Soidinmusiikki XIV(a)
Soidinmusiikki XIV(a): 34) SONO-SING(EN)-CANO-DANS-PHONO-TONE (> Frz)
PERUSSANASTOA:
Suomi: 22.10.2014 Tiede-lehti N:o 10/2014
s.59 Johanna Junttila: Miksi musiikki tanssittaa? (Tuomas Eerolan haastattelu 'tahdistumisesta')
...eikä kaikissa kielissä edes ole musiikille ja tanssille erillisiä sanoja...
s. 60 Kaisa Häkkinen: ...Hippulat-sanaa on käytetty hippojen eli iloisen tanssitilaisuuden merkityksessä...
>? IS 2014: Hippasilla olo ~ tahdistuva paritanssi. Tuo peruskoulun ala-asteen välituntien ilo oli entisessä koulussa ainoa luovuuden muoto kaiken saman-kaltaistamisen keskellä. Siinä harjoiteltiin eläinten saalistamis- ja parin etsimistaitoja pyrkimällä ennalta-arvaamattomien liikesuuntien hallitsemiseen, siis improvisointiin.
Runo < skand. runa ~ Saks. rinnen ~ E. run >? Juoksuaika runon lähteenä...
~ vrt. joiku ~ joki tai S. fliessen ~ Fluss
24.11.14 Olisiko lähdettävä perusolettamuksesta, että minkään sanan merkitys ei alunperin ole ollut se,
miltä se nyt näyttää.
Olen vuosikausia miettinyt, miksi saksan Ton 'savi' on niin lähellä Ton 'sävel, ääni' -sanaa, mutta kuitenkin niin kaukana. Miten ne liittyvät toisiinsa? Kysymys on samankaltainen, kun mietitään S. Tod 'kuolema' -sanan yhteyksiä edellisiin. Mysteeri huipentuu komi-syrjäänin sanueessa:
śoi ’Lehm, Ton’ >? E. tone 'sävel' ~ S. Ton 'savi; sävel/ääni'
Kun muistetaan, että lopussa olevat kirjaimet n ja d eivät ehkä ole olennaisia em. sanoille, löydämme ruotsista ja englannista sanat dö = (to) die. "...Maasta sinä olet tullut ja maaksi sinun pitää jälleen muuttuman..." Englannin thank 'kiitos' on peräisin think-thought -sanueesta, joka taas liittyy Saksan Danke schön < denken
-ajatukseen (R. tänka 'ajatella'). Edellisen jälkeen on helpompi ymmärtää esim. sanayhteyttä
ags. ðō < ðōhe 'Ton, Lehm' ~ germ. Þanhōn id.
~? F. tanhua 'aidattu kuja, karjakuja; pihamaa, aukea paikka
> va tanava 'katettu karjapiha' ~ vi tänav kuja; katu'
SSA: < germ. (ksk) *tanχu (vrt. mn tá 'kovaksi tallattu pihamaa, aidattu tie'
~ F. tanhu 'kansantanssi' > tanhuta 'karkeloida, peuhata, hyppiä'
- On kuitenkin muistettava vielä tanner-sanue:
ly tander 'kovaksi tallattu maa (tanner)' ~ lp duoddâr 'tunturi'
< mahd. ksam. *tåntə- 'astua, polkea' > samJr tānā- 'tallata, polkea';
~ Km tōńi- 'kulkea, vaeltaa', tōnola- 'polkea (rikki)'
- Vasta edellisen kautta syntyy mahdollisuus, että musiikin ja maan yhteys syntyykin 'juoksullaan' olemisesta. Se päättyy aikanaan Tuonelan virtaan, jonka ylittämiseen tarvitaankin jo Laut -lautturi... Ja edelleen (saks. etymol.): lit. tánkus 'dicht'; pers. tang 'eng (ahdas)'; Savi (Ton) kuivaessaan tulee kovaksi (saks. dicht)
- Gr. tónos 'die Anspannung' (teinó 'spanne' > s. dehnen)
> lat. tónus 'Spannung des Seils, der Saite; Ton
~ E. din 'Geräusch' ~ aind. dhúni- 'brausend' < idg. *dhun- 'dröhnen'
> KA-saks, dōn 'Tonart; Singweise'
34) SONO-SING-TONE-SAN-KAN (>sign/gig/gen-cano -phono):
[ks. myös "Kantele IB: soi"]
25.5.12: ...Olen nimittäin kauan miettinyt, miksei saksan Ton (1) sävel, (2) savi -merkityksiä saa millään yhteen liittyviksi. Mutta paljastavia teitä onkin peräti useita:
1) 'kovaksi tullut/tallattu maa' > tandara-duoddar-tunturi-Donner-ukkonen > Ton -ääni
2) samojedikielet, kamassi jne. *tantö - tana - toni 'kulkea, vaeltaa' ~ Saks. Ton
~ vrt. eestin sõita 'kulkea, matkata' ~ F. soittaa (myös soitimella ollessa)
3) Saks. Ton 'sävel, ääni' < lat. tonus 'kieli; sävel; jännite' < gr. tonos 'jännite'
(Vrt. ven. gusli 'kannel'; Latvia: dzisla, Liett. gysla ~ suoni (saks. Sehne, eest. soon, ven. zila),
4) Sanskr. tanoti 'jännittyy, ulottuu (= saks. dehnt)' ~ vanh. ruots. tana 'suoni'
~ ruots. dana 'luoda': Ahura Mazdan luomistyö: Och av himmelns ljus och friskhet 'han jne.
5) Puola: stan 'kunto; vyötärö'; stanac, stawac 'nousta seisomaan; pysähtyä'
Lindström 1853: Savi (ler); Syrj. sjoj, Perm. schoi, Votj. sui, Tscherem. s'un
(F-U +) Tšuv. tun; Sam. tschu, tju, sye (lera, jord, land); Jakut, Aino toi (jord); Avar. tschabar jne.
F. sana-sanoa:
SSA: sana~ mm. vi sõna id., ’viesti’
> va sena ’sana, sanoma, ilmoitus, lupaus’; li senã ’sana, viesti; käsky; loitsu’
~ ? unk. szó ’sana’; hang ’ääni’ ~ IE: m-int. sava-, sva-; baltt.?
