Soitto-tanssitermit I
Soidin-tanssitermit I
Lukijalle:
Tämä (n. 70 sivua käsittävä maakohtaiseen jaotteluun pohjautuva perussanasto) ei ole tieteellinen tutkielma vaan ainoastaan luonnos aiheesta, kuinka musiikkitermit muodostuvat ja kuinka ne yhtyvät soidinmenot-sanueeseen.
Tätä johdantoluonnosta täydentävät kotisivuillani olevat " Soidinmenot - yleistä", "Kantele I-III" sekä ennen kaikkea "Soidinmusiikki I-XVI ". Koska jaotteluperusteet ovat eri osissa erilaisia, sisältää aineisto runsaasti toistoa, joka jää lukijan huomioitavaksi. Sivumäärät ovat viitteellisiä ja osoittavat ainoastaan aineiston suhteellista laajuutta (Kotisivuille tullut uudistettu järjestys - 20 dokum. < 20 sivua).
12.12.2014: Vokaalin päällä oleva pidentymistä merkitsevä viiva on jossain korvattu vokaalin jälkeisellä kaksoispisteellä, koska en heti löytänyt tuota pidennysmerkkiä Times-fonteista. Tällainen esim. pitkää y:tä osoittava merkki oli niin hankala saada paikoilleen, että jätin sen pois kaikkialta. Kirjoitustapani ei siis ole kielitieteellisesti luotettava, koska tiedettä tekevät löytävät oikein kirjoitetut tarkemerkit alan alkuperäislähteistä. Tietoisen huolimaton - tarkoitusperä ja lukijat huomioiden - en ole pyrkinyt olemaan.
Hakasulut osoittavat myöhemmin tekemiäni tarkennuksia. Merkki "~" tarkoittaa yleensä omaa arveluani, koska tällaista epätäsmällistä merkintää ei yleensä näy alan tieteellisessä kirjallisuudessa. Sama koske merkkiyhdistelmää ">?". Se on oma arveluni mahdollisuudesta, että jotkin kaksi asiaa liittyvät yhteen esim. ajallisen peräkkäisyyden tai sanan muuntumisprosessin vuoksi. Pelkkä "> (<)" -merkki viittaa varmempaan yhteyteen, joka on jo esim. esitetty jossain julkaisussa tai muuten on itsestään selvä asia.
I osa (~ 56 s.) käsittelee sama-sanueen (jaettu kolmeen osaan) etymologista sisältöä ja sanueen mahdollista kytketymistä erityisesti shamanismiin.
1) SAMA > Ks. "Soidinmusiikki I-IV"; "LPR" = IS: Laulu-puu-rumpu 1998
I: SAMA/SAMB/SHAM~SEM~SIM/SYM~SOM~SUÕMM
1A) SÆM-RIITTI
1B) SÆM-SILMÄ-TIETO (>? VALO)-KONSULTTI
1C) SÆM-LAULU/LUKU
1D) SÆMP-SOIDIN-7-KYLVÖ-MYLLY-TANSSI
1E) SÄMP-LOVI(KALVO) & TŠOMBO-MÄNTÄ
1F) SÆM-KUTU/JUOMA/VAAHTO/SIEMEN
1G) SÆME-TRANSSI
1H) SÆMÆ-KAIKKEUS-YKSEYS
1I) SÆM - MAA-ILMAN VALO (F. HUOMEN & HÄMÄRÄ)
1J) SÆM-AIKA (A & W)
1K) SÆM-LOPPU-ENNUSTUS
Toinen mahdollinen jaottelutapa, joka pohjautuu shamanistisen transsin eri vaiheisiin:
SOIDINMENO-PROSESSI
I: AIKA: A) KIIMA-AIKA, (TIME-ZEIT-AEG-HORA-ZAMN)
B) PYHÄ AIKA (viikko),
C) ABSTRAKTI AJAN KULKU
D) KANTOAIKA
II: PAIKKA: AUKIO-PUIMATANNER-NÄYTTÄMÖ-CIRC-PIIRI ~ ODEUM
III: ACTORS: POET-MUSICIAN-SEPPÄ & VIR/VIRGO
IV: A) SAM(A)-YHDESSÄ ~ OCTA- < PARI-KAKSI-GEMINI = JUM-ÄGRÄS
< JOUKKO-LAUMA-KUORO a) suureneminen-paksuneminen:
B) KUTSUMINEN-MAANITTELU-KUULEMINEN
C) LEMMENSAIRAUS-ULVONTA-VIHLONTA ~ ITKU~VIRSI
D) ÄÄNI-PUHE-SANA-LAULU-HUUTO-VIHELLYS
a) hyönteisen surina - pisto, b) kurkku(torvi)-korva-
c) joutsen-kurki, d) ukkonen-noitarumpu
E) LOITSIMINEN-LUMOAMINEN-NOITUMINEN
F) TANSSI: JUMP-HYPPIÄ-KONTATA-LENK-LINKUTTAA
~ ASTUA-KULKEA-JUOSTA
a) neste: virrata-valua & joki/tie, b) tinata-juottaa
c) lipeä-tina-räkä, d) vaahto-sammas; vesikeppi
G) KUUMENEMINEN-PUNASTUMINEN
SOKEUS-SALAMA-VALO-RAKKAUS
H) EESTAAS-LIIKE: SWAY-KIIKKU ~ SOUTU(VENE)
~ RIIMI-SÄKEISTÖ-JONO/KETJU-RUNO
TRANSSI: KYLVÖ-TAONTA-PUINTI-PIEKSÄNTÄ-KUTU
TAAMONTA-KESYTYS-RATSASTUS-LEAD-OHJ(A)US
I) NÄPPÄILY-PISTO:
~ SAMMAS-SAPA-TANKO-HÄNTÄ-MATO-TOUKKA
J) MYRKKY-LAHJA; HEDELMÄ-ÄITI ~ GNOSIS-KIITOS
K) KENNO-KOHTU-LUOLA-PIILO ~ GEMINI-KAKSEUS
L) KOSIO-HÄÄT-MORSIAN-SULHANEN
< SOK-ROT ~ SACRED ‹ GENOS-SOCIETY
M) UNI...
Ei liene sattumaa, että shamanistinen transsi ja soidinmenot sisältävät lähes identtisen rakenteen, joka siis näyttää olevan jotain ihmismielen syvyyksissä olevaa ainesta. Johtopäätökset jätän lukijalle.
