Soidinmusiikki XIII
Soidinmusiikki XIII: 31b) SIR-VIR-SAR-KÆR - 32) SOITTO-SOIDIN-ZEIT - 33) SOK-
31) SIR-VIR-SAR-KÆR (loppuosa)
Tü-etym:
saryn (kmk.) ’Lied’; krč. saryn ’Lied, Totentrauer, k.itku’;
> hak/tel saryn ’Gesang’; tel saryn-a ’singen’; čag, hak sarn-a
~ F. saarna ~ ostj. sarnāγem ’hervorzaubern’
~ KB. sajra ’schwatzen, singen’ (linnut), kaz. sajyra id. > čag. sajra, sajry, sajrū ’Nachtigall’
> čag. sür-än ’Kriegsschrei’, kaz. sorän, čuv. sərεn ’Osterfeuer’
> osm. šajir ’Sänger, Dichter’ = KB. šajyr, kom. šejr < ar. ša'ir
> Azerb.: bayati shiras ~ Unk: sírás 'itku' >? F. sairas; seireeni-sir(eeni)-särinä
Tü:
cyra 'turkkil. pieni saz'
şairi 'minstrel who improvises songs/music' >? SIR
şarkı 'song' > şarkı söylemek = to sing (laulaa)
sır ’salaisuus; lasitus'; > sıra ’rivi, jono, vuoro; penkki’
~ süre 'period, duration; (kesto) aika' > sürat ’nopeus’
şair 'poet; runoilija’ > şiir 'poetry, poem'; şairane ’runollinen’
~ ser 'evil, harm' > şerbet ’hedelmämehu’; sirin 'sweet'
~ şiringa 'metsäjasmiini'; siryan 'valtimo'
~ Zühre = Venus (?!) > zührevi = venereal
~ Musik der Türkei II: Halk? şairi 'kansanrunoilija, eeppinen laulaja'; 116
> seireenit > sir (vrt. engl. ’maaorja’ = shir’) ~ sirto 'balkanilainen tanssi'
Kirgisia: jir 'laulu'; jirtsi 'hyvä laulaja'
Hepr:
VT: šīr = sheer 1) ’to sing, praise, celebrate; singer’,
2) ’singing, song, hymn, poem; verse; Gesang’ > sheer = song; verse; folk-song; lullaby
> vrt. she'er ’(blood) relative; kinsman ~ zemer ’only melodious song’ ~ Hepr. zimrāh (Lied)
lasheer ~ lašir ’to sing (poetry)’; sheerah ’poetic’; ’poetry’ > sheer ha-shereem ’(The) Song of Songs’
> šar, šárti, jašir (prees.) 'laulaa' < lašon 'kieli' >? Lat. carmen
> tseer ’axis’ (ke-viiva, akseli); so'er 'stormy'; she'er ’relative’ ~ zera'/zra'eem ’semen’ (seed)
sheer/-eem 'song; verse';
> sheer/-ey ‘am 'folk-song'; sheer/-ey, -‘eres 'lullaby'
~ sheeron/-eem 'song book' >? Saaronin lilja ~ sir-itku
~ sheerah/-ot 1) poetry, 2) singing
~ Maria Magdalan isä: Siirus eli Jairus >? zero-hera-serum
~ jārēah ’kuu’; ’vaeltaja’ >? year-Jahre-fahren
she'er/-eem 'relative'; she'er/-ey basar 'kinsman; next of kin; blood relative'
shoorah 'row' (rivi) ~ seerah/ot 'boat' >? zero ~ sir-vuotava-vene
akkad.-assyr.
šarrū 'Vorsänger' - Arab. šā`ir (Dichter, Wahrsager)
~ a-a: šīru (Hymne) - Arab. ši`r (Lied, Wissen) ~ a-a: zamāru (Psalm)
Arab:
VT se'irim ’karvane olend’ ~ ('irin unettomat valve-enkelit)
~ çirāt ’street’ > sair 'trip, tour, travel'; ’(leather) belt; girth’
~sīra 'behavior, way of life (acting); history'; sirra 'evil; ill' >? seireenit
šā'ir 'knowing'; ’poet’ ~ šu'ūr ’knowledge, feeling; mood' >? šuura
> ša'īra (pl. ša'ā'ir) ’religious ceremony, rite, cultic practice’
~ ši'r ’knowledge’; ši'rī ’poetic(al)’ >? Evenk: ša ’tietää’
~ šir'a 'law' ~ širā' (pl. šuru') ’sail; tent’
~ šīraj 'sesame oil' ~ šīra ’a refreshment (made of fruit juice)'
Palestiina:
ši'ir > bēt (byūt) = verse (poetry) = (Koran) 'āye, -āt
śi'r (pl. aś'âr) 'poem' > śâ'ir 'poet'; śâ'ir, śa''âr ’ runoniekka'
~ (Waqif-dokum:) šar'i = religious; legal ~ širrªır ’syntinen’ ~ sirr ’mystery, sacrament’;
~ sair ’strap’ (remmi, piiskansiima)'; śarr ’Evil’
~ śi'ra (dual: śa'rayân, śa'rayen) ’Sirius’ - kaksoistähti
zirr (zurr) ’stud, button(nappi)’ ~ E. stud 'hevossiittola' ~ student
Persia:
sorud ’song’; sorudan ’to sing’ >? F. suru >? sir-
>? lpKld: šeredan 'kurkkutorvipäristin'
ša'er (pl. šo'ara) 'poet'; še'r ’poetry; verse'; ša'erane 'poetical'
~ še'r 'poetry; verse' >? serenade
zar(i) ’groan, plaint, lamentation; weeping’
Sumer-Babylonia:
šìr (= schìr) = Lied > vrt. unk. s(h)ir = itku > siras = itkeä?