>? tšerL. čəń ’äänekkäästi (nopeasti)’; sono-
>? R. sann ’tosi’; Lagercrantz (r 6126) sâni ’tieto, viesti, sana’
>? anord. sóna ’klingen, tönen’ < lat. sonare > sónn ’laut, klang < lat. sónus
> an. sóa ’opfern, töten’ > mnd soene;
W-Lamut: (122) hónun ’sanoma, uutinen’ = jak. sonun
Tuulikki Korpinen: Kalevalainen jumalten maailma:
s.332 F. sana ’kielen pienin merkityksekäs osa + mm. ’loitsu, poron korvamerkki’
sane ’loitsuluku tai sen vaikutus’ (vir. sõna ’sana’)
> R. sjunga ’laulaa’ = S. singen (sang), E. sing.
R. sång ’laulu’ = S: (Ge)sang; mR sanger, isl. songr (vrt. ’songertaa’)
R. sonant (tavun huippuäänne, vokaali) ~ R. svan ’joutsen’ (murt. svana)
= S. Schwan, E. swan; anglos. (ge)swin ’musiikki, melodia’;
swinsian ’laulaa, kaikua, soida’; skr. svánati ’soi’; lat. sonus >? sävel
> E. sound ’ääni; soida, kuulua, kaikua, soittaa, ääntää’ (vrt. ’sointu, sointi’)
= keskiE sun, son, soun, port. son, so, esp. son, it. suono
~ swan; L. cygnus ’joutsen’ (Apollolle pyhitetty ja kuolinlaulultaan mainio)
>? E. wank ’to show off; swagger [< M. High German swanken ”to sway”]
> swank(y) [swang-kē] ’characterized by showy display’
< lat. sono ’soida, kuulua, kaikua, meluta, tarkoittaa, laulaa, ylistää’
- sonus ’ääni, melu, sointi, sävel’ > sonaatti, (kon)sonantti, sonetti, sonorinen
>? lat. cingo ’vyöttää (suolikko); seppelöidä; ympäröidä; piirittää’ (~ soidin)
- Väinämöisen toisintonimet ’Suvantolainen, Suvannon sulho’
~ jap. san ’kiitos, ylistys'; sambi ’ylistäminen, y-puhe, palvonta, jumalointi’,
~ sambika ’hymni, psalmi, virsi(kirja)’
- Hellquist: ”Laulu nykymerkityksessä lienee ollut esihistoriallisille kansoille tuntematon.” (?)
Lindström 1853:
Kantaan (sjunga; 'laulan');
Mandš. kuende; Lat. canto; Pers. khanden; Arab. a'na
Sana (ord); Tšer. jamak, schamak (ord); s'aja (samtal); Tšuv. symag (ord);
Ung. szo (klang, ton); szonok (talare); Ost. sei (stämma, ljud); Chin. su (ord)
F. sanon (säga); Tšer. s'ais'tam (tala);
Syrj. s’ua; Ostj. sādjem; Turk. soile (tala); Mandš. se; Jakut. sana (tanke)
Synnyn (födas); mm. Mordw. schatschtan (föda, pario); Tšer. tschatschem;
~ Chin. song, seng; Kopt. sunt (skapelse, skapnad); Pers. zuden; Skt. su, dshan
>? lpN čahci, čacce ’vesi’ ~ lpK < čää´cc = lpKld tšaottsE (tšattse) ’vesi’
SKES 156-157 kannus
1) kannu 'juoma-astia' (mahd. veneenmuotoinen)
~ liivin kōna 'kannu';’mesikenno’
2A) kannus 'kannustaa; iskeä, painaa kannuksilla, yllyttää'
Aun. kannus ja vepsän kandoštab 'kannustaa' (kukko kanaa)
Vatj. kannuz; Est. kannus ja liivin kāndəks = kannus < suom. kanta -sana.
2B) kannus ’lappalaisten noitarumpu'; lp. Lönnrot: kontakka 'lappalaisten rumpu'
Vienan loitsussa: satakannus 'noita'
3) kansi (kante-) = karj. kañži (kande-) iso ’rove’ (kanna kannella tupahan);
aun. kanzi; vatj. kāsi; vir. kaas; liiv. kōńtš, kåńtš = kansi;
lpT kiomte = selkämä; koamtalas (Kld. koamplos);
mordE kundo; M kunda = kansi; syrj. kud-kid = (kopan, tuohisen) kansi
4) kanta (mm.) ’kannas’, ’kannikka’, kantapää (kannus); liiv. kùonda (kantapää).
karj. kanda = sukuperä, suku; lyyd. kand = (värttinän paksumpi) alapää; kasvin umppu, nuppu;
kanta ’tyvi, juuri, pohja jne.; ve vi kand ’kantapää’ = li kūonda
~ Ims. > lpN gad’do id. ~ ob.ugr. kanta ’aitan jalka’ ~ WogL. kēnt, P χānta 'aitan jalka'
= OstjI kant, E, P χont id. = yhdellä pylväällä seisova metsäaitan jalkaristikko'
~ Lat. gentilis 'kantaheimo' >? konnt moajnas >? kansa ~ cancion
kantele 'harpa' > ks. erill. "Kantele I-IV" -dokumentti
kaunis 'skön' (vacker) ~ Cymr. cain 'candidus et pulcher', Bret. kened 'vacker'
~ Engl. (dial.) kon(e)y id. >? S. schön
SSA: kina 1) 'kuola, sylki, lima; ink. kino(s) 'ohut jää; kuori'
2) 'riita, tora' ? < baltt. ~ liett. giñčas 'riita, kiista'; gìnti 'torjua'
> kinaan 'strida, träta'; kinaus 'strid, tvist' (Lindström?) >? Gesang ~ genus
~ Gæl. ccang 'der Zanken' (kina, riita) ~ Wäl. cainc id. ~ Sv. kink
>? Est. kena 'kaunis, kiva, hauska' ~ Lat. gignere 'siittää' < genere
kone 'laite, koje; taikakalu, -temppu; juoni'; konepuu 'kalupuu'
~ konehtia 'noitua, taikoa'; konelehtia 'ilveillä'; ka: koneh 'taika; koje'
~ konehtie 'taikoa, loitsia'; aun: kona 'leikki, tanssi; peli(jakso)'
- Viro: kõne 'puhe'; kõnel(e)da 'puhua, puhella' (~ *koneš) ~ ? S. Gans 'hanhi'
- Lindström: Kone 'verktyg'; Jakut. gyn 'göra' = Digor. khanun, Tagur: chänün id.
