Soitto-tanssitermit V

SOITTO- JA TANSSITERMIT V: (Kreikka-Azerbaidzan)

Kreikka:

aeídein         ’to sing’, ’singen’ (> E. ode) > ōidós ’singer, poet’         

         > kωmωdía < kωmos ’revel(ry)’ (juhlia; juhlat) & kωmi ’village’

         > vrt E. odeum [əu'di:əm] ’konserttisali’ >? audio

aeídω          (aoıdŋ, contr. ádω)’laulaa, veisata’ = vinkua, viuhua’ (jousen jänne)

         ~ aeí, náω ’virrata’ ~ trans. ωdŋn

          > údo ’laulan’ > aoidē ’Gesang, Lied, Ode’ > ōidós ’singer, poet’

         ~ skr vad-ami ’puhun’; án-aydos ’puhumaton, äänetön’

         > par-aeidω ’laulaa luona’ ~  ep-aeídω ’laulaa, lumota’ >? Paratiisi-parittelu

         > vrt E. odeum [əu'di:əm] ’konserttisali’ >? audio

~ aoidí         (> aeídω) ’laulu; runo’; aoidiáω ’laulaa’;

         > áoidós ’laulaja(-runoilija)’ > ωdí         ’laulu, oodi’, E. ode

         > *epaoıdós ’loitsija’ < ep-aeídω ’laulaa, lumota’

         > oidē ’song, (> ode)’ > aoıdŋ, aeídω ’laulaa’ ? audience-audio-

aoid                  'laulik' = Homerose aja laulik, kes saatis oma laulu neljakeelisel          forminksil > kr. lyyra- ja sankarilaulu. Lauliku tunnuseks pidasid paljud          nägemisvõime puudumist - pimeduse olid muusad hüvitanud laulikuandega. apókinos         Pakkutants koomiline ja riivatu tants. (Aristophanes)

aylós                  (< áimi) ’puhallin, huilu; soittopilli; verisuihku’

         > ayléω ’soittaa (huilua)’; aylŋtŋs ’huilunsoittaja’

girus                   ’Stimme’, air. gāir ’Ruf’, gairm ’Laut’, fogor ’Ton, Laut’ ~ lat. carmen

         = gr. gĩrus, gŋrus 'l. carmen; laulu, veisu, virsi'; garrio (pakista, loruilla)'

         > gĩrus ’vox’, ääni ~ lat. garrio ~ S. girren ’kudrutama; kuhertaa, kujerrella’

         > meli-girys ’sulosointuinen’ >? Jerusalem ~ Karj. hieru-kylä

         >? järistä-kirous >? ŋχos ’ääni’  >? echo

         ~ Jericho - gyros ’circle’ (muurit?) >? Udm: gur  ’melody, tune’

doksári         ’(viulun) jousi’; doksología ’ylistyslaulu’ >? esp. tocar ’soittaa’

         ~ doksasía         ’uskomus, oppi’ >? toxid

ēkhó                   (ŋχω)         ’kaiku’ < ēkhē, ēkhein ’(to) sound’< ŋχŋ ’sound’

         < ēkhein ’sound, resound’ ~ vrt. ~ Gr. omphē  ’voice’

         ~? ON:  ómun ’Laut, Stimme’ < IdG *ueku ’sprechen’

         > E. catechism > Narcissus & echo ’kaiku (nymfi)’ >? icon ~ joiku

igrós,                   (h)ugrós ’märkä (wet), sula’ = hugrós ’moist’; hugrŋ ’meri’ >? hydro-

         >? Ven. igratj ’soittaa’; ikra ’mäti’ >? Unk. ugrik ’hypätä’

imnos          ’h-ymn’, song of praise; Cf. AS. ymen, ME ymne

         > Salmes and ymnes and spiritual songs...’ ~ ypnóω ’nukuttaa, nukkua’

         ~ hyménaıos ’häälaulu’; ymnéω ’veisata ylistystä/kiitosvirsi’

kaırós                  ’(otollinen, oikea, sopiva) aika; sää’; kaírios ’oikea-aikainen’