Intia:
The origin of the word kirtan in the Sanskrit language means to 'sing holy praises.' Kirtan roots come from India where people gathered in the streets singing and praising the names of the divine in joy and delight as they lost themselves into bliss.
- Kirtan is bhakti yoga, the path of devotion, the path of the heart.
(Lähde 2.9.09: http://www.sangitadevi.com/)
seren = (Ind. Munda) laulu, laulaa s.236
>? serenadi - seireenit ~ sir >? sarangi > tar
svar (light) and svara (sound) ~ suvár = Lat. sol (aurinko)
~ Int. sváru Lat. 'sera, surus'
~ Skr. svar ’sonare’ > svárati ’it sounds’ >? sir ~ hear ~ hören
= ai. svara- 'laut, schall'
~ Lat. sermo 'pakina; puhe, juttu; haastelo' < sero
~ Nordic etym. (s.565); svar 'Antwort' (vastaus)
~ aslav. svaru 'Kampf'; svara 'Zank' ~ ai. svara- 'Laut, Schall'
Zig/Romaan.:
xinn (hing) ’sarvi’ ~ skt. śrnga-, pkt. simga- ~ hind. sıg; xinnavā ’iskeä suonta'
> xinnalos ’nahkatasku’ ~ kas. schin, nt. skind, nr. skinn ’iho, nahka’
~ E. horn (torvi); skin (iho); seek (etsiä); F. siika(nen)
>? sigma (merkki); syrinx-huilu; S. Sieg (voitto); E. (sun-)shine > sing
~ Schleicher: szing 'Horn' = Skr. çringa (Zig: r putoaa usein pois)
> Esp: singa 'sculling' (melonta, soutu) < singar 'to scull over the stern (perä)'
Korea:
čirida ’to sing loudly, to yell’; čirim ’a high tone, key; a rising note’
~ mo. čirgi- ’to sing, to twitter’; yak. yr ’song, singing’
Mongolia: quur ’kielisoitin’ = Morin-chur; Mo. >tung. xūr ’gusli’
~ moU kūr, burj. ˛ur ’Geige’; kalm. ˛ūr id. ~ Udm: gur ’melody, tune’
(Siirretty kantele-sanueeseen) ~ ? vrt. lpKld kõerr 'kaarna; tuohipilli'
~ Among the Mongols the instrument (~? toropjuh) is known as khil-khuur (string-instrument)
(Emsheimer 1943, Pl. II, III) < Suomen Antropologi 4/1983
>? Unkari: ~ hárfahúr 'harpunkieli' > húros hangszer ’kielisoitin’
< húr = (viulun, pianon, soittimen) kieli >? hieros gamos
32) SOITTO-SOIDIN [ks. myös "Kantele IB: soi"]:
> sadu ~ sad-puutarha ~ zad-perä ~ soitto-soidin-sota
F. huutaa ~ E. shout > ks. SSA I s. 195
Lindström 1853-1859: Soin (ljuda, ringa); Ung. csengeni; Votj. sin (röst);
~ Gæl. son, soin 'sonus, vox, rumor', soin sonare' ~ Cymr. seinio id.
~ Mandš. schougon (gråt); Tibet. dschong (klocka); Lat. sono
~ S. süd ’etelä’; lpKld soije, soiv(e)’etelä; lämmin (Est. soe)’ (saivo-suoja)
~ Liettua: LPR300: žaidimas ’peli’ > zaidejas = pelaaja > zaidziu ’play’
~ ? Gr. zωŋ 'life' ~ S. Zeit = aika-taide > E. goat ’animal that jumps about’
>? E. zone ’piiri, kehä, raja, vyöhyke’ (soidinreviiri?) >? soitto, soidin; saivo
> soida '(er)klingen, -schallen; balzen (olla soitimella)’; ka soija id.
