VELHO-LEIKKEET V 1995
25.8.95 Lapin Kansa s.7 - Leena Talvensaari: Velhon palkinnosta iloitsee yleisökin
Äkäslompolossa oli keskiviikkona ilmassa suuren juhlan tuntua. Kukkakimput vaihtoivat omistajaa, ruskea kirjekuori rapisi lupaavasti ja liikutuksen kyynelet valuivat yhden ja toisen poskilla. Velho-ooppera sai Lapin läänin taidepalkinnon.
Lapin taidepalkinto on aikaisemminkin myönnetty yhteisöille, mutta tuskin koskaan sen saajana on ollut niin suuri ihmisjoukko kuin tänä vuonna. Velho-oopperassa on tavalla tai toisella mukana lähemmäs 300 ihmistä, ja taidepalkinto kuuluu heistä jokaiselle. Tätä korosti myös taidetoimikunnan pääsihteeri palkintoa luovuttaessaan.
Tuskin koskaan taidepalkinto on myöskään mennyt kohteelle, jonka suuri yleisö tuntee sillä tavalla omakseen kuin se tuntee Velho-oopperan. Teoksen on tähän mennessä nähnyt 15 000 katsojaa, ja kun tämän kesän esitykset ovat ohi, nousee katsojamäärä varmaan lähelle 30 000:ta.
Luultavasti jokainen Velhoniemen katsomossa istunut on sitä mieltä, että Velho jos mikä on palkintonsa ansainnut. Velho on ollut monelle ainutlaatuinen elämys. Se on ollut kokemus, jonka jäljet eivät heti katoa mielestä.
Velhon seuraajille, Riekolle ja Käärmeelle, voikin ennustaa yleisömenestystä. Tehokkainta mainosta tuotteelle kuin tuotteelle on se, että viidakkorumpu toimii ja välittää myönteistä sanomaa. Velhon kohdalla viidakkorumpu on herättänyt uteliaisuutta yhä uusissa ihmisissä.
Velho-oopperan katsoja voi vain aavistella sitä valtavaa työmäärää, jota ooppera on syntyäkseen vaatinut. Sekä ammattilaiset että harrastajat ovat antaneet Velholle työpanoksen, jota ei voi mitata rahassa. Arvatenkin myös tekijät ovat saaneet Velholta paljon. Mikään muu ei selitä sitä pitkäjänteisyyttä, jolla velholaiset ovat koonneet voimansa jo kolmen vuoden ajan.
Pitkäjänteisesti on myös taidetoimikunta seurannut Velhon kehittymistä, sillä taidepalkinnon osoittamista oopperalle on kuulemma harkittu jo parina vuonna. Toimikunta on kuitenkin halunnut katsoa, kuinka kauan ja kuinka korkealle Velhon siivet kantavat.
Luonteva hetki Velhon palkitsemiseen olikin juuri nyt, kolmannen ja viimeisen esityskauden kynnyksellä. Valinta tuntuu niin itsestään selvältä, että tuskin taidetoimikunnan on tarvinnut siitä kovin pitkään keskustella.
Ratkaisua on luultavasti häirinnyt vain yksi seikka: Velhon puvustuksen suunnitelleesta Ritva Starckista tuli vuodenvaihteessa Lapin läänin taidetoimikunnan puheenjohtaja. Tällainen kytkentä herättää herkästi pahoja puheita, mutta Velhon kohdalla niihin ei ole aihetta. Velho-ooppera on palkintonsa arvoinen.
LEENA TALVENSAARI
25.8.95 Näytöksiä myös 26-27.8. (la-su).
26.8.95 la Kutsu: Arvoisa Velholainen
LA 26.08.1995 N. KLO 23.00
KOLARIN KUNTA tarjoaa Velho-Ooppera -tapahtuman johdosta ILLALLISEN YLLÄKSEN LOMASSA
MENU: Savuporolautanen + rieska - Uunilohi + valkoviinikastike
Kahvi + konjakki - Juomat: maito, vesi, kotikalja
Tervetuloa! Heimo Liikamaa kunnanjohtaja
31.8.95 Luoteis-Lappi s. 3: Velholle Lapin taidetoimikunnan palkinto
(Kuva I: Tällaiselta näyttää Velho-oopperan alkuasetelma.
