RIEKKO I 1994-1995
RIEKKO-LEIKELUETTELO
IS 19. - 20.11.2013: Tämä kooste ei ole neutraali dokumentti, vaan IS:n kansioihin keräytyneen aineiston lyhennelmä - erityisesti säveltäjän näkökulmasta koostettuna. Lähes kaikki artikkelit ovat lyhennettyjä katkelmia alkuperäisistä. Olen koosteessa yrittänyt tuoda esiin muutamia trilogialle olennaisia piirteitä ja niiden esiasteita hieman satunnaisesti, koska kooste alkuperäispituudeltaan on noin 500 sivua tekstiä. Pyydän kirjoittajilta anteeksi, jos lyhennelmä on latistanut alku-peräiseen yhteyteen kuvineen suunniteltua artikkelikokonaisuutta. Ikävä kyllä leikkeleistäni ei läheskään aina selviä kirjoittajan nimi. Olen sen tässä maininnut aina kun se on ollut minulla saatavilla. Paikallislehdissä kirjoittajan (ja kuvaajan) nimi on sangen usein puuttunut.
Hakasuluissa olevat tekstit ovat myöhäisempiä lisäkommentteja. Kolme peräkkäistä pistettä tarkoittaa yleensä lyhennettyä kohtaa tekstissä. Tekstien paksunnokset on yleensä tehty jälkikäteen korostamaan ko. asioita.
Mikäli joku ei halua, että hänen kirjoituksensa on tällä sivustolla pyydän ilmoittamaan siitä minulle, koska en halua lainata kenenkään tekstiä tähän yhteyteen ilman lupaa. Olen ajatellut asiaa vilpittömästi - ilman taka-ajatuksia, enkä varmasti tule tietääkseni hyötymään tästä koosteesta taloudellisesti millään tavalla.
(Vertailun vuoksi: ryhmässä sovittamaani Haridz segjah -taltiointia tarjotaan ostattavaksi netissä -testikerrasta riippuen 1500-2000 eri lähteestä minun saamatta niistä kolikkoakaan, joten olemme kaikki avuttomia tämän nettiaikakauden probleemien keskellä.)
Riekko-ooppera 28.8.1996 & 30.8. - 1.9. & 6.-8.9. (Esittelylehti 1996) > Ks. myös Velho-lehdistö
Maaliskuu 1994?: VELHO-OOPPERA -LEHTI: "Riekko" jo työn alla
Kalle on aloittanut jo uuden teoksen työstämisen. Kun Velho sijoittui aikaan 1400-1500-luvulle, "Riekko" rakentuu 1500 luvulta 1600-luvulle, jolloin pirkkalaiset, papit ja voudit saivat Velhon syrjään sysättyään otteen vallan kahvasta.
Tässä vaiheessa Velhon ote "alamaisista" alkoi hellittää ja neitseellinen Lappi alkoi samaan aikaan jäädä uusien "valloittajien" jalkoihin.
- Jos tämä teos joskus esitetään, aina siinä kyllä tanner tömisee ja tuhka pölisee areenalla, kun Velhon valta-aika alkaa väistyä ja alkaa voimakas henkien taistelu ihmisten sieluista, arvioi Kalle uutta, valmistuvaa luomustaan.
Selventäessään lisää Velhon olemusta hän toteaa sen olevan ihmisen, jonka henki liikkui oman muotonsa lisäksi lintuna ja käärmeenä.
- Tässä uudessa teoksessa Velhon henki liikkuu riekkona, sanoo Kalle.
Hänen suuriin haavekuviinsa kuuluu myös kolmas operaatio joskus mahdollisesti toteutettavan "Riekon" jälkeen. Siinä tapauksessa se olisi "Käärme", jonka seuraamisen myötä sitten saavutettaisiinkin nykyaika.
> 27.5.94 pe Iisalmen Sanomat - Pirjo Nenola: Ilpo Saastamoinen uppoutuu saamelaiseen musiikkiperintöön - Velho saa jatkokseen Riekon
(Kuva: Ilpo Saastamoinen säveltää jatkoa Velho-oopperalle. Velho joutuu siirtymään Riekon hahmoon.)
Velho saa myös jatkoa. Kesällä 1996 ensi-iltaan tulevasta Riekosta on tehty suullinen esisopimus. Kun Velho kertoo Lapista 1400-1500 -luvuilla, Riekko sijoittuu 1500-1600 luvuille. Velho joutuu syrjään ja alkaa vaeltaa riekon hahmossa. Vallan ottavat vieraat veronkerääjät, papit ja voudit.
Riekko kuvaa saamenmaan menetettyä neitsyyttä. Tekijäjoukko on sama kuin Velhoissa, ehkä hieman laajempi.
Ilpo Saastamoinen kertoo, että ensimmäiset Uuttu-Kallen tekstit Riekkoon valmistuvat tänä kesänä. Saastamoinen on varannut marras- ja joulukuun materiaalin säveltämiseen, joten kuoro saa ensimmäiset osat harjoiteltavakseen tammikuussa.
Saastamoinen pyrkii tekemään Riekosta musiikillisesti vastakohdan Velholle. Rytmiikka musiikissa on edelleen pääosassa... (jatkuu > Velho-leikkeet 93-96)
> 7.8.94 Lapin Kansa s.5 - Kolari, Jaana Siitonen (teksti ja kuvat):
Riekko-oopperan käsikirjoitus jo valmis
> 20.8.94 Kuukkeli N:o 13: Tekstit kohta valmiina, sävellystyö alkaa - Velhon jälkeen Riekko
> 23.8.94 Lapin Kansa - Kolari Leena Talvensaari:
Kolarissa suunnitellaan jo uutta produktiota - Velhon jälkeen tulee Riekko
> 24.8.94 ke - Iisalmen Sanomat s.8: Riekko-ooppera jatkaa Ingan ja Pieran tarinaa
> 24.8.94 Pohjolan Sanomat - Äkäslompolo STT:
Riekko jatkaa Ingan ja Pieran tarinaa - Velho vie... aikojen alkuun
> 25.8.94 Tornionlaakso s.11 (eh): ...RIEKKO
> 8.9.94 Luoteis-Lappi N:o 35: Velhoa seuraa Riekon tarina
> 8.9.94 Luoteis-Lappi N:o 35: "Ennusmerkit lupaavat hyvää" - Ilpo Saastamoinen tarttuu luottavaisesti Riekko-oopperan sävellystyöhön
> 28.12.94 ke Pohjolan Sanomat s.1 - Kolari, Heikki Liimatainen:
Lapin oopperaelämys saa jatkoa "Yksi on linnuista suurin..."
1995:
22.1.95 Lapin Kansa - Kolari, Jaana Siitonen (teksti & Kuva):
Solisteja etsitään - Riekko-oopperasta kunnianosoitus Kuolan saamelaisille
(Kuva: Säveltäjä Ilpo Saastamoinen esitteli jo Velhokuoron johtajalle Kai-Jussi Jankerille kesällä 1996 toteutettavan Riekko-oopperan sävelet. Niiden parissa pakerretaan jo tänä keväänä Velho-oopperan harjoitusten rinnalla.)
Jyväskyläläisen säveltäjän Ilpo Saastamoisen ja äkäslompololaisen runoilijan Kalervo Uutun uusin yhteistyön hedelmä Riekko-ooppera on valmiissa kansissa. Saastamoinen esitteli sävellystyötään Velhokuoron johtaja Kai-Jussi Jankerille ja Velhokuorolle viikonlopun harjoituksissa, joissa keskityttiin kuitenkin vielä ensi kesän Velho-esityksiin. Riekko-oopperan harjoittelu on tarkoitus alkaa tämän kevään aikana, kunhan kuorosta ja kuoron koosta päästään sopimukseen.
Saastamoinen kuuluttaa Riekon solistiosien esittäjät jo kiireesti hakuun. Tavoitteena on saada esille jälleen saamelaisia ja lappilaisia nimiä, sillä pohjoiset etno-oopperat halutaan miehittää mieluusti pohjoisin äänin.
