2000 VELHON AIKA I -CD

VELHON AIKA - CD-ARVOSTELUT I [8.6.2000 - 6.10.2000]:

 

2000:

Huhtikuu 2000 - Kuukkeli s.10 - Risto: Oopperat levylle
(Kuva: Kuoro sekä sen johtaja Kai-Jussi Jankeri ja ohjaaja Keijo Kupiainen kuuntelevat säveltäjä Ilpo Saastamoisen selvitystä levytyshankkeen etenemisestä.)

Velho-oopperan väki on pitänyt tuntumaa musiikkiin koko talven ajan. Harjoituksiin on kokoonnuttu useamman kerran. Viikon viisitoista perjantaina kuoro oli jälleen koolla Kolarissa. Paikalla olivat myös säveltäjä Ilpo Saastamoinen, ohjaaja Keijo Kupiainen sekä apulaisohjaaja Pirjo Paavalniemi.

Ilpo teki selkoa käynnissä olevasta levytyshankkeesta sekä aikataulusta, joka tähtää siihen, että levy julkaistaan syksyn näytäntökauden alussa. Ohjaaja puolestaan selvitti mitä harjoituksia on ennen syksyn esityskautta. Keijon ja Pirjon mukaan ohjaukselliset muutokset, jos niitä yleensä tulee, selviävät vasta kenttäharjoitusten aikana.

Velho-ooppera ry:ltä on pyydetty esitystä Helsingissä, Senaatintorilla 6.6.2000 järjestettävään Kulttuuripääkaupunki 2000 -tapahtumaan. Keijon ja Pirjon suunnittelemaan oopperakatkelmaan tarvitaan noin neljäkymmentä esiintyjää. Matkasta päätetään huhtikuun aikana rahoitus- ym. seikkojen selvittyä.

Kaksois-CD
- On tehtävä kaksi CD:tä. Silloin selviää mistä on kysymys. Yhdelle levylle ei sovi sellaista määrää materiaalia, että syntyisi järkevää kokonaiskuvaa, Ilpo Saastamoinen perusteli kahden levyn ratkaisua.

Mitä levylle? Siihenkin Ilpolla oli yksinkertainen ratkaisu.
- Parhaat biisit, ja teosten alku- ja loppukappaleet.

Ilpon mukaan orkesteri on jo soittanut osia levytysvalmiiksi. Solisteista Annukka

Hirvasvuopio on nauhoittanut osuutensa. Hanke etenee niin, että kenttäkuoron osuus nauhoitetaan kesäkuun alussa. Äänitysten äärimmäinen takaraja on 11.6. Aikataulun mukaan levy julkaistaan syksyn oopperakauden alussa, kenraalinäytöksen yhteydessä.

Paras ajankohta
Hanke on mittava ja vaativa. Sekä Ilpon, että paikalla olleen ohjaaja Keijo Kupiaisen mielestä paras toteuttamisaika on juuri nyt.

- Musiikki ja laulut ovat kaikkien muistissa. Nyt ne on mahdollista tallentaa tasollisesti laadukkaina ja suoritukseltaan hätkähdyttävinä, herrat jatkoivat.

Levytysajankohta on otollinen myös myynnin ja kysynnän kannalta. Edessä on vielä kaksi esityskautta, jos ja kun kaikki kolme oopperaa esitetään syksyllä 2001.

- Ostajat tulevat hakemaan levynsä täältä, oli Ilpon näkemys.
- Etelässä kyselevät jatkuvasti, että milloin ne oopperat nähdään samana syksynä, Keijo kertoi omista kokemuksistaan.

Lopullinen päätös esitysaikatauluista tehdään elo-syyskuussa.

 

Esiteteksti: VELHON AIKA - THE BEST OF VELHO TRILOGY

"Oli maa kaukana pohjolassa, oli maa kaukana revontulten äärellä..."
Näin alkaa Kalervo Uutun kirjoittama Velho-ooppera, jonka kantaesitys oli Äkäslompolon Velhoniemessä 27.8.1993. Velhoa seurasivat Riekko-ooppera 1996 ja Käärme-ooppera 1999. Syntyi suurteos vailla vertaa, Velho-trilogia.

Noilla yllä olevilla sanoilla alkaa myös juuri ilmestynyt kaksois-cd-levy Velhon aika - The best of Velho trilogy. Se sisältää 41 kappaletta, jotka Ilpo Saastamoinen on valinnut kolmen oopperan sävellyksistä. Tuplalevyn kokonaiskesto on n. 2,5 tuntia.

Saastamoisen tavoitteena on ollut antaa kattava näyte oopperoiden musiikillisesta monipuolisuudesta. Siinä hän on myös onnistunut, sillä voidaan sanoa levyn sisältävän näytteitä kaikista niistä elementeistä ja tunnetiloista, jotka trilogian oopperoihin sisältyvät.

Levyllä esiintyvät Saastamoisen johtama Pohjantahti-yhtye sekä jyväskyläläinen Kotakuoro ja lähinnä Kolarin ja sen ympäristökuntien laulajista koostuva Velhokuoro. Solisteina laulavat Annukka Hirvasvuopio, Jaakko Gauriloff, Anni Lenkola, Mitja Nylund, Kalle Fält, Taisto Polvi, Sini Järvelä, Minja Niiranen, Riku Pelo ja Kai-Jussi Jankeri, joka myös johtaa kuoroja. Oopperoiden sanoittajalla, Kalervo Uutulla, on levyllä puheosuuksia.

Sävellys Ilpo Saastamoinen
Oopperoiden säveltäjä ja myös levyn musiikillisena tuottajana toiminut Ilpo Saastamoinen on pitkän linjan musiikkimies. Hän on opiskellut musiikkitiedettä 1960-luvulla toimien samalla ammattimuusikkona.

Vuonna 1974 hän siirtyi Kajaanin Big Bandin kapellimestariksi. Tuolloin hän aloitti myös aktiivisen säveltämisen. Saastamoisen tunnetuimpia teoksia ennen Velho-trilogiaa ovat muun muassa Kalevala-sarja big bandille vuonna 1980 sekä harrastajakuoroille sävelletyt Antero Vipunen (84), Karhunpeijaiset (87) sekä Tulinuoli (96).

Saastamoinen on tutkinut kolmen vuosikymmenen ajan saamelaisten ja muiden kansojen musiikkiperinnettä, mikä kuuluu hänen sävellyksissään. Hän on julkaissut asian tiimoilta myös kirjoja ja artikkeleita.

Huolimatta pitkästä urasta, nyt ilmestyvä Velhon aika on Saastamoisen ensimmäinen levy säveltäjänä. [Huom. Karhunpeijaiset -kaksois-C-kasetti!]

Sanat Kalervo Uuttu
Kalervo Uuttu, Uuttu-Kalle, on syntynyt Muonion Kaalamaniemessä, mutta muuttanut jo 1960-luvulla Äkäslompoloon. Hän on toiminut matkailuyrittäjänä ja antanut turisteille lapinkasteita, joiden myötä Lapin mystiikka ja mytologia ovat tulleet tutuiksi.

Oopperoiden tekstit kertovat löyhästi Lapin historian muinaisista alkuhämäristä kristinuskon tuloon, sotiin ja nykypäivään. Käärme-ooppera menee jopa ohi meidän ajastamme.

Keskeisiä tekijöitä Uutun lyriikassa ovat ihminen ja luonto. Niistä jälkimmäinen on se, jonka ehdoilla ihmisen olisi Uutun mukaan elettävä, jotta maailmalla olisi vielä jotain toivoa.

Aika on kolmas keskeinen tekijä Uutun tuotannossa. Ajan hymniin päättyy Velho-trilogia ja Ajan hymni on myös Velhon aika -levyn viimeinen raita.
"Olen ikuisuus, ikuisuus."

 

8.6.00 to Luoteis-Lappi s.5: Velho-oopperaa äänitettiin Kolarissa
(Kuva I: Kuorolaiset äänittivät pitkän viikonlopun aikana neljäkymmentä laulua.
Kuva II: Säveltäjä Ilpo Saastamoinen, Kuva III: Äänittäjä Kari Hakala)

Velho-trilogian viimeisen osan, Käärme-oopperan, ensi-ilta on elokuun 25. päivä, mutta sitä ennenkin velhorintamalla tapahtuu: Velho-ooppera ilmestyy parin kuukauden kuluttua cd- levynä.

Levytys aloitettiin viime viikonloppuna Kolarissa. Kuorot äänittivät omat osuutensa säveltäjä Ilpo Saastamoisen johdolla. Aänityksistä vastasi Kari Hakala.

- Neljän päivän uurastuksen jälkeen kaikki, mikä oli suunniteltukin, saatiin tehtyä. Iso kuoro lauloi neljäkymmentä eri laulua. Lisäksi kaikki spiikit ja soolot saatiin äänitettyä, Velho-oopperan säveltäjä Ilpo Saastamoinen sanoo.