- I osan toinen jakso ('Soidinmusiikki IV ~ 8 s.) käsittelee mm. musiikin osuutta VT- Raamatussa. Lähteeenä on FOLKFORUM - kansanmusiikki- ja kansantanssialan seminaarissa 11.1.2008 klo13-17 Turussa pidetty esitelmä, joka pohjautuu tähän materiaaliin.
II osa sisältää soidinmusiikkitermejä (>190 s ~ 20 sivun jaksoissa):
III osa sisältää hajakeräelmän etupäässä etnisten musiikkikulttuurien alueilta. Se muodostaa pohjan, jolle joku muu voi halutessaan rakentaa täydentämällä etnisen musiikin globaalista sanastoa. Myös allekirjoittaneelle voi lähettää täydentäviä ehdotuksia, jotka koetan huomioida annetun ajan puitteissa.
Esimerkki hanuri-sanaston keruusta:
Suomi:
Harmonikka -sana (saks. Harmonika) ei käy tässä yhteydessä, koska se on assosioitunut nykyisin taidemusiikkiin. Lapissa on yleisesti käytetty nimitystä haitari (erityisesti paljon kansanpelimannien käytössä olleesta kaksirivisestä hanurista). Nimi löytyy sangen usein tämän päivän suomalaisilta etnolevytyksiltä. Kuolan Lapin sanakirja (lpKld garman, lpK garmaan) sekä SSA III (ka sirmakka) käyttävät molemmat käännöstä ’hanuri’ (ei siis harmonikka). Epäselvyys on yleistä, sillä ven. sanakirjassa:
- haitari = baján (est. ’eriline suur harmoonika; muinainen venäl. laulaja’)
- hanuri = garmón’ > lpKuola garman ’hanuri (Harmonika)’
- harmonikka = v. garmónika (est. ’lõõts-, kortspill, harmoonika’)
- garmóshka = harmonikka,
vaikka sanan diminutiivinen muoto viittaisi ’kaksiriviseen’ ja sopisi paremmin kääntää sanoilla ’haitari, hanuri’. ’Haitari’ ei ole bajánin ainoa oikea käännös, koska - kuten virolaisesta maininnasta ilmenee, nimitystä käytetään myös suurista konserttiharmonikoista - mutta toisaalta myös kaksirivisistä ’kurtuista, sirmakoista’ jne., joilla esitetään tanssilauluja ympäri Venäjää. Poistin baján -sanan tekstistä, koska sitä olen kuullut käytettävän vain saamelaisten venäjänkielisissä keskusteluissa.
Jos jokin näistä sopii neutraaliksi yleisnimeksi, on se ’hanuri’ (E. accordion).
> sirmakka ’hanuri’ (Harmonika) ~ sermakka ~ ka širmankka
< ven.šarmánka ’posetiivi, väntorel, leierkast’ ~ puola kataryna 'posetiivi'
< SSA: Charmante Katharine -sävelmä; "Kaunis Katriina" -lpKld:n luvvjt-laulu)
~ ? pers. sūrnā(y) > Tü zurna > roman. surla, ven. zurna
garman ’hanuri’; garmanja ’harmonikka’ (lpK - Sverloff)
lpKuola garman ’hanuri (Harmonika)’ > kie(o)tt-g., ńalm-g. ’huuliharppu' (käsi-, suu-harmonikka)
Ja lopuksi:
E. music < gr. mousike < mousikos ’belonging to the Mouses (goddesses of culture)’
~ gr. mouseion ’temple of the Muses’
Mari: muzekán’harmonikka’ (v. garmonj, garmoška) ~ múzyk ’musiikki’
muže ’to perform magic’; mužáŋtše ’povari’ (v. vorožeja, gadalka);
> mužedáš ’ennustaa’ (v. gadatj)
~ mýžo pahan hengen yleisnimitys’
múžyr (mýžyr) ’pari, parillinen’; mužyraŋaš ’mennä naimisiin’ (miehestä)
IS 19.8.14
ONKO TÄSSÄ MUSIIKIN, SHAMANISMIN JA SOIDINMENOJEN SYNTY? ALKAAKO KAIKKI HANURISTA?
- (18.11.14) Seuraava musiikkisanasto ("Soitto- ja tanssitermit I-IV") on ryhmitelty kielten mukaan siten, että kunkin kielen kohdata löytyvät useimmat käytössä olevat musiikkisanat. "Soidinmenot I-XVI" sanastossa jaottelu (kohdat 1-40) ei perustu kieliin vaan sanan/tavun ulkoasuun. Sanastot menevät luonollisesti päällekkäin. Mutta kun jaottelu on kerran tullut tehtyä, niin molemmat tavat ovat tässä, jotta lukija voi valita itselleen käyttökelpoisemman. Oheisessa sanastossa valikoima on huomattavasti pienempi kuin Soidinmenot-kokoelmassa, mutta jälkimmäistä voi käyttää lisätiedon etsimiseen.
On myös syytä katsoa sanastoja dokumenteissa "Soidinmenot - yleistä" (sis. mm. joiku- ja leudd -sanojen kokoelmat) sekä "Kantele I-III", koska niissä on runsaasti muualla käsittelemätöntä musiikkiterminologiaa.