         ~ vrt. IE *khairaz ~ ’grey hair ~ age, venerability’ >? Haar/hair

         < χairω         ’iloita, ilostua’ ~ skairω [skarjo] ’hypellä, tanssia’

         ~ χorós ’tanssi, karkelo; tanssiva joukko, kuoro’ >? chorus

         >? R. kär ’rakas’ > E. hoar ’harmaa’; hiero-? ~ karva

kelaidima         ?(linnunlaulu); kelaŋdω (laulaa; linnusta)

         < kélados ’tohina, hälinä’

         >? E. call; R. kalla ’kutsua’; F. kieli

kéras                  ’horn’ (kérasos -tree w. smooth bark)

khordē         ’string’ ~ E. yarn [jα:n] ’lanka’ ~ Dan. garn, Du garen < IE

         >? R. järn ’rauta’

klázω                   (klag)         ’räikkyä (skalla), rääkyä, kirkua; vinkua, kohista; kalista’

         ~ klaiω ’itkeä, parkua; uikuttaa, vaikeroida’

         > klauthmós ’itku’ >? S. Laut; Klage; E. claim; R. klaga, klocka, ven. golos

kleiω                  ’ylistää, kehua’; kléos ’huhu; maine, kunnia’ (lat. laus, gloria) >? lause

koítŋ                   ’(makuu)vuode; aviovuode; (pl. koítŋs) sukupuoliyhteys, haureus’

         > arsenokoítŋs ’miehimys, pederasti’ >? Lat. coitus ~ F. soitin

         ~ koitos  (< keimai) ’maata-pano, makuu, yölepo; lepovuode’

         > koıtωn ’makuuhuone’ >? Koiton laulu ~ koti

kornáro         ’soittaa torvea, tuutata’ >? horn-corno

krátos                  1) voima; lujuus, kovuus; valta’, 2) ylivoima, voitto’ (= kartos)

         > kratús (krate(r)ós, krataiós) ’väkevä, mahtava’; kratéω ’hallita, vallita’

         ~ kradáω ’heiluttaa’ (krádŋ ’gunga, topp’)~ lat. cardeo) >? rad-crater

melodia         ’sävelmä’; mílo ’omena’ > malli ’villa’

         milon          ’lammas’ > milotí ’lampaannahka’ (Hedberg 1890, 339)

         < mélos         1) ’laulu, sävel’

         < mélos         2) ’jäsen’ (mm. himojen välineenä) (R. lem) >? ’mielo-mela’

         ~? malakós, lat. mollis > methu > mélı  >? ’maalliset jäsenet = aistill. himot’

melpω          (molpŋ) ’(laulu-, soitto- ja hyppy-) tanssi’

         < mélpeın ’stämma mildt, besjunga; viihdyttää’  

         ~ melpomaı         ’laulaa, hypellä piiritanssia’ (meilia, Lat. mel, mollis)

moira                  ’(jaettu) osa, osuus; annos; onnen osa, kohtalo (fatum ’öde’)’

         ~ móros ’onnen osa, kohtalo; kova onni, surma (lat. mort)’ > moirat

         > mýromai [myr-jomaı] ’itkeä vetistellä’; myron ’salfa’

         > moırolóγı ’valituslaulu’  ~ ? E. mourn 1) surra, 2) itkijänainen

         > Mari: mùrə ’gesang (laulu)’ = Mordva:  mor(o) ’lied’ >? Est. mure

         >? Sumer: 285.  mur ’cry, scream; yelling voice’; murúb ’Kultsänger’

         ~ P-D *murз- ’to mourn, to lament’ (1000 DE 467)

odós                  ’way’ > anodos ’way up’ > E. anode ’anodi’ >? jotos; oodi

         = hodós ’way’ > exodus ’way out’; ánodos ’way up’

ωdŋ,                   ωdí         ’laulu, oodi’ > aoıdŋ, aeídω ’laulaa’

         = ōidē         ’song, (> ode)’ ~ parōidia < para- + aidein ’to sing’

         ~ Lat. ajo ’sanoa, myöntää; käskeä; suostua’ > ajus ’ääni’ >? voice

ωdínω         ’olla (synnytys)kivuissa; kivulla synn.’

