp. rima (med.L. rithmus > L. rhythmus
> Frz. rhyme >? sapatin rytmin laskuviikko
~ vrt. L. < Gr. rythmós 'measured motion, rhythm'
~ AS. rīm 'number' ~ OHG rīm 'id. sequence' ~ Germ. reim
ring 1) ’circle’ < Germ. *khrenggaz ~ OCSlav. kragu ’circle’
2) ’chime’ (soittokello, tiuku, kulkunen) = S. ringen, Sw. ringa
Lat. rigo (rigāre) 'eine Flüssigkeit wohin führen, bewässern'
~ alb. rjeφ, aor. roδa 'fliesse, quelle, rinne, tropfe' ~ aisl. rakr 'feucht'
~ Got. rign, ags., aisl. regn, ahd. regan 'Regen' ~ Lit. rõkti 'in Form eines starken Nebels regnen';
> roke 'Staubregen' (kuurosade) < *req- ~ ? *reg- >? Regen ~ reign
Gr: rhēma ’word’ > réma ’virta, joki’ < réω ’virrata, vuotaa’ >? F. riimi
Hepr:
ron ’music; song’ >? Rhone/Rein-run(o) ~ ronen 'sang, chanted' < pres. meronen
~ meromeem (pl.) 'heavens' ~ joiku-joki
Palestiina:
murannim ’singer’ (mutrib, muganni) >? run ~ runo ~ 'juoksu'
râi (pl. arâ) (ridâ) ’vote’ (äänet) >? E. cry; write; row
~ ridâ (v.) 'vote' ~ subst. râi (arâ)
Persia:
ravaj 'currency (yl. hyväksyntä)', circulation; (vrt. current 'virta, kulku)
> 'current (kuluva, nykyinen; käypä), circulating (freely)' > 'in great demand' (vrt. currant 'herukka');
ravan 'flowing, fluent' > rud 'river' > revayat 'narration; narrative; tradition'
>? Gr. panta rhei 'kaikki on juoksullaan...'
29) ROT-:
lpK roodd ’heimo; (miehen) suku’ >? F. rotu
Venäjä: Ruts = 'vieraat ihmiset' ~ tshuudit; Voronje-kylä on tuhottu neljästi.
Latvia:
raudas ’nutmine, nutt, nuuksumine’; raudāt ’nutma’
~ Liett: raudà ’nutt/nutmine, itk(emine)’; 2) ’puna (värv)’
~riests ’soidin’; riesta laiks ’kiima-aika’; riista; < greh
rota = kaunistus; ilustus, ehe; rood (ruoto; komppania)
rotala rota(a) ’mäng’; riests(biol.) ’soidin’; rotalāties ’mängima’
> rotela = mäng(imine); ringmäng >? E. rut ’kiima’
>? ven. rot ’suu’; róta ’komppania’ >? rotation >? ruotu ~ rad
Ruotsi:
rœða 'Gespräch'; Saks. 'reden' (puhua); got. rödjan, afr. rēda
~ air. no-rāidiu 'sage'; asl. raditi 'sorgen', lit. ródyti 'zeigen'
~ ráð 'Rat (Fürsorge), Entschluss; Lage; Haushalt; Heirat'
rauða 'rote Farbe; Blut' (s.434); rauðr 'rot'
röst 'ääni' = røst I ~ Roste 'Metall glügen, um es zu reinigen'
> so. 'ääntäminen on kuumentumista...'?
Saksa: reden 'puhua' ~ E. read 'lukea'
Engl.
rote ’fiddle of medieval minstrel’ < Celt. ~ Welsh crwth, Ir cruit ~ crowd > raven?