F. ikittää ’nikottaa; nyyhkyttää; änkyttää (SSA 222);
äännellä kiimaisen sonnin tavoin’; ve ikutada, ink. ikostā ’nikottaa’
~ vi iki(s)tada, ikutada ’änkyttää, hihittää; nyyhkyttää, nikotella’
>? unk. iker = kaksonen >? Ägräs ~ F. ikä
ikä (> iki-, ikuinen) ’Alter’; ve igahīńe ’ikivanha’, va itšä = ikä ’ikä’
> lp. âkke ’ikä, elinaika, pitkä aika’ > jâkke ’vuosi’; md ije, tšer. i(j) id.,
~ iäš, ijaš ’vuotias’, unk. év ’vuosi’, éves ’-vuotinen, -vuotias’
< ieur. *iēguā, vrt. liett. jegà ’voima’ (>? joiku)
~ kr. hēbē ’nuoruuden voima, nuoruusikä; täysikasvuisuus’ >? wog. eüküä
kortata ’korventaa, paahtaa, pyytää, tavoitella, penkoa, kähveltää'
> ka ’harata, haalia, kiskoa’;
> lp goar'det ’paahtaa, korventaa, kiihkeästi pyytää
> mdE kirtams, kurtams, M kərtams ’korventaa, paahtaa’;
> tšer korδem ’kuljettaa palavaa pärettä uhripöydän ympäri, savuttaa (ennen rukousta so. suitsuttaa)
> Koivulehto 1979 Juhlak < ieur *krd- ’palaa, hehkua, lämmittää’
korttaa ’taikoa, pilata et. pahansuovalla katseella' (Sm kortto jne)
~ lpN goartot ’pilaantua, tulla osumattomaksi; lpLu kuor'htē ’vatsakipu’
> lpN guorte ’jonkinl. eläin, jonka uskotaan aiheuttavan sydänkipuja’
< lpN guoržo ’henkilö, jolla on paha silmä’
kutea (kuden)'leka (om fiskar)';
Ostj. chujem 'lägga rom' <? ostj. DN χu`t' 'kala' (k'u`l')
laulaa 'singen' = lp law'lot 'laulaa'
>? Latv. laulát 'laulatama'; lauliba 'abielu'; jaunlaulātā 'morsian'
>? Azerbaidjan lejlək 'toonekurg'
loilu ’laulu’ (Gottlund: Bellamannin laulut - kansiteksti)
~ SSA: Ka loil 'unilaulu' > loilotus, renkutus > lat. lud(ensis) = leikki(vä)
21.11.97 luikauttaa >? vi. luik 'joutsen' > luihk > leuka
~? jouko = joutsen> Joukahainen > ks. joiku
> F. ’luoda’ (Luoja ’jakoi’ maat vedestä) >? R. ljud (ääni < Saam: luo∂o (erämaa; S. Einöde)
Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko: F. löyly; Lp lievl ’höyry’
> ’henki’ = syrj. lol, votj. lul, ostj. lil, vog. lili, unk. léelek
> Viro leil, liiv. läul ’höyry; henki, elämä’ > laulu
SKES: Soida (1054-1056) > ks. Soidinmusikki XIII:32
SSA (Suomen sanojen alkuperä) III s.193:
soida - "...On oletettu, että tähän yhteyteen kuuluisivat myös tšer šo (ša) > šaktem/šoktem 'soittaa; soida'; vog. soj/suj 'puhe, ääni; huuto, sanoma'; ostj. söj/sej, sij 'ääni, puhe; huhu, tieto'; unk. zaj 'melu, hälinä'; silloin soimisen merkitys olisi primaari ja ims kielissä tavattava merkitys 'ajaa, ajattaa; moittia' edellisestä kehittynyt... Lätökohtana voisi olla onomat.-deskr. nopean liikkeen ja sen synnyttämän äänen kuvaus (kulkuneuvo, keppi, soittimen kieli)..."
IS 18.5.2014: Lähtökohtana voisi olla myös soidinmenot, jolloin 'juoksulla olo t. ajo yhtyy äänentuottamiseen. Tässä on perusero oman lähtökohtani/lähestymistapani ja ortodoksietymologian välillä.
F. soida ~ S. süd ’etelä’; lpKld soije, soive ’etelä; lämmin (= Est. soe)’
>? E. zone ’piiri, kehä, raja, vyöhyke’ ~ soidinreviiri ~ ? Gr. zωŋ 'life'
~ Liettua: LPR300: žaidimas 'peli’ ~ ’soidin’
> zaidejas 'pelaaja' > zaidziu ’play’
> E. goat ’animal that jumps about’
> Est. soi ’oinas, jäär’ (pässi), sokk 'pukki'; syrj. šoi ’laip’ (ruumis)
>? soitto >? saivo-soidin (S. Zeit = aika > taide!).
>? Ven. soite ’suguëühe, koitus’ = F. soitto = Lat. coitus
>? ven: baránj’oinas, jäär’ (pässi)
soida ’(er)klingen, -schallen; balzen (olla soitimella)’; ka soija id.
- soidin ’lintujen kosiomenot’; ly soittoa ’soittaa; tykyttää (valtimo)’
> Agricola: leikkiä = soittaa >? sm. soiva < koivu (kova, kuiva);
~ ve soitta ’soittaa (torvea, pilliä); lyödä jymäyttää’; va seittā ’haukkua’
~ vi sõita ’ajaa, ajella’; sõidelda ’torua, riidellä’; li seitə ’nuhdella’
= lp čuoggjât ’soida’, čuojâtit ’soittaa’
~ Kld soiv(e) ’lämmin, etelä’ (saivo-suoja)
~ ? tšer. ša-, šo- > šaktem, šoktem ’soittaa, soida; kuulua’
~? tšer. čəń ’äänekkäästi’; čojn ’takorauta’; unk. zaj ’melu’
> ostj. söj, sej, sij ’ääni, puhe; huhu; tieto’ (> vog. sij id.)
~ vog soj, suj ’puhe, ääni; huuto, meteli; sanoma, maine’;
~ liv < lätt 2131 zōig 'Säge' (saha) < lett. zagiš id.; zāks < mnd sage
~? E. saw 'saha' ~ say/said 'sanoa/sanoi' ~ E. joy;
~? S. sagen 'sanoa'S. singen ~ S. sängen 'soittaa' ~ 'paahtaa'
Karjala, Impilahti: pajattua 'laulaa' > Hyvä nuapur hyviä pagisoo, a paha pahua pajattaa.
romata 'soittaa epäsointuisasti'
rämbyttiä 'soittaa huonosti, epäsointuisasti'
Livvi: (Aunuksenkarj.) keükkä, keükkü ’kleiner Hügel, Anhöhe’ (Mullonen 1995).