- soidin ’lintujen kosiomenot’; ly soittoa ’soittaa; tykyttää (valtimo)’
~ ve soitta ’soittaa (torvea, pilliä); lyödä jymäyttää’ ~ lp čuoggjât ’soida’, čuojâtit ’soittaa’
~ vi sõita (sõitma) ’ajaa, ajella’; sõidelda ’torua, riidellä, moittia’;
~ li seitə ’nuhdella’ ~ va seittā ’haukkua’ ~ Ven. soíte 'suguühe, koitus'
~ tšer. ša-, šo- > šaktem, šoktem ’soittaa, soida; kuulua’; čəń ’äänekkäästi’; čojn ’takorauta’
~ ostj. söj, sej, sıj ’ääni, puhe; huhu; tieto’ (> vog. sij id.); unk. zaj ’melu’
~ vog soj, suj ’puhe, ääni; huuto, meteli; sanoma, maine’;
~? E. joy; Agricola: leikkiä = soittaa >? F. koivu (kova, kuiva)
SKES: Soida (1054-1056);
seitta(a) = riidellä, haukkua
shoijata = iskeä vitsalla
shoijahtua = viuhahtaa ~ shoijahtua (aun.) = kaatua
s(h)oittau = suhista, tykyttää
soida = lentää-singota-luistaa- mennä/tehdä jtkn nopeasti;
’(er)klingen, -schallen; balzen (olla soitimella)’; ka soija id.
- soidin ’lintujen kosiomenot’ > Agricola: leikkiä = soitta
soitia = siittää
soitin 1) lintujen soidin 2) viulun jousi, pajupilli
soitta = lyödä jymäytää, ryöstää
soittaa 1) puhaltaa, tuhista, lörpötellä 2) ajaa pois, karkottaa, työntää, iskeä, lyödä, juosta,
ajaa kovasti, suihkuta, juosta, virrata (veri/vesi), hulmuta (tuli soittaa); sataa rankasti, sattua, osua
soitto = meno, matka, vauhti; > soihtu, tulenkieleke, valojuova
’soittoinen’ = suora, haaraton (puu), erikoinen, poikkeava
’soittua’ = lentää, suihkuta, palaa lehahdellen
sota > sotkea > sotta (Ks.)
~ ostj. sət't'a` 'voidella, sivellä (rasvalla tervalla)'
~ lpN murt. soatkât 'alustaa taikinaa'; survoa pyykkiä'
~ syrj. sutškini 'survaista, pistää (neulalla); lyödä
~ nr. murt. Sm. sotta 'sotku, lika; sotkea, tahria' > nr. sudda 'tahria'; sot 'noki, lika'
~ azer: səda 'hääl; heli'
Sotka (knipa); lp. suotsjo; Ost. (Irt.) soi, (Surg.) sai
Karjala: soittai 'soittaja'; soitto 'soitin'
Inkeroiset:
soittā 1) ’soittaa’, 2) ’kulkea, mennä nopeasti’, 3) matkustaa;
> soittu (pl. soitot) ’soitin, soittoväline, pilli’ (= vir. soittu); soitto ’soitto’
> sūrsoittu ’tuohitorvi’; sūsoittu ’pajupilli’; soiDella ’soitella’
Est. (Ks. m. Vatja-Joenperä s.18)
soi 'oinas, jäär’ (pässi) ~ v. baran
>? Ven. soítie ’suguühe, koitus¨’ = F. soitto = Lat. coitus
~ Hanti: soità ’puhaltaen ajaa kiehuvan keiton päältä rasvaa kauhaan’
~ səi = ääni > səiəŋ ’kova-, suuriääninen; səiDa`utta ’olla ääneti, vaieta’
~ saiəDa = pyöriä (ympäriinsä); səiitta = pyörittää; kulkea ympäri
~ Liettua: žaidimas ’leikki, peli’; žaidejas ’pelaaja’; >? soidin
> zaidziu ’play’ ~ zeidìmas 'haavamine'
~ Frz: chaud [šo] ’lämmin, kuuma; veres; kiimainen, himokas >? Est. soe
sõidelda ’torua, moittia, nuhdella; riidellä’ ~ soe 'lämmin'
oigama (oiata) = soiguda '(hiljaa) valittaa, vaikeroida; voihkia, vaikertaa';
> õigamine, oie; soie, soige > soiku jääda 'tyyntyä, vaimeta; hiljetä'; soikus olla 'olla tyynenä'
sõit ’ajo, ajelu; ratsastus, matka’
~ sõita (sõitma, sõitlema) = ajaa, ajella, matkustaa, juosta, paritella (eläim.)