Lat:
rudo (rūdo) 'schreien; brüllen (vom Esel)';
> Lit. raudà 'Wehklage', raudóti 'wehklagen', Ab. rydaja 'Wehklage'
~ ahd. riožan, mhd. riezen, ags. rēotan 'klagen, weinen' ~ bair. rotzen 'weinen'
~ ai. rudati 'jammert, weint', rōditi id. ~ av. raod- 'weinen'
< Id.g. *reud- < *reu- s. rāvus 'heiser' > ahd. ruod 'Gebrüll'; ags. rēđe 'wütend'
30) SAY-SAGEN-SÄGA:
lpK šäigg ’kaiku’; šääi'jeed ’kaikua’ >? säikähtää; soida
Unk: száj 'suu, turpa'; szó 'sana'
Castren (samoj.): hoi (huoj, soi, suoi, sulj) 'Kehle, Stimme'
> MO soi; OO suoi 'joensuu'
Siberian origin of the Central California indian shamanism.:
s.170: Ostj. paŋkel-saw ’fly agaric song, magic mushroom song’
> hung. szó - szól - szava (szaval) mean ’word; speech,
= to speak, call, sing (birds) > Ugr. *sawз < Turkic sab ’word’;
>? Wog: kaj-saw ’hymn, prayer’ > Ujgur saw ’word, speech, message’
Tšuw: sav ’lieben’ ~ osm. säv, uig. säb < *seb
Tat. saz = Stimme (ääni) > ks. Tü: saz -kielisoitin
Proto-Duraljan:
*suwз ’mouth; to speak’ (794)~ Ka šuu ’mouth, opening’; Mari šu ’Nadelöhr’
~ Hu szaj ’Mund, Maul’; Enets sū, sō ’Kehle’
~ Tam cuntu, contu ’bill, beak, lower lip’, Kui suda ’mouth’;
~ Mo cuu ’sound, noise, echo’; zimii- ’to become tightened (of the lips)’
~ Q simi ’mouth; spout, lips; language; word; gossip’; runa simi ’Quechua-k.’
>? lpK suõmm ’nuotti, sävel, äänenväri’ (Sv: suámm) > sõõmeed ’kumista’
>? ~ Suomi; suu ~ Est. Soom ’Finland’ F. sävel
Venäjä: skazatj ’sanoa’ > latv. sacīt ’sanoa’
Ruots. säga ’sanoa’ = E. say; S. sagen
Engl:
saw 2) ’sanonta, sananlasku’ < Germ. *sagō < *sagjan ’say’
> ON saga ’taru, kertomus, narrative’ < IE *seq- ’point out > to say’
= Lit. sakýti, Latv. sacīt, Welsh eb, Lat. inquit
Port:
soada ’ääni, sointi; melu’; toada ’ääni, äänten sorina’ < IE: *bha- 'speak' >? sono-sota-soittaa
Italia: zaqq 'maltalainen säkkipilli'
Gr. seíein ’to shake’; seíω ’järkyttää, ravistaa’
Tuulikki Korpinen: Kalevalainen jumalten maailma:
s.331 Budge: egypt. sa 1) syrinx, Panin huilu 2) ’tietää’
(eri hieroglyfeillä) sa 3) ’uhrata’ 4) ’suojata, varjella; amuletti’
~ egypt. seśeś ’sistrum’ (soitin) ~ E. saw ’sananparsi’
E. say, S. sagen, R. säga, säja (sade) ’sanoa’; R. saga ’taru, myytti’ (sagen)
[- Vrt. F. soida, soi, soidin, ’soijilla’, soittaa, soitto
- Wog. soi, sui, sī ’ääni, sointi, maine, kunnia’;
- Ostj. səi, soi ’ääni, melu, paukaus, huuto, tieto, huhu’.
- SKES: säkeistö, säe, säestää, säistää, sähentää, säkentää, säjehtiä
< sää = säie; ’liittää tai punoa säitä l. säkeitä toisiinsa’.
- Vetoan edelleen sekä puheen että soittimen sanoman alkuyhteisyyteen ja ehdotan
mEg sa ’huilu; tietää’ kantaan verrattaviksi sanastoja]
s.332 F. sana ’kielen pienin merkityksekäs osa + mm. ’loitsu, poron korvamerkki’;
sane ’loitsuluku tai sen vaikutus’ (vir. sõna ’sana’)
Arabia: saj' ’rhythm’ (s); śajar (aśjâr) ’tree’ (s)
Persia: soxan ’word; speech, discourse’ >? S. sagen
Indo-Ir: ga 'singen' ~ Intia: sa (ri-ga-ma...)