Kuva II: Kalle Uutun sanoittama Velho-ooppera veti kolmannesta esitysvuodesta huolimatta katsomot täyteen. Kuvassa itse Velho, eli Kalle Uuttu.
Kuva III: Velhon ja Riekko-oopperan säveltäjä, Ilpo Saastamoinen paljastaa Riekon olevan kunnianosoitus Kuolan saamelaisia kohtaan.)
Lapin läänin taidetoimikunta myönsi tämänvuotisen taidepalkinnon Velho-oopperalle. Lahjoituksen suuruus on 30 000 markkaa ja se on tarkoitettu koko oopperan tuotantoryhmälle eli kaikille toiminnassa mukana olleille. Taidetoimikunnan sihteeri, Kari Laine, paljasti toimikunnan harkinneen aiemminkin palkinnon myöntämistä Velholle.
- Nyt, kun ooppera toimii jo kolmatta vuottaan, on saatu varmuus hankkeen kannattavuudesta ja jatkuvuudesta ja niinpä palkinnon myöntäminen tuli ajan-kohtaiseksi, Laine kertoo. Myöntämisperusteina hän mainitsee mm. Velho-oopperan tuotantoidean ja käytännön toteuttamisen esimerkillisyyden.
- Velhossa yhdistyvät luontevasti korkeatasoinen ammattilaistyö, taiteellinen tinkimättömyys ja tekemisen ilo. Kuuden Lapin kunnan musiikkiteatterilaiset ovat osoittaneet, ettei taide ja kulttuuri mene maan rakoon aineellisen ahdingonkaan aikana. Yhteissuorituksena Velho on vertaansa vailla oleva voimannäyttö, jossa koko Lappi on saanut uutta kulttuurista mainetta.
- Velhon produktio on aiheeltaan vahvasti alueellinen, mutta sen sanoma nousee alueellisuuden yli - ja juuri siinä on "Velhon" taiteellinen voima ja kiinnostavuus, Laine hehkuttaa.
Tähän mennessä Velho-oopperan on nähnyt yli 15 000 ihmistä. Siitä huolimatta kiinnostusta löytyy tällekin vuodelle. Ooppera on luonut jo kolmena vuotena Ylläkselle uuden sesongin, jolloin matkailuyritykset ja hotellit pullistuvat kulttuuritapahtuman perään lähteneistä matkailijoista. Matkailuyrittäjä, Kari Kaulanen, arvioi "Velhon" rahallisen hyödyn Äkäslompolon yrityksille kohoavan miljooniin markkoihin.
Velho-oopperan jatkuvuus on taattu myös tulevaisuudessa. Velho toimikunta allekirjoitti torstaina sopimuksen, joka takaa esitysten jatkumisen tutuksi käyneellä paikalla, Velhoniemen kärjessä, Äkäslompolossa.
Riekko pyrähtää lentoon Velhon mentyä
Yleisön kiinnostuksen tulevaisuudessa takaa Velholle suunnitellut kaksi jatko-oopperaa: Riekko ja Käärme.
Riekko-oopperan teksti on valmis ja sävellystyökin lähestyy loppuaan. Riekon kantaesitys on kesällä 1996. Tekstistä vastaa Velhon malliin Kalle Uuttu ja säveltäjäkään ei vaihdu, sillä nuotit Riekkoon on loihtinut Ilpo Saastamoinen.
- Riekko-ooppera on kunnianosoitus Kuolan saamelaisille ja niinpä sävellysten tyylisuunta painottuu sen mukaan. Soolo-osuuksia tullaan lisäämään. Tavoitteena on saada Riekkoon kuusi solistia, kun Velhossa on ollut vain kaksi, kertoo Saastamoinen.
Ajallisesti Riekosta tulee Velhoa pidempi. Näillä näkymin esityksen kokonaiskesto venyy yli kahden tunnin.
Uuttu on aloittanut myös Käärmeen sanoitustyöt, mutta kiirettä sillä ei vielä ole. Käärme olisi tarkoitus päästää luikertelemaan Velhoniemessä vasta vuonna 1999.
Kaikkien velholaisten unelmana on vuodeksi 2002 kaavailtu trilogia, jossa halukkailla olisi mahdollisuus nähdä kaikki kolme oopperaa kuukauden sisällä.
s.7 Velho-ooppera sai oman puukon
(Kuva: Pian on kaikilla halukkailla mahdollisuus ostaa itselleen Velhopuukko. Puukko on Teuvo Kivelän ideoima.)