Saarnaan = lp. sardnot (säga); Syr. sjornita; Perm. tschornitni (tala);
Ung. szoll(a)ni id.; Turk. (Jenisei) sarnar (sjunga); Kustnetsk sarnär id.; Osset. dsorun (tala)
siunata < mr sighna 'tehdä ristinmerkki; siunata'; nr signa 'siunata, taikoa'
> saks. segnen 'siunata, loitsia; tehdä ristinmerkki
< Lat. signare 'piirtää, merkitä, leimata' ~ F. sinetti
~ Donner 102 syrj. siyny 'laulaa' >? Engl. sign 'merkki' > R. sjunga
Lindström 1853 Suoni (åder); syr. sön; Vot. sän, schen; Tšer. schen; Ost. t(l)on;
Sam. ti, tschat, tschen; Tšuw. schinyr; Turk. sinir; Tibet. tso >? ton(e)
suoni 'jänne; suoli; hermo; puun syy' ~ vi soon '(veri-, vesi-) suoni; jänne, lihas, ura'
= lp suodnâ 'jänne(rihma), suoni'. md san 'suoni, jänne', Tšer. šün 'jänne',
~ wotj. sen id., syrj. sen 'suoni, jänne', unk. ín 'jänne',
~ Ostj. lan, ton, лon 'suoni, jänne' >? t ~ l >? F. lanka
~ (SSA II:44) lpLu luoggē 'peräsuoli' < germ. *langa(n) >? E. long
~ isl. langi, shetl. long 'nautaeläimen paksusuoli';
~ nn murt. botn-lange umpisuoli'; nr blå-langa 'ohutsuoli (märehtijöillä)'
~ vog tεn, tānsuoni, jänne; soittimen kieli'
~ samJr ten 'jänne(rihma)', Jn tī', T taŋa 'jänne',
> slk tšen, Km ten,Kb tan, M ten 'suoni, jänne'
?< IE *sHi-nu ~ mys. sena-wa, ns 'Sehne' (jänne), av. hinu- 'side, kytkyt'
~ ? S. Ader > Adel ~ edel ~ sono ~ swan ~ vaino ~ vainaa
F-Tamil:
595/794 suu 'mouth, opening' ~ cūmpu, cuppu 'to suck'
~ PU *sjunga/sjuva 'mouth' (Décsy 1990) >? syyvvä-sjunga sång
F-Tamil 2011: 299. F singota 'to cast, to throw'; sinkoutua 'to hurtle, to fly'
~ Quechua sinku 'bola', sinkuy 'jugar a las bolas'
~ T šingāni 'bow for shooting small bolls'
Sumer: 363. sum ’sprechen’ < ks. Kantele III/6
~ P-D *sim- ’to scold, to accuse’ (1000 DE 772)
~ F. soimata ~ Mo zimele- ’to scold, to accuse’, cim-e ’sound, noise’
~ J semeru ’tadeln (vetää vastuuseen)’, OJ seme ’to blame, to censure’
>? 1000 Duraljan: 794. P-D *suwз ’mouth; to speak’ ~ Suomi; suu
~ Est. Soom ’Finland’; Ka šuu ’mouth, opening’; Mari šu ’Nadelöhr’
~ Hu szaj ’Mund, Maul’; Enets sū, sō ’Kehle’ >? Est. SAJ '(valkea) leipä'
~ Tam cuntu, contu ’bill, beak, lower lip’, Kui suda ’mouth’;
~ Mo cuu ’sound, noise, echo’; zimii- ’to become tightened (of the lips)’
~ Q simi ’mouth; spout, lips; language; word; gossip’; > runa simi ’Quechua’
Vepsä:
son ’suoni, jänne’ (ven. çzila) >? zone; cenn; son;
~ s(u)oń (-ed, -id); 1. suoni; 2. puun suonet, syyt
Vatja: sena ’sõnum, sõna’
Liivi:
ziŋG ’weltliches Lied’ (loùl 'laulu') ~ Latv. zińge
> ziŋgə ’singen’ = Lt. zińgēt< Deutsch: singen
Est. hing 2) ’sielu; henki (õhk, elu)’ = veps. heng
~ liivi jeng 'hing, vaim; hingamine'; vepsa heng 'hing, vaim; süda; hing-olend'
~ handi šaŋk 'kuum(us)'; mansi šāŋk 'leitsak, kuumus' >? S. Gesang 'laulu'
kõne 'puhe'; kõnel(e)da 'puhua, puhella' (~ *koneš) ~ ? S. Gans
> kõnelda ’jutella, sanoa, puhua’
salm ’värss (säkeistö); luuletus (runo)’
< alemsaksa (p)salm, kas. salme ’psalmi’ < vana Gr. psalmós 'pillikeele näppimine'
~ Japani: ~ sambika ’hymni, psalmi, virsi(kirja)’ (E. chant)
salmik ’runo’ = Vatja st'ihotvoren < Ven.