31) SIR-VIR-SAR-KÆR (> ear-year-choir - alkuosa Tü-etymologiaan saakka):
F. hera = vi hõrasilm ’herasilmä’ (lpIn hæruttiđ ’heruttaa’)
vi sõõrutada ’heruttaa’; li erā, irā ’kiimaisen eläimen kuola’
<? kgerm. *sera-; lat serum ’hera’ < ie. *sero-m ’neste’
>? zero-serum-hera-sir >? Lat. īra ‘viha, kiukku’
(Meri:) sairas < m.germ. saira ~ got. sair ’tuska’
~ mys. ser, ags. sar ’tuska; haava’ < IE: sai- ’tuska, tauti’;
~ mys. sero ’tuskallisesti, kys. ’kiivaasti’
> m.R. saar, R. sår ’haava’ ~ E. sore ’ arka kohta’
Nykysuomen sanakirja 8 s. 520 - runositaatteineen:
sireeni 'voimakasääninen merkinantolaite' (vanh. seireeni) < R siren ~ E. siren (1340:) 'aavikkosusi',
1366: 'seireeni' (naispäinen, linnunvartaloinen), 1588 'viettelijätär',
1791: 'mutalisko', 1820: 'sireeni', 1879: 'laiva-, hälytyssireeni > sumutorvi'
~ Gr. Seirén '(orig.) pauloittaja; kuoleman jumalatar'
< seirá 'paula, köysi, side' < IE: *twer- 'pitää hallussaan, aidata' >? Odysseus silmät sidottuina...
virkkaa 'sanoa, lausua' ~ ink. verkkā, ve virkta, va verkka
~ R. yrka 'vaatia, tahtoa' > yrke 'ammatti' ~ F. virkamies
< germ. ~ mr nr virke 'työ' ~ S. wirken >? E. work
>? LPR 315: lpKld vīrrı 'uskoa'; vırre 'langeta'; vırrı 'houria'
< Ven. véra 'usko' ~ Lat. vērus 'true'
virsi 'Kirchenlied; kaleval. kertomaruno' ~ lpK: virsseed 'laulaa itkuvirttä'
~ ink vers '(entisajan hää- yms.) laulu'; ly virž 'itkuvirsi'
~ ka virsitteä 'es. itkuvirttä'; vi virs 'tapa' < baltt.
~ pr. wīrds 'sana' ~ goott. waúrd, mys wort 'sana' (= E. word)
~ liett. vardas 'nimi', latv. vārds 'sana, puhe; nimi' > ks. poln. wiersz ’runo’
virsu = ve virz ~ vi.m. virs (~ virsta) < ven. verzén (pl. vérzni) 'niinivirsu' < mven. *vırza
< Ven. berëza 'koivu' = E. birch (~ bark) = ON björk , S. Birke
~ preGerm. *bjerkjōn < Skr bhūrja(h)- ~ IE *bhergo < IE *bhereg- (bherag'-)
~ alb. bardhë 'valkoinen' (v. belyj = frz. blanc 'valkoinen' ~ E. blank 'tyhjä'!)
~ E. bright 'kirkas'! < (ortodoks. etymologia:) lat. flagrare 'palava; liehuva'
>? koivu = tuohitorvi = virsu = virsi = virkapuhe ~ S. wirken 'ommella, virkata' = R. virka >? verkko
5.12.14: - Kyllähän 'palava' lähentelee valo-merkitystä, koska suomen 'valkea' tarkoittaa juuri sytytettyä tulta, mutta E-etymologia ei onnistu liittämään sanuetta 'koivuun' muuten kuin bark 'kuori' -sanan kautta. Bright ja bark-birch pysyvät siis etymologisesti erillään, vaikka kuuluvat yhteen.