> sõita 'kulkea, virrata; sattua, osua; hulmuta (tuli)';
~ sõit(u): tegin talle sõitu 'kiirustasin; hoputin, hätistin, patistin häntä'
~ vatj. sõitõллa > sõittaa 'tõrelda, riielda, sõidelda; sõita'
~ ink. soittaa ~ liivi sõitõ 'karistada, peksta'
>? F. soittaa (instr.) > soida 'heliseda, kõlada; mängida muusika'
~ murt. 'kiiresti sõita; joosta; ära ajada'
~ aun.ka šoijata 'lüüa, piitsutada'; lüüdi soittoa 'mängida (pilli); tuksuda'
~ vepsa soitta 'sarve puhuda, vilespilli mängida; kopsida, taguda'
~ saami čuojahit 'mängida (pilli)'; mari šoktaš 'mängima (pilli); kostma'
~ handi sij 'hääl; kõne; kuulujutt; teadmine';
~ mansi suj 'kõne; hääl; kisa, lärm' ~ ung. zaj 'müra, lärm'
Vatja:
seimeb menne 'mennä kiitää'
sõittaa 1) tõrelda, riielda, sõidelda, pragada, (läbi) sõimata
> sõitõlla (sõitõллa) 'tülitseda, riielda, tõrelda' ~ ink. soittaa
2) sõidma, sõitu tegema (matkata, matkustaa)
> sõittamin 'sõilemine, riidlemine' (v. ukory, branj, ruganj)
~ sõittõlu 'riid, tüli' (ssora, razdor); sõittõlusõna = sõimasõna 'sõimusõna'
Vatja (Mahu):
sõittelikko 'riiteleväinen' >? F. soitto; soidin >? S. Zeit ~ Se(!) aika; kiima so. paikan supistuminen ajaksi
Vepsä: soit 'mus. instrumentti'
Lp-YSS:
(188) *ćōje 'soida' ~ lpN? cuoggjât 'soida'
~ Liett. žaidimas ’peli’ ~ ’soidin’; zaidejas = pelaaja
~? S. Zeit = aika ~ F. aika ~ Est. haige
LpN
čoabmut 'töhertää, tunaroida' >? soidin
čuodjat ’soida’ = cuoggjât 'soida' > čuojan ’soitin’
~ čuojaidit 'soida (kauan)'; tjuodjat 'soida, kaikua, jyristä'
čuoigat 'hiihtää'; čuoigi 'hiihtäjä' ~ čuoibmut 'sauvoa'
čuoigaldahttit ’lähteä (takaa-ajoon hiihtämällä)’;
~ čuoigamsoabbi ’suksisauva’ ~ čuoiggam '(innokas) hiihtäjä'
~ čuoigi 'sukset' (?) ~ čuoika 'sääski, hyttynen; sääskiaika'
~ čuoibmi (-) sauvoin; čuoibmut ’sauvoa’ >? joiku
čuoika 'hyttynen'
soaihtit (čuojahit) ’soittaa’; vrt. čuoggjât = soida; kuulua; čuojan ’soitin’
> čuodna ’säe’; čudnet ’säestää’ ~ sodjat ’sujua’ = YSS (188) *ćōje = soida
Lagercrantz 754. čüöjiJ 'läuten, lauten, tönen ('soida')'; čuäjà 'tönt ('soi')'
~ Suj. L. cuoT'T'aHK, Präz. Ez. cuoT'T'à id. >? huutaa = shout ~ soive
5) čuojεHtit 'mit einer Pfeife spielen, musizieren'; 11) čuojanas 'Pfeife'
tjuojatit 'huutaa (apua)'
tjuojet 'soida äännellä, kuulua'; tjuojetet 'soittaa, antaa soida'
tšuojjat 'huutaa äänellä (eläin)'
čuonja 'goose, gås (hanhi)'
lpIn:
suá'ŋustiđ ’kosia’ ~ lpK suân'n'jed ’suostutella’ ~ lpN soag'ŋo 'kosinta'
>? Udm: sjuan (s'uan) = hää(t), hääjuhla ~ syrj. siyny ’laulaa’
lpK:
čuânj (čue'nj) 'hanhi' > suei'nn ’heinä’ >? E. swan ≈ R. svan 'joutsen'
>? Songel 'Suonikylä'< sââu'ŋel ’karhunsammal’
čuõjjâd 'soida' > suái'ttiđ ’soittaa’ ~ S. Zeit ~ vrt. Est. aig 'aika' / haige 'sairas'
suõmm ’nuotti, sävel, äänenväri’ (= Sverlof: suámm)
~ Viro: sõim II 'haukkuminen, sättiminen, parjaus'
suõnn 'suoni'
Sverlof: svonsstok ’rumpu’
lpKld/T:
Genetz (lpKuola): cuoñ', cuañ K tsuəŋ ’hanki’ 854.
suaññ(a)jed, siəñña(d) ’kosia’ lpT (524) >? Udm. sjuan gur
sűəin(e), suīn(e), sìīnε (suoin) ’heinä 528.
~ lpIn sææuŋal, seäyŋul (Ko, Kld) 'sammalta kasvava'
suonn(a), sūnn(a), sīnn(a) 'suoni' 531.
P tšuoiaD ’soida’ (myös päässä) 687.
Komi:
kojt ’teeren soidin’ (v. tok) > köjdys ’siemen’ ~ kölysj ’häät’
śoi ’Lehm, Ton’ ~ soi 1) ’Arm’ 2) ’Schwester’
~ vrt. šoi, šui ’Laiche, Aas; schlechtes (kelvoton) Ding; kuollut sikiö’
sojtísj ’tulla yhteen/vastakkain; kohdata, kokoontua, sopia’
~ Gr. koítŋ ’vuode; aviovuode; (pl. koítŋs) sukupuoliyhteys, haureus’
> arsenokoítŋs ’miehimys, pederasti’ >? Lat. coitus ~ F. soitin
~ koitos (< keimai) ’maata-pano, makuu, yölepo; lepovuode’
> koıtωn ’makuuhuone’ >? Koiton laulu ~ koti
Mari: söjgáš ’meluta, hälistä; elämöidä’
Udmurt:
súi (śűj) ’Ton, Lehm’ (savi) ~ syrj. schoi (śoj)
~ Gr. χthωn, χthonós ’maa, tanner’ >? tone ~ soida
žiñ šuini 'klingen' (žiŋgirtini) (Wotjak. Chr. 1281)
> syrj. žin '(dumpfer) Ton, Klang'; žinna kīni 'klingen, tönen'
MordvaE:
sedjams ’pilli mängima’; seditsja ’soittaja’
~ sedjamo ’soitto’; sedjamopelj ’soitin’
žojnems (žoljnems) ’solisema; helisema, kõlama'
~žojkadems ’helistä, kilistä; läikyttää, kastella’ >? soi-da ~ joi-kua
~ zvonjams ’helistama; helisema’ > sedej ’süda; sydän’
Unk.