Vaikeimmin löydettävä solistiosan laulaja lienee 10-15-vuotias kaunisääninen poika. Ikä on sikäli vaikea, että siihen ajoittuu usein myös äänenmurros, jolloin laulaminen on "mahdotonta". Rooliin sopivan pojan toivotaan kuitenkin löytyvän mahdollisimman pian.
Riekon rooleja ovat myös Pappi, Vouti, Pirkka, neitsyt-Maria, äiti-Inga ja isä-Pierra. Papin rooliin sopivaksi Saastamoinen näkee myös pitkälle koulutetun etelä-suomalaisen äänen.
Vahva roolihahmo Riekossa on luonnollisesti Velho, jonka roolin oikeutetusti esittää teoksen kynäillyt Kalervo Uuttu.
- Velho ei laula. Kalervo Uutun sanallinen esitys on jo niin loistavaa, että se ei säveliä kaipaa. Mahdollisia tulevia esityksiä varten olen kuitenkin laatinut Velhon vuorosanoille myös sävelet. Onhan mahdollista, että Riekkoa esitetään joskus muissa esiintyjäkokoonpanoissa, Saastamoinen kertoo.
Uskonnot kohtaavat
Riekko-ooppera jatkaa juonena siitä, mihin Velho-ooppera jäi. Lyhyesti kerrottuna juoni koostuu pirkkalaisten ja samalla kristinuskon tulosta saamenmaahan ja niistä ristiriidoista, joita uskontojen ja kulttuurien kohtaamisesta seuraa.
Tärkeimmiksi juonellisiksi rooleiksi nousevat Pirkan ja papin roolit Velhon ohella. Sävellys ja libretto koostuvat 51 osasta, joista osan Saastamoinen on yhdistänyt musiikillisesti yhteen. Yhden laulun sisällä voi olla siis useampia Uutun tekstejä.
- Uutun laatimia sanoja en ole joutunut sävellysten takia muuttamaan, sen sijaan sanoja ja lauseita toistellaan paikoin useammin kuin alkuperäisessä tekstissä.
Vaikutteita Kuolan matkalta
Saastamoinen haki Riekon sävellystyöhön vaikutteita syksyiseltä Kuolan musiikkiperinteen keruumatkaltaan. Hän kertoo hyödyntäneensä Kuolasta löytämiään teemoja ja nimeää Riekko-oopperan kunnianosoitukseksi Kuolan saamelaisille.
Velho-oopperasta tuttu tavaramerkki eli suomalais-ugrilaiselle musiikille tyypilliset rytminvaihdokset säilyvät myös Riekossa. Riekko on monin paikoin musiikillista seikkailua sanoilla, Saastamoinen toteaa.
- Tarkoitus on myös jatkaa Velhosta tuttuja päällekkäistahtilajien käyttöä. Instrumentaaliosuuksia Riekkoon tulee sen sijaan enemmän kuin Velhossa kuultiin. Bändillä on esimerkiksi jopa kolmatta sivua pitkiä välisoitto-osuuksia.
Riekko ei ole teoksena sen lähempänä oopperaa kuin Velhokaan, mutta sikäli se on ooppera isommalla oolla, että siinä on nyt selkeä juoni. Velhon nähneet voivat löytää Riekon sävelmistä Velhosta tuttuja teema-aineksia joistakin kohdista.
- Periaatteessa Riekon melodiat ja teemat ovat kuitenkin hyvin erilaisia.
"Velho ja Riekko tärkeitä säveltäjäuralle"
Riekko-oopperan sävellykset syntyivät Saastamoisen mukaan helposti verrattuna Velhoon. Teos syntyi miltei yhtenä putkena ja osin automaatiokirjoituksena. Joskus teemat nousivat mieleen valveillaolon ja unen rajamailla, jolloin Saastamoinen joutui ponkaisemaan sängystä tietokoneen ääreen kirjaamaan nuotteja ylös.
Käytännössä teos syntyi loka-marraskuun [1994] aikana. Uutun laatimaa tekstiä olin sitä ennen lukenut käytännössä joka päivä siitä saakka, kun sen elokuussa sain. Vaikka sävellys on nyt valmis, vie sovitustyö Saastamoisen mukaan vielä aikaa.
- Kunkin laulun sovittaminen on parin päivän urakka, joten täydellisesti valmiina teos on kolmessa kuukaudessa, jos sitä tekee päätoimisesti.
Velho-oopperan ja Riekon säveltämisen Saastamoinen kokee säveltäjäuransa tähänastisiksi kohokohdiksi. Velho-ooppera oli teoksena Saastamoisen ensimmäinen: kansallista kiinnostusta herättänyt teos.
Aikaisemmin hän on tehnyt vastaavanlaisen kuoroteoksen Karhunpeijaiset, joka kuitenkin hautautui heti ensimmäisen kesän esityksen jälkeen unohduksiin eikä ole toistaiseksi noussut uudelleen esiin, vaikka sekin on vielä mahdollista.
- Velho-opperassa on ollut sen sijaan toimiva koneisto, joka on tuottanut teoksen ulos jo kahtena kesänä ja pystynyt myös markkinointiin, Saastamoinen kehuu.
RIEKON ÄÄNI
(Kuvateksti: Riekko-oopperan säveltäjä Ilpo Saastamoinen kertoo viimeisiä partituurisivuja tehdessään myös ulvoneensa kuin susi.)
Riekon musiikin kesto on hieman yli kaksi tuntia, josta osa I kattaa n. 70 minuuttia ja II osa 50 minuuttia. Alunperin tekstejä on numeroituna 51 osaa, joista jotkut on kuitenkin sijoitettu musiikillisesti yhteen niin, että I osassa on 23 erillistä jaksoa ja II osassa 14. Erillisten musiikkijaksojen kokonaismäärä on siis 37.
- Kiitos Riekon runolliseksi tiivistetyn - vaikkakaan ei runomittaisen - tekstin musiikkia ei ole tarvinnut säveltää puhelauluksi niin kuin monissa muissa vastaavissa teoksissa. Laulut pysyvät puhtaina, vaikka niissä ei olekaan iskelmän loppuun saakka hiottua täsmällisesti kertautuvaa säkeistörakennetta, sanoo säveltäjä Ilpo Saastamoinen.
Teoksen teemat ovat toistuessaan lähes aina edellisten muunnelmia, jolloin lopputuloksena on läpisävelletty kokonaisrakenne. Tämä on hyvin lähellä itä-saamelaista eeppistä laulua - "leuddia" ja "luvvtia", joissa rakenne muodostuu perusteeman loputtomasta ja toistumattomasta varioinnista.
Toinen läpikäyvä tyylipiirre on sekarytmien käyttö, joka ei ole tyypillistä pelkästään saamelaisille, vaan koko suomalais-ugrilaisen kulttuuripiirin vanhinta yhteistä perinnettä ja joka löytyy niin hantien laulurunoudesta kuin karjalaisten itkuista ja joiuista.
"ETNO-OOPPERAA."
Pohjoissaamelaisessa luohtissa kyseinen rytmiikka on kiteytynyt toistuviksi syklisiksi rakenteiksi, jotka muistuttavat länsimaisen laulun säkeistömuotoa.
Itäsaamelaisessa eeppisessä laulussa ja itkuissa sekarytmisyys on muuntelevaa ja toistumatonta, koska improvisaatiolla on perustavaa laatua oleva osuus musiikin rakennetekijänä.
- Voisimme puhua ehkä jopa "etno-oopperasta", koska etninen materiaali on teoksen päätunnusmerkki. Sitä on vaikea huomata yksityiskohdissa, koska esityksessä käytetään suomen kieltä, länsimaista äänenmuodostusta ja soittimistoa, jotka yhdessä tekevät alkuperäisaineksien tunnistamisen vaikeaksi, luonnehtii Saastamoinen.
"Vanha" ilmenee etupäässä alitajuisella tasolla. Selviä joiunomaisia jaksoja on vain pari kappaletta, kun taas itäsaamelainen melodiikka on suurelle yleisölle - jopa musiikkispesialisteille tuntematonta.