         < ωdín ’(synnytys-)kipu, -tuska’ > Odin

         >? ven. odin ”1” >? Tuskissa tulisen synnyn, vatsan vaivoissa kovissa...

oidē                  ’song’; aidein ’to sing’

         > parody         koominen t. julma kirjall. t. musikaalinen teos;

         feeble/ridiculous imitation < lat. parodia

         < gr. parōidia < para- + aidein ’to sing’

oimŋ                  (i-énaı) ’tola; laulun latu’; oi'mŋ = L. sēmita ’jalkatie’; cantus, vox

         > oimωgŋ ’voivotus, valitushuuto, vaikerointi’

         > prooímıon ’prelude’ < oımos ’way’ or oímŋ ’song’

         > E. proem ’esipuhe’ >? lpN dolosh juoigam; Savo: ’iänj’

         ~ paroımía ’sananlasku; salaperäinen puhe

         >? ’Äänelle’ Pentti Pajunen löytää lähtökohdiksi muin. skand. sanan ’omr’          sekä muin. engl. sanan ’wóm’ merkityksenä ’meteli’ (> ommer)

         (Pajunen HeSa 18.8.1960)

omphē          (omfi) ’voice; Stimme, Rede, Orakel’, (= jumalan-)ääni

         < (esihist. juuri) sengh > saks. singen > E. sing - song

orχéomaı         ’hypellä; tanssia, hyppiä’ (khoros < metath. < orkhos ’hyppy’)

         > orkheisthai ’to dance, tanssia’ ~ vrt. órkhis ’testicle’ > órgıa ’orgiat’

         > orkhēstrā ’tanssijoiden puoliympyrä-paikka teatt.näyttämön edessä’

         ~ órχŋitŋr ’tanssija’; órχŋstús ’piirihyppy’ (ringdans)

         > Unkari: ugrás ’hyppy’; ugrik ’hypätä’ ~ (W!) E. orchid ’orkidea’

órgıa                  ’orgiat’ (alunp. ’vaivannäkö, ponnistukset’ > uhrit)

         ~ órkhis ’kives’ ~ orgŋ ’suuttumus, viha’ > orχéomaı ’tanssia’

         ~ IE: uergo- ’työ, työnteko’ > R. verk ’työ’; E. work

         ~ órχŋitŋr ’tanssija’; órχéomai ’hypellä’; órχŋstús ’piirihyppy’ (ringdans)

         < orkheisthai ’tanssia’ >? ugro-igratj-orgasm

         ~ órχos ’(viinipuu-)sarja’, R. rad, S. Reigen, Reihe

         > orchestra-orchidea-archiv(y); gideon; wergonomia

         >? Unk iker ’twin’  >? ägräs-egg-ikra

         >? Est. õrg roog (herkkuruoka) ~ Vatja herk ’õrg’ (herkkä, hellä)

oψ, opos         (épos, lat. vox) ’ääni; laulu’ = óph (of) ’ääni, laulu’

         > óssa ’huhu’ >? epos-opus-voice

paízω                  ’leikkiä; pelata, soittaa’; paíksımo ’leikki; peli, soitto’

         > organo-paiχtŋs 'pelimanni'; paéıktŋs 'leikkijä, pelaaja'

         > paıχnídı 'leikki, peli; leikkikalu' ~ Ital. paio  ’pair; couple’

         >? pajo-poet-peten

paıŋωn          (paıán)’kiitosvirsi; E. paean  ’hymn, chant’)’ = R. lofsång

         = words of invocation to Apollo under name Paıán (physician of gods)

         > paián (paan) ’hymnus in laudem Apollinis’ >? bajan-hanuri; baion

         > Att. paión ’peaan’ ’kreikkal. ylistyslaulu’ (4-tav. runojalka)

         gr. pai'o ’percutio’ (iskeä lävitse, pistää, työntää, sysätä) >? percussion

psállω         ’laulaa’; ’nyhtää, näppäillä'; 'koskettaa kieliä, soittaa; veisata kiitosta’

         > E. psalm 'virsi' (VT:n 'psalmi')

         ~ psállein ’to pluck (harpstrings)’ > ’laulaa harpun säestyksellä’