sisalik 'sisilisko' = metsaneenetsi tānts 'sisalik; madu';
~ nganasaani tansu 'merisutt'; matori tanžə 'sisalik'
soon ’suoni, jänne’
toon 1) sävelaskel, -aste, 2) sointi, 3) ’-sävy, -tapa’
> toonitada 'korostaa, tähdentää, painottaa'
> toon & mõnu (maanitus) Est. runolaulu (resitatiivinen regilaul) 2.12.96
töinata 'itkeä, parkua, kollottaa' = v, (gromko) plakatj = Va mölisä >? ton(e)
tünder ’tynnyri’ < R. tunna (pl. tunnor) >? thunder-tone-Donner
> tünn ’pönttö, tynnyri’ < kas. tunne >? F. (slang) tunnari ’tunnussävel’
lpN
sogŋostallat 'kosia' = lpIn suá'ŋustiđ ’kosia’
čuonja 'goose, gås (hanhi)'
LpK suõmm ’nuotti, sävel, äänenväri’ (= Sv: suámm) > Kantele III/6
lpKuola:
suaŋŋ(a)jed, siəŋŋa(d) ’kosia’; V suoŋŋe ’kosinta’
~ suaŋŋad ’mennä, astua sisään’; (>? Udm. sjuan gur)
>? R. sjunga ’laulaa’; sång ’laulu’ >? Songel ’Suonikylä’
> 915. K2. ńuχt'š kuŋgast ’joutsen ääntää, laulaa’ >? swan-cygnæus
tan'tsaD ’astua päälle, polkea, tallata’
= lpN dan'cât ~ E. dance < vulg.lat. *dansāre
< Frankish *dintjan; Frisian dintje 'tremble' >? tänd-Zünd
Komi:
Syrj. don 1) hinta; arvo; maksu; helmet; jur-don ’morsiushinta’
2) ’kuuma; kirkas, puhdas; hehkuvan punainen’
3) ’puhdas, siisti’ (v. tšístyj)
~ W. dun = don 1) ’hinta’ (ven. tsená);
> dona ’kallis’> dontöm ’halpa, huokea’ ~ Hanti: tynaŋ, Mansi: tynyŋ
~ Udmurt: So duno/duntзm 'Se on kallis/halpa'
džinjan ’Glocke, Kirchenglocke’ ~ W. žiŋ šuini ’klingen’
> žinedni ’läuten’ (tr.); žingini ’läuten’ (intr., Glocke); ’laut sprechen’
sjyvny ’laulaa’ ~ sjylyštny ’sing’, v. petj > komi: sjylan(kyw) ’laulu’ (v. pésnja)
~ zëljödny ’soida, helistä’ (trinjgyny); sjölöm 'sydän' = Udm. s’ulem id.
śoi ’Lehm, Ton' = W śüi >? E. tone 'sävel' ~ S. Ton 'savi'
Udmurt:
san 'kunnia (honour), kunnioitus'; santemam 'häpäiseminen, alentaminen'
s'iyny = syödä, kalvaa, raadella; surra; s'ijem = syöminen; s'ion 'ruoka' >? syön
s'ua+n = häät, hääjuhla ~ sjuan ’hää-’ + gur >? lpK + sono-song
súi (śűj) ’Ton, Lehm’ (savi) ~ syrj. schoi (śoj)
~ Gr. χthωn, χthonós ’maa, tanner’ >? tone ~ soida
šundy = aurinko (E. sun, S. Sonne) >? synty(ä) > synti
zyn = haju, tuoksu; löyhkä, lemu >? S. Sinne = aisti, mieli > E. sin = synti
MordvaE:
zvon 'Klang, Ton, Scall, Geklingel'
zvonjams ’helistama (soittaa); helisema’ > žojnems ’helistä, kõlama’
~ zvonok ’(soitto)kello’ ~ zvuk ’ääni; äänne’ < Russ. ~? sono
san 'Ader' (suoni; estn. soon); S. Sehne > U. ín
sjango ’hang'; sjangine ’haarukka’ >? hanko
> sjangora ’sairaalloinen, sydäntäsärkevä/vihlova (itku); surullinen (ääni)’
Unkari:
dong 'surista, hyristä'; dongó 'kimalainen'
hang ’ääni’; ’voice’ ; női hang ’naisenääni’
> hangzik ’soida’; hangzer 'soidin'
> cseng, zeng, zëng, zsëng, szól 'soida (schallen; summen)'
> zene 'musiikki, soitto' > zenel 'soittaa musiikkia'(kannel-sana)
> zenemü = musiikkiteos; zongora = piano; zümmög 'surista'
~ zendül ’soinnahtaa’ ~ Saks: zünden 'sytyttää'
~ kan 'koiras, uros'; hangzás + dallam 'sointi'
~ csengés, zengés 'soinnahdus'; zőngés 'kieli (Zunge) >? song
~ csengő 'soinnukas'; szánása "säkintäyttäjä"
vonít ’ulvoa, parkua’; vonó ’(viulun) jousi’ >? fono-; foni ~ S. weinen ~ Russ. vojna
zene (szó) = musiikki, soitto > muzsika, játék (hangszeren) > zaj 'melu'
~ zenetanár ’musiikinopettaja’ < zenel = soittaa musiikkia (>? kannel)
~ zenśz = muusikko > zenemü = musiikkiteos
> zenei = musikaalinen = zenés = zenekedvelö (> -kätevä?)
> zenekar = orkesteri, soittokunta > zenebona = meteli, hälinä
>sono ~ sana >? genuine >? Väinämöi-nen ~ Vanemuine
>? väinä > vene > dzenn > scene-kohtaus, esitys > zone?