Lyydi: bajuttada ’laulaa bai bai:ta kätkyttä soudattaen’
~ pajattada ’laulaa; veisata’ < v. pet', pojút'
> pajo ’pesnja’ (laulu); lühüd pajo ’tšastuška’
igrak ’mielitietty’ Av. igraljnik' ~ v. igrók ’pelaaja, peluri’ <? v. igratj
Vepsä: bajutada = laulaa ’baju-baju’ uinuttaessa lasta
~ pajatada 'laulaa'; pajo 'laulu'
kim ’kiima’ ~ lpK: ǩee'mm = kiima
~ ven. gimn 'hymni, laulu’ ~ gumnó ’luuva, puimahuone’
= ven. tok (virta, puimatanner; soidin) > tokovánie
> ven. tókar’ ’sorvari’ >? esp. tocar ’soittaa’
>? tokka-touch-dog > toxid-takomo-tecken >? gemini
launda ’laulaa’
lölitada ’laulaa, hyräillä’ = ven. napevát', napét' >? lyylitellä
soit ’soitin’ = ven. svistok, dudotška
soit = paimentorvi; soita = soittaa torvea > hän soitab
soitta (pal'l'aižel) ’takoa, hakata (muruiksi); pieksää’ = v. kolotit' >? soittaa
~ haugoida ’halkaista; pilkkoa’ = v. kolót'
voik = itku; voikta = itkeä (sekä itkemisestä että itkuvirrestä) >? joiku
Vatja: (venäl. "l" [л] = "l".)
laulaa, lauloa = laulda; laulo, laulu ‘laulu; laul, laulmine‘ = v. pesnja; penie
Laulõmmag i tanttsizimmaG = laulsime ja tantsisime; Sizaz laulab = ööbik laulab (satakieli)
> lopulaulu (Lu Li lorilaul) = v. pohabnaja pesnja
> Lu Lopulauluja miε em tää, miε en pillittännü = ’Lorilaule ma ei tea, ma ei mänginud pilli’
(laulti lõõtspillimängu saatel); laulõlla = laulda (petj, napevatj)
> laulattaa 1) ’matusetalitust pidada, jumalasõnaga matta (lauluttaa, laulõttaa)’
2) ’matusetalitusel õnnistada’ 3) ’laulma ajada v. panna’; petjsja (pajótsja, pelosj)
lõõri 1) ’lõõri!’ - ’lõõritussõna rahvalaulu refräänis’; 2) ’kurkku’
> lõõrittaa ’lõõritada’ (laulaa) = v. (zvonko) petj
lõõz (lões) ’kiigelaulu refräänielement’; lõõsab mettsez ’kolab metsas’
~ lõõža ’suusk’ (suksi) < v. lyža
lõõtsuta = lõõtsutada, (häälekalt) hingeldada
mäŋko (mäntšü, mäntši) 1) mäng (leikki; v. igra); 2) mäng (soidin; v. tok)
3) mänguasi’ = v. igruška > pimopilkkoa mäńd'ittii = pimesikku mängiti
> (metsise-, tedre) mäng (tok) >? Esp. tocar = soittaa
> Se (kuli kiila ’kurni’) on mehhii mäñko, pojod mäntšääs kuli kiilaa
> mäŋkova 'kerge, mänglev, lõbus' (v. legkij; kevyt; lievä, helppo)
>? F. leikki >? ’karata’ = tanssia
> mäntšäG (mäntšää)’leikkiä, pelata; soittaa’ (mändšī, -tšiväD, mäntšäväD)
~ vir. mäng >? Meandaš > F: mäntä, hierin >? (Ilo)mantsi; Mäntsälä
= mäntšeä (mäntšiä) ’mängida’ = miε mäńd'en = ma mängin
> mäntšü ’mäng’ (igra) ’leikki’; mäńńü(D), mäntšüä;
> mäntšü aik ’kihu/mängi aeg’ = v. vremja tetški ’kiima-aika’
pilli ’pilli’ = ven. svistul’ka; pillittä:G ’soittaa’; pillitelläG’soitella’
rakko-pilli ’toru-pill’ (säkkipilli) = Ven. volynka (Joenperä murt.) <? Wolynia
sõittaa 1) tõrelda, riielda, sõidelda, pragada, (läbi) sõimata
2) sõidma, sõitu tegema (matkata, matkustaa)
> sõittamin 'sõilemine, riidlemine' (v. ukory, branj, ruganj)
~ sõittõlu 'riid, tüli' (v. ssora, razdor); sõittõlusõna = sõimasõna 'sõimusõna'
sõitõlla 'tülitseda, riielda, tõrelda'
Kettunen, Lauri: Vatjan kielen Mahun murteen sanasto (1986): LPR 431
kikkerpal'li ’kuperkeikka’; kukertāG ’kaataa’
>? est. Kukkerpillid; teeren kukerrus; kikki-kuherrus
лauлāG ’laulaa’
mäntšäG = ’leikkiä, pelata, soittaa’ (mändšī, -tšiväD, mäntšäväD)
~ vir. mäng >? Meandaš > F: mäntä, hierin >? (Ilo)mantsi; Mäntsälä
seiteллaG (seitteлemmā, seittē) ’kiroilla, torua, riidellä’ = ven. rugat’sja
~ seittāG (seittemā, seitā) ’torua, moittia’ = ven. rugat’ >? soittaa-seita
tšävelläG ’kävellä’ ~ tšävväG ’kulkea, käydä’ >? säveltää (kuka keksi?)
~ vrt. est. sõita ’ajaa, ajella’ ~ sõit ’soitto’
Dmitri Tsvetkov: Vatjan kielen Joenperän murteen sanasto (LSFU 25) toim. Johanna Laakso (> ks. LPR 383):
drubattši ’tromperer’ (torvensoittaja) < v. trubatš; truba > druba ’torvi’
~ drubittema, drubitta ’pasundama’ (soittaa torvea/paimentorvea)
< v. trubitj, igratj v rožók (sarv muusikariistana; trompet; lutu-, karjasarv)
~ trummu ’trumm’ (rumpu) = Ven. baraban
kanneл ’kannel’ (kantele) = v. gusli
> nät sel mehel kanneлa tšēlet pillitteväd niku pajattevaD....