         > psaltērion ’näppäiltävä kielisoitin’ > E. psalter(y) >? phallos - cello

~ psalmós          ’twanging of strings’ ’(kiitos)virsi, psalmi (harp-song); soitto; laulu’

         < pálleın ’to twitch’  ~ Fr. psaume, ~ ME saume ’psalm’

         = Hepr. mizmōr 'song (as: sung to the harp by David)'

rapsωdía         ’ylistyslaulu’ < rapsωdós ’reciter of Homeric songs’

         < ráptein ’to stitch’ (pistellä; ommella)

Seırŋn         ’Sireenit, seireenit’ (< súrigx)

         ~ lat. susurrus; skr. svar ’sonare’ >? sir

simaíno         ’soida’ >? Portugal: som         ’ääni, sävel, sointi’

skairω         [skarjo] ’hypellä, tanssia’

surigx          (suriggos)         ’paimenpilli, syrinx’ ~ skr. svar ’sonare’;

         R. svira (juopotella; lähteä lentoon) > svirel

thórybos         ’levottomuus, hälinä, melu, meteli’

         > thorybω’nostaa meteli, hälinöidä’ >? Est. torupill ~ torvi

         < thróos ’melu, huuto’; throω ’meluta, huutaa; pelästyä’

tokos                  ’childbirth (synnytys)’ < tiktein (?) ’to bear’ (kantaa) ~ tókos ’korko’

         >? Esp. tocar; R. docka ?

tragedia         kr. sissejuhatav laul (parodos), episoode eraldav laul (stasimon),                   lahkumislaul (hyporchrema), näitleja ja koori lüüriline dialoog (kommos)

         > kõiki osalisi juhatas tibia -puhuja, kes mängis ka jalglõgistit. (I: 308)

treen                  kr. threnos = surnuitk. Tragöödias arenes treen-st kommos;

         esilaulaja + kuoro auloksen säestyksellä (s. 233). >? thren

fthóγγos         ’voice, sound’ > dífthoγγos ’diphthong’ (kaksoisvokaali)

         >? E. tongue ’kieli’

ygrós,          hygrós ’märkä (wet), sula’; hugrŋ ’meri’

         >? Ven. igratj ’soittaa’ >? Unk. ugrik ’hypätä’

χoerós          ’valittava, vaikeroiva’ ~ Lat. coīre ’yhtyä, (de feris etc.) paritella’

χordŋ                   (khordē) ’suoli, jänne; soittimenkieli’; pl. χoládes ’suolet’

         > Lat. chorda > Frz corde id. > E. cord ’string’ & chord ’straight line’

         >? choclad; Est. kõlav-kuulla - call-golos-kurkku

χorós                  1) ’tanssi, karkelo’, 2) ’kuoro ~ tanssiva joukko

         3) ’piirihyppy’ (R. dansplats, ringdans) ~ χωris ’erikseen’ >? hora

         > χωréıon = agrós > χωréıon aéımatos ’veripelto (Akeldama)’ (UT) >? Orion

         ~ χóra ’maa; valtio’; χωrıkós         ’maamies’ > χoerós ~ Lat. coīre

χóros                   ’ala, alue’ > mεros ’paikka’ > χωra ’maa, paikka; valtio; ympäristö’

         = χωrŋ, χωra ’paikka, tila’ < χωra ’land’ >? vrt. ton-Zone

         ~ χorós         ’piirihyppy’, ’tanssi’; χωra ’maa, paikka (mεros); valtio’

         ~ khoros (metath.) > orkhos ’hyppy’ > χoĩros, χoıríon ’porsas, sika’

         ~ ? Xáros, Haros ’kuolema’ >? hora-Kharon-(H)eros-Hades

χtypó                  ’soida’; χtypáei ’soi’ (prees.) ~ χtypω 'lyödä, koputtaa'

         ~ χωréω 1) ’siirtyä,väistyä, mennä; poistua’, 2) ’sisältää, käsittää’

         ~ χωrízω ’erottaa’; χωrís ’erikseen’ >? horizein ’to bound’

         >? horisontti; choreography; Esp. hora ’tunti’ (aurinkokello)

         > orkhēstrā ’tanssijoiden puoliympyrä-paikka’ >? estradi

ωrýomaı         ’mylviä, kiljua’ (vanh.) >? F. riemuita; aaria

 

(Theokritos)         - Lityerses = müütiline Lüüdia kuningas, osav niitja;

         populaarne kuju töölauludes.