"VAISTONVARAISESTI ENSIVAIKUTELMAAN LUOTTAEN"
- Ensimmäisen teemaluonnoksen merkitsin muistiin joskus keväällä - 94, kun tekstin runoilija Riekkoa esitellessään pääsi kohtaan "... kätken haavat huomisen huntuun ..." Marian laulussa, joka päättää alkujakson, Saastamoinen muistelee.
Melodia-aihe esiintyy tässä Neitsyeen laulussa säkeistöjen päätepisteenä, mutta sen muunnelma puolestaan aloittaa II osan loppulaulu[n] Yksi on linnuista suurin, jonka Marian poika esittää.
- Tuolloin kylvetty siemen alkoi itämään syksyllä -94, jolloin sävelsin suhteellisen lyhyessä ajassa ikään kuin "putkeen" koko Riekon lauluteemat sointuluonnoksineen, kertoo Saastamoinen.
Saastamoinen kertoo kokevansa vaikeana säveltää samaa tekstiaiheitta kahteen eri kertaan.
- Jos ensi yrittämä ei onnistu, olen joutunut suuriin vaikeuksiin. Tästä syystä luotan mahdollisimman pitkälle vaistonvaraiseen ensikosketukseen tekstin sävellystyössä, hän tähdentää.
RIEKON KASVU AIKUISEKSI
Riekon kasvua aikuiseksi edelsi teemojen puolen vuoden muhimisaika, ennen kuin säveltäjä uskalsi tarttua niihin heinäkuussa -95 - vuoroin Virossa - vuoroin Suomessa. Viimeistelyprosessi sisälsi partituurin, kuoro- ja orkesteristemmat, joista viimeiset valmistuivat tammikuussa -96.
Tähän jaksoon sisältyy lukemattomia valvottuja öitä, lukemattomia nukuttuja öitä, jolloin uni työsti nuotteja ja sovituksia laulu toisensa jälkeen kuvina ja kuulokuvina.
Joskus työpäivä on 18-tuntinen ja yöuni kuuden tunnin mittainen. Siinä vaiheessa kun ei enää uskalla pysäyttää hetkeksikään pelossa, ettei enää saa uudestaan kiinni ajatuksen virrasta.
- Tässä vaiheessa koko kaksituntinen musiikki on kuin pisteenä päässä. Kaikki on samalla esillä eräänlaisena informaatiopisteenä, jota ei enää uskalla käsitellä älyllisellä tasolla. On vain annettava alitajunnan hoitaa välisoittojen pituudet ja teema-ainesten lahjanvaihtoseremoniat, luonnehtii Saastamoinen luomisprosessia.
Lopulta laulujen ketju on enää vain yhtä samaa sävellystä, jonka sisällä asiat etenevät ja kokevat oman syntynsä, elämänsä ja kuolemansa häipyäkseen kukin vuorollaan levolle - ehkä kuolonuneen - herätäkseen jossain muualla uuteen elämään.
- Siellä täällä on parin tahdin tervehdys Velhosta; "Kipu tulee ylhäältä" muuttuu muotoon "Valta tulee ylhäältä", hän paljastaa.
"YMMÄRRYKSEN PORTIT AUKEAVAT SYVÄLTÄ"
- Olen tiedostanut tässä prosessissa kaksi tärkeää seikkaa: Mitä vähäpätöisempi ja mitättömämpi jokin teema-aihe on, sitä syvemmältä aukeavat ymmärryksen portit, kun tuo pieni ja vähäpätöinen paljastaa todellisen minänsä, hän jatkaa.
Ja toiseksi: Kun toistaa virheen riittävän monta kertaa, se lakkaa olemasta virhe. Siitä on tullut uusi tyylipiirre.
- En voisi koskaan säveltää Riekkoa uudestaan, koska en enää kykenisi siihen. Enkä kykene käsittämään, miten ihmeessä olen saanut tuon ensimmäisenkin tehtyä, hän tilittää.
Kun säveltäjä vie viimeisiä partituurisivuja ja demokasettia toisille tekijöille, hän ulvoo kuin susi.
- Kun olen mörissyt heille Marian "Karhun laulun", en tiedä, olenko säveltäjä, sävellys, vaiko itse koukon katse? Riekon höyhenen kohdalla olen silminnäkijänä ollut todistamassa näkymiä, toteaa Saastamoinen.
> 23.1.95 Pohjolan Sanomat - Äkäslompolo, Heikki Liimatainen:
Riekko-ooppera saa vaikutteita kirkko- ja saamelaismusiikista
(Kuva: Heikki Liimatainen; Velho- ja Riekko-oopperoiden säveltäjä Ilpo Saastamoinen kokee erinomaisena haasteena säveltää jotain sellaista, jolle on vaikea löytää vertailupohjaa.)
Kun Riekko-oopperan, sanoitus jatkaa siitä, mihin Velho-ooppera lopetti, niin jatkaa myös sen sävellystyö. Säveltäjä Ilpo Saastamoinen kertoo sävellyksen huomioivan mm. sen, että Riekko tulee ajallisesti lähemmäksi nykyaikaa.
- Riekko tulee olemaan musiikillisesti Velhoa selkeämpi. Se on samalla kunnian-osoitus Kuolan saamelaisille, joiden musiikista olen saanut siihen vaikutteita ja lainauksia, joita olen muuttanut teokseen sopiviksi, kertoo saamelaismusiikkia tutkinut Saastamoinen.
Riekon sävellys syntyy monen prosessin tuloksensa. Viime syyskuun tekstin "sulattelun" jälkeen Saastamoinen teki sävellyksen perustyön loka-marraskuussa.
- Työ jatkuu vielä ainakin kolme kuukautta, sillä toistaiseksi lähes lopullisessa kunnossa 51-osaisesta tekstistä on kaksi laulua, jatkaa Saastamoinen.
Velho-oopperaan verrattuna solistien osuus Riekko-oopperassa saa näkyvämmän sijan. Velhosta tutut Inga-äiti ja Piera-isä jatkavat Riekossa elämäänsä. Nähtävästi myös Annukka Hirvasvuopion ja Jaakko Gauriloffin esittäminä.
- Lisäksi tarvitsemme solisteiksi "papin", "voudin", "pirkkalaisen", "neitsyt Marian" ja kirkasäänisen "pojan". Kalervo Uuttu Velhona jatkaa luonnollisesti itse-oikeutetusti, kertoo Saastamoinen.
Saastamoinen on säveltänyt Riekkoon myös Velhon repliikit. Lähinnä tulevaisuutta varten, jos niitä joskus satuttaisiinkin esittämään laulamalla.
- Koska pappi tulee Riekossa saamaan yliotetta Velhosta, myös se tulee näkymään musiikissa, sillä kirkkomusiikki ja virret luovuttavat Riekkoon vaikutteitaan, jatkaa Saastamoinen.
Saastamoinen toivoo, että kaikki solisteiksi valittavat löytyisivät Lapista. Saamelaisrooleihin hän toivoo myös saatavan aitoja saamelaisia.
"Pullottava reppu pääsi purkautumaan"
Saastamoinen kertoo käyttäneensä Velho-oopperan säveltämisen jälkeisen aikansa pääasiassa musiikin opiskeluun. Häneltä on valmistunut tänä aikana m.m. gradu-työ saamelaismusiikin rytmiikasta.
- Kun en ollut tehnyt sävellystyötä kolmeen vuoteen, "reppu" alkoi olla jo niin täysi, että sen oli pakko päästä purkautumaan. Siinä mielessä Riekon säveltäminen osui oivalliseen aikaan, Saastamoinen toteaa.
Kuten Velhossa hän kertoo ottavansa Riekon sävellyksessä huomioon sen, että esittävä kuoro koostuu valtaosaltaan harrastelijoista.
- Kun tiedän, että kuoro pystyy selviytymään monimutkaisista sekatahtilajeista, niitä ei pelota laittaa sekaan mukaan. Pyrin myös antamaan kuorolle Riekossa mahdollisuuden inspirointiinkin [= improvisointiinkin], jolloin parhaat laulajayksilöt voivat päästä paremmin esille, hän kertoo.