kīkkuj(e) ’kiikur’ (hyppijä - johonkin uskonlahkoon kuuluva);
> kīkku ’kiigu’ (keinu); kīkkuma ’kiikuma; kõikuma’ (hyppiä, keinua)
~ skripk ’kiikkannel’ (viulu) < Ven. skripka
> skripka pillittemä ’kiika lööma’ (soittaa viulua)
kimauttema ’laulaa/puhua hennolla/kimeällä äänellä’
лauлo ’laul’ (laulaminen) = v. penie
> лauлoje ’laulu laulja’ (laulaja) = v. pevets
> лauлoi linnukkein ’iidutaja’ (laululintunen) = v. pevetšaja ptitška
> лauлottema, лauлotta ’laulatama’ (toim. ruumiinsiunaus) = v. otpevatj
mäŋko ’peli, pelaaminen’
mäńńüttemä, mäńńüttä ’mängatama; huvittaa leikillä, leikittää’
= ven. zabawljat' igroj
mänt 'mänd’ (mutovka) ’härkin, mäntä’; mäntämä, männet ’mändama’
~ mäntü ’mände’ (sosnovyj), ’mänty-’
mäntšü ’mäng’ (igra) ’leikki; soidin (ven. tokujut)’; mäńńü(d), mäntšüä;
> mäntšü aik ’kihu/mängi aeg’ = v. vremja tetški ’kiima-aika’
mäntšümä, mäntšüä ’kudrutama, mängama’ >? Vatja: tš ~ F. ”k” ~ Est. ”g”
= v. tokovat’, igrat’ ’leikkiä; olla soitimella’ >? esp. tocar ’soittaa’
nōīD ’nuotti’; nōti tširje ’noodi raamat’ (nuotit, nuottikirja) = v. noty
pilli ’pill’ (soitin yl.); pilliä puhuma ’soittaa pilliä’ = v. igratj na svireli
> pillittejä ’muusikant’ (soittoniekka) = v. muzykant;
> pillittemä, pillittä ’soittaa’ >
(garmeni, gitari, oreli, rakko-pilli, ruskov, skripk, šarmaŋk, zāлE)
skripk ’kiikkannel’ (viulu) < Ven. skripka
> skripka pillittemä ’kiika lööma’ (soittaa viulua)
> struna (< ven.)’kiiga kell; soittimen kieli’
toro 'tori’ (torvi, piippu) = Ven. truba
~ toro-/doro-? pilli ’torupilli’ (säkkipilli) = Ven. volynka
< ven. volýnetsj 'Wolynian asukas' (?)
tšätšüttemin ’loilotus; tuudittaminen’ = l'ūl'uttemin >? F. kätkyt
~ tšätšüttēmä, tšätšüttä ’hällitama; loilutama’; F. ’tuudittaa’
= ven. katšat’ (= ubajukivat’) ’keinuttaa, tuudittaa’
~ ven. tetška 'kiima' < tetšenie ’virtaus’
tšävelemä, tšävel ~ tšävellE ’uitma; kävelema, heitlema’ (ven. dvigat’sja)
= (kävellä/liikkua hitaasti); tšävelen; jänes tšäveleb >? säveltää
turu 1) ’turu’ (tori, markkinapaikka) = Ven. bazar, rynok,
2) ’toru’ (torvi) = Ven. truba > ks. drubattši >? Thor
> turuttema ’torutama’ (soittaa torvea) = trubitj
vēreltēmä (лauloma) ’tallerdama’ (laulaa) = Ven. petj
Inkeri:
hümissä ’hymistä; kumista’ ~ hünissä ’laulaa itsekseen hiljaa’
~ hümmissellä ’vavista’; hümmässüttä: ’värisyttää’
keitsaDa ’telmiä, peuhata’;
~ kekki ’lasten leikki’ (hypitään yhdellä jalalla) >? lpK kikki-hyppy
~ keksuttā ’kävellä lyhyin, nopein askelin’
trallaDella ’soittaa (kannelta); vrt. trallaDa ’juoksennella’; tralluttā ’laulella’
~ vrt. vi sõita ’ajaa’; F. rallatella ’laulella (ilman sanoja)’; ralli-laulu/ajo
Nirvi, 1971 - Inkeroismurteiden sanakirja (yl.):
laulu; laulā: laulattā 1) laulattaa,
2) valmistaa sairasta kuolemaan; siunata (ruumis)’; laulā ’antaa ilmi’
> Isuri-Hevaha: laulaG ’laulaa (laulda)'
lovaDa 'kulkea, kävellä; ajelehtia' (lovajāt = ajelehtivat; lovajā ’kävelee’)
> lovissa, lovisō = kävellä siellä täällä rauhattomasti (ed.takaisin)
> lovvīne = edestakaisin kulkeminen
> лovisəmma 'luusima' ~ lovi (loveD) ’rako’
~ Viro: lõuata’kiljua, ulvoa, rääkyä; haukkua (moittia)
~ Vatja: lõvata ’(ringi) käia’; tšävelläG ’kävellä’
>? F. säveltää >? leudd/luvvt
>? vrt. F. soittaa ~ Est. sõitma ’ajaa’; lpKld: ai(j)e ’venäl. laulu’ >? F. ajo?
luDuttā ’soittaa paimentorvella’; l'ul'uttā ’laulaa lapsi nukkumaan’
> luttu = irtaantunut ontto sarvi
< ven. ljuljukat' ~ vrt. luul'u ’kätkyt’ < ven. ljul'ka
lueDella ’luetella; esittää itkuvirttä’; luettā ’luettaa loitsua’
~ lueDella = luetella; esittää itkuvirttä ('itet't'ī, lueteltī')
~ luettā = luetella loitsua > luvaDa = luvata
~ luGu ’lukumäärä; tahti; mitta; loitsu/noitaluku; otsake ym.’
soittā 1) ’soittaa’, 2) ’kulkea, mennä nopeasti’, 3) matkustaa;
> soittu (pl. soitot) ’soitin, soittoväline, pilli’ (= vir. soittu); soitto ’soitto’
> sūrsoittu ’tuohitorvi’; sūsoittu ’pajupilli’; soiDella ’soitella’
trallaDella ’soittaa (kannelta); vrt. trallaDa ’juoksennella’; tralluttā ’laulella’
truba 1) savupiippu’, 2) vesiränni, 3) (paimen)torvi (tuohipääll.) < ven. truba
> truvittā ’soittaa torvea; ’puhub sarve’; truBat'šista ’nuohooja’ (!)