sajt 'juusto' (~ 'voitelurasva')
soje > zaj 'melu, meteli, hälinä; kohu' (E. noise) > zajos ’äänekäs, meluava’
~ lpKld tšuija 'soida', lpN čuoijad 'soida'; Udm. zout (?) = sävelmä
~ Tšer. šaktem, šoktem 'soittaa, soida, kuulua, kaikua'
~ Ostj. Soi, səi 'ääni, melu, huuto, tieto, huhu'
~ Vog. Soi, sui, si 'ääni, sointi, maine, kunnia'
– F. ’soitut’, ’soitti’ = valoviiru (aurinko, revontulet) >? F. soida
> soettuja (auringosta, revontulista); olla soitimella > siittää; kiima
Hanti:
sauγз = laulu; påŋkəлsauγз ’kärpässienilaulu’ (< ’pudota, kaatua’)
> souaз, tűrzouз' ’(laulu)ääni; souз' ’(itkun-, laulun-) ääni
səi = ääni (suj, sÿj, syj = Russ. zvuk) ; tùrsəi = ääni >? F. (lanka-)säie
~səiitta = pyörittää, panna pyörimään; kulkea ympäri >? Est. sõita
~ saiəDa = pyöriä (ympäriinsä) >? Est. sõita >? F. soidin
> səia mənəm ’menen ääntä kohti’ 818 >? F. ’soitellen sotaan’
> səiəŋ ’kova-, suuriääninen; səiDa`utta ’olla ääneti, vaieta’
> soiəmti 'ruveta lämmittämään, sulattamaan
> īsəm' soi', istə soi ’itku (joka kuuluu)’ < ie`s ’itku’ (sankarilauluissa) > ie`sta itkeä (ääneen) 189
soi 'vaaleahko'; (>soiməs) ~ sūiim (sōiəm) = nivuset
soità ’puhaltaa kiehuvan keiton päältä rasvaa kauhaan’ 823.
~ soiəmtä' = sylkäistä; soiəm puro, hiekkasärkän syvänne’
Mansi:
sai 'Haarflechte' > sai-voi ’Butter >? F. (lanka-)säie; voi
säi ’Eiter’ (märkä, visva) > säijam ’faul, sauer werden’
säijem, saim ’faul; sauer' > säitam ’faul werden lassen, faulen lassen’
soi, sui, sī ’ääni, sointi, maine, kunnia’;
~ Ostj. səi, soi ’ääni, melu, paukaus, huuto, tieto, huhu’.
Vrt. SKES: säkeistö, säe, säestää, säistää, sähentää, säkentää, säjehtiä
< sää = säie; ’liittää tai punoa säitä l. säkeitä toisiinsa’. (Korpinen s.331)
E. say, S. sagen, R. säga, säja (sade) ’sanoa’; R. saga ’taru, myytti’ (sagen)
E. saw ’sananparsi’. Vrt. F. soida, soi, soidin, ’soijilla’, soittaa, soitto
- Vetoan edelleen sekä puheen että soittimen sanoman alkuyhteisyyteen ja ehdotan mEg sa ’huilu; tietää’
kantaan verrattaviksi (?) sanastoja.
F. sana ’kielen pienin merkityksekäs osa + mm. ’loitsu, poron korvamerkki’;
> sane ’loitsuluku tai sen vaikutus’ (vir. sõna ’sana’) (Korpinen s.332)
SmjJur:
sō ’ist zu hören, ist hörbar’ ~ sōjjā 'verschaffen; gebären'
Janhunen, Juha: Samojedischer Wortschatz (1977): (LPR426-427)
*soj- = ’Hals, Kehle’ > śou, śō = Speiseröhre, Hals; sói, suoi = Halsgurt
*sänə- (sani) ’spielen’ > sanaki'em = ich fing an zu spielen > saanä = ’Spiel’; *sänəj = ’Spiel(zeug)’
Latvia:
zieds 'õis'; ziedēt 'õitsema'
žõdis 'sõna; sõnavõtt'
Liettua:
šókti = hüppama, kargama; tantsima; hakkama
~ läti: sākt 'algama, alustama' > Est. hakkama 'alustama' (alkaa)
žaidimas ’peli; soidin'; zaidejas 'pelaaja' > zaidziu ’play’
>vaidìnti 'mängima (näytellä, esittää)' >? Est. võitlema ~ F. väitellä
> žaidimas ’leikki, peli’; žaidejas, žaidìkas ’pelaaja’;
~ pražaĩsti '(teat. aeg.) mängima'
> žaismìngai 'mänglevald, mängeldes'
< žaĩsti 'mängima'; su(zi) žaĩsti 'kokku mängima' ~ šaudymas ’metsästys’
~ pražydéti 'õitsema hakkama; (teat. aeg) õitsema'
~ susižadéti (susižiedúoti) 'kihluma' > žiedas
> sužadétine 'kihlattu, pruut, mõrsja'; sužadétinis 'kihlatu, peigmees'
> sužãdinti 'äratama, esile kutsuma; tekitama'
>? soidin-zeit-taide >? E. shout-shoot ~ häät
žiedas 'õis'; žiedeti 'õitsema; hallitama'
>? E. seed < germ. saat, goth. sēths ~ 'sow' < IE * sē- > semen, season,
Venäjä: - V- ja s- ovat venäjässä etuliitteitä ('nopeasti' sisään jne.)