"Lopulliset stemmat valmistuvat 1-3 pv:n vauhdilla/laulu"
Saastamoinen jatkaa sävellysprosessiaan tästä eteenpäin keskimääräisellä vauhdilla, joka tuottaa yhden laulun sävellyksen 1-3 päivän vauhdilla. Kun lauluja on vielä saattamatta liki lopulliseen kuntoon vielä 49, niin se ottaa aikaa vielä kolmisen kuukautta Lopullisesti kuoron nuotit on oltava valmiit ensi syksyyn mennessä, jotta harjoitukset voivat alkaa.
- Olemme tosin päättäneet, että aloitamme ensimmäisten laulujen harjoittelun jo tämän kevään maaliskuusta lukien Velho-oopperan harjoitusten rinnalla. Laulujen "sisäänajo" on joka tapauksessa pitkäaikainen prosessi, toteaa Saastamoinen.
Tornion kaupungille valmistumassa "Tulinuoli" -teos
Saastamoisella on syntymässä sopimus myös Tornion kaupungin kanssa. Hän säveltää Riekko-oopperan rinnalla suurelle kuorolle teosta "Tulinuoli", joka tultanee esittämään kaupungin 375-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.
- Myös tämä on ulkoilmaesitys, joka tullee ulos -96 helmi-maaliskuun taitteessa. Uskon myös Velhon olleen rohkaisemassa tällaisen ohjelman valintaa, sillä "Tulinuolen" esiintyjäjoukkoa on koottu samalla periaatteella kuin Velho- ja Riekko-oopperoiden, hän kertoo.
Kaupunginvaltuusto ei ole vielä käsitellyt "Tulinuolen" rahoitusta, mutta tekee sen aivan lähiaikoina, jonka jälkeen toteutuminen varmistuu, jos on varmistuakseen.
> 2.2.95 Luoteis-Lappi N:o 4:
Riekko-oopperan solistit haussa - Velhon ensi kesän harjoitukset käynnistyivät
Velho-oopperan ensi kesän esityksiin tähtäävät harjoitukset käynnistyivät pari viikkoa sitten hotelli Ylläskaltiossa Äkäslompolossa. Mukana olivat kuoron-johtaja Kai-Jussi Jankeri ja säveltäjä Ilpo Saastamoinen kuorolaisten ohella.
Saastamoinen esitteli ennen harjoitusten alkua valmiiksi saamansa Riekko-oopperan melodioita. Esimerkiksi pellolainen Esko Ala tykästyi varsinkin kahteen viimeiseen melodiaan, jotka jäivät soimaan mieleen koko viikonlopuksi. Niistä hän povaa "hittejä."
Riekon alussa oli vaikutteita muun muassa joiusta, kalevalasta sekä rytmimusiikista. Loppua kohden teos muuttui Alan mukaan melodisemmaksi ja sieltä löytyi muun muassa takautumia Saivosta.
- Mielenkiintoinen teos, hän tuumii.
Säveltäjä Saastamoisen mukaan Riekkoa aletaan harjoitella jo tänä keväänä ensi kesään tähtäävien Velho-harjoitusten rinnalla. Solisteja hän kuuluttaa hakuun. Tavoitteena on jälleen saada saamelaisia ja lappilaisia nimiä esiin.
Riekon rooleja ovat Pappi, Vouti, Pirkka, neitsyt-Maria, äiti-Inga, isä-Pierra ja Poika. Varsinkin pojan rooliin sopivan 10-15 vuotiaan nuoren Saastamoinen toivoo löytyväksi varsin pian. Pojan on esitettävänä on teoksen huipentumaksi kohoava loppulaulu.
Vahva roolihahmo Riekossa on tietenkin Velho, jonka roolin esittää oikeutetusti teoksen kynäillyt Kalervo Uuttu.
- Velho ei laula. Kallen sanallinen esitys on niin loistavaa, että se ei säveliä kaipaa, Saastamoinen toteaa.
- Mahdollisia tulevia esityksiä varten olen kuitenkin laatinut Velhon vuorosanoille myös sävelet. Onhan mahdollista, että Riekkoa esitetään joskus tulevaisuudessa muissa esiintyjäkokoonpanoissa, Saastamoinen kertoo.
Kunnianosoitus Kuolan saamelaisille
Saastamoinen haki vaikutteita Riekkoon syksyiseltä Kuolan matkaltaan, jolloin hän perehtyi Kuolan saamelaisten musiikkiperinteeseen keräten sitä myös talteen. Riekon hän nimeääkin kunnianosoitukseksi Kuolan saamelaisille. Riekko-ooppera syntyi sävellyksenä Velhoa helpommin.
Käytännössä hän näppäili Riekon laulun tietokoneen levylle loka-marraskuun aikana. Vaikka sävellys on valmis, vie sovitustyö Saastamoisen mukaan vielä aikaa.
- Kunkin laulun sovittaminen on parin päivän urakka, joten täydellisesti teos on valmiina kolmessa kuukaudessa, jos sitä tekee päätoimisesti, Saastamoinen kertoo.
Riekko-oopperan koneisto puuttuu!
- Riekko-oopperan tulevaisuus on kuitenkin vielä täysin epäselvä, korostaa Velhotoimikunnan puheenjohtaja Hilja Liimatainen.
- Riekko-oopperan sanoituksen ja sävellystyön ostaminen ei ole Kolarin Pelimanneille ja nuorisoseuralle mikään ongelma ja siitä on jo päätetty. Sen sijaan totuus on se, että emme jaksa enää toista oopperaa talkootyöllä. Pussit ovat kerta-kaikkisen tyhjät ja keskitymme nyt kohdistamaan energiamme saattaaksemme ensi kesän Velhoesitykset kunnialla loppuun.
- Toivommekin ideoita niiltä ryhmiltä, jotka Riekosta teoksena hyötyvät. Olisi upeaa, jos Riekko kesällä 1996 esitettäisiin ja esityspaikka löytyisi. Eihän meillä oikeastaan ole varaa jättää tämmöistä teosta piiloon, Liimatainen toteaa.
Epäselvää on vielä moni muukin asia Riekon ympärillä. Minkälaista kuoroa tarvitaan ja kuinka isoa, on täysin avoinna. Riekkohan ei ole samanlainen kuoroteos kuin Velho oli, vaan solisteilla on siinä enemmän osuuksia, jotka johdattelevat juonta eteenpäin.
- Paras lopputulos yleisön kannalta saataisiin aikaan, jos noin kolmenkymmenen hengen kuoro laulaisi paikaltaan mikrofoneihin kuorokopeista. Ehkä toiset kolmekymmentä voisi olla esityskentällä mikrofoneilla varustettuna, Saastamoinen tuumailee tässä vaiheessa.
Liimatainen uskoo, ettei solistien palkkaaminen Riekkoon koidu sekään ongelmaksi, koska solisteja vetää luultavasti myös se mahdollisuus, että Riekko on ponnahdus-lauta eteenpäin.
- Velholla olemme jo osoittaneet, mitä valtavalla talkootyöllä voi saada aikaiseksi. Nyt on edettävä muilla tavoin, Hilja tuumii.
Kai-Jussi on kiinnostunut
Uutun sanat ja Saastamoisen sävellyksen Riekkoon nähnyt Velhokuoron johtaja Kai-Jussi Jankeri on esittänyt kiinnostuksensa Riekko-oopperan kuoron johtamiseksi. Sikäli asiat ovat siis kunnossa, vaikka täyttä lupausta hän ei ole vielä antanut.
Nähtäväksi jää, kuinka Riekon koneistoasia ratkaistaan. Kokous oopperan tiimoilta pidetään lähiaikoina ja paikalle toivotaan runsaasti yritysmaailman edustajia kannustamaan ja näyttämään, että pontta uudelle yrityksellekin löytyy.