Velho-ooppera on saanut oman puukon. Puukon messinkikorpin suunnitteli taiteilija Pekka Piekäinen ja idean isänä toimi Teuvo Kivelä. Puukon kahva on valmistettu visakoivusta sekä poronluusta. Puukkoja on valmistettu tähän mennessä 20 kappaletta ja nämä puukot menevät velholaisille. Luovutustilaisuus on ensi lauantaina ja puukko numero I annetaan Kalle Uutulle.
1.9. - 3.9.95 Velhon esityksiä iltaisin (II viikonvaihde)
Päiväämätön 1995, s.22 (Liisa Jaakonsaari & Osmo Soininvaara -haastattelu)
"... Siis vapauttamalla ihmiset luovaan työhön syntyy jotakin hyvää. Niin kuin Äkäslompolon kylähulluna pidetty Uuttu-Kalle, joka kävi Savonlinnan oopperajuhlilla ja kehitti kolarilaisin voimin oman Velho-oopperan."
VISIO 6/95 s. 46 - Esittely - Teksti: Niko Selinheimo:
Velho-ooppera syntyi talkoovoimin - elämyksiä etsimässä
(Kuva III: Kapellimestarin kuva välitettiin kotakuorolle ja yhtyeelle videokameran avulla.)
Kuvat: Jukka Suvilehto, Katriina Koivisto
Velho-oopperaa on esitetty Äkäslompolossa jo kolmena kesänä talkoovoimin. Lapin luonnonkauniit maisemat ovat antaneet oopperalle visuaalisesti mahtavat puitteet, mutta ulkoilmateatterissa esitystekniikka joutuu tavallista kovemmalle koetukselle.
Suomen kaunein kesäteatteri sijaitsee postikorttimaisemassa Velhoniemessä Äkäslompolojärven rannalla. Luonnonkauniille paikalle rakennettu teatteri sulautuu ympäristöön saumattomasti. Tuntuu siltä, että katsomo olisi rakennettu jälkeenpäin todistusaitioksi yleisölle omassa luonnollisessa ympäristössään esitettävälle ulkoilmaoopperalle.
Velho-ooppera perustuu Kalervo Uutun sanoituksiin, jotka kertovat entisajan Lapin elämästä, uskomuksista ja seidoista. Esitys alkoi alkuillan hämärissä ja päättyi yön pimeään. Valot hiipivät ikään kuin varkain mukaan muokkaamaan ympäristöä.
Uutta oopperataloa katsoessa on vaikeaa kuvitella, että näyttäviä esityksiä voitaisiin tehdä jopa talkoovoimin. Äkäslompolossa massiiviset puitteet oli korvattu Lapin kauniilla luonnolla. Miljoonien markkojen arvoinen ilmainen työpanos mahdollisti suuren esiintyjä- ja avustajajoukon.
- Talkoolaisia on esityksessä ollut mukana reilusti yli 200. Poromiehistä urheilusukeltajiin ja VPK:n vapaaehtoisiin asti. Harjoitusmatkat ovat esiintyjillä olleet jopa 200 kilometrin pituisia. Työtunteja on kertynyt arviolta noin 60 000, kertoo oopperan ohjaaja, Suomen kansallisoopperan tuotantopäällikkö Keijo Kupiainen.
Visuaalisuus herätti huomion
Kupiainen oli jo kolmatta kertaa ohjaamassa Velho-oopperaa Äkäslompolossa. Ooppera esitettiin viimeisen kerran syyskuun alussa. Ensi vuodeksi on kuitenkin suunnitteilla jatko-osa, Riekko-ooppera.
Vaikka palkkoja ei ole maksettu, kuluu näin suuren esityksen tekoon väkisinkin myös riihikuivaa rahaa. Pakolliset menot on pystytty peittämään pääsylipputuloilla. Tähän mennessä esityksen on nähnyt jo noin 20 000 katsojaa.