>? truveeri-trumpetisti
Liivi:
haravoDi ’ringmäng’ (tyttöjen tanssi)
kùora- ’korva-’ >? E. choir ’kuoro’ > choral
lōt ’Gottesdienst’ >? Est. laat 'markkinat' >? leudd yms.
loùlə ’singen’ = Est. laulda, F. laulaa ~ loul ’lindern’
~ loùl ’Lied, Psalm, Gedicht, laulu’;
~ loùliB ’Trauung, Ehestand’ (= lōlattəks)
> neitsəd lōlistə lōlid'i ’die Mädchen sangen Lieder’
~ lōlaji ’Sänger’ (Sal. loulai) ~ Est. laulja
> lōlattəks ’Ehe’ (avioliitto, Est. laulatus)
~ lōlattə ’trauen’ (vihkiä) = Est. laulatada ’laulattaa’
- (Uibopuu s.200: Livõ lõlõd 'Liivin runoilija (= Est. 'luuletaja')'
mängõ = Est. mängima ’soittaa’ (itämersen-suom. sana) (spielen, tändeln)
(Alo Raun: Eesti keele etümoloogiline teatmik, Maarjamaa, Tartu 2000)
~ meŋgil'(ž) ’wunderlich; Narretei’
~ meŋgil't't'ə ’wunderlich sein, närrisches Zeug treiben; spielen’
seittə 1) ’können, vermögen’ = Est. suuta
~ vrt. Est. sõita ’soittaa’ (fahren, durchdringen; vereinen)
2) ’züchtigen’ ~ Est. sõita ’belästigen, quälen’
s.366 siedà ’(hän) laulaa’ (? - epäilyttävä; ei K:n sanak:ssa)
ziŋG ’weltliches Lied’ (loùl) ~ Lt. zińge
> ziŋgə ’singen’ = Lt. zińgēt < Deutsch: singen
> je'dz-ziŋgiji ’vorsager beim singen’ (muut laulavat refrengin)
< je'ts- = Est. ees-, F. edessä-, esi-
Uku Maasing: Eesti usund, Ilmamaa, Tartu, 1995:
Liivi ’jeng’ tähendab hingamist, hingust,...hinge; jengoneitsöd on haldjaneitsid... Pääle selle tuntakse Liivis ainult ’läül’ [F. löyly] sõna sääraseis lauseis, nagu ’laskis leili välja’, ’leilikurk’, kui seda tarvitavat enam loomade puhul nagu Lõuna-Eestis tossu... >? jeng ~ iänj-hengk
Lett. Lehnwörter im Livisch = Liivi < Lätt:
lē'l' ’Nachtschwalbe, Ziegenmelker’ (yökehrääjä)
< lett. lelis (lē'ls) >? est. leelo & leelis ’lipeä(vesi)’
> Est. leelutada ’juorottaa, juorotella; (joikua)’;
> leelutus ’(laulun) juorotus, juorottelu’
2111. ziŋG ’weltliches Lied’ < lett. zinge < dt. singen ’laulaa’
~ 2112. ziŋgə ’singen’ (maall. lauluja) < lett. zinget, -gât id.< dt.
2147. zva'ńńə ’läuten, telephonieren’; zvańń ’läuten’ < lett. zvanit ’läuten’
~ 1745. sazva'ńńə ’zusammenläuten’ (soittaa yhteen?)
< lett. sazvanit ’läuten’ (perfektiv) >? sono-sone; swan: vannoa
~ ? vrt. leda ’joutsen’ ~ S. Laut ’ääni’ > Lied >? suonikaula-song
trump ’Trumpf’ (korttip.’valtti’) ~ lett. trumpa < germ. ~ est. trump
~ lett. trùmpet ’valtittaa’;
liv. trumppət ~ lett. trumpe, trumete(s) < nd. trummete ~
~ mnd. trumpe ’trumpetti’ >? trommel-drum (~ 'kuninkaallinen'?)
trūB ’Röhre’ (putki) ~ lett. truba, trube < russ. truba id. ~ est. truup
trūvə (trūr, trūv) ’trauern’ (murehtia, surra)
< lett. truvet < nd. trūren >? trouveerit ja trubaduurit
Viro:
aas ’silmukka’ (f.); ääs '(sepän) ahjo'; ass ’akseli’ (m.) ~ ais ’aisa’
j(u)ordak (joruma) 'jorista', laulaa syntymähumalassa' (Enen tieto)
kiik ’keinu, kiikku’ >? kiika lööma 'soittaa viulua'
kõnelda ’jutella, sanoa, puhua’; kõne 'rääkimine; keel'
>? Latv. skana ’heli, hääl; kõla; ääni’; skaitīt 'loendama; peast lugema'
> skandināt = (tasakesi) kõlistama ~ Biezais: škindēdams ’klingend’
> (at)skanēt ’kõlama, kostma, helisema; kajama’; skanradis 'komponist'
> skandarbs 'muusikateos' >? F. sana; est. kõne ’puhe’ >? Skandinavia
~ vrt. lat. sono ~ E. sound, S. Ton; E. scan ’tutkia tarkoin’ >? scandal
> Etelä-Viro: konehtia’noitua, taikoa’, konella ’puhella, torua’, vi. kõnelema ’puhua’
> Karjala: koneh 'nõidus, taig' >? skand. kone (?)-noita; lpK kunnj
~ kõnerus’haarainen puu aurankuljetusta varten’
?= sm. konepuu ’tarvepuu’; murt. kone(h) ’työkalu, taikakalu, koje’
laat 'markkinat'
leelis ’lipeä(vesi)’
leelo 'Kagu-Eesti lüüriliste rahvalaulude refräänsõna; regivärsiline rahvalaul'
> Est. leelutada ’juorottaa, juorotella; (joikua)’;
> leelutus ’(laulun) juorotus, juorottelu’
liigolaul 'läti jaanilaul' < latv. līgo 'läti jaanilaulu refrään' ~ latv. līgot
~ Etelä-Viro: liigutama ’laulaa juhannuslaulua’;
lõuata ’kiljua, ulvoa, rääkyä; haukkua (moittia)
lutt (sarvest) 'karjapasun (ka rahvapillina)'
> lutsima 'imama' ~ S. lutschen 'imema, lutsima'
~ vadja luttu 'lapselutt; karjasarv, -pasun'
~ isuri luttu (õõnes) savesti lapselutt'
~ vepsa lutt 'karjasav; vilespill'
luuletama 'värsse looma'; (kõnek.) 'fantaseerima, valetama'
~ F. luulla; lp lollat 'armukade olla' >? est. loll 'tyhmä, hupsu'
> luuletus 'runo'; luule 'runous'
mäng ’leikki, peli; soidin, soitto’; mängima ’leikkiä; soittaa’ = liv. mängõ