vzojtí (vshodítj) ’nousta; orastaa’ >? soittaa-soidin
soítie (soíte) ’suguühe, koitus’ = 'yhteentulo; lihallinen yhtyminen, vuodeyhteys'
< Latina: coitus >? Zeit-soidin-soitto ~ Est. soi = ’oinas, jäär’ (pässi)
sojtísj, shodítjsja, shodítj (sojtísj) ’tulla yhteen/vastakkain; astua (alas)
= kohdata, kokoontua, sopia’; ’maha/alla astuma/laskuma/minema’
> vrt. sojtí (sojtí ~ shodítj)’astua (alas); lähteä, hävitä’
> vrt. shodítj ’käiku tegema; end tühjendama’
~ hodítj ’kulkea, kävellä, käydä’; shodka ’kokkutulek, koosolek; miiting’
> v. vyhodítj, výjti ’tulla, mennä (ulos), poistua’; (kirjap.) ’ilmestyä’
> shodítjsja, (sojtísj) 'tulla yhteen/vastakkain' (ei etymologiaa!)
>? Est. sõita; F. soidin - sota; Est. soe ’lämmin’ >? soittaa-soidin; E. sho(o)t; schott
> suny ’tavata; yllättää’ (v. zastavátj) > vzojtí >? F. soidin
zahodítj (zajtí) ’pistäytyä (jkn luona), poiketa';
~ zahodí, zaidí ’astu sisälle!' < hodítj ’kävellä' ~ E. foot
~ Lat. coitus ~ S. Zeit ~ siitin ~ sota; E. sight- shot
>? Est. sõita ~ soi = ’oinas, jäär’ (pässi) ~ soe 'lämmin' ~ lpKld sojv ’lämmin’
Bulgaria:
(po)zvjnjá ’soida’; ’soittaa (kelloa ym.)’; zvjn ’soitto’
>? swan-svin (joutsen ~ sika)
S-Kr:
zvati (zovem, zoveš) 'rufen; nennen; laden' > ziv
~ zvati se 'heissen, sich nennen'
~ pozvati '(ein)laden; vorladen; auffordern; rufen'
~ prizvati (prizovem) 'herbeirufen, heranrufen'
> nepozvan 'unberufen'; nezvan 'nicht eingeladen' >? swan
zveka ’clang (kilinä), clink’; zvekan ’fool’; uzvik 'Ausruf'
zvono ’bell’
Nr-etym:
seng ’Bett’; anord. sæng ’(Wochen)bett’; ags. song ’Bett’ ~ II ’ommella’ sew
svanr 'Schwan' (nnorw. svana, m. svon) ~ ae. swinsian 'singen'
~ ai. svánati 'tönt, klingt', Lat. sonus 'schall, laut' ~ air. sennaim 'harfe spielen' (& 'der Sänger')
Ruots:
sjunga ’laulaa’; sång ’laulu’
sunnan- 'etelä-' (sunnanvind) >? E. south ~ sun = S. Sonne ~ m.iir. saeth ’kärsimys, sairaus’
Saksa:
Saite I '(soitt.) kieli' = ahd. saita 'Saite, Strick, Fessel'
~ ags. sāda 'Saite, Band; Strick, Halfter' < *səi- 'binden; Strick'
~ aslaw. setı, Lit. saītas, siẽtas, Lett. saite
< aind. sētu, sētár- 'Fessel' (kahleet) < fesseln 'panna liekaan, kahlehtia'
~ Russ: kandalý 'kahleet, raudat' ~ Frz. gantelet [gãtle] ’rautahansikas’
~ Sehne, Seil, Siele ~ asächs. sīmo, afries. ags. sīma 'Band, Kette, Strick',
~ anord. sīmi, -a, isl. seimr 'Tau' ~ ir. sīm 'Kette',
~ Gr. himās 'Riemen', himonía 'Brunnenseil'
~ aind. sīmā, sīmān- 'Scheitel, Grenze'
Seite II < orig. '(ihmisen) kylki' = E. side
< germ. *sīðōn ~ ahd. sīto 'schlaff'; mnd. sīd(e) 'niedrig',
~ ags. sīd 'weit, breit; ausgedehnt, lang'; anord. sīðr 'herabhängend, lang'
~ Lit. sietuvà 'tiefe Stelle im Fluss', mir. sith- 'lang', kymr. hit, hyd 'Länge'
sengen ’kärventää, polttaa; kärventyä’; mnl. singhen, senghen ’absengen’
>? E. I singe ~ I burn >? S. singen
~ vrt. Lat. canto ’äänellä laulaa’ ~ candeo ’hohtaa; hehkua, olla tulikuuma’
Zeute 'torvi, piippu, nokka; kärsä, nenä' (E. nozzle) s.1663
< http://www.dict.cc/german-english/Zeute.html
>? soitto; soite, Zeus; siitin; Zeugung 'siitos' (ei etymologiaa!)