- Viikonloppu Kolarissa sujui loistavasti ja tunnelma oli hyvä. Seuraavaksi alkaa orkesteriosuuksien [?] ja muutamien lauluosuuksien äänittäminen. Sitten miksataan. Miksauksen pitäisi olla valmis heinäkuun aikana, Saastamoinen kaavailee.         

Levy julkaistaneen elokuun lopussa Käärme-oopperan kenraaliharjoituksen yhteydessä. Pääasiassa levyä myydään Äkäslompolossa, Velhoniemessä, mutta Saastamoinen totesi, että levyä on tarkoitus myydä myös muualla Suomessa ja ulkomaillakin. "On päätöksen hetki, Valkean Velhon syntymän aika."

 

20.6.00 Kuukkeli - Oopperalevy valmistuu kenraaliin
(Kuva: Kai-Jussi Jankeri johtaa kuoroa ja säveltäjä-tuottaja Ilpo Saastamoinen seuraa tarkkaavaisena. Kuva on äänitystilaisuudesta, joka pidettiin Kolarin Nuorisoseuran talolla helatorstaiviikonloppuna.)

Velho-trilogia on merkittävä suurtyö kaikilta osin, eikä vähiten sävellys- ja sanoitus-työn osalta. Musiikin tallettaminen levylle kaikkien saataville onkin erittäin tärkeää.

Oopperoiden säveltäjä Ilpo Saastamoinen on kevään kuluessa puurtanut studiolla satoja tunteja. Sen tuloksena masternauha kaksois-CD:tä varten alkaa olla valmis. Levy on tarkoitus julkistaa kenraalin yhteydessä 24.8.

Ilpo on valinnut tallennettavaksi jokaisen kolmen oopperan parhaat palat, yhteensä noin puolitoista tuntia. Levyn ensimmäinen raita on Uuttu-Kallen ja kuoron esitys "Oli maa", joka aloittaa Velho-oopperan. Levy loppuu Käärme-oopperan ja koko trilogian päättävään, lähes 8 minuuttia kestävään "Ajan hymniin".

Niiden väliin mahtuvat muiden muassa Annukan ja kuoron "Saivo", Annin ja naiskuoron "Neitsyeen laulu" ja kuoron "Hävinneet". Nämä ja monet muut ovat teoksia, joilla on mahdollisuus muodostua klassikoiksi myös oopperoiden ulkopuolella omina pieninä kokonaisuuksinaan.

Ilpo Saastamoisen tuottamalla levyllä soittavat hänen lisäkseen Pekka Nylund kitaraa, Arto Piispanen koskettimia, Pekka Toivanen irlantilaista harppua ja koskettimia, Raimo Eskelinen lyömäsoittimia sekä Seppo Heikkonen saxofoneja ja klarinettia.

Solisteista mukana ovat Jaakko Gauriloff, Annukka Hirvasvuopio, Kalle Fält, Taisto Polvi, Anni Lenkola, Minja Niiranen, Riku Pelo, Kai-Jussi Jankeri, Mitja Nylund, Sini Järvelä sekä tietenkin Uuttu-Kalle,

Kuoro-osuuksia ovat laulaneet koppikuorolaiset Jyväskylässä sekä kenttäkuorolaiset Kolarissa.

Äänityksiä on tehty myös Helsingissä Maailman Musiikin keskuksessa, missä Ilpo ja äänityksen hoitanut Kari Hakala miksaavat masternauhan valmiiksi.

Levyn tuottaja on Ilpo Saastamoinen ja julkaisija Santa Claus Medias Oy, joka näin tekee syrjähypyn lehtialalta levybisnekseen. Jakelun ulkomaille ja kotimaan levykauppoihin hoitaa helsinkiläinen Digelius Music.

Tulossa on puolitoista, tuntia hyvää musiikkia Ylläksen oopperoiden ystäville.

 

19.8.00 la Pohjolan Sanomat s.12 - Äkäslompolo, Katri Mäkinen (Kuvat Nina Susi):
Käärme kietoo taas syleilyynsä  -  Oopperoiden parhaimmisto vihdoinkin pitkäsoitoksi

Velho-trilogiasta valmistuu tupla-cd, joka sisältää 41 oopperoista tutuksi tullutta kappaletta. Velhon aika -niminen kokoelma on tarkoitus julkistaa Käärmeen tämänvuotisessa ensiesityksessä 24. elokuuta.

Oopperoiden säveltäjän Ilpo Saastamoisen mukaan kyselyjä levystä on tullut jo monen vuoden ajan.
- Ja nyt kun trilogia on lopuillaan, oli ikään kuin viimeinen hetki tehdä levy, hän sanoo.

Kolmen oopperan kappaleista levylle päätyi 41.
- Pyrin valitsemaan sellaisia kappaleita, jotka antaisivat mahdollisimman edustavan ja monipuolisen kuvan kaikista kolmesta oopperasta.

Levyn ensimmäinen raita on Kalervo Uutun ja kuoron esittämä "Oli Maa", joka aloittaa Velho-oopperan. Levy loppuu Käärmeen ja koko trilogiaan päättävään "Ajan hymniin".

Saastamoinen sanoo, että levyn tekeminen oli kokonaisuudessaan puolen vuoden projekti. Se oli myös suuri voimanponnistus paikallisille kenttäkuorolaisille. (km)

 

Kuukkeli N:o 14, 22.8.00 s.7: Velhon aika -CD valmis
Kokonaista 41 musiikkikappaletta Velho-trilogiasta on nyt saatavilla myös kaksois-CD -levynä. Velhon aika - The Best of Velho Trilogy -levy julkaistaan Käärme-oopperan kenraalipäivänä 24.8.

Levyllä esiintyvät oopperoiden säveltäjä Ilpo Saastamoinen sekä hän johtamansa Pohjantahti -yhtye. Siinä musisoivat Ilpon lisäksi Pekka Nylund, Arto Piispanen, Pekka Toivanen, Seppo Heikkonen ja Raimo Eskelinen.

Solisteina laulavat Annukka Hirvasvuopio, Jaakko Gauriloff, Anni Lenkola, Mitja Nylund, Kalle Fält, Taisto Polvi, Sini Järvelä, Minja Niiranen ja Kai-Jussi Jankeri.
Niin sanotussa Kotakuorossa on mukana kymmenen ja Velho- kuorossa kolmisen-kymmentä laulajaa.

Äänityksestä on huolehtinut  Kari Hakala Maailman Musiikin keskuksesta. Hän on myös miksannut levyn yhdessä Ilpon kanssa.
Ilpo on toiminut myös levyn musiikillisena tuottajana. Hän on valinnut levytettäväksi kattavan näytteen jokaisen oopperan sisällöstä.

Ensimmäinen CD alkaa Velho-oopperan aloituskappaleella "Oli maa". Lisäksi Velhosta ovat mukana muun muassa "Voi minun poroni" sekä Annukka Hirvas-vuopion laulama kaunis "Saivo".

Riekko-oopperasta mainittakoon aloituskappale "Aurinkoporo" sekä Annukan ja Jaakko Gauriloffin kaunis duetto "Lapseni, Mariani". Koskettavuudessaan vailla vertaa on Anni Lenkolan esittämä "Neitsyeen laulu".

Käärmeen osuus alkaa kyseisen oopperan tavoin "Pojan laululla", jonka levyllä esittää Sini Järvelä. Kalle Fältin "Lussin Pietin laulu" on yksi trilogian kauneimpia. Koskettava on myös ensimmäisen näytöksen päättävä, sodan päättymisen jälkeisistä tunnelmista kertova "Hävinneet". Jokaisesta oopperasta on mukana myös sen päätöskappale.

Yllä mainittujen lisäksi Ilpo on valinnut levylle myös toisenlaisia tunnelmia. "Puun loitsu", "Korpin loitsu", "Juksakka", "Raja-aita" ja " Tanssiaiset" olkoot esi-merkkeinä monipuolisen kokoelman toista laitaa edustavista kappaleista.

Koska kyseessä on kuunneltavaksi tarkoitettu tuote, sen sisällöstä on mahdotonta ja myös tarpeetonta kertoa sanoin. Jokaisen Velho-trilogian ystävän kannattaakin hankkia levy kotiinsa perusteellisempaa syventymistä varten. Velhon aika on myös arvokas lahja tai Ylläksen tuliainen.

Kahden CD:n lisäksi tyylikäs kotelo sisältää Uuttu-Kallen runoilemat tekstit niin suomeksi kuin englanniksi.
Levyn vähittäismyyntihinta on 200 markkaa. Sitä voi ostaa tämän lehden etusivun ilmoituksessa mainituista yrityksistä Ylläksellä sekä lisäksi levykaupoista kautta maan. Jakelun hoitaa Digelius Music.