> mängida ’soittaa,mänkiä' > mänkeri
> mängima 'harrastama mingit tegevust tema enda pärast, meelelahutukseks, lõbustuseks;
pillil muusikahelisid tekitama'
> mängud = soitto, soidin ~ Kamass: məŋgεm 'mennä, kulkea'
- liivi mängõ 'mängida'; vadja mäntšää 'mängida',
- soome mänkiä 'mängida; karjuda; taguda'; mänkyä 'valju häälega rääkida'
- isuri mängüllä (alalütlev) 'lauldes (lindusest)'; mängüdellä 'mängima õpetada'
- Aunuse karjala mängüö 'valju häält teha, möirata, ulguda'
- lüüdi mängüdä 'kiljuda, vinguda (karu)'; vepsa mänktä 'karjuda'
> ks. Saksan etym. mengen (<*mang 'mischen') 'mischen'
rääkima, -da 'puhua’; röökima ’huutaa’; F. röhkiä
< rääkuma 'rääkiä' <? alemsaksa spreken 'kõnelema'
~ liivi: räukõ 'karjuda, valjusti nutta; määgida' > räkob 'karjuu'
~ isuri: rääkkiä 'rääkuda'; karjala: reäküö 'kisada, röökida';
~ lyydi: riäguda, riägüda 'kisada, karjuda (linnut)'
~ Koltilla tiedetään olleen myös kuolin- ja hääitkuja - [reäkkmõš, rjakmuš]
sõit ’ajo, ajelu; matka’; sõitlema = sõita (sõitma) ’ajaa, ajella’
> sõita 'ajaa, matkustaa, juosta, paritella (eläim.)'; soi = ’oinas, jäär’
> est. sõidelda ’torua, moittia’
~ vatj. sõitõллa ~ ink. soittaa >? F. SOITTAA
togida ’mukiloida, muksia’ = karj. tokata ~ est. toksata ’tökätä’
~ vrt. togu (tobu, tobi) ’uuno’
>? Esp. tocar ’soittaa’ ~ ven. tok ’puimatanner’ >? toxid
tokk 1) (lanka)vyyhti (fem.), 2) keppi (mask.) < as. Stock ’keppi’
~ toksata ’tökätä’, toksida ’tökkiä’
~ tukse ’sykähdys’; tuksuda ’sykkiä’ ~ liv. tõkšlõ id.
torupill ’säkkipilli’ >? tõru ’(tammen)terho’; toru ’putki, torvi’
äiu aa 'tuuti (lullaa); äiutada '(laulaen) tuudittaa' >? Russ. aie (> lpKld)
Etelä-Viro (SUST 230):
hähad ’häät’; hähk, wähk häät; viE hähkämä ’laulaa häälaulua’
igratama ’porata, kaivertaa; liikkua rauhatt. edestakaisin’
> igratsema ’keinua’, ’schwanken’; igritsema ’tihkua vähitellen’;
~ vi ugritsõmma ’nokkia’ ~ ? ven. igrat ’pelata, leikkiä, soittaa’;
~ latv. ierakt ’kaivaa sisään’; ierietēt ’herua, vuotaa’ >? F. eritteet
ira ’kiimainen’ (?) ~ irama, irisema ’huutaa, inistä’ ~ sm. irstas <? *irta-
>? esp. ir ’mennä, käydä’ (vrt. ’juoksullaan’); smj. iir-
oletuspüha ’helluntai, pääs. jälk. sunnuntai’
~ vi õletama ’laulaa häissä’ (?)
LpE:
1051 лauлajis = ’der immer singt’ >? F. laulaa
2353 stuokamε = (<sk.) ’Spiel’ >? Esp. tokar = soittaa
lp(R): (mm. L-crantz)
čüöjij 'läuten, lauten, tönen ('soida')'; čuäj à 'tönt ('soi')'
~ Suj. L. cuot't'ahk, Präz. Ez. cuot't' à id.
>? huutaa = shout ~ soive
5) čuojεhtit 'mit einer Pfeife spielen, musizieren'; 11) čuojanas 'Pfeife'
noojitij ’ein Zauberlied singen’ = noojTàmεniε > nojTot.
ski'ocahk '(grob) spielen'
speli 'Musikinstrument'; sPellij 'spielen, musizieren'
strä'j'le'diht 'summend singen'
süŋkij 'singen'
tukkarr 'Spielzeug' ~ Nielsen: dukkurâd'dât 'spielen' >? Esp. tocar
lpN:
joiku - ks. erill. dokumentit
čierrut ’itkeä’; čierrá ’itkupilli’; čierrát (pl.), čierus (čirro-) (sing.) ’itku’
čuodjat ’soida’; čuojan ’soitin’; soaihtit ’soittaa’ ~ cuoggjât = soida;
> čuodna ’säe’; čudnet ’säestää’ ~ sodjat ’sujua’
čuojahit 'soittaa'; čuojanas 'soitin'; čuojihit 'helähtää, soinnahtaa'
Itkonen: lawlot = laulaa > law'lom = laulaminen
> lāwlâ(g) = laulu (Lied, Gesang, Weise)
lpIn:
sierrâđ, sie‘râdiđ ’leikkiä’ ~ sierâ ’leikki(-kalu)’ ~ sirroođ 'laahustaa'
~ sirdeđ ’siirtää, välittää’; sirottâs ’suden tokasta ajamat porot’
~ cirgiđ 'ruiskauttaa'; cirgođ 'ruiskuta'
~ čiärru ’itkeä’ ~ čirgáđ ’karjaista’
~ Arab: širra = evil; ill; harm; Palest: širrīr = (hāti) ’syntinen’ (sinful)
čuoijâđ ’soida’; čuo‘jâttiđ ’soittaa’
jienâ ’ääni’ > jávuttem 'äänetön'; jávuttáá 'ääneti' >? avuton iänj
laavlâ (lavluu) = laulu; lávluđ = (láávlum) laulaa
lävluđ (láávlu-) laulaa > laavla 'laulu' = lpIn: livđe, liv´đe ~ liivđe
njälmi ’suu’; njálmuđ ’soittaa suutaan’
spelliđ ’pelata; soittaa’ >? R. spela
suái'ttiđ ’soittaa’ >? lpK: suõmm ’nuotti, sävel' ~ S. Zeit
~ suá'málâš ’hauska, soma’ ~ suotâs ’hauska’
~ suomâs ’suomeksi’ ~ syem‘milâš ’suomalainen’
Inarinsaame (Ravila 1934):
tsubBo 'sammakon...' (tsuoBBu = Frosch) > ks. LPR 153-154
>? tsåpmut >? s.83 tšuoppe = hieben (durch) = nostivat? >? lpN čappa
ńuiəke ēre 'weghüpft' (hyppää pois; est. ära) >? F. niekku
> s.47-48: ńuoktšam = kieli > ńuoWtša = kieli
täD'D'ä = sanoo (sagt) >? Samoj: tadibet -šamaani?