> 28.4.94 Pohjolan Sanomat s. 13 - Kolari Heikki Liimatainen:
Maanomistajat eivät jatka Velhoniemen vuokrasopimusta -
Velho-oopperasta koditon vuodenvaihteen jälkeen. > Ks. Velho-leikkeet
26.07.1995 Tulinuoli on periaatteessa tehty. Riekon orkestrointi alullaan... Mutta nyt tappelen tietokoneohjelmien kanssa. Energia menee musiikin tekemiseen.
22.8.95 Kuukkeli s.8 - Kari Kaulanen: Velhon henkeen, osa 2 [> Velho-leikkeet]
Riekon vuoro
Ainakaan näillä näkymin Velho-oopperaa ei ensi kesänä enää esitetä. Sen sijaan nähdään Riekko-ooppera, joka ajallisesti jatkaa siitä, mihin Velho päättyy. Uutuus on jo valmiiksi sävelletty ja sovitustyö on täydessä käynnissä. Harjoittelemaan päästään talven kuluessa.
Riekko poikkeaa edeltäjästään siinä, että kuoron osuus ja sitä myötä kuorokin, on pienempi. Sen sijaan solistisia rooleja on enemmän. Kokonaisväkimäärä on kuta kuinkin samaa luokkaa Velhon kanssa.
- Kaikki, jotka ovat kiinnostuneita musiikkiteatterin tekemisestä, ovat tervetulleita mukaan, Johannes sanoo.
- Tällaisessa puuhassa tärkeää ei ole pelkästään esiintyminen ja esittäminen, hän muistuttaa.
- Sosiaalisella kanssakäymisellä kaikenlaisen yhdessäolon ja -tekemisen merkeissä on erittäin suuri merkitys.
24.8.95 to Pohjolan Sanomat - Äkäslompolo, Kari Heino (kuvat PS - Nina Susi):
... Toiseksi Velhon jatko-osat Riekko ja Käärme ovat jo pitkälle hahmottuneet tai hahmottumassa. Kesällä 1996 kantaesityksensä saavan Riekon teksti on jo valmistunut, ja sävellystyökin on pitkällä. Tekstit loihti edelleen Velhon tapaan Kalle Uuttu, ja säveltäjäkään ei vaihdu, vaan Riekko lauletaan lentoon Ilpo Saastamoisen nuotituksen voimalla. > Ks. Velho-leikkeet
24.8.95 to LK s.8 - Kolari, Leena Talvensaari:
Velho-oopperalle Lapin taidepalkinto - Taiteellinen tinkimättömyys yhdistyy tekemisen iloon
...Koko trilogia läpi kesällä 2002
Vaikka Velho-oopperan esitykset Äkäslompolossa päättyvät tähän vuoteen, niin Velhon elämä jatkuu tulevissa produktioissa.
Tähtäimessä on mahtava trilogia, jonka seuraavat osat ovat nimeltään Riekko ja Käärme. Riekon tarina sijoittuu keskiajan loppuun ja käsittelee muun muassa niitä ristiriitoja, joita syntyi Lapin ja Lannan kohdatessa. Käärme lähtee liikkeelle viime vuosisadan vaihteesta ja kulkee aina nykyaikaan saakka.
Riekko kantaesitetään jo ensi kesänä tutussa esityspaikassa Velhoniemessä. Vuokrasopimus alueen käytöstä allekirjoitettiin tänään. Riekon takana ovat Velhosta tutut nimet: libretto on Uuttu-Kallen ja sävellys Ilpo Saastamoisen. Riekkoon aletaan kerätä laulajia heti Velhon esitysten päätyttyä ja musiikkiharjoitukset on tarkoitus viedä läpi jouluun mennessä.
"Riekosta tulee meille aikamoinen haaste, sillä säveltäjä on todella pannut siihen parastaan. Se tietää kovia harjoituksia ensi talvena", ennustaa oopperan ohjaaja Keijo Kupiainen.
Oopperatyöryhmä ei kuitenkaan pelkää haasteita eikä kaihda suuria tavoitteita. Lopullisena päämääränä on esittää koko trilogia Äkäslompolossa yhden kuukauden aikana noin vuonna 2002. Katsojien silmien eteen vyöryy silloin komeana musiikkiteatterina koko lappilainen elämänkaari esihistoriasta nykyaikaan.
31.8.95 Luoteis-Lappi s. 3: Velholle Lapin taidetoimikunnan palkinto
Kuva III: Velhon ja Riekko-oopperan säveltäjä, Ilpo Saastamoinen paljastaa Riekon olevan kunnianosoitus Kuolan saamelaisia kohtaan. > Ks. Velho-leikkeet
... Riekko pyrähtää lentoon Velhon mentyä
Yleisön kiinnostuksen tulevaisuudessa takaa Velholle suunnitellut kaksi jatko-oopperaa: Riekko ja Käärme.
Riekko-oopperan teksti on valmis ja sävellystyökin lähestyy loppuaan. Riekon kantaesitys on kesällä 1996. Tekstistä vastaa Velhon malliin Kalle Uuttu ja säveltäjäkään ei vaihdu, sillä nuotit Riekkoon on loihtinut Ilpo Saastamoinen.
- Riekko-ooppera on kunnianosoitus Kuolan saamelaisille ja niinpä sävellysten tyylisuunta painottuu sen mukaan. Soolo-osuuksia tullaan lisäämään. Tavoitteena on saada Riekkoon kuusi solistia, kun Velhossa on ollut vain kaksi, kertoo Saastamoinen.
Ajallisesti Riekosta tulee Velhoa pidempi. Näillä näkymin esityksen kokonaiskesto venyy yli kahden tunnin.
K: 28.-29.10.95 Kolari - Riekko-harjoitukset su klo 14.
30.10.95 ma Pohjolan Sanomat s.6 - Kolari, Heikki Liimatainen:
Oopperatrilogiassa nyt työn alla keskimmäinen - Riekko-ooppera.
"Riekko" jatkaa historiallisesti siitä, mihin "Velho" lopetti
(Kuva I: Riekko-oopperan ammattilaisjoukko on sama kuin "Velhossakin"; Ilpo Saastamoinen, Erkki Alajärvi, Kalervo Uuttu, Pirjo Paavalniemi, Keijo Kupiainen ja Kai-Jussi Jankeri.)
Nähtäväksi jää, millaisen vastaanoton saa Kolarin Kyläpelimannien ja Kuoron sekä Kolarin Nuorisoseuran jättihankkeen - oopperatrilogian keskimmäinen osa - "Riekko"- ooppera, jonka työstäminen on juuri saatu työn alle.
- "Velho"-oopperan näki kolmena esitysvuonna noin 20 000 katsojaa. "Velho" nousi myös valtakunnalliseen tietouteen, joten siltä osin "Riekolla" pitäisi olla paremmat lähtökohdat, toteaa Velhotoimikunnan puheenjohtaja Hilja Liimatainen.
Vastuun "Riekon" toteuttamisesta tulee ottamaan perustettava "Velho-ooppera-yhdistys", jolla taustavoimat säilyvät samana. Taustavoimilta "Riekko" saa 100 000 markan pesämunan ja pyrkimyksenä tulee olemaan "Velhon" lailla kantaa itse itsensä.
Ensi-iltavuosi muita esitysvuosia kalliimpi
Koska "Riekolle" ensi vuosi tulee olemaan kantaesitysvuosi, se tietää muita esitys-vuosia tuntuvasti enemmän kustannuksia. Osa esiintyjistä tarvitsee mm. kahdet esiintymisasut, joiden materiaali ja ompelutyö nielee suunnattomasti varoja.
- "Velhon" mahtavan näytön jälkeen oletamme myös, että valtiovalta nostaa aikaisempaa symbolista tukeaan, joka kolmen vuoden aikana on ollut 60 000 markkaa, puheenjohtaja viestittää.
"Riekon" esittämispaikaksi on vahvistumassa sama Velhoniemi kuin missä "Velhokin" esitettiin. Maa-alueen vuokrasopimuksen on Kolarin kunta ottanut hoitaakseen ja periaatteessa sen sisällöstä on sovittu. Lopullisesti se varmentuu, kun siihen saadaan myös allekirjoitukset.