22.8.00 Kuukkeli s.12 Kari: Käärme luikertaa taas > Ks. Käärme-leikkeet

23.8.00 Lapin Kansa s.8 Levyllinen Velho-sävelmiä olohuoneeseen(Kolari) > Käärme-leikeluettelo
Velho-oopperoista lumoutuneiden iloksi on Ilpo Saastamoisen säveltämää musiikkia pian saatavilla tupla-cd -levynä. Kiekot on tarkoitus julkistaa Käärmeen kenraali-harjoituksen yhteydessä torstaina.

- Olen tehnyt viimeiset puoli vuotta pääsääntöisesti töitä levyjen parissa. Äänityksiä on tehty Helsingissä, Jyväskylässä ja Kolarissa, Saastamoinen kertoo.

Hän on valinnut tallennettavaksi jokaisen oopperan parhaat palat. Levyillä on 41 kappaletta, joiden pituus on yhteensä noin puolitoista tuntia. Avausraitana soi Uuttu-Kallen ja kuoron "Oli maa". Levy loppuu trilogian päättävään "Ajan hymniin".

Ilpo Saastamoinen soittaa tuottamallaan levyllä bassoa. Muut soittajat ovat Pekka Nylund kitara, Arto Piispanen koskettimet, Pekka Toivanen irlantilainen harppu ja koskettimet, Raimo Eskelinen lyömäsoittimet sekä Seppo Heikkonen saksofonit ja klarinetti.

Solisteista mukana ovat Jaakko Gauriloff, Annukka Hirvasvuopio, Kalle Fält, Taisto Polvi, Anni Lenkola, Minja Niiranen, Riku Pelo, Kai-Jussi Jankeri, Mitja Nylund, Sini Järvelä ja Kalervo Uuttu.

 

24.8.00 Keskisuomalainen: Velho-oopperatrilogian parhaat levylle:
Jyväskyläläisen Ilpo Saastamoisen säveltämän Velho-oopperan musiikista on koottu kaksois-Cd Velhon aika - The best of Velho trilogy, joka julkistetaan tänään oopperan esityspaikalla Äkäslompolossa. Saastamoinen on valinnut levytettäväksi yhteensä 41 kappaletta trilogiastaan, joka käsittää oopperat Velho (ensi-ilta 1993), Riekko (1996) ja Käärme (1999). Oopperat ovat keränneet seitsemän vuoden aikana yhteensä lähes satatuhatta katsojaa.

Levyn on tuottanut Ilpo Saastamoinen ja äänittänyt Kari Hakala Maailman Musiikin keskuksesta. Levyn julkaisija on kolarilainen Santa Claus Medias Oy.

 

25.8.00 pe Pohjolan Sanomat s.6 - Kolari, Helena Lessing:  Velho-trilogia tulee kokonaisena
...Sekarytmiikan korkeakoulu
Oopperoiden musiikista on koottu kattava näyte tupla-cd:lle, joiden kokonaiskesto on 2,5 tuntia. Velhon aika - The best of Velho trilogy sisältää 41 Ilpo Saastamoisen valitsemaa kappaletta.

Levyn teosta on puhuttu vuosikausia, ja mennä keväänä Saastamoinen päätti että se on tehtävä nyt. - Muuten olisivat laulajat ja soittajat hajonneet taivaan tuuliin, eikä sille olisi ostavaa yleisöäkään.

Levyn bändi- ja kuoro-osuuksia on äänitetty erikseen Helsingissä, Jyväskylässä ja Kolarissa, ja sen äänityksestä vastaa Kari Hakala. Työtunteja Saastamoinen laskee kuluneen 2200, ja viimeiset puoli vuotta hän on tuottanut levyä kokopäiväisesti.

Oopperoiden libretto on Kalervo Uutun ja sävellys Ilpo Saastamoisen, joka kuvaa tyyliään sekarytmiikan korkeakouluksi. Huolimatta pitkästä ja monipuolisesta urasta musiikin parissa levy on hänelle säveltäjänä ensimmäinen.

CD:n on tuottanut Äkäslompolon oma yrittäjä, Kari Kaulasen Santa Claus Medias. Uunituore äänite ei vielä ehtinyt Velhoniemeen torstaina.

 

31.8.00 Luoteis-Lappi s.8 (mp): Velho-oopperatrilogian ohjaaja Keijo Kupiainen:
Velhon aika -cd myyntiin    [Esitejuttu]
Oopperatrilogiasta julkaistiin tämänvuotisen ensi-illan alla kaksois-cd-levy Velhon aika - The best of Velho trilogy. Se sisältää 41  kappaletta, jotka säveltäjä Ilpo Saastamoinen on valinnut kolmen oopperan sävellyksistä. Tuplalevyn kesto on noin 2,5 tuntia. Sen on tuottanut äkäslompololainen Santa Claus Medias Oy. Musiikillisena tuottajana on toiminut säveltäjä Ilpo Saastamoinen.

Saastamoisen tavoitteena on ollut antaa kattava näyte oopperoiden musiikillisesta monipuolisuudesta. Levyt sisältävät näytteet kaikista elementeistä ja tunnetiloista, joita trilogiassa on.

Levyllä esiintyy Ilpo Saastamoisen johtama Pohjantahti-orkesteri, jossa soittavat hänen lisäkseen Pekka Nylund (kitara), Arto Piispanen (koskettimet), Pekka Toivanen (irlantilainen harppu, koskettimet), Seppo Heikkonen (saksofonit, klarinetti) sekä Rauno Eskelinen (lyömäsoittimet).

Kuoro-osuuksista vastaavat jyväskyläläinen Kotakuoro ja lähinnä Kolarin ja sen ympäristökuntien laulajista koostuva Velhokuoro.
Solisteina laulavat Annukka Hirvasvuopio, Jaakko Gauriloff, Anni Lenkola, Mitja Nylund, Kalle Fält, Taisto Polvi, Sini Järvelä, Minja Niiranen, Riku Pelo ja Kai-Jussi Jankeri, joka myös  johtaa kuoroja.
Oopperoiden sanoittajalla, Kalervo Uutulla, on levyllä puheosuuksia.

[Puuttuu äänitys: Kari Hakala]

 

5.9.00 ti Kaleva - Hannu Hirvelä: Äkäslompolon Wagner? (Cd-levy Velhon Aika)
VELHON AIKA- THE BEST OF VELHO TRILOGY
Sävellykset Ilpo Saastamoinen - Teksti Kalervo Uuttu.  -  Santa Claus Medias Oy. SCMCD-O1.
(Kuva/ ARKISTO: Velhoa koosteena. Ylläksen juurella näyttävästi esitetty Velho-trilogia kuulostaa omalta sohvalta ja The best of -valikoimana rasittavan yksi-totiselta.)

Aikoihin en ole törmännyt äänitteeseen, joka olisi synnyttänyt yhtä kaksijakoisen hämmentyneitä ajatuksia kuin Velho-trilogian parhaista paloista koottu tupla-cd.

Mittakaavaltaan massiivinen kolarilaistuotanto herättää kunnioitusta paikallisten kulttuuri-ihmisten voimannäyttönä, ja levyn tekoon on paneuduttu sessioiden pituudesta päätellen suurella huolella ja vakavuudella.

Kirjan muotoisessa kotelossa myytävä levy on ulkoisesti tyylikäs ja tekstikirjanen täydentää korkealaatuista vaikutelmaa. Voin hyvin kuvitella tällaisen pakkauksen houkuttelevan esitystä seuranneen turistin ostoksille.

Toisaalta teosta mainostetaan oopperana ja ainakin perinteisen korkeakulttuurin suunnasta katsottuna tämä on varsin paljon luvattu.

Säveltäjä Ilpo Saastamoinen toimii teoksessa musiikinjohtajana, tuottajana ja soittaa sähköbassoa. Ajatus Äkäslompolon Wagnerista ei siis ole kovin kaukana. Saastamoisen musiikki nojaa niin selvästi populaarimusiikin perintöön ja sävellys-tapaan, että teoksen ristiminen oopperaksi vaatisi mielestäni koko termin uudelleen-määrittelyä.

Paremmin on kyse jossain teatterimusiikin ja musikaalin maailmoissa liikkuvasta biisikokoelmasta kuin oopperasta, jossa myös musiikin on tarkoitus luoda osa draamasta.

Uskon, että Ylläksen juurella näyttävän esillepanon tukemana Velho-oopperat ovat varmasti mielenkiintoinen kokemus, joka hakkaa monta muuta harrastajaesitystä mennen tullen. Mutta kun istuu omalla sohvallaan seuranaan pelkkä musiikki, Saastamoisen sävelkielen yksitotisuus käy rasitteeksi.

Kyseessä on tietenkin kooste, ei säveltäjän tarkoittama kokonaisuus, mutta kuunneltuaan 148 minuuttia The best of -valikoimaa, kuulija ymmärrettävästi olettaa saaneensa edustavan kuvan ko. teoksista.