> Est. kõne ’puhe’; kõnelda ’sanella; puhua, puhella’ > sonetti > sone, sonor
zeng = soinnukkaasti lausua, ylistää ; helkkyä, soida, raikua, kaikua (saks. singen > E. song/sang)
Hanti:
705. pän' ’karpalo’; pa`n ’rantahiekka’
pan(з) ’villalanka; soittimen kieli’ (m. 706) >? panan juh -soitin
~ 706. pun (pl. pūnət) ’karva, villa; (karvan)väri; untuva, höyhen’
~ Ni. ponз 'soittokoneen kieli; pikilanka' >? phono-, phone >? puna ~ punoa
> 1102. tut (DN) 'suu' > lul-panta
706. pana`ŋ iu`χ (Vj. panañ iuχ) ’5-kielinen soitin, domra’ = nārəsiűχ
707. pon' ’pieru’ (Furz); a`m'-pon' ’ukontuhnio’ (sis. lääkepölyä)
708. panəŋ ’pierijä’; p. pos ’ampiainen’ ~ 708. panəta, pōnəγtà ’pierrä’
>? ponnistaa; punottaa; ks. SSA. ponsi > fön
soŋgз ’(karhu)keihäs, rautakärkinen keppi’
s.84 sanglalty v. 'zvonítj' (soittaa; soida, kilistä)
~ Mansi: sanqueltap 'die fünfseitige wogulische Harfe'
1075. to`n (pl. tōnət) 'suoni' (Russ. žila 'Sehne')
1077. tu`nt (pl. tunDət) (DN) 'hanhi (S. Gans)' = kyril. (лənt) = Russ. gusj
>? lintu ~ tundra/tunturi-thunder (jos se on tunturissa)
>? tone ~ tune ~ Tuonelan tunt-lintu (jos se on levvdjt-lebed-joutsen)
Mansi:
sangkwyltap = Sanneltup, Schangiltop (= Hanti: nars-juh)
~ Leisiö: vogulien saŋkultap 'soittava' >? kannel
s'āń ’Mutter’ ~ śān, šōn (< Tatar.) ’Leben, Seele’
FUF XXXIII, Heft 3:Matti Liimola: Etymologische Bemerkungen
s.327-8 лōsəŋ soi ’das schlagende Geräusch’
Siberian origin of the Central California indian shamanism. LPR409:
s.170: Ostj. paŋkel-saw ’fly agaric song, magic mushroom song’ >? E. say
> hung. szó - szól - szava (szaval) ’word, speech; to speak, call, sing (birds)
> Ugr. *sawз < Turkic sab ’word’; Ujgur saw ’word, speech, message’
Kamass: kåndəl'am = (χåndəγam) matkata, kulkea, ajaa (pois) >? F. kantele
šuŋne = eräs pikkulintu >? S. singen = laulaa > E. sung = lauloi
Metsäsamojed: kenutam = ich singe (laulan) >? cant- cano
Ostjakkisamojedit: konnju ’Gesang’ (laulu)
jurSmj. sani = soittaa; saanä ’Spiel’ (soitto) >? Suonikylä
~ tēn ’Sehne (suoni)’, OS čat, čän, čèn id.,
~ mord. san, ostj. ton, ian, wog. tān id. ~ Samoj. ton 'Sehne'; seem = see
>? S. Ton (sävel); E. sonant-, tone ’ääni’; ten ’10’
Janhunen, Juha: Samojedischer Wortschatz (1977): LPR426-427
*sänə- ’spielen’ > sanaki'em = ich fing an zu spielen; *sänəj ’Spiel(zeug)’
> sani = soittaa; saanä ’Spiel’
ksam. *tåntə- ’astua, polkea’ > samJr tānā ’tallata, polkea’;
~ Km tōńi- ’kulkea, vaeltaa’; tōnola- ’polkea (rikki)’ >? Teno; Tuonelan joki
>? S. Tenne ’kovaksi, tasaiseksi poljettu kenttä; puimaluha’
> E. ten ’10’; teen-age; S. Tanne(baum)
Nentsit: syānako-mirv '(puusta koverrettu, 4-kielinen) viulu'
W-Lamut/Jukagir: güön-, ŋüön ’sagen, aussprechen'
Venäjä: svistók ’pilli’; zvirélj ’pajupilli, paimenpilli’
>? E. whistle >? it. voce-vocal; sono-zene >? Väinämöisen vene
zagón ’tarha, aitaus’; zakón ’laki’; ogónj ’tuli, valkea’
~ vrt. ven. zabor 'aita'; zad ’takamus, perä’; Ven. sád = puutarha, puisto >
~ Lyydi & livvi: sadu ’puutarha, puisto’ >? E. save-safe ~ saiwo
~ Hepr. gan 'puutarha' ~ Palest: ganna = sing >? canon-canto
zvatj (zovú) 'kutsua' > zov 'kutsu, huuto'; zëv 'kita' >? suu ~ zoo
~ zevátj 'haukotella'; zevók 'haukotus'
~ ai. hávatē, hvayati 'zovet, prizyvaet' (kutsuu) < prizyvátj, prizvátj
~ Lit. žavéti 'zaklinátj''manata, loitsia' ~ klitš 'kutsu, huuto'
zvon ’(kellon)soitto; helinä’ ~ on zvonil ’(hän) soitti (kirkonkelloa)’
~ zvonitj 'soittaa; soida, kilistä' = pol. dzwonić, latv. zvanit;
> vonitj ’huutaa, ulvoa’ < von 'ulos' (Vatja-Joenperä s.185) > vojná 'sota' >? suonikannel
zvenétj ’soida, helistä’ ~ zvenó ’rengas' >? sono-sing-sana; swan; suoni
>? Väinämöisen vene = s-boat / s-vene ~ sono-zene >? sonetti; E. phone
zvukj ’ääni; sointu; sävel; äänne; jyske, kolina (stukj);
rätinä, narske; surina; loiske; kumina (ıulj 'jylinä'?)
~ Blruss. guk (id.?) ~ Russ. bukva 'kirjain' < Russ. *zvon(j)< IE. *g'huen-, *g'huon- < *g'hau-
~ ven. zvatj ’kutsua’ = pol. wzywać ~ Alb. zë 'golos, zvuk' ~ Armen. dzajn (jain)
~ Tšech & Slowak. zvuk 'gimna (hymni), pesni' (~ hláska 'puhelaulu')
~ Polsk: dzwiek 'ääni' >? it. voce-vocal
~ latv. saukt, lit. šaukti ’kutsua’ >? F. suu; S. Zweck ’tarkoitus’
konëk 'katonharja' ~ konéts 'loppu'
sójma 'soima, vähäinen, kannellinen alus' >? F. Saimaa
>? vrt. ven. soimé-nnyj 'saman-lainen' ~ sojtí 'yhteentulo; lihallinen yhtyminen, vuodeyhteys'
son ’uni’ (= pol. sen), lit. sapnas, latv. sapnis ~ ven. sáanie 'makaaminen, nukkuminen'
~ snovidenie ’haave’ (= pol. marzenie)
~ pol. zyczenie ’toivomus’ ~ ven. zvonitj ’soittaa’ >? zehn-Zenn
~ vrt. pol. sens ’mieli’ (= E. sense, S. Sinn) >? Esp. sueño ’sleep; dream’
~ lit. sãpnas 'uni' = latv. sapnis id. ~ isl. svein, lat. somnus, gr. (h)ypnos
~ dr.ind. svápna-h ~ ven. sáanie 'makaaminen, nukkuminen' ~ lat. sono- 'ääni'
~ spárivatj 'parittaa, tehdä parilliseksi' ~ spáryvatj 'ratkoa pois'
>? S. Sehnsucht ’kaipaus’; R. sömn ’uni’; E. sin ’synti’; son ’poika’