Impilahti: kabrehensarvi 'kauriin-, pukinsarvi; siitä tehty torvi'
> Kabrehensarvel soitettih < kabris 'vuohi; kauris' >? kaur-
Hakola: Tamil-Finnish 2011:
302. F sirkoa 'to bleed' ~ T širai 'nerve, vein' >? sir
~ Sumer 394. šir-šir ’band, chain’; šer ’to tie, to bind’
Liv. sīr ’vuosirengas’
Viro:
kirmas ’kylätanssit’ ?< ven.murt. kirmaž, kirmaš ’markkinat’
< kys. Kir(ch)mësse > ns. Kirmes ’markkinat’ >? christmas
~ Ka: sirmakka -hanuri > Liettua: griežimas 'mäng' > greχ
lutusarv = sokusarv 'pukinsarvi'
suir 'õietolm' (siitepöly) - mesilaste toiduna >? sir
sõõr ’ympyrä, piiri’ (ring) ~ liv. sīr ’vuosirengas’ >? E. circle
~ sõõrd ’tara’ (aitaus, tarha) = veps. sord >? circle-gård-zero-year-Jahre
lpN: čierrut ’itkeä’; čier'rá ’itkupilli’; čierrát (pl.) (>? kiero)
> čierus (čirro-) (sing.) ’itku’ ~ lpKvän. čıerruHt = itkeä
lpK-Kuola:
sierra, siera, sīrr, siõrr (sīrre) ’leikki; kisa; tanssi, huvi’; (igr- < ven.?)’
> iγra-sierra ’(katrilli-)tanssi, karkelo’; sīrr ’hauskaa’; lpKld sīrrз 'igratj'
~ lpK siõrrâd > sierraD, sīrraδ 'soittaa; tanssia; leikkiä; pelata; pitää häitä'
~ sierrâđ 'ilo'; siõrr ’huvi; leikki> lpIn: sierrâđ, sie'râdiđ ’leikkiä’
> sierramaš, sīrrmoš ’leikintä, kisailu; kirmas’; sìrr ’kisaväki, -seura’
> kuəl siar ’kala maikkuu’; vàusχaz sīrrav ’revontulet hulmuavat’
~ guslik seærre ’musikantit soittavat’ > lpK šurr ’iso’ >? sir-suru
~ frz. jouir [žwi:r] ’nauttia, iloita’; Palest.: srīr/asirra 'cradle' (kehto)
~ vrt. lpK reäkkmõš ’itku(virsi)’/rää'ǩǩes ’rakkaus’ ~ lpN čierrut/lpK siõrrâd
Ylä-Tuloman koltat: Tšorma(-viera) = Pirun(-vaara/törmä) > ks. Soidinmusa XVII/1
lpKld: šereda 'riekon (nikama-) kurkkutorvimaracas/päristin'
Syrj: syrki ’kullimäng; hippasilla’
Udmurt: šara = äänekäs, avoin, ääneen, avoimesti
- (Wotj) 889. śűr, śur ’Horn’; ZrI. śur ~ F. sarvi
Mari:
čerke (I) ’kirkko’
šortáš ’itkeä’
tser (čer) = krankheit (tauti, sairaus) (> Tat. čir); tšerlə = krank
> tserlänem = erkranken (sairas) > Tat. čirlän- > Poln: chory 'sairas'
> Tat. čirlə >? S. zer- >? F. särkeä, särky (>SSA 3/241)
Unk:
furulya (fuvola) 'huilu' < fúj 'soittaa; puhaltaa, tuulla' >? svirel
< fúr 'porata nävertää; kaivaa; lävistää, puhkaista' > fúró ’pora(ri)’
~ furulja, bojtar 'paimenhuilu'
jár 'kulkea' ~ gyűrű 'sormus; rengas; (kőr, kerülő) kierros'
sir = itkeä; sírás = itku > sír = hauta 'Grab' > síri = haudan-, hauta-
> síró = itkijä > sirató, siratóéner = itkuvirsi; siralom 'Jammer, Klage'
> sirály = lokki (Larus) ~? lpK sīrr ’hauskaa’ > Tü-etym: saryn (kmk.) ’Lied’
sors ’kohtalo’, ’arpa’
szerelem 'rakkaus' > elem = alkuaine (elementti) >? ruots. kär(a)
> szerelmes = rakastunut, rakastettu; szerető ’rakastaja’
> élet = elämä, henki > suom. elämä! > saam. olmai = ihminen!