Knut Tallqvist: Månen i myt och dikt, Helsingors 1947:

s.66                  hepr. maggāl lewānā ’kuun sirppi (månskära)’ = gr. harpe

         = ital. luna falcata ’sickle of the Moon’ (>? hepr. magdal ’torni’)

s.73                  Apollon argyro'toxos ’A. hopeajousinen’

         (Hermes lahjoitti A:lle harpun) >? toksiini

         ~ Plejadien 7-kielisen viulun (harpun) soittojousi

         ~ babyl. Sî n'; Nanna-balag-anki ’nymånen är himmelens och jordens harpa’

         ~ Nanna-balag-mah ’nymånen är en hög harpa’ (~ kuu itse)

         ~ gr. Helios oli kuin plektra (lyyransoittaja) ~ kuun viulunjousi

s.222         gr. chorei'a ’ringdans’; s.224 gr. -bro'mos ’larmande, -tonande’

Laurence Gardner: Bloodline of the Holy Grail - Element 1996-2002

s.141         Gr. Theotokas ’bearer of God’ = lat. Dei Genitrix ’conceiver of God’

 

Turkkil.kielet (etym.):

bozuk          (čag-osm.) ’6-kielinen soitin’ >? BOUZUKI

büdi                  (uig.) ’tanzen’, mtü. büδi id., IM. biji, kom. bī, kmk. bij, kaz. bəji,

         jak. bitī ’pljaska’; kzk. bī-lä ’tanzen’; oir. pijä-lä ’tanzen’

         ~ mo. böži, büži ’tanzen’ >? F: pyytää > poet

čal         (KB-mtü.) ’schlagen; spielen (soitinta); schlachten’, čuv. śol, śul ’mähen’

         > čuv. sula ’Peitsche’ (> čer. śola, sol, sal); blk. cal ’mähen, schneiden’

         >? halli-kaiku > S. hallen; E. call

eki, iki         ’zwei’, čuv. iGə, ik, ikkə, otü. iki, iški ~ kor. pegim ’the next’

         ~ osm.-az. äkiz ’Zwillinge’ (krč. jegiz),

         > čuv. jəGər ’Paar; Zwilling’, jəkrεš ’Zwillige’ > ung. iker >? Ägräs

         ~ mo. ikire ’Zwilling(e)’ (> jak. igirä, igiri, ma. ikiri) >? igratj

ig, jig          (uig.) ’Krankheit’, mtü. īg; uig. ig-lig ’krank’; mtü. ig- čil ’kränklich’

         > čag-osm-krm. ig-rä-n ’einen Widerwillen fühlen’;

         > osm. īrän, IM. jigrän ’igren’ (tü.?) >? ven. igratj; joiku

īr                   (oir.) ’Märchen singen’, hak. ir ’kehrätä (Ven. prjastj) >? aar-laulu

yr, ir                  (kom.) ’Gesang’, soj. yr ’laulu’, jak. yrya ’pesnj(a)’,

         > kom. yr-či ’Sänger’ > kom-soj. yr-la ’singen’ (ven. petj)

         > (201b) uig. jyr, yr ’Gesang, Musik’, kom. jyr, soj. yr, krč. žyr, blk. zyr,

         > jak. yrya, yllā ’laulaa’, kom. jyr-γa ’sich belustigen’

kaj                  (s-uig.) ’noituminen, keelepeeks’ (ven. nagovor); shamaanin henki’,

         > oir. kaj ’das Zischen (Ton), das Brummen’ (resitoidessa satua)

         ( > ven-Rjaz. kaj ’sana; puhe’), hak. χaj ’kurkkulaulu’, čuv. *χoj(la)

         (> čer. oj ’Rede’, χoj ’Gespräch’), ojla ’valittaa’; oir. kaj- čy ’sadunkertoja’