~ E. sun 'aurinko'; F. sonni < E. son; ven. sónja 'unikeko; laiska henkilö'
ston ’vaikerrus, valitus’ >? E. tone
Puola:
dziwny ’ihmeellinen, kummallinen, outo’ = lät. dīvains
< dziwić 'ihmetellä, ihmetyttää' >? divina ~ ziu-Zeus
dzwiek ’ääni, sävel, kaiku; (kiel.) äänne’ = ven. zvuk
~ dźwieczeć 'soida, helistä, kaikua' (~ lit. paveikslas ’kuva’)
dzwon 'kello'
> bić w dzwony 'soittaa kelloja'; dzwonki '(korttip.) ruutu'
>? E. voice; ital. voc-; S. Zweck >? swan ~ sono
hejnał 'torventoitotus; merkkisoitto' >? signal
cyngiel 'liipasin' (s.517) ~ cyna 'tina'; syn 'poika' > czyn 'teko; työ'
~ gil 'punatulkku; räkä'; działo 'tykki' ~ kieł 'kulma-, torahammas'
>? single-Songel/Suonikylä ~ jungle ~ single ~ S. Keil 'nuoli'
~ Skr. jangala 'dry' > 'desert' > Hind. jangal 'area of wasteland'
> Anglo-Ind. 'area of thick tangled trees' >? jungle
~ Lat. simplus 'single' (= gr. aplós > same & similar) >? similis-symbol
Tšekki:
zvon '(kirkon)kello; kupu'; zvonit 'soittaa kelloa; soida'
~ zvonek '(pieni) kello, tiuku; soittokello; kissankello' ~ ozvena 'kaiku'; pozoun 'pasuuna'
~ zí ne 'jouhi' >? suoni- = žvanit 'lörpötellä, puhua, höpöttää (puuta heinää)' >? swan-sono
~ pozvání 'kutsu'; pozvánka 'kutsukortti'; pozvat 'kutsua' ~ zvuk 'ääni'; dozvuk 'jälkikaiku, -kaiunta'
žíne 'jouhi' ~ pružina 'joustin, jousi' >? suoni ~ sin ~ R. svin 'sika' ~ swan
Slovakia:
zniet' 1) klingen, 2) lauten >? sono-sonetti ~ niest' sa 'erklingen' (Lied)
Slovenia: schenterija -zymbal >? Cuba: santeria
Bulgaria:
zvánie 'arvonimi, titteli'
nezván 'kutsumaton' ~ kánja 'kutsua' (vieraita)>? swan 'joutsen'
~ nazovávam 'kutsua nimeltä'; prizvánie 'kutsumus'
zvúk 'äänne'; zvútšen 'soinnillinen, kaikuva'; ótzvuk 'kaiku'
~ otzvutšávam 'vaimeta' ~ ? E. switch off ~ voc-
zvjn ’soitto, kilinä’ > ks. svírja ’soittaa (soitinta)’; svirátš ’soittaja’
> (po)zvjnjá ’soittaa; soida’ > nezván 'kutsumaton'
> zvjnjá soittaa (kelloa ym.)’; zvútšen ’soinnillinen, sointuva’
>? Posaune (>? sound) >? Armenia: (?) svirel
>? swan-svin (joutsen ~ sika ~ sono); >? S. Schwein > weinen
> F. vaino (v. voiná ’sota’) > vainaa > väinä > Tuonelan swuoni
stón 'vaikerrus, valitus'
Serbo-Kroatia:
potonuti '(ver)sinken, untergehen' >? tuoni, Tuonela ~ suton 'Abenddämmerung'
čingar ’noise, uproar; quarrel’; čingaralo ’quarrelsome’; čingarav ’I shout’
> čingardo ’wet, moistened’; čingo, kingo ’damp, moist’; >? sing(en)
šing ’bajonetti, pistin; ’horn (herhiläinen?)’; ’alasimen (anvil) peräpää’
> ’trumpet’ >? signal; mehiläishenki
zvati (zovem, zoveš) 'rufen; nennen; laden' ~ zvati se 'heissen, sich nennen'
zvono ’bell; Glocke’; zvonce ’small bell; Glökchen’;
~ zvoniti 'läuten'; zvonim ’I ring’; zvuk ’sound’; Klang, Schall ~ zvučati 'schallen, klingen, tönen'
~ nepozvan 1) ungeladen, 2) unberufen; inkompetent >? sono-sound >? swan
Latvia:
rēkona = möirgamine (ärjyntä); rēkt ’möirgama, röökima (rääkyä)’
>? Est. räägida ~ F. rääkyä
sanēt 'sumisema, suisema, pirisema'; sanona 'sumin' (surina, hyrinä)
skana ’heli, hääl; kõla’; skandināt = (tasakesi) kõlistama
> (at)skanēt ’kõlama, kostma, helisema; kajama’; skanradis 'komponist'
~ Biezais s. 257: škindēdams ’klingend’ >? F. sana; est. kõne ’puhe’ >? Skandinavia
~ vrt. lat. sono ~ E. sound, S. Ton; E. scan ’tutkia tarkoin’ >? scandal
žõdis 'sõna; sõnavõtt'
zvanīt ’soittaa’ (ring, phone) = pol. dzwonić, ven. zvonitj
> zvans ’kell(ahelin)’; piezvanīt = helistama >? sone-sono-suoni
Liettua:
skambinti ’soittaa’ (ring, ringa, läuten);
> skambesỹs 'kõlin, helin; kõla, heli' > skambéti (skamba) 'kõlisema, helisema; kõlama'
žaidimas ’peli’ ("soidin"); zaidejas 'pelaaja' > zaidziu ’play’
Altnordisches:
dans 'Tanz' ~ ahd. dansōn 'ziehen' ~ got. thinsan
~ ai. tamsayati 'zieht hin und her, schüttelt' > Sw. dansa
svanr 'Schwan' (nnorw. svana, m. svon) ~ ae. swinsian 'singen'
~ ai. svánati 'tönt, klingt', Lat. sonus 'schall, laut',
~ air. sennaim 'harfe spielen' (& 'der Sänger')
~ R: svin 'sika' = E. swine ~ swan
Nr-Dän:
done ’Schlinge aus einem gebogenen Zweig’;
~ schw. dona; ahd. dona ’Zweig, Ranke’; mhd. done ’Spannung
< germ. *thunó ~ mhd. don ’ausgespannt’ > lat. tenus ’Strick’, gr, ténon ’Sehne’
< idg. *ten ’spannen, ziehen’ (> tynd) ~ skr. tántu-, tantrî ’Faden, String’;
~ aslav. tonoto ’Strick, Dohne’ >? tonus-tendon
tone (Ton); anord. tônn ’Note’ < lat. tonus
< gr. tónos ’Saite, Ton’ < ’Spannung’ ~ skr. tâna- ’Faden, mus. Ton’
< idg. *ten ’ausspannen, -strecken’
tóni, tónn ’ton, note’ < lat. tonus < gr. tonos ’saite, ton’ (’spannung’)
Ruots: Lars-Ivar Ringbom: Paradisus Terrestris; Helsinforsiae 1958:
s.331-2 Maailman luominen - Ahura Mazdan luomistyö; seitsemäntenä loi
(= dana) Gayomart -ihmisen prototyypin’ - Daite-joen rantatörmällä, maan keskustassa... Och av himmelns ljus och friskhet danade han vidare männens och tjur-djurens sperma; ty dessa två spermata har sitt ursprung i eld, icke i vatten...