> szeret = (rakastaa) > rakastan (lek) sinua; ; szeretnék ‘haluaisin‘
~ Armenia: ser 'rakkaus' >? saam. Sar-akka >? R. kär 'rakas' ~ E. serve
szeres = (harv.) säveltää, kirjoittaa > szerzemény = mus. teos, sävellys
~ szerez ’niittää’ (kuv.) ~ szeret 'rakastaa' ~ szerzõ = tekijä, säveltäjä
szerv = elin > szervi = elimellinen
> szervusz! = terve! > sarvi >? Lat. Salve caesar!
>? lpK tiervan ~ Tiermes
szérű 'puimatanner’ ~ szeret 'rakastaa' >? cherry ~ R. kär
> hárfaszerű hangszer 'kantele (harpun näköinen soittopeli)'
< hárfa 'harppu'; hárfázik 'soittaa harppua'; hárfahúr 'harpunkieli'
szerzemény (saalis) 'mus. teos, sävellys' (> scherzo)
> szerzõ = tekijä, säveltäjä< szeres (harv.) säveltää
Hanti:
śor' ’leikki, jossa sormen pituinen puun kappale asetetaan kepakon päähän’
> śoli ’kepakko śor' (śar) -leikissä; kedrinkäpyjen viskelemiskepakko’
>? lpK-Kuola: sierra, siera, sīrr, siõrr (sīrre) ’leikki; kisa; tanssi,
śor' ’(poron, hirven) paska; kakarainen sonta’
sara'ta` (V) ’olla juoksullansa, kiimallansa (urosporo syyskuussa) (873) >? Sarak
~ śari ’lanteet, takapää, -osa runkoa (lanteiden yläpäästä alkaen)’
~ Vj. sara'tà ’vaikeasti öristen hengittää’
~ Trj. satā(γ)з ’hirnua, röhkiä (kiimassa); olla soitimella’
sərəida ’säristä'; sələida ’soida, helistä’
> (K. F. Karjalainen: Jugralaisten uskonto II s.566): Mahd. Irtyshin ostjakkeja koskeva on Novitskijn ilmoitus, että ostjakit noidan ennustaessa pimeässä jurtassa soittavat soittokoneilla, joita hän nimittää svirély. Tällä nimityksellä tarkoitetaan nykyvenäjässä eräänlaisia puhallussoittimia, pillejä, mutta sanan johtoon katsoen se on voinut muutakin merkitä. Tietojemme mukaan ostjakeilla ei ole ollut pillejä täysikasvuisten soittimina - tavataan vain "kurki", kannel ja eräs tärrä-huulisoitin - eikä ole mahdotonta että N. onkin tarkoittanut jotakin nykyäänkin Irtyshillä tavattavan kantelen tapaista.
Kamassi:
kűrű 'ääni, huuto' >? Udm: gur? ~ F. suru >? kiiriä; kirkua; kiuru
~ šarəŋ 'sairaus' ~ Mo. sira ~ Kalm. šar = sis. sairaus
śārəl'am = (śāriiεm, śεrəl'am) soittaa, musisoida, pitää hauskaa, viihdyttää
~ śārla'l'am = leikkiä, soittaa, pilailla > śārbi = leikitteli > śārla = zum Spass
~ Tat. sarna- = singen (laulaa); saz = Stimme (ääni)
>? F. särö > saarna > ’Saaronin lilja’ >? R. kär = rakas; kärlek = rakkaus
>? Ung. sárlás ’kiima’; 'szeret 'rakastaa' >? charmi; karmea
> Int. charanga -soitin > hakass. chathan >? charlatan ~ sir
śāru = Spiel (leikki)
śēra = sytyke(terva), Zunder < Russ. sera
samJr
sāro 'sade', Jn sāre, T soruaŋ, soruo, slk sarəŋ,
~ Km surnu, Kb suruno, M sirru, Taigi širru, Krf. sjuru id. < Ks. F. sataa
Ven.
svirélj, svirelka 'paimenpilli, pajupilli; huilu' (~ ? žurávlj, žeravlj 'kurki') > duda
~ v. svistók ’pilli’ > Mari-Ven:’igratj/sygratj na dudke/svireli’ >? virittää
~ svirélyj 'julma, raivokas' (soidinmenoasenne!)