Itse luova produktio on aina kokonaisuudessaan monen osatekijän summa. Ammattilaisen sekoitusohjeen mukaan taiteellisessa työskentelyssä tarvitaan noin 5 prosenttia luovuutta ja 95 prosenttia työtä. Lopullinen kokonaisvaikutelma määräytyy kuitenkin heikoimman osatekijän mukaan. Esiintyjien määrä teki vaikutuksen, mutta massiiviset joukkokohtaukset veivät huomion pois yksityis-kohdista. Esityksen aikana tuli väkisinkin kiinnitettyä huomiota enemmän visuaaliseen kokonaisilmeeseen kuin tarinan etenemiseen.
Massiivinen estradilla laulava kuoro on varmistettu kotaan piilotetulla kuorolla. Ammattilaisista koostuvaa 11-henkistä kuoroa miksataan estradilla olevan kuoron tueksi tarpeen vaatiessa. Järjestely antoi miksaajalle tarpeellisen hätävaran.
Kalusto joutuu koville
Alueteatteriyhteistyön merkeissä Rovaniemen kaupunginteatteri otti vastatakseen Velho-oopperan teknisestä ja visuaalisesta toteutuksesta. Ulkoilmateatterissa laitteet joutuvat tavallista kovemmalle rasitukselle arvaamattomien sääolosuhteiden vuoksi. Siksi on erityisen tärkeää, että käytössä on riittävästi järeää ammattikalustoa.
- Vahvistimia on täytynyt pitää päällä ympäri vuorokauden, jotta kosteus ei pääsisi vaurioittamaan laitteita. Esiintyjien mikitys on tehty pääosin langattomilla mikrofoneilla. Kuudentoista langattoman mikrofonin miksaamisessa livetilanteessa on omat ongelmansa. Laulajien äänenkäyttö vaihtelee koko ajan. Erilaiset sivuäänet saattavat sotkea kokonaisuutta. Kanavakohtaisella gatella ja kompressori-limitterillä varustettu pöytä olisi helpottanut työskentelyä huomattavasti, miksauksesta vastaava Erkki Lantto kertoo.
Perinteisen valokaluston lisäksi esityksessä käytettiin myös elävää tulta ja veden-alaisia heittimiä.
- Laitoimme järveen parikymmentä vedenalaista valaisinta. Heittimet olivat autotarvikeliikkeestä hankittuja työkoneiden työvalaisimia, jotka tiivistettiin sikaflexillä. Aluksi niiden vedenkestävyys arvelutti, mutta ainuttakaan poltinta ei hajonnut kolmen vuoden aikana, kertoo valomestari Tapani Pesola.
Esityksen lopussa pimeää taivasta halkoi sodanaikainen ilmatorjunta-valonheitin. Vastarannalta taivaalle piirtyvä valokiila oli näyttävä, mutta myös sen kustannukset kohosivat pilviin. Valokaarilampun hiilisauvojen käyttökustannukset ovat noin 1000 markkaa puolessa tunnissa.
30.10.95 ma Pohjolan Sanomat s.6 - Kolari, Heikki Liimatainen:
Oopperatrilogiassa nyt työn alla keskimmäinen - Riekko-ooppera.
"Riekko" jatkaa historiallisesti siitä, mihin "Velho" lopetti > Riekko-leikkeet
30.10.95 Lapin Kansa - Aune Murunen:
Riekon räkätys kuuluu jo - Velho-oopperan tekijät uuden urakan edessä
> 1.11.95 ke (Luoteis-Lappi?) - "Täällä on sininen tunturini"
1.11.95 Luoteis-Lappi s.18
- Riekko-ooppera sen paljastaa - Kun Lappi lakkasi olemasta riekonvalkea > Ks. Riekko
1.11.95 Tornionlaakso s.14 - Kolari, RJP: Riekko-ooppera jatkaa siitä mihin Velho jäi > Ks. Riekko
16.12.95 la Pohjolan Sanomat - Kolari, Kari Heino: Velho-ooppera ry hakee vetäjää
Riekko-oopperaa tuottamaan hiljan perustettu Velho-ooppera ry ei valinnut vielä torstaisessa syyskokouksessaan itselleen puheenjohtajaa.
Yhdistys perustettiin jokin aika sitten jatkamaan Velho-oopperasta hallinnollisen vastuun kantaneen epävirallisemman Velho-toimikunnan työtä. Toimikuntaakaan ei tosin ole lakkautettu, vaan sekin toimii edelleen Kolarin Kyläpelimannit ja Kuoro ry:n alaisena.