< R. dana ’luoda, muodostaa’ - viittaa siihen, että ton-sana on soidinmenoja...
svin 'sika' = E. swine ~ swan
tunga (= ON, 1500-l.) 'kieli (puhe- ja suun k.)
~ E. tongue = AS tunge, germ. Zunge, Got. tuggō
~ cogn. Lat. lingua, < OL dingua >? Vrt. hantin kielen t ~ l (!)
Hollanti:
deun 'Lied; Gesangsweise; karg, gierig'; deuntje das Liedlein'
~ Romaanit: džānā (diana, jānā) ’tietää’ >? F. sana
toon 1) der Ton, Laut, 2) Fusszehe (jalanvarvas), 3) näytelmä
4) die Blossstellung (saattaminen vaaranalaiseksi);
5) die Vorstellung (eteenasettaminen, esittely)
> Tooneel 'näyttämö'; Tooneldans 'das Ballet';
> Toonbeeld 'das Schaubild, Muster'; Tooner der Vorzeiger' (näyttäjä)
toonen 'zeigen, erweisen, sich stellen; tönen'
Saksa:
Sehne 'suoni' = mhd sne(we) = afls. sinu, engl. sinew, anord sin
> Senne ’jänne’ ~ skr. snâva-s ’jänne’; awest. hinu- 'Band, Fessel'
~ lett. pasainis 'Schnur'; lit. sena 'Wand' = lett. sëna (seinä!)
~ ir. sin 'Kette, Halsband' < idg. *sēi.; *səi-; *sī 'binden; Strick, Riemen'
>? E. sin ’synti’; S. Sinn ’mieli’ > S. sehnen ’kaivata’; Sahne
sengen ’polttaa; paahtaa'; saada laulamaan’
=? F. senkka = veren laskeuma > vrt. sänken = vaipua ala
> S. Sehnsucht = kaipaus < S. zehn (10) > dzenn... > Sahne (kerma)
> Ahne = muinainen, esi- > Ahnung = aavistus
singen (mhd) 'laulaa'; sengen 'paahtaa' < (esihist. juuri) sengh
~ ags./ahd singan, engl. to sing, ndl. zingen
anord. syngva, Schw. sjunga, Dän. synge = Got. siggwan (got. auch ’lesen’ & ahd. ’krähen’)
< germ. *singwan < *senguh- 'mit singender Stimme vortragen, singen'
Etym: singen auf lyrischen und sagen auf epischen Vortrag...
>? So lyyrinen - laulettua ja eeppinen - kerrottua/puhuttua
< germ. Wz. sëngw > ’Sang’~ Gr. omphē 'Stimme' < *songuhā >? S. sagen
~ ahd. ags. sang , Schw. sång, Got. saggws < germ. *sangwa- < *songuhos
- unwahrscheinlich <? germ. Wz. sag < idg. seq ’sagen’
> S. Donner; Schwan = E. swan >? swan + wine = Schwein
> Sänger 'laulaja'; Zunge (kieli) = E. tongue
sinken 'painua alas, upota; riutua, hävitä; kaivaa alasp.' ~ sänken = vaipua alas
~ Sinker 'istukas; (vuorik.) kuilunkaivaja'
Tanz 'tanssi'; tanzen 'tanssia' < frz danser (gallorom. *dantsāre) > E. dance
< mlat. *danetzāre 'sich auf eine Tenne (s.d. und dreschen) belustigen'
> lat. dansāre < frankish *dintjan < Frisian dintje 'tremble'
~ afränk. *dansōn 'ziehen' ~ S. Tenne 'puimatanner' ; russ. tancovatj 'to dance'
T(h)on 'savi' < dehnen (venyttää) = slaw. tjanutj >? Danube-Tonava ~ tone
Ton 2) 'heli, hääl; rääkimisviis; maneer; värving'
~ ’Gr, tónos ’jännitetty, jännitys’ (abgespannt); lat. tōnus ’Spannung des Seils, der Saite’
~ ahd. tuni, ags. dyne, engl. din, anord. dynr ’Geräusch’
~ lit. dundéti ’pochen’, aind. dhúni- ’brausend’, dhunáyati ’rauscht’
< idg. Wz. *dhuen-, *dhun- ’dröhnen’ > mhd. mnd. dōn ’Geräusch’
~ alamsaksa dōn, done 'meloodia, viis, mood'
KA: dōn ’Tonart, Singweise’ >? urgallisch: Tonne ’Mass’ (nesteille)
Zunge 'kieli' ~ R. tunga, mnl tonghe ~ E. tongue (kieli) < idg. *dnghu-
~ Lat. lingua (< lingere 'lecken') < OL dingua >? t ~ l (esim. hantit) ~ Russ. jazyk 'language'
>? lpN javza-joikuhoilotus (ruma, kohdetta luonnehtiva)
> javzat, javzedit 'hoilata, joikata (nuotin vierestä t. liioitellen) ~ javzái 'luihu, salakavala'
~ aind. jihwā, juhū, awest. hizvā, hizū, mpers. zuvān, uzvān id.