Velho-levyn tekijät ovat ansainneet hatunnoston jo pelkästään urakan suuruuden takia. Mutta seuraavan kerran kun haluan kuulla Lapin suunnasta tulevaa modernia etnotyylittelyä, taidan kääntyä Angelin tyttöjen ja Waltarin puoleen.

 

9.9.00 Kuukkeli s.7 - Kari: Oopperaa levyllä ja livenä
(Kuva: Ilpoa ja Karia naurattaa, sillä Velhon aika -cd:n kannet saivat hyvän vastaanoton.)

Viime syksynä Saastamoisen Ilpo kertoi suunnittelevansa levyn tekemistä oopperatrilogian musiikista. Minä puolestani sanoin olevani kiinnostunut mukana-olosta tavalla tai toisella. Talvi kului ja unohdin koko jutun.

Kevään korvalla Ilpo otti yhteyttä. Hän kertoi äänitysten olevan jo pitkällä ja kysyi, lupautuuko Santa Claus Medias Oy julkaisemaan levyn. En ole koskaan kaihtanut tuntemattomaan hyppäämistä enkä tehnyt sitä nytkään, joten huomasin yhtäkkiä olevani mukana levybisneksessä. Tosin Päätalon Hermanni sanoisi tässä kohden, että "kaitasempihi sana riittäs".

Varsinaiseen levyn tuotantoprosessiin en osallistunut mitenkään. Myöskään kannen suunnittelun osalta luovutin vastuun suosiolla muille. Jäin odottamaan valmista. Vaikka liikkeellä oltiin hyvissä ajoin, meni kaikki tavan mukaan viime tippaan.

Julkistus oli jo alun perin sovittu Käärme-oopperan kenraaliharjoituspäiväksi, joka oli 24.8. Kyseisen päivän jäljitin Itävallasta tulevaa levylähetystä ja kansia, jotka matkasivat Äkäslompoloon Hollannista. Tavaran piti tulla Kittilän kautta, mutta kun julkistustilaisuus Kellokkaassa alkoi, minulla oli tieto, että ne ovat matkalla Kemin ja Pellon välillä.

Niinpä saatoin kertoa julkistettavan Velhon aika - The best of Velho Trilogy kaksois-cd:n olevan niin tuore, että se on vasta hetken kuluttua perillä.

Luovutin puheenvuoron Ilpolle ja näin samalla kuljetusauton ajavan Kellokkaan pihaan. Suurin toivein avasin saapuneet pakkaukset päästäkseni viemään lämpimäiskappaleet paikalla oleville tiedotusvälineiden edustajille. Vaikka kuinka pengoin laatikoita, en löytänyt muuta kuin kansia ja librettovihkoja.

Kansikoteloa selkäni takana piilotellen hiivin sisään. Otin vastaan Hiljan ojentaman ruusun ja sen jälkeen kerroin, että julkistamme tilaisuudessa pelkät kannet. Ne saivatkin runsaasti ihastelua osakseen paikalla olevilta. Eikä syyttä.

Onneksi Ilpolla oli masterlevy mukanaan, jolta saimme kuulla maistiaisiksi pari kappaletta uutuudelta. Hyvää kannatti odottaa. Levyt tulivat seuraavana päivänä postin mukana ja illalla ne olivat jo myynnissä alueen yrityksissä.

Itse olen kuunnellut molemmat levyt jo useampaan kertaan ja tunnen ylpeyttä siitä, että sain olla osaltani mukana sen tuotantoprosessissa. Kaksois-CD on musiikillisesti täyttä tavaraa. Komea pakkaus kruunaa kokonaisuuden ja tekee tuotteesta upean tuliaisen, liikelahjan tai minkä vain.
Tämän lehden takasivulla olevassa mainoksessa on lisää tietoa levyn osto-mahdollisuuksista.

Vielä kaksi Käärmeen näytöstä
Velho-ooppera ry on tehnyt päätöksen koko trilogian esittämisestä vuoden kuluttua. Tuolloin on mahdollisuus perättäisinä iltoina nähdä Velho-, Riekko- ja Käärme-oopperat. Tulossa on valtakunnallisestikin kaikkien aikojen kulttuuritapaus.

Käärme-oopperaa esitetään tämän lehden ilmestymisen jälkeen vielä kahdesti, perjantaina 8.9. ja lauantaina 9.9. Menkää ihmeessä katsomaan, lippuja on vielä jonkin verran jäljellä.

 

9.9.00 Keskisuomalainen s.18 - Mikko Voutilainen:
IS - Kalervo Uuttu: Velhon Aika  -  Maailmanmusiikkia pohjoisesta maaperästä

Velho-trilogiasta on sanottu, leikillisesti, että tässäpä suomalaisen ooppera-kirjallisuuden ikioma "Ring". No, aivan wagneriaanisiin mittasuhteisiin säveltäjä Ilpo Saastamoisen ja libretisti Kalervo Uutun kolmen oopperan kokonaisuus ei kasva, mutta kyseessä on kuitenkin sekä suururakka että suurtyö. Ajallista mittaa Velho- trilogialle tulee kuusi tuntia.

Ensimmäinen oopperoista, Velho, sai kantaesityksensä Ylläksen juurella Äkäslompolossa vuonna 1993. Riekko-oopperan vuoro tuli 1996, ja päätösosa Käärme valmistui esityskuntoon 1999.

Oopperat, joita tekemässä on ollut yli sadan hengen joukko, ovat vetäneet kunnioitettavan  määrän katsojia. Yhteensä noin 100 000 henkeä on seurannut esityksiä kuluneina kahdeksana kesänä. Tämän kesän ohjelmassa on Käärme, jonka viimeiset esitykset ovat kuluvana viikonloppuna.

Oopperatrilogian tarina ja tapahtumat nousevat Lapin historiasta ja mytologiasta. Velho sijoittuu muinaiseen aikaan. Riekko käsittelee puolestaan kristinuskon tuloa ja konfliktia alkuperäisuskonnon kanssa. Käärme tuo oopperan nykypäivään, ihmis-kuntaa uhkaavan, omaehtoisesti aiheutetun katastrofin ilmapiiriin.

Oopperan teksti kertoo törmäyksistä, valloittajista ja alistetuista. Keskiössä on silti lopulta yksittäinen ihminen, hänen suhteensa luontoon, kanssaihmisiin ja Jumaluuteen. Suvaitsevaisuus, ihmisen ja luonnon kunnioittaminen - siinä pelkistetysti Velho-trilogian sanoma.

Ilpo Saastamoinen (s. 1942) on yksi suomalaisista maailmanmusiikki-pioneereista. Hän oli jo 1970-luvun alussa mukana fuusioimassa jazzia ja perinnemusiikkia Karelia-yhtyeessä ja Nils-Aslak Valkeapään bändissä. Piirpaukeen riveissä Saastamoinen soitti 1980-luvun alussa. Oman Pohjantahti-ryhmänsä Saastamoinen kokosi 1984.

Laajennettu Pohjantahti on myös Velho-trilogian runkoyhtye. Saastamoinen on säveltänyt musiikin Pohjantahdille, isolle kuorolle ja solisteille (mm. Annukka Hirvasvuo, Jaakko Gauriloff, Anni Lenkola, Kalle Fält ja Taisto Polvi).

Onko Velho-trilogian musiikki sitten oopperaa? Perinteisestä, klassisen tradition näkökannasta ei varmaankaan. Mutta terminologiaan ei nyt kannata juuttua. Saastamoinen on nimittäin onnistunut luomaan musiikkia, joka on kiinnostavaa itsessään. Sitä paitsi teos väistää kiusallisen määrätietoisesti tavanomaista tyyli-luokittelua.

Musiikista välittyy Saastamoisen pitkäaikainen kiinnostus maailman etnisiä musiikkikulttuureja kohtaan, eritoten lappilainen perinnemusiikki, jota hän on tutkinut perusteellisesti. Kansanmusiikkiaineksia ei kuitenkaan käytetä tyyliin "otanpa perinnemelodian tuolta ja teen siitä biisin", vaan kaikki on suodatettu persoonan läpi, siis muokattu omaksi.

Velho-trilogia on aitoa maailmanmusiikkia, jolla on kuitenkin tukevat juuret Lapin maaperässä - näin tämän omaehtoisen fuusiomusiikin koen.

Kaksi cd:tä sisältävä Velhon aika on Saastamoisen itsensä laatima 41 kappaleen kooste kaikista kolmesta oopperasta. Musiikkia levyillä on kaikkiaan 2,5 tuntia. Perusäänitykset on tehty Maailman musiikin keskuksessa.