Kyläpelimannien puheenjohtajana jatkavaa ja Velho-toimikunnan vetäjänä toiminutta Hilja Liimataista on kosiskeltu hyppäämään myös uuden yhdistyksen peräsimeen, mutta hän on ainakin toistaiseksi kieltäytynyt kunniasta.
Liimatainen väittää, että urakointi edellyttäisi nyt "uutta verta". Hänen mukaansa nyt olisi sopiva hetki vaihtopenkille lähtöön, vaikka iso osa muista Velhoa tekevistä ovat toista mieltä. Asia ratkaistaneen lähitulevaisuudessa.
Kyläpelimannien sihteerin ja rahastonhoitajan Ulla Lanton mukaan vetäjäkeskustelu ei ole häirinnyt Riekko-oopperan käytännön valmisteluja. Ainoa tuleviin kesiin tähtäävää työtä häirinnyt tekijä on ollut epäselvyys oopperoiden esityspaikan, Velhoniemen, vuokrasopimuksesta. Epäselvyys on haitannut jossain määrin markkinointia ja lipunmyyntiä.
Vuokraustilanne on tosin nyt vihdoin sekin ratkeamassa. Kolarin kunnanhallitus käsittelee asiaa osaltaan maanantaina, ja esillä on malli, joka takaisi Velhoniemen oopperakäyttöön vuosiksi 1996-98.
Velho-ooppera ry:n johtokuntaan syyskokous valitsi Johannes Seppälän, Pentti Harjun, Kai-Jussi Jankerin, Tuula Rundgrenin, Pirkko Vaattovaaran ja Kirsti Uutun.
> Ks. myös Riekkoleikkeet -96 (Mm. Velhon synty - TV1 6.6.96)
1996:
Riekko-lehti 1996 s.19 Sydämellinen kiitos!
Velho-ooppera kiittää kaikkia Velhossa uurastaneita ja heidän perheitään myöskään unohtamatta. Kiitämme kaikkia tässä lehdessä mainostaneita.
Velho-ooppera ry.
"Esimerkki saa maailmassa enemmän aikaan kuin mitkään opetukset." (Henry Miller)
>3/96 Uusi Kansanmusiikki, ss. 20-21 - Annukka Hirvasvuopio:
Kolttaheimon musiikin monitoimimies Jaakko Gauriloff
6.6.96 "Velhon synty" TV 1:ssä klo 22.00
6.6.96 Keskisuomalainen: Tv-dokumentti Velhon synty kertoo kaiken
TV 1 KLO 22.00
Muinaisesta Lapista kertovaa oopperaa Velho on esitetty kolmena kesänä Yllästunturin kupeessa Äkäslompolo-järven rannalla.
Velhon synty on tv-dokumentti siitä, miten suurta oopperaprojektia on Lapissa toteutettu.
Taiteellisesti kunnianhimoisen Velho-oopperan onnistumisesta on vastannut melkoinen joukko musiikin ammattilaisia. Oopperan sävelsi ja esityksen musiikillisena johtajana toimi saamelaismusiikin erityistuntija Ilpo Saastamoinen.
Velhon ohjaajana oli Kansallisoopperan tuotantopäällikkö Keijo Kupiainen, ja kuoron valmentajaksi tuli Kansallisoopperasta Kolarin kanttoriksi siirtynyt Kai-Jussi Jankeri. Pääsolisteina lauloivat Jaakko Gauriloff ja Annukka Hirvasvuopio.
Kuoroon saatiin musiikin ja tanssin harrastajia Pellosta, Kittilästä ja Muoniosta, jopa Ruotsin Pajalasta asti.
Vanhoista Lapin uskomuksista ja tavoista kertova sanoitus on Kalervo Uutun käsialaa. Hän käytti lähdekirjallisuutenaan muun muassa Samuli Paulaharjun ja T. I. Itkosen Lappi-aiheisia teoksia.
Velho-ooppera ja sen laaja tuotantoryhmä saivat viime vuonna Lapin läänin taide-palkinnon.
6.6.96 to Ilta-Sanomat s.54 - Televisio/radio: TV 1 klo 22.00 Oopperaa tunturin kupeessa
(Kuva YLE: Velho-oopperan laaja tuotantoryhmä palkittiin Lapin läänin taidepalkinnolla.)
Pertti Pitkosen ohjaama VELHON SYNTY -dokumentti valaisee muinaisesta Lapista kertovan oopperan toteuttamista Yllästunturin kupeessa, Äkäslompolo-järven rannalla.