~ TochA käntu, B kantwa < *tank- >? canto ~ tönen
~ vert. Gr. glotta (orig.) 'Spitze' > 'Sprache; Landzunge'
~ Schamzünglein 'hävynkieli, clitoris' >? singen ~ Zunge 'kieli'
Engl:
cannon ~ Frz. canon, It. cannone < canna 'tube' = Lat. canna 'reed'
> E. cane 'ruoko' ~ Gr. kánna 'reed' (Eastern origin) ~ Hepr. quāneh; Arab. qānah id.
canorous 'soinnukas, melodinen'; canto 'laulu'
chant 'laulu; resit. psalmilaulu; yksitoikkoinen, monotoninen sävel, puhe'
> laulaa, ylistää, messuta; säkkipillin puhallin >? kantele!
> chantey '(merimiesten) työlaulu' >? Lat. cantare
> enchant ’began as sorcery’ < lat. incantare ’to over-sing’ (joku puolellesi)
>? vrt. S. Lied (laulu) > E. lead = ohjata > litania > S. leiten (johdatella)
charm 1) ’attractiveness’, 2) ’song, incantation’ (loitsu)
< Fr. charme < Lat. carmen < *canmen < canere ’to sing’
~ E. sinew 'suoni' ~ chant 'merim.laulu'
dance 'Tanz-'; ’tanssia’ > lp Kuola: tan'tsaD ~ ven. tanetsj 'tanssi'
> R. dansa 'tanssia' ~ ai. tamsayati 'zieht hin und her, schüttelt'
~ Lat. *dansāre < Frankish *dintjan ~ Frisian dintje ’tremble’
~ SamJur. tānts, tāns, tānzз 'käärme, nahkiainen'; T: tansu 'nahkiainen'
keen 2) 'Irish lament' ('itkuvirsi'; laulaa itkuvirttä) < Ir. caoine < cáinim 'I weep'
phonemic 'foneemi-' - phonetic 'äänteellinen, äänne-' < phone 'äänne' >? eeminen - eettinen
sing ’laulaa’ > kuumentaa, paisua?
~? R. säng = sänky > heng-ellinen > E. hang = riippua ~? F. sänki (leikattu viljapelto, parran-sänki)
OE:
swinsian 'sing, sound melodiously' ~ swōgan = resound, make a noise
tone < Ofrz ton, S. Ton ~ lat. tonus < gr. tónos ’stretching, tension’ > sound
< IE *ton-, *ten- ’stretch’ > E. tend, tense, thin > tendon ’suoni’
& IE *ton- ’resound’ > E. thunder ~ tune > F. tanner
> S: Thon 'savi'; Ton ’sävel’ > L. tono ’jyristä >? zone >? soidinreviiri
> detonate ’to thunder down’ ~ Lat. detonare > thunder-tone ~ Romaanit: džānā (diana, jānā) ’tietää’
tongue 'kieli' ~ song 'laulu' ~ S.Sänger 'laulaja'; Zunge 'kieli'
~ E. anger 'vaara'; hunger 'nälkä'
swan 'joutsen' > vrt. sign; sigh 'huokaus' < IE *swon-, swen- 'make sound'
> Lat. sonus 'sound' < canere 'to sing' ~ Germ. Hahn 'cock';
> S. Zeichen (merkki) > seufzen (huokailla) > sein (olla) > soida > sono-re
~ ON. svanr (poet.) 'laulujoutsen' < skr. svānati '(it) sounds' > Lat. sonare 'to sound'
~ Welsh: swn = (sain) ääni, sävel (noise, sound) ~ swnian ’to murmur, grumble, nag’;
> swnio ’to sound, pronounce’; swnt ’sound, strait’ ~ R. svin 'swine'
Welsh:
cân ’song’ (canau, caneuon); cantwr, cantor ’singer’ = ceiniad id.
> caniad 1) ’singing, ringing, crowing’, 2) song, poem’
> canu (kanii) ’sing, chant; play; crow; ring’ (v.)
> canii tellin > saam. kjell = kello > bell > kuulla?
> -canon -soitin, kanun etc. >? kantele < Arabial? `kaino` = naislaulaja keskiajalla
can ’white’; cannaid ’white, bright, luminous’ ~ canoli ’centre’
cant 1) ’circle, ring, rim; tyre (rengas)’, 2) ’100’
>? dzenn-zehn; count ’laskea’
sain (seiniau) ’sound, tone’ (ääni)
~ sain (kymri) ’ääni’ >? E. sign ’merkki’
seinio ’sound, resound’; seinber ’melodious, euphonious’; seineg ’phonetics’
> seinber ’melodious, euphonious’; seinfforch ’tuning-fork’ >? science-saint (= seintio)
swn = (sain) ääni, sävel (noise, sound);
> swnian ’to murmur, grumble, nag’ > swnio ’to sound, pronounce’; swnt ’sound, strait’
> E. swan = joutsen > vrt. sign, sigh (huokaus)
> S. Zeichen (merkki) > seufzen (huokailla) > sein (olla) > soida > sonore
swyn (-ion) ’charm, fasvination, spell, magic’;
> swyno ’to charm, enchant, bewitch’ >? sono-
> swynwr ’velho, loitsija’ (magician, wizard) >? swear; swine; sin; syntyä
cwndid = song, carol < cwn = (ci) koira
> cwgn = (cygnau) n.m. knot; knuckle; joint
>? E. sound > F. sünti ~ cygnaeus-joutsen
> cwningen (cwningod) ’rabbit’ >? kuningas
~ cyngan ’suitable, harmonious’ >? cyn- ~ con- >? song-/synkata
tiwn ’tune’; tiwnio ’to tune’
tôn (tonau) ’tone; tune’;
> toncio ’to tinkle, ring’; tonc ’tinkle, ring (kello), clash’
Kymri:
dant 'soittimen kieli' > cerdd dant = kielen taito (soitto, musiikki)
~ E. dent-, dens ’tooth’
swn = (> sain) ääni, sävel > vrt. sign; sigh (huokaus)
> E. swan = joutsen ~ Welsh: swn = (sain) ääni, sävel
son ’huhu, ääni, melu; pomo, maininta, merkki’
swynwr 'velho, loitsija' > swear > swine > sin > syntyä
Ranska: (Sijaitsee osiossa Soidinmusiikki XIVb)