> Zeugungsglied 'siitin(kalu); synnytyselimet'
Engl.
shout 'huutaa' < Germ. *skeut-, *skaut-, *skut- 'project' > E. sheet, shoot
~ 'throw one's voice out forcibly' ~ tai: ON skúta 'taunt' < Gr. kudázein 'abuse'
Espanja:
zajal (zağal) 'säkeistötyyppinen vokaalimusiikin muoto (arab.-andalusial. taidemusiikki)
Port: soada ’ääni, sointi; melu’
Romania:
doi, doua ’zwei’ >? F. toinen
doina ’Doina’ (wehmütiges Volkslied)
~ Latv: dziedāt = laulma = lit. dainuoti >? F. soit- ~ ton-
Latina:
coitus ’tulla yhteen' (c. avium) ’soidin, kutu; yhdyntä; yhdistys, yhteytymys’
< aveo 'himoita' >? avio- >? F. soitto
- co-eo, ii (harv. īvi), itum, īre 'tulla yhteen, yhtyä' ~ Russ. sojtísj (shodítjsja)
> kokoontua, keräytyä; astua yhteen; yhtyä, liittyä yhteen; mennä umpeen'
> 'liittoutua, sopia, suostua'; coeant 'yhtyköön' ~ Lat. coenum 'Schmutz'
~ Lat. concubitus 'yhdessämakuu, -vuoteus, lihallinen sekaannus'
- con-cumbo 'laskeutua jkn viereen'; cubo 'maata, olla makuulla'
~ cupido 'himo'; cubīle 'makuusija, vuode'
< Lat. eo 'gehn' < *ejo (Vrt. īr-); > gr. eisi, ai. eti, av. aeiti , ap. aitiy 'er geht'
~ Lit. eiti, (lat. it) id. ~ got. iddja 'ging'; abh. ida, iti 'gehn'
~ gr. oimos 'Streifen, Weg, Bahn' ~ Gr. oimŋ 'Lied'
Gr.
koítŋ ’vuode; aviovuode; (pl. koítŋs) sukupuoliyhteys, haureus’
seíein ’to shake’; seíω ’järkyttää, ravistaa’ >? V:n soitto ~ sinoisia 'yhdyntä'
Turkki:
saat ’tunti; kello; mittari’;’time’ (aika) = S. Zeit, skand. tid
Turkin sukukielet -
György Kádár, Virta vierii: N:o 4 Tatarian alueelta tallennettu rekryyttilaulu, josta käytetty termi
’zout’ (= sävelmä, laulu) viittaa arabialalaiseen termiin ’saut’, joka tarkoittaa melodiaa tai ääntä.
>? E. shout ~ ON skūta 'taunt' (ivata, nälviä) > Ks. E. etymologia - perseestä! >? Ks. F. huutaa!
Tatar: zout 'sävelmä, laulu' ~ arab. saut 'melodia, ääni'
Arabia:
šadā ’to sing; to chant; sivistyä’; šadw ’song, chant’
> šāta = (šait) to burn, singe (polttaa, paahtaa)
> šaitān = Shaitan, Satan, Devil, fiend’
śâdî ’singer’ (s); = mugannî id.; sâdij ’unvarnished’ (koristelematon); sâdij ’unvarnished’ (koristelematon)
saut (aswât) (sot; zaita-t; śamâta-t, gâga-t)
1) ’noise, sound, voice; melodia, ääni' 2) 'vote' = ridâ; râi (arâ)
~ hass, hiss ~ lahn (luhun, al hân) > sautî-y ’vocal’ (a)
saut (kirbâj, pl. karâbîj) 1) ’whip’ (piiska, ruoska);
> sawwat (jalad) ’whip’ (v) ~ Tatar: zout 'sävelmä, laulu'
< ON skūta 'taunt' = 1) 'pilkka', 2) 'ivata' <? Gr. kudázein 'abuse'
>? E. shout 'huutaa'; savage (villi); S. Seite; Geiger >? F. kirpaista; satuttaa; soittaa; sauva; jalat
sawt ’voice’ (ääni) = Swah. sauti, Tü. ses
> S. Stimme, NL. stem, D-Nr. stemme; E. shout
> Palestiina: sōt/aswāt 'noise; sound; voice; vote' (dağğe, dawše, qarqa'a, gōga)
~ sōti (-yye) 'vocal'; basawwit '(to) vote'
> darağet is-sōt 'pitch' (äänenkorkeus) ; mkabbir sōt 'loudspeaker'
~ nabret is-sōt 'tone' > nagme/nagameid.