Mielettömän iso projekti vaati melkoisen joukon ammattilaisia ja kuoroon musiikin ja tanssin harrastajia. Näitä tuli mukaan kunnianhimoiseen ja kiinnostavaan työhön Pellosta, Kittilästä ja Muoniosta, jopa Ruotsin Pajalasta asti.
Vanhoista Lapin uskomuksista ja tavoista kertovan oopperan sävelsi saamelais-musiikin erityistuntija Ilpo Saastamoinen, joka toimi myös esityksen musiikillisena johtajana. Velhon Sanoittajana oli Kalervo Uuttu ja ohjaajana oli Kansallisoopperan tuotantopäällikkö Keijo Kupiainen.
Pääsolisteina lauloivat Jaakko Gauriloff ja Annukka Hirvasvuopio. Tänä kesänä Velhon tarinaa jatkavat Riekko- ja myöhemmin luvassa oleva Käärme-ooppera.
6.6.96 to Helsingin Sanomat - Hannu Ilari Lampila:
Lapin Velho-ooppera kasvaa suoraan tunturimaisemasta
Yllästunturin Velho-ooppera on elämys kuvaruudunkin ääressä. Lapissa on taianomaista lumoa. On myös vaikuttavaa nähdä, miten innostunut, yhteen hiileen puhaltava esiintyjä-joukko on onnistuttu kokoamaan Lapin harvaan asutuilta seuduilta.
Pertti Pitkäsen dokumentti Velhon synty kertoo Ilpo Saastamoisen säveltämästä Velho-oopperasta, jota esitetään Lapin Kolarissa, Yllästunturin maisemissa.
Velho-oopperaa on esitetty kolmatta kesää menestyksekkäästi. Idean toteuttajat joutuivat kuitenkin taistelemaan aluksi monia vaikeuksia vastaan. "Hulluja ne ovat", Velho-oopperan komitean puheenjohtaja Hilja Liimatainen sai kuulla ryhtyessään panemaan hanketta alulle. Puolihulluiksi todettiin myös libreton kirjoittajan Kalervo Uutun mukaan Velho-oopperan puuhaajat.
Ilmeisesti suurin vastus tuli Lapin alkuperäisten asukkaiden, saamelaisten taholta. Kertoohan Velho-ooppera heidän elämästään ja myyteistään.
Ohjaaja Keijo Kupiainen valittelee, ettei poroja saatu mukaan kuin viisi kappaletta. Toiveena olisi ollut kokonainen lauma, mutta oopperan ystäviä oli kaiketi vaikea löytää poroisäntien piiristä.
Saamelaisilla on epäilemättä myös omasta mytologiastaan kokonaan oma käsityksensä, joka poikkeaa akateemisten tutkijoiden teorioista. "Teorian puolelle" koko libretto meneekin saamelaisen Jaakko Gauriloffin mielestä, mutta se ei estä häntä esiintymässä showssa.
Oopperahankkeella on helposti vaara leimautua etelän "lantalaisten" hassutteluksi. Olivathan Savonlinnankin oopperajuhlat paikallisten mielestä pitkään pelkkää "herrojen kotkotusta".
Ennakkoluulot murtuvat
Vaikka avarassa Lapissa luulisi olevan tilaa erilaisille ajatuksille, sen henkiseen ilmapiiriin on kuitenkin vedetty tiukkoja ja ahtaita raja-aitoja.
Sitä suurempi syy on arvostaa Velho-oopperan tekijöitä, jotka ovat murtaneet ennakkoluuloja ja tarjonneet uusia elämyksiä.
Esityskatkelmista näkee, että Velho-ooppera kasvaa suoraan Lapin tunturi-maailmasta. Karu maisema ja kolea sää tuntuvat luovan omalta osaltaan Velho-oopperan tunnelmaan shamanistista hurjuutta. Ihmisten on kehitettävä sähköisiä jännitteitä pärjätäkseen näissä oloissa.
Sähköiset soittimet ja rautalanka eivät ole ristiriidassa noitatarinan sykkeen kanssa. TV 1 klo 22.00.