- Kun maa-alueen hallinta siirtyy kunnalle, niin se mahdollistaa esityspaikan käyttämisen muihinkin tarkoituksiin siltä osin. kun paikka ei sitoudu "Riekon" harjoituksiin tai esityksiin, perustelee puheenjohtaja.
"Solistien osuus merkittävämpi"
"Velhoon" verrattuna "Riekossa" tulee solisteilla olemaan hallitsevampi rooli. "Velho" oli kuoron sooloteos eli kuoro toimi solistina. Nyt myös Pohjantahti-bändin solistinen rooli korostuu runsaine välisoittoineen.
- Olen ottanut "Riekkoon" vaikutteita Kuolan saamelaisten musiikista, jota olen pyrkinyt muokkaamaan ennakkoluulottomasti muotoon, että länsimainenkin ihminen ymmärtää sitä, kertoo "Riekon" säveltäjä Ilpo Saastamoinen.
Sävellystyön mittavuudesta Saastamoinen kertoo, että se on hänen elämänsä suurin työ, josta on ollut leikki kaukana. Katua hän ei kuitenkaan ole ehtinyt leikkiin lähtemistään, vaikka se on vaatinut monta valvottua yötä ennen valmistumistaan.
Lavastaja Erkki Alajärvi on tehnyt esiintymiskentällä hienoisia muutoksia, joista näkyvin on orkesterikodan siirtyminen järven rannasta metsän puolelle.
- Järvellä tulee "Riekossa" olemaan merkittävä rooli, koska samaan aikaan kun pirkkalaiset tulevat maitse kylää verottamaan, tulee pappi palava risti kourassaan järveltä käsin lappalaisia käännyttämään, kertoo Alajärvi.
Sotaisuus näkyy myös siinä, että verottajilla näkyy jo aseita; jalkajousilla ja miekoilla pirkkalaiset ottavat väkisin verotusoikeuden lappalaiskylään. Kahden näytöksen historiallinen aikahaarukka on runsaat 200 vuotta.
"Lapsen usko seita- ja kristinuskoa väkevämpi"
"Riekon" sanoittaja Kalervo Uuttu valottaa teoksen sanomaa. Historiallisesti teos kuvaa, kuinka velhon valta väistyy seitauskoineen ja kristinusko tekee vahvaa tuloaan.
- Historiallisesti 'Riekossa" eletään väkivaltaista aikaa, jolloin vanha Lappi menetti neitsyytensä. Teos kuvaa myös sitä, kuinka velho laittoi hanttiin havaitessaan olevansa vaarassa syrjäytyä. Velho oli kuitenkin aikansa jo elänyt ja polttaa seitansa uhoamalla kuitenkin, että "vaikka palaa kuvasi - ei pala henkesi" -hengessä, kuvailee Uuttu-Kalle.
Teoksen loppupuolella Kalle havainnollistaa, kuinka pirkkalaisten ryöstämä neitsyt palaa takaisin - ei kuitenkaan enää puhtaana heidän jäljiltään.
- Aivan lopussa syntynyt poika tallettaa riekon höyhenen ja laulaa äidilleen elämän peruselementeistä. Laulut kuvaavat riekon höyheniä, joita uinuu jokaisen ihmisen sisällä. Katsojille ei jää epäselväksi se, kuinka lapsen usko on seita- ja kristinuskoakin väkevämpi, Kalle paljastaa sisällöstä.
Ohjausharjoitukset alkavat tammikuussa
Teoksen ohjaaja Keijo Kupiaisella ei ollut tässä vaiheessa sisältöön lisäämistä. Teoksen yksityiskohtaisemman muhimisen hän kertoo olevan menossa niin, että varsinaisiin ohjausharjoituksiin päästään tammikuussa käsiksi.
- "Riekon" sävellys ja sanoitus on "Velhoa" selkeämpi kokonaisuus - tiukka paketti, jonka läpi musiikki soljuu. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa niin, että jatkamme kukin myös henkilökohtaisella taitotasolla siitä, mihin "Velhossa" jäimme. Se ei edellytä mitään muuta kuin että jokainen tekee parhaansa, viestitti Kupiainen "vähäisistä" vaatimuksistaan.
Erityisen tyytyväinen hän on siitä, että esiintymispaikaksi muotoutui jo tuttu paikka - Velhoniemi, jolle ohjaussuunnitelma on helpompi rakentaa.
- Vaikka "Riekko" tuleekin olemaan "Velhoa" vaativampi, olen luottavainen onnistumiseemme. Teoksen sisäistämisen matka alkaa tästä. Todennäköisesti tässä käy myös niin, että ennen kuin elokuu on käsillä, en tiedä puhuuko tilanteessa "riekko' vai Keijo, luotasi Kupiainen teokseen syventymisentärkeyttä jokaiselle mukaan lähtijälle.
Tällä kokoonpanolla
Kupiainen paljasti tässä yhteydessä myös "Riekon" solistit: Äiti-Inga Annukka Hirvasvuopio, Isä-Pierra Jaakko Gauriloff, Velho Kalervo Uuttu, Ahku Sisko-Inkeri Pesonen, Neitsyt-Maria Petra Magga, poika Jarkko Ylläsjärvi / Tomi Enbuska, Pirkka Kalle Fält, Pappi Taisto Polvi ja Vouti Tuomo Häkkilä.
"Riekko"-oopperan tekijät:
Sävellys ja musiikin johto Ilpo Saastamoinen, sanoitus Kalervo Uuttu, ohjaus Keijo Kupiainen, lavastus Erkki Alajärvi, puvut Ritva Starck, kuoron valmennus Kai-Jussi Jankeri ja koreografia Pirjo Paavalniemi.
Teoksen esittävät kuorot (noin 70 laulajaa) soittajineen, solisteineen ja tanssijoineen. Esitystekniikan on määrä tulla Lapin alueteatterilta ja tuotannosta vastaa perustettava Velho-oopperayhdistys.
Näytännöt: kenraali 28.8.96 - ensi-ilta 30.8. - muut näytännöt 31.8.. 1.9., 6.9., 7.9. ja 8.9.96. Kaikki näytökset alkavat klo 22.00 ja esitys kestää noin 2.5 tuntia.
30.10.95 Lapin Kansa - Aune Murunen:
Riekon räkätys kuuluu jo - Velho-oopperan tekijät uuden urakan edessä
Kolarin Kyläpelimannit ja kuoro ja Kolarin nuorisoseura aloittivat viisi vuotta sitten suurisuuntaisen urakan: Äkäslompolon Velhoniemeen suunniteltiin kolmen ulko-ilmaoopperan sarja. Ensimmäinen, Velho, on takanapäin ja toinen, Riekko, on saanut sanat ja sävelen.
Samat voimat ja uusi into
Riekko-oopperan tekijöinä jatkavat samat ihmiset, jotka ovat sielunsa jo velholle menettäneet. Kolarin Kyläpelimannit ja Kuoro ja Kolarin Nuorisoseura ovat tuottajina Riekossa, jonka kokonaisbudjetti on muhkeat 1,7 miljoonaa markkaa. Nyt, kun näyttöä on jo annettu, odotetaan yhteiskunnalta tukea paljon vahvemmin kuin Velho sai, toteaa Velho-oopperayhdistyksen puheenjohtaja Hilja Liimatainen.
Riekko-oopperaa on tekemässä valtaisa harrastajajoukko. Yli 200 ihmistä ainakin kuudesta kunnasta jaksaa uudelleen aloittaa syksyyn asti jatkuvan urakan. Riekon kantaesitys on Velhoniemessä 30.8.96. Tekijät tulevat koko Tornionjoki-varresta ja onpa mukana maan Velhon antamaa voimannäytettä eri kuntien yhteistyöstä. Esiintyjät eivät muista kuntarajoja, kun he tulevat Enontekiön ja Palojoensuusta tai Ylitorniolta Kolarin nuorisoseurantalolle harjoituksiin. Ja maksavat itse kulkunsa. Onpa Sodankyläkin mukana tässä erikoislaatuisessa yhteis-työssä; Velhoniemen erikoiset lavasteet tekee Erkki Alajärvi.