Tuotannoltaan levy ei ole aivan huippuluokkaa, varmaankin johtuen projektin laajuudesta ja käytössä olleen budjetin pienuudesta. Saundi jää yleisesti ottaen hieman "karheaksi", mikä ei kuitenkaan estä musiikin emootioiden välittymistä.

Levy on ulkoasultaan upea, houkuttelevan tyylikäs. Mukana seuraavaan vihkoon on painettu kappale- ja esittäjätietojen lisäksi laulujen tekstit suomeksi ja englanniksi.

 

musa.fi 4/2000 s.57 - Juha Kaarsalo: IS - Kalervo Uuttu: Velhon Aika
Ilpo Saastamoinen - Kalervo Uuttu Velhon aika - The best of Velho trilogy  -  Santa Claus Medias

Ilpo Saastamoisen säveltämän oopperatrilogian "parhaat" tupla-CD:nä on vaikuttavan näköinen ja kuuloinen kokonaisuus. Oopperoiden Velho, Riekko ja Käärme musiikista on levylle valittu hieman yli kolmasosa, 41 kappaletta.

Musiikkia on ilahduttavan hankala karsinoida. Sävyt liukuvat pop-jazzista laulelma-tyyliin, hymneistä kansanlauluihin ja sekarytmiikasta lähelle äänimattomaalausta. Arktisten kansojen musiikki on inspiroinut säveltäjää ja vaikutteet paistavat pohjoisena valona tunnelmissa.

Pohjantahti-sekstetti soittaa tarkasti ja ilmavasti, ja miksaus antaa tilaa sekä soittajille että laulajille. Vaikka teoksia kutsutaan oopperoiksi, eivät solistit mylvi tai kilju, sanoista saa siis selvän. Joidenkin solistien vibraattomuus on toki etu heidän soidessaan unisonossa kuorojen kanssa.

Kalervo Uutun libretot liikkuvat luonnon ja mytologian maisemissa, ajallisesti Lapin historiasta nykyaikaan ja tulevaankin.

Velhosta on mukana 10 kappaletta, joista koskettavimpia ovat Aarnihauta ja Uhraaminen autiomaan emännälle, sekä mahtava Ihmisen valitus maalle.

Toisesta oopperasta ovat kotoisin haikean kaunis Siemen ja hauskasti hermostunut Juksakka. Lapseni Mariani polveilee kuin metsäpuro, kirkkaana ja yllättävänä. Hidas ja maalauksellinen Ajan joiku on levyn hienoimpia hetkiä. Pohjolan potraan poika-mieheen puree kuulaasti tulkittu Neitsyeen laulu. Outo venhe kulkee sutjakkaasti, mutkissa hidastaen. Velhon käännytys tarjoaa koomisen kontrastin bassovoittoisen papin ja känisevän velhon dialogissa.

Lussin-Pietin laulu ja Hävinneet kuuluvat kokoelman kauneimpiin. Hauskat, ytimekkäät Valkea arkki - Alkuasukkaat ja Osattomat ovat ehdotukseni hitti-singleksi! Viimeinen raita Ajan hymni, jossa Uutun lyriikka on puhuttelevimmillaan, on myös kolmannen oopperan päätös.

Velhon aika on suomalaista maailmanmusiikkia. Vaikka vierastaisi alkupään pop-jazzia, palkitaan paneutuminen, sillä Velhon taika vie mukanaan viimeistään muutaman kappaleen jälkeen. Saisikohan vielä joskus trilogian kokonaisuudessaan levyille?

 

Selvis 3/2000 s.35 ("Haloo") - Juha Kaarsalo:  Ilpo Saastamoinen, arktisen musiikin velho
> "Isot henkilöhaastattelut"
Ilpo Saastamoinen on rockin ja jazzin piiristä tuttu nimi jo 1960-luvun lopulta. Mies oli kitaristina legendaarisissa yhtyeissä SOULSET ja KARELIA, ja on pelannut sen jälkeen lukuisissa mainetta ja kunniaa niittäneissä joukkueissa mm. "PARONI" PAAKKUNAISEN ja EDWARD VESALAN kanssa. Ilpo tunnetaan myös innostuksestaan alkuperäiskansojen musiikkiin; mieleen muistuu esim. yhteistyö NILS-ASLAK VALKEAPÄÄN kanssa.

Viime vuodet Saastamoiselta ovat menneet kunnianhimoiseen suurprojektiin, oopperatrilogiaan, jota on esitetty Lapin Äkäslompolossa. Velho kantaesitettiin 1993, Riekko 1996, ja Käärme 1999. Trilogiasta on juuri julkaistu tupla-cd, Velhon aika - The best of Velho trilogy. 

Mitä oopperasäveltäjälle kuuluu?
Tulin eilen Lapista. Tämän kesän esitysjakso oli 14. elokuuta alkaen tähän asti; päätösjakso 10 vuoden periodista. Tein Velhon sävellyssopimuksen kesällä -90 ja oikeastaan vasta nyt työ on päätöksessään, eli kaikki korjaukset on tehty - poistot ja lisäykset on kohdallaan.

- Kovat suunnitelmat on, että koko trilogia vedetään ensi kesänä kahtena viikonloppuna putkeen. Talous on täysin auki, mutta ihmisillä on siellä henkinen kantti niin vahva, että olen vuorenvarma että ne hankkii siihen rahoituksen tavalla tai toisella. Jos sitä ei tehdä, niin saattaa mennä monta sukupolvea ennen kuin vastaavaa ilmiötä ainakaan suomalaisessa musiikissa nähdään. Kolmen oopperan trilogia peräkkäin, 6 tuntia musiikkia kolmena iltana. Eikä se toisaalta edellytä kuin loppuunmyytyjä katsomoita joka illalle.

Paitsi että olet säveltänyt ja ollut muutenkin suunnittelemassa produktiota,
soitat siinä Pohjantahti-orkesterissa.
- Mä toimin kapellimestarina - mun paikka on pikemminkin siellä bändikodassa kuin yleisön joukossa arvioimassa lopullista soundia. Koska tää musiikki ei ole ihan jokapäiväistä tavanomaisia peruskamaa, vaan sisältää sekarytmejä ja muuta, niin en ole oikeastaan luottanut kehenkään niin paljon että voisin säveltäjänä istuutuu penkille.

- Kapellimestarina toimiminen ei tuommosessa tapauksessa ole mikään helppo nakki. Bändi on kuitenkin sen verran pieni, että bassoa soittaessani kykenen liidaamaan sen - ja itse asiassa tällä tavalla bändi liidaa koko musiikkia. Kuoron johtaja on yleisön takana, ja meillä on monitori joitakin hänen antamiaan merkkejä varten. Kuoronjohtaja kuuntelee bändiä. Täähän on kuitenkin selkeästi rytmimusiikkia, laajassa mielessä ymmärrettynä.

Olet myös musiikkitieteilijä, fil. lis., ja julkaissut tutkimuksia ja artikkeleja.
- Gradu-työni valmistui 1994, eli kesken Riekon sävellystyötä, ja lisensiaattityön tein saamelaismusiikista 1998. Materiaalia olen kerännyt 1970-luvun alusta saakka Mulla oli itse asiassa 20 vuoden työn tulokset tiivistettävänä tähän tutkimusmuotoon. Ja tietysti artikkeleita ja pienempiä esitelmiä.

- Sitten olin mukana Kuolansaamen musiikin tutkimusprojektissa, joka toimi yhteispohjoismaisella rahoituksella Tromssan yliopiston aloitteesta. 600 laulettua esitystä tallennettiin 1994-97 Venäjän Kuolan saamelaisilta. Noin 200 niistä olen myöskin nuotintanut, eli ovat periaatteessa valmiita kirjaksi. Mä teen puolipäivä-toimisesti tätä työtä siinä ohessa.

Puolet ajastasi menee tieteeseen ja puolet taiteeseen?
- Näinkin voi sanoa; gradukin oli pakko tehdä loppuun, koska läksin Helsingistä hum. kandina aikoinaan KAJAANIN BIG BANDIIN kapellimestariksi.

Voi todella sanoa, että mikä soittaen tulee, se tieteen tutkimukseen menee!
- Nyt ei ole yhtään sävellystilausta eikä apurahaa päällä. Houkutus olisi suuri saada väitöskirja aikaiseksi. Toki tekijänoikeuskorvauksilla tässä eletään jonkin aikaa, mutta mietin nyt viikon pari miten edetään... Puhun saamelaismytologiasta Joensuussa shamaanirummun rakentamiskurssilla.

- Kiinnostus mytologioita kohtaan on tullut luonnollisena sivutuotteena. Musiikilliset ajatukset ei olisi syntyneet, ellei olisi tuntenut näitten etnisten ryhmien mytologioita ja maailmankuvaa.