         > hak. χaj-la ’laulaa (kurkkuäänellä)’ ~ syrj. koj, wog. kajji ’Zauberlied’

         > kaiku; hoilata

kobuz                  (uig.) ’Laute’, otü. kopuz ’1-kiel. soitin’, blk. kobuz ’Fiedel, Geige’

         > krč. kobuz ’Harmonika’ (kkir. komus, kmk. komuz); šor. kobus ’Balalaika’

         > bar. komys ’soitin; musiikki’, hak. χomys, soj. χomus, kaz. kubyz ’Geige’

         > čer. koβəž ’Maultrommel’, koməž ’Balalaika’; čuv. koBəs ’Geige, Violine’

         > ~ ostj. χomys, ung. koboz, kam. kōmys, russ. kobza;

         > mtü. kobz-a ’Laute schlagen’, kom.- čag. kops-a ’singen’

         ~ mo. quur ’kielisoitin’ (>? ung. húr ’Saite’) >? mo. marin-hur

kög         (mtü.) ’Metrum; Melodie, Lied’, čag. kök ’Harmonie, Gleichklang; viritys’

         > koib. köγ ’Ton, Geräusch, Laute, Stimme, Gesang, Melodie’

         > šor. küg ’Lärm, Ton’, mtü. kög-lä ’singen’; osm. kök-nä ’soittaminen’

         < mo. kög ’Harmonie, Musik’ > soj. χöh-žüm ’orkesteri; musiikki’ ~ tü. küg

> küg                  (uig.) ’Lied’, kmk. krč. küj id., ’Trauerlied’,

         > az. kzk. bar. küj ’Stimme, Ton, Melodie, Jammerrufe’;

         > kkir. bar. tel. kü ’Melodie, Ton, Stimme, Lärm, Geschrei, lauter Gesang’,

         > kaz. køj ’Melodie’, čuv. kəvə id. ~ mo. kög ’Harmonie, Musik’ > tü. kög id.

oj                   (uig.) ’spielen’ uig. ojun ’Spiel’, az. ojn ’Spiel, Scherz; Gesang, Lied’,

         > kaz. ujn id.; KB. ojna ’spielen, tanzen’ = kaz. ujna, jak. ojnō

         ~ čuv. vəjə ’Spiel, Tanzunterhaltung’; čuv. vəj-la > vil'a ’spielen’

         ~ tung. evī ’igratj’, evīn ’igra’ >? Ewa

ok         (uig.)          ’Laut, Stimme, Ruf’; KB. ok ’rufen, nennen’,

         > kom. oku ’rufen, singen, rezitieren, lesen’, jak. oγuj ’kutsua, maanitella’

öt         (osm.) ’singen, zwitschern’ ~ vgl. s. 52 ät ’petj’

saryn                  (kmk.) ’Lied’; krč. saryn ’Lied, Totentrauer, kuolinitku’;

         hak. tel. saryn ’Gesang’; tel. saryn-a ’singen’; čag, hak. sarn-a

         ~ finn. saarna ~ ostj. sarnāγem ’hervorzaubern’ >? seireeni-sir(eeni)

         ~ vrt. (395) KB. sajra ’schwatzen, singen’ (linnut), kaz. sajyra id.

         > čag. sajra, sajry, sajrū ’Nachtigall’ >? sir-sairas

saz                   (Tat.) Stimme (ääni) > Tü: saz

sav                  (Tšuw.) ’lieben’ ~ osm. säv, uig. säb < *seb >? F. sävel (SUST 48, s.60)

Azer:                 

ağlama         nutmine; itk, nutulaul; ağ mm. ’kae’; ’valge; pesu’ >? lamento

         ~ şivən         nutt; ulgumine; 2) itk, nutulaul

aşıq                  I: ašuug, rahvalaulik, luuletaja (Kaukaasias); II: sõraluu; koss

         ~ yanşaq         rahvalaulik-luuletaja

layla                  hälli-, unelaul < lalə ’moon, magun; tulp’

         ~ leylək         toonekurg > lələk ’(linnu)sulg’

mahni                  'laul'

nəğmə         meloodia, viis; laul

şərqi                  II laul

tərana         meloodia, (laulu)viis