Tosi riekko Ilpo Saastamoinen
Riekko-oopperan säveltäjä Ilpo Saastamoinen on menettänyt sydämensä saamelaismusiikille. Hän tekee parhaillaan lisensiaattityötä kolttien musiikista ja on perehtynyt laajasti saamelaismusiikkiin niin tutkijana kuin musiikintekijänäkin.
Saastamoinen innostuu filosofoimaan kansanmusiikin asemaa: "Kansanmusiikki käsitetään usein peltona, jota taidemusiikin säveltäjä lannoittaa. Minulle etninen musiikki ei ole jalostamatonta peltoa, vaan tasa-arvoinen taidemuoto muiden musiikin muotojen rinnalla."
Saastamoinen haluaa löytää säännöstön, joilla joiut ja kolttien leuddit ovat syntyneet. "Kun löytäjä selittää. [?]
Riekosta Ilpo Saastamoinen on säveltänyt solistivoittoisemman kuin Velho oli. Bändin rooli korostuu uudessa oopperassa myös enemmän. Solisteina jatkavat mm. Annukka Hirvasvuopio ja Jaakko Gauriloff. Bändin runkona on edelleen Velhosta tuttu Pohjantahti.
Ilpo Saastamoinen on työstänyt Riekon musiikkia intohimoisesti syksyn aikana. Hän tuumikin, että "kun sain päätökseen sävellystyön, en ollut enää varma, olenko enemmän Ilpo Saastamoinen kuin riekko".
Kun Lappi menetti neitsyytensä
Velhon tekstintekijä Kalervo Uuttu on luonut Riekon tarinan. Ohjaaja Keijo Kupiainen kiitteleekin tekstintekijää siitä, että nyt oopperassa on juonellinen tarina, joka helpottaa ohjaustyötä. Velho-oopperahan oli kokoelma irrallisia tapahtumia, mikä teki työstämisen vaikeammaksi.
Riekon aikana Lappia riepottelevat monet asiat. Pirkkalaiset verottavat rankasti aluetta ja ryöstävät Lapin neitsyen mukaansa. Sitten tulevat papit ja yrittävät pakat vielä päälle".
Kun pirkkalaiset vievät neitsyyden Lapin tytöltä, ei kaikki ole vielä menetetty. Neito synnyttää pojan, joka on puhdas lapsenuskossaan. Katsoja saa Kalervo Uutun mukaan päätellä itse, mikä on oikea usko: seita, kristittyjen jumala vai lapsenusko.
Koko Riekko-oopperan tekijäjoukko yhtynee Kalervo Uutun sanoihin: "Jokkaisen ihmisen sisällä uinuu riekko. Ja jokkaisesta voi päästä ulos puhdas ajatus, joka on riekon höyhen. Siksi laulu ei saa koskhaan loppua tästä maasta."
Riekko 1996 - Osajako (jne.)
1.11.95 ke (Luoteis-Lappi?) - "Täällä on sininen tunturini"
Uskomattoman työn Velho-oopperan työstämiseksi tehneet ihmiset eivät hellitä. Lisää on tulossa ja ensi vuoden syksyllä. Ylläksen valloittaa Riekko-ooppera. Velhon myötä alueemme on saanut uutta ulottuvaisuutta ja kiitosta eikä mukana olleiden itseensä uskova aherrus ole mennyt hukkaan. Päinvastoin, nämä esitykset latasivat osaltaan oikeaa tunnelmaa monille muille tahoille paikkakunnalla. Taitoja ja näkemystä vaativimpiinkiin elämän rooleihin täältä löytyy, kunhan se saadaan työstettyä esille.
Jo nyt voi sanoa, että kokonaisuutena velholaisten työ saa todellisen arvonsa vasta myöhemmin; kun aika antaa oman tunnustuksensa. Joka tapauksessa uutta, erilaista ja odotettavaa on siis tulossa. Riekon jälkeenkin on kaavailtu jatkoa, joten parhaassa tapauksessa saamme nauttia näistä työn hedelmistä näillä näkymin vielä ensi vuosituhannen puolella.
Koko ajan on pidettävä mielessä, etteivät nämä teokset synny pelkästään kovan tahdon ja suuren innon vauhdittamina. Taloudelliset tosiasiat on tunnustettava, sillä pelkästään Riekko-oopperan budjetti on yli 1,5 miljoonaa markkaa, mikä todistaa hyvin hankkeen mittavuuden. Velhon alkua vauhditettiin aikoinaan mm. haastekeräyksellä.
Nyt uuden työn ensi askeleita otettaessa on odotettavissa, että mm. valtio tulee omalta osaltaan tukemaan tätä projektia. Samoin nyt on aika myös Kolarin kunnan panostaa vaikuttavammin tähän yli 200 ihmisen pitkäaikaiseen työhön. Kolarille, oopperoiden kotipaikkana, ovat Velho-esitykset luoneet merkittävää ja tänä aikana lähes ainoaa positiivista imagoa kunnasta. Markkoina esitykset ovat tuoneet paikkakunnalle suoraan suurta taloudellista hyötyä muuten hiljaisina syyssesonkeina.
Riekko-oopperan tekijöiden kaikki voimat on yhteisen edun vuoksi saatava siirtymään suoraan ensi syksyn esityksiin. Ilman taloudellisia, hanketta heikentäviä paineita.
"Vain osan voi viedä minusta pois/
sillä täällä on sininen tunturini/
täällä on valkea lintuni"
(lainaus Riekko-oopperan tekstistä)
1.11.95 Luoteis-Lappi s.18
- Riekko-ooppera sen paljastaa - Kun Lappi lakkasi olemasta riekonvalkea
(Kuva II; Ilpo Saastamoinen ja Kai-Jussi Jankeri syventyvät Riekon musiikin maailmaan.)
Velho-ooppera soi kolme vuotta Äkäslompolon Velhoniemessä. Nyt kuuluu jo Riekon räkätys Kolarin nuorisoseurantalolta: uuden oopperan teksti ja sävelet ovat valmiina.
Harjoittelu voi alkaa ensi elokuussa kantaesityksensä saavaa Riekko-oopperaa varten. Esityksen budjetti on noin 1,7miljoonaa markkaa. Tuottajana on Velho-oopperayhdistys, jonka taustavoimana ovat Kolarin Kyläpelimannit ja Kuoro ja Kolarin nuorisoseura.
Kansalaisten voimannäyttö
Riekossa on mukana harrastajaesiintyjiä Haukiputaalta Enontekiölle asti. Kaikista Tornionjokilaakson kunnista tulee uskollisesti väkeä välillä rankkoihinkin harjoituksiin. Ihmiset ovat Velhon vallassa eivätkä haluakaan siitä irti.
Musiikintekijöitä on noin sata ja kaikkiaan esiintyjiä reilut kaksisataa. Ammattilaisvoimaa edustaa tietysti säveltäjä Ilpo Saastamoinen, joka on tutkinut saamelaismusiikkia myös tieteellisesti. Ammattimiehiä ovat myös kuoronjohtaja, Kolarin kanttori Kai-Jussi Jankeri ja ohjaaja Keijo Kupiainen.
Velhoniemi on itseoikeutettu paikka Riekon esittämiselle. Niemen lavastuksesta vastaa Erkki Alajärvi, sodankyläläinen taiteilija. Alajärvi kertoo, että Riekkoa varten on tehtävä joitakin muutostöitä, mm. venevalkamia tehdään lisää, koska esityksessä liikutaan paljon veneillä. Alajärvi on joutunut selvittelemään myös esimerkiksi pirkkalaisten käyttämän jalkajousen mallia oopperaa varten. Velhoniemen mystinen ja kiehtova luonnonympäristö säilyy uuden oopperankin erikoisuutena.
Jumalten taistelu
Riekko-ooppera on kertomus. Velhossa koettiin irrallisia tapahtumia, Riekkoa vie eteenpäin tarina neitsyestä, jolta pirkkalaiset vievät neitsyyden ja joka synnyttää uuden elämän. Neitsyyden menettää oopperassa myös Lapinmaa, jonka puhtauden likaavat ensin pirkkalaiset, sitten kristityt uusine oppeineen.