lpK (koltansaame): (poikkiviivalla varustettu g on korvattu hatullisella g:llä; hatullinen k on probleema)
cuä'rtt ’piru’ >? F. kortata
čiurr = (hienohko) sora; šäurr = (karkeahko) sora
či? = 'sur' (surisevaa tai kihisevää ääntä kuvaava sana) >? metso
garman ’hanuri’; garmanja ’harmonikka’ (Sverloff)
hoerr, hoarr (kluuhkai) ’kuoro’ (Sverloff) >? chor
igrr (pleäs'sjummuš) ’tanssi’ (m. iigr taans, tanssit); iigrâssiõrr ’katrilli’
< ven. igratj (soittaa) + lpK siõrr ’huvi’ >? sir-itku
ǩiõkkâd (ǩiikkâd) 'soida (metsosta)' > ǩiõkk = käki
> kuõjj = aviomies > ku'vdd = käärme
mâŋŋa ’perään, taakse’; mâ'ŋŋ ǩie'čč ’perä/taka(pää)’ > mâ'ŋŋed ’myöhään’
> mââi- ’perä-, taka-’ ~ mââimõs ’perimmäinen’; mââjaž ’perällä oleva’
mäŋgg ’moni, monta’
~ est. mäng ’leikki, peli; soidin’; mängida ’soittaa,mänkiä' > mänkeri
okoлDuna 'eräs pitkä (katrilli-)tanssi'
< ven. okoldo(vy)vanie ’tenhoaminen'
< o-koldóvátj 'tenhota, lumota, noitua
reäkkad (riâk'ku; mon reäğğam) ’itkeä’ > reäkkmõš ’itku; itkuvirsi’
~ ? riõk'kâd ’kurittaa, pieksää’; reäg'gad ’vihloa’ (korvaa); räkk ’rakko’
> virsseed ’laulaa itkuvirttä’ >? Sverloff: réhk ’vihollinen’
> rää'ǩǩes(vuõtt) ’rakkaus’ >? F. rääkyä - rikkoa; ven. greh ’synti’
siõrrâd 'soittaa; pelata; pitää häitä ' ~ čierrut 'itku'; sierrâđ 'ilo'
>? Soitto on suruista/soraäänistä tehty... lpK > šurr ’iso’
> syrj: syrki ’kullimäng’ (hippasillaolo, v. sálki)
> Kamass: śārəl'am = (śāriiεm, śεrəl'am) soittaa, musisoida, pitää hauskaa
soi'ttjed ’soittaa’; såitt ’soitto’~ soojted ’sujuttaa’; soojjâd ’sujua’
~ soittad (suitted) ’suoda (antaa?)’ > såhttjed ’sulaa’ (lumi)
suõmm ’nuotti, sävel, äänenväri’ (= Sv: suámm)
~ suõm'mu (suâm'm) = omituinen > sõõmeed ’kumista’
~ Mari: sem ’sävelmä, laulelma’
>? Portugal: som ’ääni, sävel, sointi’ < Gr. simaíno ’soida’
tõõkkâd ’naida, nussia, olla sukup.yhteydessä’;
> tõõkkõõttâd ’paritella’ (m. koirat) >? F. tökätä
lpKld (T. I. Itkonen: W-buch I-II)
ājja, ājje, aija, aijε, àijε ’venäl. laulu, pajatus’ (itse asiassa ”huutaminen”)
> aijad (ājje-, ājja-)’laulaa, pajattaa’ >? ajaa ~ laulaa
~ ai, T + ajje ’hoi! hei! > lpK äjj = isoisä >? karhu
>? sm. ”ajaa”, est. ”sõit-” = matkustaa
> vrt. Uno Harva - Suomalaisten muinaisusko:
est. äi (äiä hoog ’ukkossade’) ja äikene; lapin aijeg ’äijä’
~ est: äiu aa 'tuuti (lullaa); äiutada '(laulaen) tuudittaa'
>? Lat. *agiom ’thing said’; aio ’I say’ > adage
~ Gr. ōidē ’song, (> ode)’ ~ parōidia < para- + aidein ’to sing’
~ Lat. ajo ’sanoa, myöntää; käskeä; suostua’ > Ajus ’ääni’
~ 836. juəīgkaD: (S) juaīGaD’joikua (kovasti), useat yhteen ääneen,
niin ettei sanoja erota); itkeä kollottaa, parkua kovasti (lapsi)’
~ vrt. 824 (N, F:n) jägam ’itkeä’ (epäiltävä?)
> 428. S reäokkA, juaīGA ’itkeä ulisee(?)’; K +reakmuš ’poru, parku’
P k'ieллa ’kieli’ = K-T kīллa, A. +k'ell = lpN giellâ
~ P k'ieллa ’kello’ = K-T kieллa
kiokkaD > kīγγi > keokkaD > kiGkaδ (kiGkaδ) > kiGkad > kiGkin = soida
(varsinkin kun metso ’hijoo’ l. ’kähisee’ soitimella) >? hugg-orm
> N K T (myös) laulaa, hyreksiä (>? ’kiekua’; ’kiehtoa’; ’kiihtyä’)
> T noitua (lovinoidasta) (> S. ’summen’) (Itkonen 1958) >? kukkua
= (s.127) kiokkA(kiok'k'e) = kyykkä, keila (>? ’kyykky’, ’kikke-li’)
*kikker = kolmikulmainen luu poron kallon takapäässä
>? kikimora v. ’noita’ >? E: kick = potkia
> Kolt: ǩiõkkâd = soida (metsosta) > ǩiõkk = käki
> kuõjj = aviomies > ku'vdd = käärme
>? kiekua > kukkua > kiikkua > kivi > kyy (hugg)
ǩiõkkâd ’kiekua’; ǩiõkk ’käki’ = lpN giekkâ >? kikki-hyppy; kukkuu-cock
~ ǩiikkâd ’soida, olla soitimella’ (linnuista) >ǩee'mm, ǩee'mes ’soidin’
läullad, laullad ’laulaa’ SOITTO- JA TANSSITERMIT II