 

Friiti 5/2000 s.41 - Hannu Lehtoranta: Velho-trilogia
Ilpo Saastamoinen/Kalervo Uuttu: Velho-Trilogia  -  Santa Claus Medias Oy SCMCD- 01. 2000

Velho-trilogia on kahden CD:n kooste kolmesta Äkäslompolon kylässä Yllästunturin juurella kantaesitetystä etno-oopperasta: Velho (1993), Riekko (1996) ja Käärme (1999). Libretot pohjautuvat Lapin mytologiaan siirtyen osa osalta lähemmäksi nykyaikaa.

Pientä ihmistä peilataan suhteessa itseensä, kanssaihmisiin, luontoon ja aikaan. Tekstistä vastaa Lapin mies Uuttu-Kalle eli Kalervo Uuttu. Sävellystyön on tehnyt suomalaisen etnofuusion pioneeri Ilpo Saastamoinen, joka jo neljännesvuosisata sitten jätti Helsingin valot ja vähätkin julkisuuden valokeilat siirtyen sydänmaiden tutkija- ja säveltäjäkammioihin demokratisoiden Suomen alueellista musiikki-tarjontaa. Hän sävelsi uusvanhoja mammuttiteoksia kuoroille ja säestysryhmälle maaseudulla, maaseudun naisten ja miesten esitettäväksi.

Teokset perustuivat Saastamoisen jo usean vuosikymmenen ajan jatkuneisiin saamelaisten ja muiden arktisten kansojen musiikin tutkimiseen. Teosten sekarytmit tulevat valottomasta pohjolasta, sointukieli jazzista ja muut mausteet klassisen ja populaarimusiikin elementeistä. Samoista aineista on velhot keitetty.

Velho-trilogia on ensimmäinen taltioitu ja kaupallisessa jakelussa oleva näyte Ilpo Saastamoisen laajasta sävellystyöstä. Se on myös tekijöidensä, kuorojen ja solistien upea näyttö omaehtoisesta musiikista, jota syntyy kaukana etelän taajamista. Ennen kaikkea se on kuitenkin kestävää uutta musiikkiteatteria, joka sisältää paljon ajatuksia? Etuajassa oleva lahja joulupukilta!

(vakava-kuunneltava-rajojarikkova-rahvas-hämy-rankka)

 

Minä Olen 5/2000 ss.36-37 - Erkki Lehtiranta: Etnisiä sointeja...
OOPPERATRILOGIA LAPIN ELÄMÄSTÄ

Myös kaksois-CD "Velhon aika" (Santa Claus Medias Oy) perustuu pohjoisen kulttuurimme elinvoimaisiin haarakkeisiin. Äänite on kooste "Velho-trilogiasta", kolmesta itsenäisestä oopperasta, jotka on kantaesitetty kolmen vuoden välein Äkäslompolossa pääosin alueellisin voimin. Tuorein, trilogian päättävä ooppera "Käärme" sai kantaesityksensä viime vuonna, ja kuluneena syksynä se esitettiin toisen kerran. Ensi syksynä trilogian kakki kolme osaa on tarkoitus esittää peräkkäin. Luvassa lienee unohtumaton kokemus.

Trilogia on kahden miehen voimannäyttö. Musiikin on säveltänyt pitkän tien musiikintekijä Ilpo Saastamoinen, ja libretisti on Lapin myyttien ikuistaja ja siellä eletyn historian tallentaja Kalervo Uuttu eli Uuttu-Kalle, niin kuin hänet paremmin tunnetaan. Mukana on toki ollut muitakin tärkeitä hahmoja, kuten trilogian ohjaaja, Kansallisoopperan tuotantojohtaja Keijo Kupiainen. Eikä unohtaa sovi myöskään sitä laajaa avustajakuntaa, joka on tehnyt tällaisen kulttuurityön mahdolliseksi Pohjolan perukoilla, kaukana urbaaneista betonimaisemista.

Saastamoisen musiikki kumpuaa hänen omasta laajasta etnomusikologisesta tutkimustyöstään ja musiikillisista visioista, jotka ylittävät keinotekoiset raja-aidat. Oopperamusiikkia Velho-trilogia ei muistuta, jos pidämme Mozartin, Verdin, Wagnerin ja Puccinin viitoittamia reittejä "oikean oopperan standardeina". Saastamoinen vuolee nuottinsa enemmänkin juuri suomalais-ugrilaisen perinteen, populaarimusiikin ja jazzillisten sävyjen sävelkielestä.

Epätavalliset harmoniat ja rytminen moni-ilmeisyys ovat leimallisia piirteitä teoksille. Tärkeä rooli on osaavalla Pohjantahti-yhtyeellä, joka on erikoistunut saamelaismusiikin ohella sukukansojemme etniseen musiikkiin. Solistien ja kuoron työskentely on hieman epätasaista, ehkä johtuen monista äänityssessioista ympäri Suomea.

"Velhon aikaan" on koottu kahden ja puolen tunnin verran otteita trilogian keskeisistä osuuksista. Kokonaisnäkemyksen saaminen trilogiasta on hieman hankala, jos ei ole itse nähnyt kyseisiä teoksia, mutta siitä huolimatta tupla-CD voi antaa jännittäviä ja puhuttelevia näkö- ja kuulokulmia Lapin mytologiaan, ihmisen elämään luonnonvoimien keskellä sekä niihin vallankäytön muotoihin, joita on kohdistettu niin Lapin kulttuurin kuin ylipäänsäkin alkuperäiskansojen oman kulttuurin tukahduttamiseen.

 

Hiidenkivi 5/2000 s.45 - Mikko Saarela: Kansanoopperaa Lapista (Velhon Aika)
Velho-trilogia on ollut kolarilaisten valtaisa kulttuuriponnistus. Kolmen kansan-oopperan sarjaa on esitetty Äkäslompolossa Yllästunturin juurella vuodesta 1993, jolloin sai ensi-iltansa trilogian ensimmäinen osa Velho. Toinen osa, Riekko, nähtiin ja kuultiin ensi kertaa vuonna 1996 ja päätösosa Käärme viime vuonna. Kaiken takana on ollut pääosin kolarilaisten muodostama Velho-ooppera ry. Varsinaisena puuhamiehenä ja teosten ohjaajana on toiminut kansallisoopperan tuotantojohtaja Keijo Kupiainen. Valtava määrä talkootyötä on tehty, varsin vähän julkista tukea saatu ja täysiä katsomoita vedetty! Koko trilogiaa ei ole saatu tallennettua, ainakaan toistaiseksi, mutta nyt on sentään ilmestynyt parhaita paloja sisältävä tupla-CD Velhon aika.

Trilogian libreton on kirjoittanut Muoniossa syntynyt ja koko ikänsä Lapissa asunut Kalervo Uuttu, alias Uuttu-Kalle. Uuttu-Kallen tekstissä ovat oivasti mukana kaikki klassisen kansaneepoksen ainekset: todellinen historia ja myytit kulkevat käsi kädessä, vanha uskonto ja uusi maailmanuskonto, tässä tapauksessa tietenkin kristinusko, kohtaavat. Uutun tekstissä tosin vanha usko ei ihan sovinnolla häivykään ja uuden uskon sanansaattajille on varattu roiston rooli. Monien eeposten tapaan myös Uutun tarinassa uuden ja vanhan uskonnon myytit limittyvät. Velhon aika -albumille on valittu vain osa kustakin trilogian oopperasta, joten niiden juoni ei levyä kuuntelemalla kokonaan avaudu. Komean kaaren saamelaisten, lappilaisten ja Lapin historiasta albumikin kuitenkin saa piirretyksi.

Velho-trilogian on säveltänyt Ilpo Saastamoinen, ja hän myös vastaa Velhon aika -levytyksestä hyvin suuressa määrin. Saastamoinen tekee oopperaa, joka tulevaisuudessa tullaan varmasti niputtamaan samaan tyylisuuntaan kuin vaikkapa Kaj Chydeniuksen Lapualaisooppera ja iso pala muiden"60-lukulaisten" tekemästä teatterimusiikista, jota meillä on paljon viime vuosikymmeninä kuultu. Saastamoinen lukeutuu niihin säveltäjiin, jotka ammentavat klassisesta musiikista, popista ja iskelmästä samanveroisina musiikin lähteinä. Jos jokin musiikki on vähän arvostetummassa asemassa, niin se on jazz.