Puola: wiersz ’runo’ ~ lit. viršininkas ’johtaja’ >? F. värssy; E. verse
~poln. zwierz 'petoeläin, otus'; zwierze 'eläin (S. Thier)' ~ zwierzchnik 'esimies, päällikkö'
~ zwierzenie 'sydämenpurkaus, luottamuksell. salaisuus'
Bulgaria:
svírja (-eh) ’soittaa (posv'njá, osvírka);
= viheltää; antaa äänimerkkejä’ ~ Unkari: sir = itkeä
> svírvam, svírna ’vislata, viheltää’; svírka ’pilli’
~ svírja ’soittaa (soitinta)’; svirátš ’soittaja’
Serbo-Kroatia:
svirač (muzikant) ’musician, player’ > svirka, sviranje ’playing; music'
> svirati 'musizieren, spielen'; sviram ’I play a song, an instrument’
> svira(la) ’flute (frulu, -a ’svirel’)’ ~ ? Fiol ~ flute >? S-virkamies
>? sir- > bayati shiraçz >? seireeni-sairas >? virkkaa
zvižduk ’whistle’ < zviždati 'pfeifen'
(?) III Zig. tširiklo, Indost. tšereg, tširg, Tung. šipkar, tšipkan
< Slaw. tširikatj, tširkatj 'sirkuttaa, zwitschern' (varpunen) >? F. sirkku, sirkka
Puola:
choroba 'tauti, sairaus'; chory 'sairas, kipeä; potilas'
Liett: garsas = heli, hääl, kõla (ääni; laulu)
- Text of "Indogermanisches etymologisches Wörterbuch" ....'berauschender Trank'; sürä 'Branntwein',
~ av. hurä 'Kumys' (wogul. sara, syrj. sur aus dem ...
Nord. etymol:
kæra 1) ’Klage, Rede’; 2) ’Geliebte’
< idg. *gâr ’(heiser) schreien’ ~ Gr. giris ’Stimme’ >? hieros...
> air. gāir ’Ruf’, gairm ’Laut’, fogor ’Ton, Laut’
R. svira (juopotella; lähteä lentoon)
Engl:
charm 1) ’attractiveness’, 2) ’song, incantation’ (loitsu) ~ swarm ’(hyönteis-)parvi’
< Fr. charme < Lat. carmen < *canmen < canere ’to sing’
serenade 'a song sung in the evening' < syren (= lilac) ~ seiren + ode
< ardour [a:də] 'kiihko, tulisuus' & odour [əudə*] 'hyvä haju etc.'
Officially: serene [si'ri:n] 'seesteinen, kirkas; tyyni, rauhallinen' < Lat. serēnus 'bright, clear'
< Ital. sereno 'serene' ~ sera 'evening' ~ Frz soir 'evening, soirée'
sire 'siittää'
syringe ’sylint. muoto: huilu; ruisku (lääk.)’ < L. syrinx ’linnun äänielin, korvatorvi, Panin huilu’
< Gr. sýrigx ’(paimen)pilli’ (appelsiini- tai syringa-sireenistä)
> Amer. slang: syringe = trombone; a vaginal douche
(suihku, huuhtelu) taken as a birth control measure
verse 'säe; säkeistö; runous' [versed 'practised'] < AS fers
< lat. versus 'metric line (stanza); turning to the next line' ~ vertīgō 'whirling'
< vertere 'to turn' (vaon kyntö?) < IE *wert- >? word-Wort
virginals 'musical instrument' - unexplained ~ regals 'small organ' <? virgin
wire 'lanka' = AS. wīr, ON vīrr, OHG wiara 'twisted ornament'
~ Lat. viriae 'armlets' (twisted wire)? ~ vir 'mies'
~ or: IE:*wi- 'plait' (palmikko, letti) >? viol-