~ Persia: sada 'voice, noise' >? E. shout ~ F. soitto!
Persia:
sada voice, noise; sada zadan ’to call’
saıyad 'hunter'; seıd 'hunting, the chase; prey, game'
zadan ’to strike, beat; to play (an instrument)’
Zigeuner:
xöije ’vihellys’ <? Vrt. pers. šol ’vihellys’ ja skt. śabda- ’ääni’
~ höija ’pilli’ >? F. hoi! ~ soi(da) ~ huilu ~ SKr-romaani: sung (sing) ’aroma’;
33) SOK- (> kos-):
F. suku ~ m. ’sikiö’, vi. sugu ’suku’ > latv. suga id., ’laji’
= lpN sokkâ ’suku’ *suke- ~ ung. csők< tšuw. ’penis’ = dsch. čük
< IE. *suH- > m-int. sūte ’synnyttää, siittää, luoda’
Liivi:
*kuož ’Hochzeit’ ~ kuožà ’Heiratsvermittlung, -antrag’
< kuo'žžə (Sal. kož) ’freien, Freiwerber (puhemies) sein;
> kuožàli (Sal. koži) ’Freier’ (kosija) = F. kosia, kysyä
Viro:
sigiti, suguti ’siitin-, penis’; sigitis ’sikiö’; sigitus ’siitos’
~ siug ’(kyy)käärme’ ~ R. sjuk; E. sick ’sairas’
~ sokk ’pukki’; sokk ’nilkkasukka’; sugu ’suku’
lpN: soggi ’peräpuoli (kodassa)’
lpIn: kuozzâg ’suoro’ (= lpK kuõžži); sakkoáldu ’siitosvaadin’
~ sokkuu(s) ’hedelmällinen, sikiävä’; suhâ- ’suku-’
lpK sokk- (P šââkk-) 1) ’siitos-’, 2) ’(naisen) suku’ > roodd ’heimo; (miehen) suku’
lpKld: sōgk ’mahla’ ~ sogkε, G. so(i)kke ’kiihkeästi rakastava’
Komi:
goz ’pari’ (v. pára); gozjja ’aviopari’ ~ Ostj. kəsja ’aviomies’
~ köza (göra-ködza) ’kylvö’ ~ ven. hozjáin ’isäntä, aviomies’
kozin 'lahja' > vrt. kösjöm ’halu, toive’
>? F. kosija-kosinta; E. cousin ~ unk. kösönöm ’kiitos’
Mari:
sókyr ’sokea’
šáktaš (šoktaš) 1) ’kylvää’ (v. sejatj) 2) ’soittaa’, 3) ’kuulua’
~ šákte (šokté) ’seula’; šakše ’ruma, hävytön’ ~ šijaltáš ’igratj/sygratj na dudke/svireli’
~ šoktaltaš ’soittaa soitinta (vähän aikaa)' ~ Intia: shakti
Mordva: sokams ’kyntää’ < soka ’aura’
Unkari: kuki ’penis' (of a child); segg ’arse’ (pylly, perse) >? cock
Kamass:
sεkə = kieli; soi 'kaula, kurkku, nielu' ~ šōnamnam = mennä
> man soibűne'l'em = nyyhkytän, nikottelen
Venäjä:
kosít’ 'niitma’; kosítj séno = tehdä heinää
~ soíte ’suguühe, koitus'; kok (lastenkiel.) ’muna’
~ súka ’narttu' ~ sukót(š)nyj ’tiine'
Liettua:
šõkis = tants, hüpe, ’tanssi’ šokéjas (šokìkas) tantsija
> šokinéti = keksima, kargama, hüppima
> šókti = hüppama, kargama; tantsima; hakkama
> išókti '(sisse) hüppama'; prašókti 'mööda kargama v. hüppima; tantsima
> prisišókti '(küllalt) tantsima'; prišókti 'juurde hüppama'
~ užšókti '(peale) hüppama v. kargama' ~ joke ~ jeüküä
>? F. (kiima-) sokea; ind. shakti; E. shock-shake-seikkailu >? schhh-åtta-otto-akti >? kasatçsok >? sock
Engl:
sackbut 1) ’kind of trombone’, 2) (Raam.) ’säkkipilli’
< OF saquier ’to drag’ + bouter ’to shove’ (& ’turnajaiskeihäs’)
Ranska: soc ’aurankärki' ~ Espanja: coz 'kick'
Lat. socio ’yhdistää, liittoutua’
Romania:
soi ’Art, Gattung (pariksi yhdistäminen; suku, laji)’ >? soidin
sot ’(avio-)puoliso’ (-ie 'Ehefrau); sot 'Ehemann'; '(Ehe-) Gatte' > soti 'Ehepaar, -gatten'
şoc 'Stoss, Zusammenprall; Schock'