Kalervo Uuttu on tehnyt Riekon tekstin. Tarina kertoo, miten pirkkalaiset tulivat ja verottivat Lappia rankalla kädellä. Samalla he ryöstivät neitsyen ja veivät mukanaan. Sitten tulivat papit "pitkällä venneellä ja käännyttivät ihmisiä", Kalervo kuvailee. "Ja kun lappilainen oli perso viinaryypylle ja makialle tupakille, pappi tarjosi niitäki", Kalle jatkaa.
Lappalaiset joutuivat ankaraan taisteluun itsensä kanssa: mikä on oikea usko, seitausko vai kristinusko.
Lapin ja lappalaisen naisen neitsyys oli mennyttä, mutta nainen synnytti pojan. Uusi elämä oli kuin riekon valkea höyhen, puhdasta lapsenuskoa täynnä. Eikä neitsyttäkään voitu riistää kokonaan Lapin laulumailta. Neitsyt sanoo runossaan: "Vain osan voi viedä minusta pois / sillä täällä on sininen tunturini / täällä on valkea lintuni..."
Musiikin vallassa
Säveltäjä Ilpo Saastamoinen on ollut tekemisissä saamelaisten musiikin kanssa jo l970-luvulta, jolloin hän soitti Ailu Valkeapään kanssa. Nyt hän valmistelee mm. lisensiaatintyötä kolttien musiikista ja säveltää Velhoniemeen oopperoita. Hän kertoo: "Etsin säännöstöä, millä joiut ja kolttien leuddit ovat syntyneet. Sitten haen länsimaista harmoniaa niihin, jotta tämä musiikki ei olisi liian mutkikasta länsimaisille korville."
Vaikka Saastamoinen on tehnyt pitkään työtä musiikin kanssa, hän toteaa: "Tämä kaikki on ollut yksi elämäni suurimpia hommia, siitä on ollut leikki kaukana.''
Tekstintekijää hän kiittää. "Ellei olis ollu Uuttu-Kallen tekstejä, ei olis näitäkää säveliä." Kallen ja Ilpon yhteistyö on synnyttänyt Velhon, joka sai lopulta mahtavat mittasuhteet. Riekosta on tulossa jotain vielä enemmän. Vielä enemmän syntyy vain, kun ohjaaja Keijo Kupiaisen toive toteutuu: "Teidän ei tarvitse tehdä kuin kaikki ne."
Riekon tekijäjoukko vaikuttaa innostuneelta ja hyvin päättäväiseltä. Velho on kietonut nämä ihmiset valtaansa ja he saavat siitä tyydytystä. Heidän palavamielisestä esityksestä päästään nauttimaan ensi elokuussa, jolloin Riekko saa kantaesityksensä Velhoniemessä.
- Laulu ei saa koskhan loppua tästä maasta, sanoo Uuttu-Kalle.
1.11.95 Tornionlaakso s.14 - Kolari, RJP: Riekko-ooppera jatkaa siitä mihin Velho jäi
Riekko-ooppera jatkaa historiallisesti siitä mihin Velho lopetti. Ooppera ajoittuu 1300-luvun jälkeiseen aikaan, jolloin pirkkalaiset ja papit saapuivat Lapinmaahan omine pyrkimyksineen.
Vastuun oopperan toteuttamisesta ottaa perustettava Velho-oopperayhdistys", jonka taustavoimina ovat Kolarin Kyläpelimannit ja Kuoro sekä Kolarin Nuorisoseura.
Oopperan ensiesitysten lasketaan vaativan 1,7 miljoonan markan budjetin, josta pääsylipputuloilla katetaan puolet. Ooppera esitetään jo Velhon esityspaikkana tutuksi tulleessa Velhoniemessä, Äkäslompolossa. Ensi-ilta on 30.8.1996.
Neitsyt symbolisoi Lapin puhtautta
Lapin kauneutta ja puhtautta kuvaava "Neitsyt" on syntynyt Vanhan lapin aikana hyvien haltijoitten suojeluksessa. Maita pitkin tulevat pirkkalaiset verottavat Lapin kylää ja lähtiessään vievät Neitsyen mukanaan. Tähän päättyy Lapin neitseellinen aika. Tuli uusi aika ja toi pirkkalaiset ja vesiä pitkin tulleet papit.
Kalervo Uuttu, "Uuttu Kalle", selvitti viime sunnuntaina järjestetyssä tiedotus-tilaisuudessa sanoittamansa "Riekko-oopperan" historiallista kulkua sekä sisällön symboliikkaa.
- Käännytystyötään papit tekivät viekastellen ja väkisinkin. Niillä oli hyvät eväät, väkevät viinaryypyt ja tupakkaa. Tiesivät, että ihmiset olivat niille ahneita niin kuin vielä nytkin jatkui Uuttu-Kallen kertomus. Velho, joka aavisti uuden ajan sisältämät vaarat pani hanttiin, mutta joutui lopulta polttamaan seitansa ja rumpunsa.
- Kuvat voi polttaa mutta henki elää, jatkaa Kalle.
Neitsyt tuli takaisin muuttuneena. Ei ollut se sama Neitsyt, jonka mukana hävisi Lapin puhtaus. Neitsyelle ja karhulle, pirkkalaiselle, syntyy poika, joka tallettaa lauluja sisältäviä riekon höyheniä ja laulaa noita elämän peruselementtejä sisältäviä lauluja äidilleen.
- Valkea riekko on meissä jokaisessa. Se asuu sisällämme. Laulu ei saa koskaan unohtua tässä maassa päätti Uuttu-Kalle.
Musiikki pohjaa saamelaisten musiikkiin
Riekko on enemmän solistien ooppera kuin Velho. Riekossa on kaikkiaan yhdeksän solistia. Lisäksi orkesterin solistinen osuus lisääntyy. Välisoittojen ja improvisoitujen osia on enemmän kuin Velhossa. Taukoineen Riekko kestää 2,5 tuntia. Musiikin kesto on hieman alle kaksi tuntia.
- Kuolan saamelaisten, kolttien, Ruotsin sekä Suomen saamelaisten musiikilla on ollut omat tehtävät tämän musiikin synnyssä, kertoi etnisen musiikin tuntija, säveltäjä Ilpo Saastamoinen.
Ooppera koostuu 51 osasta, joista 10 on nivottu yhdeksi kokonaisuudeksi.
Rakenteellisesti ehyt kokonaisuus
Teoksen ohjaa kansallisoopperassa työskentelevä Keijo Kupiainen. Kupiaisen mukaan Riekko on ehyempi kuin Velho.
- Riekossa historian kulku on "tiukassa paketissa". Se on ehyt kokonaisuus ja musiikki soljuu luontevasti läpi koko teoksen. Osat nivoutuvat suuriksi kokonaisuuksiksi. Velho koostui irrallisista kohtauksista. Velhostakin saatiin elävä esitys. Nyt lähtökohdat oopperan teolle ovat moninkertaisesti paremmat kehuu Kupiainen Uuttu-Kallen sanoitusta sekä Ilpo Saastamoisen sävellystyötä.
Kuoroon vain koelaulun kautta
Kuoroa johtaa Kolarin kanttori Kai-Jussi Jankeri. Kaikki laulavat joutuivat osallistumaan koelauluun. Tällä hetkellä kuoron vahvuus on 65 laulajaa, joista osa Velhossa laulaneita ja joukko uusia.
- Tämä on eri instrumentti kuin Velho-kuoro, johon pääsivät kaikki halukkaat. Koe-laulun jälkeen tiedän minkälainen kuoro tämä on, Jankeri sanoo kuorostaan.
Näyttämö säilyy miltei entisellään. Vähäisiä muutoksia kuitenkin tehdään ja liikuteltavia rakenteita tulee lisää.
Luonnosasteella olevasta puvustosta tulee mittava, sillä osalle joukkoa tulee käyttöön kaksi pukua.
1996: 24.1.1996