Etnisiä rytmityksiä
Ilpo Saastamoisen musiikki on viehättävän vanhanaikaista. Äkkiseltään tuntuu, kuin viimeksi kuluneet pari vuosikymmentä eivät olisi siihen jättäneet mitään jälkiä. Saastamoisen omat 80- ja 90-luvut kuitenkin kuuluvat musiikissa selvästi, kun siihen vähän enemmän paneutuu. Pari viime vuosikymmentä Saastamoinen on nimittäin syventynyt yhä enenevässä määrin erilaisiin etnisiin musiikkikulttuureihin. Suomalais-ugrilaiset musiikkityylit yleensä ja varsinkin saamelaisten musiikki on ollut hänen tutkimuksensa kohteena. Etnisen musiikin vaikutus on Saastamoisen musiikissa voimakkaasti läsnä, mutta ei päälle liimattuna. Saastamoinen ei sorru koristelemaan musiikkiaan pinnasta raapaistuilla, helposti tunnistettavilla etnisillä mausteilla. Hänen musiikissaan etniset vaikutteet kuuluvat rytmityksessä. Saamelaisten monimutkaiset sekatahtilajit ovat aina kiehtoneet häntä, ja olen minä Velhon ajalla kuulevinani myös balkanilaisia vaikutteita. Kaiken kaikkiaan musiikin huikea rytminen muuntelu on Saastamoisen musiikin kiinnostavin ja omaperäisin elementti. Ei rytminen iloittelu Saastamoiselle kuitenkaan ihan itsetarkoituksellista ole. Herkissä kohdissa hän malttaa seestyä ja humoristisissa kohdissa luottaa reippaaseen humppapoljentoon.

Ehkäpä Ilpo Saastamoinen tuo vielä joskus suomalais-ugrilaisten kansojen oma-leimaista harmoniaakin mukaan musiikkiinsa. Nyt hän säveltää harrastajakuoroille ja laittaa ne nykyiselläkin musiikillaan aika kovan haasteen eteen. Komeasti Kota-kuoro ja Velhokuoro urakastaan selviävät. Trilogian yksittäisiä rooleja laulavat niin harrastajat kuin ammattilaisetkin. Uuttu-Kalle vetää itse Velhon roolin, vähän yksitotisesti ja mahtipontisesti, kuten sankariroolit klassisesti tunnutaan vetävän. Aika tavallista lienee sekin, että "pahikset" ovat draaman todelliset väriläiskät. Kalle Fältin Pirkka, Taisto Polven Pappi ja Kai-Jussi Jankerin lestadiolaissaarnaaja nousevat esiin roolisuorituksina. Velhon aika -albumin liikuttavinta antia on Mitja Nylundin herkällä pojan äänellään tulkitsema Yksi on linnuista suurin.

 

6.10.00 Helsingin Sanomat B11 - Jukka Hauru: Kylähullun työvoitto  -  IS: Velhon Aika
Rockjazzin ja etnomusiikkien moniveteraani Ilpo Saastamoinen loihti Pohjantahti-yhtyeen ympärille laajat harrastajakuorot ja solistit.

Hän sävelsi Uuttu-Kallen teksteihin kolme poronsarvi-wagneriaanista suuroopperaa Velho, Riekko ja Käärme, jotka esitettiin Äkäslompolossa kolmen vuoden välein. Nyt tuo city-näkökulmasta katsoen melkoinen kylähullun homma on sopivasti lyhenneltynä levyllä. Mittaa on enää kaksi ja puoli tuntia.

Mutta hyvä, että parhaat palat on taltioitu, koska Velhon aika osoittautuu Saastamoisen monitahoisen musiikkituotannon helmeksi. Alussa Uuttu-Kallen uhoromantiikka ja kuorojen kansanlaulumainen tyyppitonaliteetti lyövät päälle samanlaisen pakoreaktion kuin sääskiin törmätessä. Mutta yllättäen kuoroilun ja pop-jazzaavien etnosoitteiden vuoropuhelu alkaa ilmeikkäästi vetää.

Suorituksen taso on kunnioitettava, koska Saastamoinen käyttää vaikeita tahtilajeja. Ja loppua kohti säveltäjän ote rentoutuu duurimolleista kohti hyvinkin moderneja, silti aiheessa pysyviä ilmeitä. Äänitys, soitto ja harrastelijalaulajien ilmaisuvoima ylittävät reippaasti odotukset. Eittämätön suurtyö on tekijöilleen suuri voitto.

Velho olisi kiva kuulla muuallakin. Olisihan täällä muun muassa tuo Helsinki, jossa lienee joitakin sääskettömiä oopperasaleja.

 

musa.fi 5/2000 s.22-23 - Juha Kaarsalo:  Ilpo Saastamoinen sävelsi oopperatrilogian
(> Isot henkilöhaastattelut)

Muistatteko kuka on Aslak Nunnu? Legendaarisen Karelia-yhtyeen kitaristi on useistakin suomalaisen rockin, popin ja jazzin merkkibändeistä tuttu nimi. Ilpo Saastamoinen ei kuitenkaan ole viime vuosina ollut esillä bändeissä. Syy on selvä: hän on säveltänyt arktisen oopperatrilogian kahdelle kuorolle ja orkesterille. Sävellystyö alkoi jo vuonna 1990, joten suurprojektiin on mennyt 10 vuotta.

Velho kantaesitettiin Lapin Äkäslompolossa 1993, Riekko 1996, ja Käärme viime vuonna. Saastamoinen on toiminut esityksissä kapellimestarina ja samalla soittanut bassoa säestävässä Pohjantahti-orkesterissa. Velho-trilogian musiikista on juuri julkaistu kahden CD:n albumi Velhon aika - The best of Velho trilogy, valikoima monien tyylien musiikkia, fuusiota, joka ammentaa vahvasti pohjoisten alkuperäis-kansojen musiikista. Säveltäjän itsensä mielestä musiikki on kuitenkin selkeästi rytmimusiikkia - laajassa mielessä ymmärrettynä.

ULKOILMA-SPEKTAAKKELEITA KESÄLLÄ JA TALVELLA
Velho-trilogian lisäksi muitakin suurimuotoisia kokonaisuuksia on tullut sävellettyä?

Helmikuussa 1996 esitettiin Tornion kaupungin 375-vuotisjuhlissa Tulinuoli, tunti ja 20 -minuuttinen ulkoilmaspektaakkeli, jossa myös oli mukana iso kuoro ja Pohjan-tahti -ryhmä.

Helmikuinen ulkoilmaesitys!
Kyllä, ja suurimuotoinen juttu. Ja vuosi sitten syksyllä oli Iisalmen harrastajateatterin Kalevala-musiikkiteatteriproduktio Kalle Fältin ohjaamana - Kalle lauloi aikoinaan solistina Kalevala Big Band -sävellyksissäni Kajaanissa 1979-80 - ja meidän nykyinen saksofonisti Pentti Lahti oli solistina. Pentti aloitti Pohjantahti-yhtyeessä vasta tämän levyn julkistamisen jälkeen Käärme-produktiossa, johon osittain käytettiin vanhan Kalevala-sarjani melodiamateriaalia. Sävelsin siihen lisäksi viitisentoista uutta laulua.

Kahden kuoron ja orkesterin harjoituttaminen kuusituntista musiikkiesitystä varten on mittava suoritus. Hiontaa ja muuntelua tapahtuu vähitellen, ja säveltäjän mielestä tänä vuonna kaikki osat ovat loksahtaneet kohdalleen.

Ensimmäinen työjakso kesti kaksi viikkoa. Siellä harjoitellaan kentällä esiintyjien kanssa musiikkia ja rakennetaan yhteen. Käärmehän kantaesitettiin vuosi sitten, mutta ilmeisen selvästi vasta nyt toisena vuonna se saatiin lopulliseen muottiin.

Kuoronjohtajalle tulee luureihin bändin musiikki ja hän pitää huolen siitä, että kentällä olevat ihmiset ja apukuorot toisessa kodassa pysyvät mukana. Ei tule tilanteita joissa esimerkiksi solisti liidaisi hommaa, eli että bändi seuraisi. Olisi se joissain tapauksissa mahdollista... ehkä joissain balladeissa.

Oopperatrilogiaa esitetään kaikella todennäköisyydellä myös ensi kesänä - mikäli rahoitus saadaan kuntoon. Henkinen panostus produktion osanottajilla on vahva.

Käärme tulee siis ensi vuonna olemaan samanlainen kuin tänä vuonna, mutta poikkeamia viime vuotiseen on runsaasti niin ohjauksellisesti kuin sen seurauksena myös musiikillisesti. Kuusimiehisestä bändistä kolme on sellaisia, jotka ei viime vuonna olleet sitä tekemässä.

LEGENDAARISIA BÄNDEJÄ PLAKKARISSA
Ilpon bändeistä ensimmäinen oli Soulset vuonna 1968, sitten 1970 Karelia, joka kesti pari vuotta. Karelia teki levyt Suomi Pop 1 ja Suomi Pop 2, jotka muistetaan radikaaleista ja villeistä kansanmusiikin ja modernin sähköisen musan risteytyksistä - sekä tietysti soittajien hauskoista taiteilijanimistä.

Sitten oli Nunnu-sarja Paroni Paakkunaisen nimellä, mutta kyseessä oli Karelia-bändi kuitenkin. Paroni oli mukana myös perustamassani Dopplerin Ilmiössä, joka toimi vuodesta 1972 vuoteen -74, jolloin lähdin Helsingistä Kajaanin Big Bandiin kapellimestariksi.