HANNU-ILARI LAMPILA
6.6.96 Iltalehti: Oopperaa Lapissa, Velhon synty TV1 klo 22.00
Velho on muinaisesta Lapista kertova ooppera, jota on esitetty kolmena kesänä Yllästunturin kupeessa Äkäslompolo-järven rannalla. Velhon synty on dokumentti siitä, miten suurta oopperaprojektia on Lapissa toteutettu.
Velho-ooppera ja sen laaja tuotantoryhmä saivat viime vuonna Lapin läänin taidepalkinnon. Velhon tarinaa jatkavat loppukesästä kantaesityksensä saava Riekko-ooppera ja myöhemmin luvassa oleva Käärme-ooppera, jonka tapahtumat sijoittuvat lähemmäs nykypäivää.
Dokumentin on ohjannut Pertti Pitkonen ja tuottanut Antti Välikangas yhdessä TV1:n Kulttuuriohjelmien kanssa.
6.6.96 Katso-lehti s.50 22.00 VELHON SYNTY
Dokumentti Lapin tarinoista kumpuavan Velho-oopperan synnystä Yllästunturin maisemiin. Ohjaus: Pertti Pitkonen. 709 (+ pieni värikuva)
28.11.12 - Lisäinfoa: Velho-ooppera: http://www.uskonpuolesta.fi/artikkelit/vainamoinen.htm
Sitaatteja lehtiartikkeleista 1993-1999
Velho (-ooppera ~ 1h 40’) 1993-6: Velho on lappilaisen luovuuden voimannäyttö
Kolarissa on tehty jos ei suomalaisen niin vähintäänkin lappilaisen kulttuurin historiaa... Oopperan osakseen saama jopa valtakunnallinenkin mielenkiinto ei ole varmaankaan vähiten kiinni siitä, että sen musiikki on Ilpo Saastamoisen käsialaa.
Pohjolan sanomat 29.8.1993 (pääkirjoitus)
Ooppera Lapinmaata ylistämässä (otsikko)
Näin ja koin kaiken sekä upeana taiteen harrastamisen voimannäyttönä että väkevänä Saamenmaan menneitten mahtien kuvauksena, shamanistisena luonnon ylistyksenä... Erityisesti... ”Uhraaminen autiomaan emännälle” oli musiikillisesti korkeatasoinen. Siihen vaikutti tietysti myös sävellys... Velho-ooppera on musiikiltaan hyvin yhtenäinen... Kun kuoro hymisee omaa magiikkaansa ja tulet loimottavat järvellä, kun vastavalossa korpit riekkuvat, kun maankelmeässä vihreässä käärhmeet humoristisesti parittelevat, eletään oopperan upeimpia hetkiä.
P.T. Hakala, Pohjolan sanomat 29.8.1993, ss. 1, 5.
Velho auttaa ja hengittää (otsikko)
Orkesterin suurentaminen maksaa, mutta nyt kuullut rautalanka-saundit sopivat Velhoon kuin brylkreemi porolle.
Esko Aho, Kaleva 29.8.1993, s. 16
Elämysjuhla Ylläksellä; Velho-ooppera valloitti yleisönsä (otsikko)
Yleisö palkitsi esityksen pitkäkestoisin suosionosoituksin. Voi vain onnitella haasteeseen tarttuneita lappilaisia suururakan onnistuneesta läpiviennistä.
Kari Väisänen, Iisalmen sanomat 31.8.93, s. 8.
Läänin taidepalkinto Velho-oopperalle (otsikko)
Tämänvuotinen Lapin läänin taidepalkinto on myönnetty Velho-oopperan tuotantoryhmälle. Läänin taidetoimikunnan mielestä Velho on vertaansa vailla oleva voimannäyttö, joka on luonut kulttuurista mainetta koko Lapille. Velhossa yhdistyvät luontevasti korkeatasoinen ammattilaistyö, taiteellinen tinkimättömyys ja tekemisen ilo.
Leena Talvensaari, Pohjolan sanomat 24.8.95
Velhon palkinnosta iloitsee yleisökin (otsikko).
Velho on ollut monelle ainutlaatuinen elämys. Se on ollut kokemus, jonka jäljet eivät heti katoa mielestä...Valinta tuntuu niin itsestään selvältä, että tuskin taidetoimikunnan on tarvinnut siitä kovin pitkään keskustella. Velho-ooppera on palkintonsa arvoinen.
Leena Talvensaari, Lapin Kansa 25.8.95