~ Unk. virág 'kukka; paras aika, kukoistus'; virágpor 'siitepöly'
Kymri: cerdd ’musiikki; taito’ >? E. cord - chord
Welsh: ser hevin ’summer stars’ < haf 'summer' & seren (ser)’star, asterix'
~ serennog 'starry'; serennu (v.) 'sparkle, scintillate'
>? Est. särav ’säteilevä’; R. stjärna ~ ukr zora 'star'
Espanja:
sarao ’dancing party, entertainment, informal dance’
= Est. 'suaree, ball, tantsõhtu' >? sarabande-hyppy
~ zarabanda ’saraband (-tanssi); ’noise, bustle; (mex.) beating’
~ zararambeque ’neekerien ’merry folksong and dance’
serena 'evening dew; serenade'; serenar 'tyynnyttää'
~ sereni 'jolly-boat; yawl'; sereno 'night-watch' >? serenadi
virelai (catalania) 'eräs laulun rakennetyyppi (Abba-A...A)'
Baski:
txirula 'flauta' txilibitari 'flautista' < txilibitu 'silbato, pito (pilli)' < Sp. silbar 'viheltää' >? sir
Port: soar ’kuulua, kaikua, soida, soittaa’ > soada ’ääni, sointi; melu’
Romania:
viers ’Melodie; Weise; Stimme’ >? verse-värssy-virsi
~ lpIn: verstâ ’säkeistö’ ~ E. verse 'säkeistö'
< lat. versus 'metric line' < vertere 'to turn'
vioara ’Geige; Violine’; viola ’Viola, Bratsche’ >? r ~ l
zornai (= zangani)’klirren (kalista; kalisuttaa), rasseln’ >? zurna
Italia: zarb 'iranilainen darabuka-rumpu'
Lat.
carmen 'Gedicht, Lied' ~ Gr. kŋryx 'herold' (airut, sanansattaja)
~ ai. kārú-h 'Sänger, Dichter; carkrtí-h Ruhm, Preis'; karkarí-h 'Laute'
~ Gr. karkaírω 'lasse erdröhnen'; aisl. hrōs 'Ruhm' = ahd. (h)ruod id.
~ ahd. (h)ruom 'Ruhm, Lob, Ehre'; apr. kirdít 'hören',
~ aisl. herma 'berichten, melden' ~ ai. grnāti 'singt, lobt'
> Gr. γŋrys 'Stimme' ~ mir. gāir 'Ruf' >? Carmen ~ sir ~ (i)grat'
ciēre (cīre) ’to move, to stir’ (E. excite) >? F. kiire~siirto
~ īra ‘viha, kiukku’ >? Dies irae 'vihan päivä'
>? Kyrie eleison 'Herra armahda' < Gr. kýrios ’herra'
~ susurrus ’hum’ ~ sorbum ’tanssi’ >? Zorbas
Gr.
grys ~ γŋrys = ’vox, Stimme’ ~ χoĩros ’porsas, sika’
~ χŋra ’leski(vaimo)’; χŋros ’leski(mies) ~ gyros ’circle’
~ ıeros ’pyhä (agios); sacred, holy’ > ıeros kωmos... ~ Lat. coire
< kyría ’rouva’; kýrios ’herra (= E. sir); pää- ~ kýros 'arvovalta'
~ Seırŋn ’Sireenit, seireenit’ (< súrigx)
~ Gr. sũrigx (sũriggos) ’paimenpilli, syrinx’ ~ ? sir-echo
skairω [skarjo] ’hypellä, tanssia’
Armenia:
ser 'rakkaus'; sirel 'rakastaa'; sirun 'kaunis; hyvä'
~ Unkari: szeret 'rakastaa'; szerelem = rakkaus ~ szérű 'puimatanner’ >? ruots. kär(a)
sirel 'rakastaa' ~ sirt 'sydän' (S. Herz) ~ sirun 'kaunis' >? hertta
>? Unkari: szeret 'rakastaa'; scherzando ~ scheherazade ~ hyrrä-hiiri
Tü-etym: (Sis. kohtaan "Soidinmusiikki XIII")