Dopplerin Ilmiö on nimenä hyvä muistaa, sillä se oli ensimmäinen bändi tässä maassa, joka teki puhtaasti maailmanmusiikkia.

Meillä oli intialaista ja makedonialaista musiikkia, mitä vaan... Sekatahtilajeja ohjelmistossa. Rosnellin Esko, Ilkka Willman ja ihan vanhan polven jazz-muusikoita oli mukana - jopa kaupunginorkesterin Jomppa Lahtinen ennätti yhdessä konsertissa olemaan mukana, vaikkei ehtinyt vakinaiseen kiinnitykseen.

Käytiin Kuubassa, joskaan se ei ollut meidän hanskassa. Siellä oli Esko Linnavalli ja Otto Donner mukana; säestettiin Arja Saijonmaata ja muita laulajia, ja oma ohjelmisto muodosti vain pienen osan. Saunion Ilpo meidät aikanaan hoiti sinne; Ilpolla oli aina vahva näkemys siitä mitä olin tekemässä.

TADETTA JA TIEDETTÄ RINTA RINNAN
Saastamoinen sai kritiikin kannukset 1973, ja hän on tehnyt myös tiedettä, ollen filosofian lisensiaatti musiikkitieteen alalta. Tieteellisen kiinnostuksen kohteena on ollut mm. saamelaisten musiikki. Alun alkaen tutkimusmateriaalia Ilpo kokosi jo 1970-luvun alussa, samaan aikaan siis kun hän soitti bändeissä esim. Paroni Paakkunaisen ja Edward Vesalan kanssa. Monet muistavat Ilpon soololevyn Joutsenen juju 1970-luvun puolivälistä.

Se on ensimmäinen soololevyni. Nythän pitkäsoittolevyistä tämä Velho-trilogia on itse asiassa debyyttini säveltäjänä. Tosin -88 esitetty Karhunpeijaiset sekakuorolle ja pienelle Pohjantahti-ryhmälle tehtiin omakustannekasetiksi... Sitä ei ehkä voi laskea, koska onhan se lelu verrattuna pitkäsoittolevyihin kaikissa muodoissaan.

Eli sävellystuotantoani ei tässä muodossa ole näin selkeästi olemassa missään -Joutsenen jujullakin on vain pari vaatimatonta sävellystä. Kajaanissa tehdyt sävellykset - kuten Kalevala - ovat olemassa vain Koulu-TV:n tallentamana ykkösosana, ja mahtaako tallella olla radiossa tekemäni Kalevala-versio vuodelta 1985, jossa oli sekä ykkös- että kakkososa.

ARKTISEN MUSIIKIN MUISTAMINEN
Paronin lisäksi Ilpolla on ollut pitkäaikainen yhteistyö Nils Aslak Valkeapään kanssa; 1973-77 hän oli viimeisen kerran mukana Joiku-ryhmässä. Siitä kiinnostus saamelaismusiikkiin alkoikin.

Sinulla on oma musiikkityylitermikin, arktinen musiikki?

Karhunpeijaiset-teoksen yhteydessä käytin ilmaisua "arktinen sinfonia sekakuorolle" tai sinne päin, koska ne musiikilliset lähtökohdat ei olleet pelkästään saamelais-musiikkia, vaan hyvin selkeästi myös hantien ja mansien sekä nenetsien ja muittenkin samojediryhmien musiikkia, ja sitä tietä aina inuiitteihin saakka. Eli koko arktisen alueen musiikin muistaminen tämän homman tekemisen yhteydessä.

Velho-trilogian esitykset jatkuvat toivottavasti vielä pitkälle tulevaisuuteen, nyt kun osaaminen on olemassa ja into kova. Bändeissä ei säveltäjä ole viime aikoina ehtinyt soittamaan?

En, ja ellei ruveta 15-20 ihmisen joukolla tekemään tämän oopperalevyn materiaalin pohjalta konsertteja, niin näköpiirissä ei ole esiintymisiä. Ainoa kerta kun olin basistina muiden joukossa, oli Piirpauken 25-vuotisjuhlakonsertit Tampereella ja Helsingissä keväällä. 1980-83 kokoonpano oli silloin ensimmäisen kerran jälleen yhdessä.

Viime vuosikymmenen myötä menetin tavallaan markkinat soittajana. Soitan vain tilanteissa, joissa esitetään itse tekemääni musiikkia.

Velho-trilogian musiikki on monien tyylien fuusiota ja vahvasti pohjoisten alku-peräiskansojen musiikista vaikutteita ammentavaa. Säveltäjän itsensä mielestä musiikki on kuitenkin selkeästi rytmimusiikkia - laajassa mielessä ymmärrettynä.

Keskisuomalaisessa oli arvostelu levystä, ja mielenkiinnolla panin merkille, että "musiikki on kiusallisen etäällä kaikista ismeistä". Sanamuoto oli eri mutta ajatus tämä. Kiusallinen tilanne siis, kun ei kykene mihinkään valmiiseen luokkaan sitä laittamaan! Itse koin ilahduttavana että käy näin, ja harvoinhan niin käy.

Tietysti itse olen hyvinkin tietoinen siitä, kun tiedän kuinka paljon aikaa - kymmenissä vuosissa - se on vaatinut. Tästä on tullut mulle luonteenomainen sävelkieli.

 

Jazzrytmit 5/2000 - (HET): Pohjantahti, Kuorot ja Solistit: Velhon Aika
Kirjoitti Kalervo Uuttu, sävelsi Ilpo Saastamoinen
Äänitys: Kari Hakala. Maailman Musiikin keskus 2000 (Helsinki-Jyväskylä-Kolari).
Miksaus: Kari Hakala, Ilpo Saastamoinen (jne)

Ilja Saastamoinen kuuluu Eetu Vesalan ja Paroni Paakkunaisen lisäksi niihin soittajiin, jotka aikoinaan saivat itseni aloittamaan uudelleen rytmimusiikin kuuntelun sen jälkeen kun hienostunut kamarijazz oli veltostuttanut vastaanotto-kykyä. Muita herättäjiäni olivat Frank Zappa, Jimi Hendrix, Jethro Tull ja monet muut revityttäjät. Iljan musiikillinen filosofia täydentyi aikaa myötä Soulsetin ja Kareliassa orastavan etnomusiikin ohjaamana kohti yleissoittamista itsenäisempiä pitkospuita. Pohjantahtikokoonpanonsa ilmestyi milloin Kajaanin musiikkimaailman elävöittäjäksi, milloin muihin odottamattomiin ja sisukasta puurtamista vaativiin yhteyksiin.

Tämä tupla-cd yhdistää erään Iljan suurtyön osaset. Uuttu-Kallen kanssa tehty oopperakolminaisuus, Velho, Riekko ja Käärme on esitetty Äkäslompolossa muutaman vuoden välein. Nyt nämä saavutukset on yhdistetty kaksi ja puoli tuntia kestäväksi kokonaisuudeksi. Taustalla on Lapin matkailuaikaa tukeva Santa Claus Medias ja suomalaisen musiikin tukija LUSES. En tiedä, millainen yleisömenestys oopperakolminaisuus on ollut, mutta kuvittelisin, ettei juuri tämän parempaa kulttuuritarjontaa hienoine levytyksineen Lapista löydy.

Omat epäilykseni minullakin oli kuunteluelämystä aloittaessani. Turha pelko. Vaikka alun dramaattinen esittely toikin mieleen vanhojen Suomifilmien lyhytelokuvien sinivalkoisääniset spiikkaajat, hahmottui niidenkin rooli esityksen edetessä. Teksti on oiva maallisen ja kirkollisen miehityshistorian oppitunti, siitä säteilee luottamus ihmisen ja luonnon ekologiseen harmoniaan ja tietoisuus aikaulottuvuuden oivaltamisen tarpeellisuudesta. Musiikki on mielikuvitusrikasta, kiihottavaakin, kulkevaa, kansainvälistä ja suomalaista. Modernitkin soittimet saavat aikaan menneiden sukupolvien geenejä herättäviä assosiaatioita. Harvoin kuulee tekstien näin hyvin sopivan komplisoituneihinkin fraaseihin. Amatöörikuorot eivät missään kohdin mokaa, solisteista puhumattakaan. Luulen, että esittäjäkunta on ollut hyvinkin motivoitunutta saadessaan tämän materiaalin työstettäväkseen.

Välillä herää tunne eräänlaisesta luomuzappakokonaisuudesta, jota kuunnellessa ei tylsää hetkeä havaitse. Onnitteluni tekijöille, tämän viestin, soiton suuren ja sorean, toivoisin kantautuvan kauemmaksikin kuin Lapin raukoille rajoille.
(HET) [Heikki Tegelman]